Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka moni teistä (nuorista naisista) on tahtomattaan sinkku?
01.01.2019 |
Olen naisvaltaisella alalla ja olen havainnut ihan selvän ilmiön työkavereideni elämästä. Työkavereina on paljon siis 20-30 vuotiaita nuoria sinkkunaisia, joista näkee selvästi päällepäin, että he kaipaisivat parisuhdetta mutta eivät syystä tai toisesta sellaista ole löytäneet. Ja elämä pyörii aika pitkälti työn ympärillä, ja harrastuksetkin mitä ehkä harrastetaan, on myös hyvin naisvaltaisia.
Tuossa iässä moni heistä haluaisi alkaa perustamaan perhettä, mutta ei ole miestä kenen kanssa ruveta perhettä perustamaan niin elämä junnaa ikään kuin paikallaan, käydään töissä, kerran viikossa joogaamassa ja pari kertaa vuodessa jollain ulkomaanmatkalla. Vaikka tämä ei selvästikään ole sitä mitä hyvin moni näistä naisista oikeasti haluaisi, mutta kun ei ole muutakaan näköpiirissä. Päällepäin heistä näkyy enemmän tai vähemmän tyytymättömyys tilanteeseen.
Ikään kuin miehet ja naiset eläisivät täysin eri todellisuuksissa, eivät kohtaa toisiaan missään. Kuinka moni täällä kirjoitteleva (iästä riippumatta) samaistuu tähän?
Kommentit (82)
Ennen vanhaan miehet kyllä kuulemma rupesivat juttelemaan "kylällä" ja siinä vaihdettiin puhelinnroita. Ei tänä päivänä kukaan mies lähesty julkisissa, kaupassa, kadulla tms. Koiran ja lapsen kanssa ulkoillessa miehiä tulee kohdalle oman koiran ja lapsen kanssa ja usein tulee vaihdettua pari sanaakin, joskus toivoisi että mies kiinnostuisi juttelemaan enemmän ja kysyisi kahville... mutta ei. Näin äitini ja mummoni aikaan he miehensä&rakkautensa tapasivat. Miehiä ei enää kiinnosta tutustua naisiin vakavammin, vain netistä seksiin riittää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on aina vähän ristiriitaista kun joku "päältä päin" näkee nuoren naisen tyytymättömyyden parisuhteettomuuteensa. Monille tuntuu olevan vaikea käsittää, että nuori nainen voi oikeasti haluta olla sinkku. Tämä tunnutaan hyväksyttävän paljon paremmin, vanhemmille naisille, etenkin sellaisille jotka ovat lapsensa tehneet ja eronneet.
Tuo on totta. Miksi nuorten naisten (ja miestenkin) pitäisi olla kiinnostuneita parisuhteesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä. Ei vaan löydy kun en käy ravintoloissa koskaan, töissä ja harrastuksissa naisia eikä ole kaveripiiriä. Netistä ei vaan löydy, treffejä ei edes ehdoteta deittisovelluksissa, paitsi kuvattomat seksin etsijät ehdottavat heti. Sinkkuna 4v, olen kauniiksi sanottu ja hoikka, mukava ja lämmin.
Saako kysyä minkä ikäinen? Mistä päin? Mitä harrastat?
32v, Helsinki, tanssi, pilates, jooga.
Vierailija kirjoitti:
Olen naisvaltaisella alalla ja olen havainnut ihan selvän ilmiön työkavereideni elämästä. Työkavereina on paljon siis 20-30 vuotiaita nuoria sinkkunaisia, joista näkee selvästi päällepäin, että he kaipaisivat parisuhdetta mutta eivät syystä tai toisesta sellaista ole löytäneet.
Miten sen näkee päälle päin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä. Ei vaan löydy kun en käy ravintoloissa koskaan, töissä ja harrastuksissa naisia eikä ole kaveripiiriä. Netistä ei vaan löydy, treffejä ei edes ehdoteta deittisovelluksissa, paitsi kuvattomat seksin etsijät ehdottavat heti. Sinkkuna 4v, olen kauniiksi sanottu ja hoikka, mukava ja lämmin.
Saako kysyä minkä ikäinen? Mistä päin? Mitä harrastat?
32v, Helsinki, tanssi, pilates, jooga.
Kuulostaa kivalta, olen myös 32v mies Helsingistä joka urheilee monipuolisesti.
Kiinnostaisiko tutustua esim spostin välityksellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On ongelma. Olen ikäisekseni hyvän näköinen ("jo" 5-kymppinen eli en nuori, mutten vanhakaan), koulutettu. Tavannut baareissa vain jonkin tason ongelmaisia -eronneita, karanneita, ikisinkkuja, dokuja jne.-enkä tiedä, minne muualle miehiä voisi (Suomessa) mennä tapaamaan.
Maaseudulle. Mutta dokuja on sielläkin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan miehet kyllä kuulemma rupesivat juttelemaan "kylällä" ja siinä vaihdettiin puhelinnroita. Ei tänä päivänä kukaan mies lähesty julkisissa, kaupassa, kadulla tms. Koiran ja lapsen kanssa ulkoillessa miehiä tulee kohdalle oman koiran ja lapsen kanssa ja usein tulee vaihdettua pari sanaakin, joskus toivoisi että mies kiinnostuisi juttelemaan enemmän ja kysyisi kahville... mutta ei. Näin äitini ja mummoni aikaan he miehensä&rakkautensa tapasivat. Miehiä ei enää kiinnosta tutustua naisiin vakavammin, vain netistä seksiin riittää?
Mikset voi itse kysyä? Maailma on muuttunut sellaiseksi, että miehenä ei uskalla olla kuin ystävällinen ja sillä näyttää naiselle vihreää valoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin, mistähän niitä kontakteja vastakkaiseen sukupuoleen saisi? Todella vaikea lähestyä arkipäiväisissä tilanteissa kuten kaupassa, työromanssit on aika vahvasti kiellettyjä nykypäivänä,
Työromanssit kiellettyjä?? Missä ja miksi?!
Minä olen tahtomattani sinkku, mutta ymmärrän kyllä hyvin todennäköisimmät syyt sille (ulkonäkö/lihavuus + oma "arkuus" sosiaalisissa tilanteissa)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 29-vuotias neitsyt nainen. Ikinä ei ole pyydetty treffeille tai lähestytty miesten toimesta. Itse lähestyn noin 10-15 miestä joka kuukausi ja joka kerta olen saanut pakit. Olen sairaanhoitaja, eli ihan hyvä ihmisten kanssa.
En ymmärrä miksi saat aina pakit. Ikäisesi sairaanhoitajat ovat aika suosittuja miesten keskuudessa käsittääkseni? Millaisia miehiä etsit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on juuri näin. Itse ihastun silloin tällöin, mutta juuri kukaan ei kiinnostu minusta. Mulle riittäisi ihan tavis mies, joka huolehtii hygieniastaan, ei ole mikään rosvo tai alkkis ja osaa käytöstavat. Ongelmana on juurikin tuo, etten oikein tapaa miehiä missään. Netti ja baarit ei kiinnosta. Surullista on.
Eli siis voisitko ottaa suhteeseen hyvin käyttäytyvän ja itsestään huolehtivan miehen, joka ei ole rosvo eikä alkkis, jos et ole tähän mieheen ihastunut?
Mitä tarkoittaa "ottaa suhteeseen"? Miten toinen otetaan suhteeseen? Eikö se suhde siitä synny ihan omalla painollaan jos on syntyäkseen, kun kaksi ihmistä tutustuu toisiinsa ja sitä molemminpuolista kiinnostusta ja vetovoimaa löytyy? Vai nykyisinkö suhteisiin vain otetaan joku joka täyttää ne vähimmäisvaatimukset, mitä on mahdolliselle kumppanille asettanut?
- nainen 1970
Ei suhde synny omalla painollaan vaan kyllä se vaatiin "missä mennään"-keskustelun ja jonkinlaista aktiivisuutta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen nuori vasta 22 vuotias nainen ja ikinä en oo seurustellut. Teininä mulla ei ollu mitään suhteita. Aikuisiällä oon tinderöiny ja käynyt välillä treffeillä ja onnistunut saamaan seksikokemuksiakin. Suurin osa miehistä tai pitäiskö sanos pojista on ollut ihan kamalia..vaikka naama olisi miten ruma niin ylimielisyys paistaa ja ollaan niin pelimiestä että. Olen nyt luovuttanut tuon treffailun suhteen. Luonteeltani olen tosi avoin ja aurinkoinen. Onhan se outoa kun se sukupuolielämä kokonaan puuttuu. Asun pk seudulla mikä ei ainakaan helpota tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen nuori vasta 22 vuotias nainen ja ikinä en oo seurustellut. Teininä mulla ei ollu mitään suhteita. Aikuisiällä oon tinderöiny ja käynyt välillä treffeillä ja onnistunut saamaan seksikokemuksiakin. Suurin osa miehistä tai pitäiskö sanos pojista on ollut ihan kamalia..vaikka naama olisi miten ruma niin ylimielisyys paistaa ja ollaan niin pelimiestä että. Olen nyt luovuttanut tuon treffailun suhteen. Luonteeltani olen tosi avoin ja aurinkoinen. Onhan se outoa kun se sukupuolielämä kokonaan puuttuu. Asun pk seudulla mikä ei ainakaan helpota tilannetta.
Kannattaa arvioida kriittisesti omia hakukriteereitä, jos törmäät aina pelimiehiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen naisvaltaisella alalla ja olen havainnut ihan selvän ilmiön työkavereideni elämästä. Työkavereina on paljon siis 20-30 vuotiaita nuoria sinkkunaisia, joista näkee selvästi päällepäin, että he kaipaisivat parisuhdetta mutta eivät syystä tai toisesta sellaista ole löytäneet.
Miten sen näkee päälle päin?
Puheesta käy kyllä selväksi, että kotona on yksinäistä ja tulevaisuudenvisio on lapsiperhearki, farmarivolvo ja omakotitalo. Tämä on vain hyvin kaukainen haave monelle näistä naisista, koska kaiken tämän perusta eli vakaa parisuhde puuttuu. Ja sen tilalle on järjestetty matkustelu ym. kuviot muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Töissä sinkkunaiset kohtaa sitten parisuhteessa eläviä naisia ja kuuntelevat heidän perhe-elämätarinoitaan voimatta itse osallistua keskusteluihin ollenkaan. Sinkkunaiset kaveeraa keskenään ja parisuhteessa elävät keskenään, jännä ilmiö mutta näin se menee.
Aika selvä kuviohan tuossa vaikuttaisi olevan.
M/26, paljon kavereita joilla ei ole naista. Mukavia perusheppuja ovat. Tinderissä eivät saa tykkäyksiä käytännössä ollenkaan ja raflassakin ovat ihan näkymättömiä naisille. Marssiminen vieraan porukan keskelle tekemään aloitetta naiselle josta ei voi tietää yhtään mitään vähän haastavampi temppu, ellet ole sujuvasanainen aussiaksentilla puhuva naistenmies.
Sitten on pari kaveria joilla riittää seuraa. Komeita ja itsevarmoja, sosiaalisia heppuja. On vakkarit, säädöt, ehkä suhteeseen harkittavat. Puhelin täynnä naisten lähettämiä söpöilykuvia, seksikkäitä poseerauksia, ym (joo esittelevät niitä kavereilleen).
Kyllä se niin näyttäisi menevän että aika suuri osa nuorista naisista pyörii pelurien pyöritettävinä.
Sitten on harkitsevammat jotka yleensä on hiljaisempaa sorttia eivätkä kohtaa ketään.
Sekin on vielä uusi sääntö että pariutua ei saisi tutuissa ympyröissä. Samalla luokalla tai työpaikalla olevat, nou nou. Pitää olla joku uusi ja tuntematon mysteerimies.
Jaa-a...En tunnista ilmiötä. Omassa kaveripiirissä (olemme tosin 35-40 v.) ne, jotka haluavat olla parisuhteessa löytävät suht. nopeasti (vuoden sisällä erosta) uuden parisuhteen. Ne taas jotka ovat näitä ikisinkkuja (vähemmistö) ovat sitä olleet jo lukioajoista lähtien, eikä miestä näy vieläkään, tuskin löytyykään. Enemmistö siis ns helposti pariutuvat. Luulen että nämä ikisinkut eivät pohjimmiltaan edes halua parisuhdetta ja ovat ihan tyytyväisiä elämäänsä ilmankin. Itse kuulun parisuhdeihmisiin ja ei minulle ole ollut koskaan vaikeuksia löytää miestä parisuhteeseen. Nytkin vaikka olen suhteessa tapaan kiinnostavia miehiä, ja luulen, että jos ero tulisi, tuskin tulee, uusi mies löytyisi tarvittaessa nopeasti.
Mitä isommat ympyrät sitä enemmän sinkkuja. Paradoksaalisesti on niin että mitä pienempi maa tai kylä, sitä useammat on parisuhteessa. Tosiasia.
Näennäisen suuri määrä mahdollisuuksia tekee ihmisistä nirsoja shoppailijoita jotka etsii "täydellistä mätsiä". Mallia katsotaan kauniista, komeista ja varakkaista bloggaajista jotka valkkaa tuhannen tarjokkaan joukosta 50 ja treffailee kaikki läpi tarkkaan ominaisuuksia verraten. Ja sitten eroaa kuitenkin vuoden päästä, ja vuoden päästä taas.
Toi mikä mainittiin yllä on kanssa totta. Miehille kelpaa seksiin melkein kuka tahansa, ja se asettaa komeat uroot ison naisjoukon ulottuville. Jospa kuitenkin onnistaisi.
Kun ajatellaan että markkinat on rajattomat, kävellään arjessa laput silmillä asenteella "kaupassa ollaan ostoksilla eikä pariutumassa" ja swaipataan Tinderissä vasemmalle kun pituutta oli 2cm liian vähän tai painoa 5kg liikaa. Jos 1% ajasta ollaan valmiita pariutumaan ja sittenkin odotetaan että kumppani ilmestyy tyhjästä, niin ei se ihmispaljous siinä auta.
Onneksi itsellä on ikää vähän enemmän, mutta huomasin kyllä eron kun muutin isolle kirkolle ja nettideittailu astui mukaan kuvioihin.
Mistä näitä aiheita revitään? Ei ainakaan todellisuudesta! Ikinä ei ole ollut mitään ongelmaa löytää miestä! Jatkuvasti tapaan kiinnostavia/ kiinnostuneita miehiä. Sen kun valitsee parhaat päältä. Sinkkunaiset on mieluummin sinkkuja, niin voi deittailla useampaa kuin yhtä. Tämä on fakta!
Tavallisenkin näköiset nuoret naiset pelaa prinsessataktiikalla.
Kerran kuussa kun on aurinkoinen ilma, hyvä fiilis ja kevättä ilmassa, otetaan lenkillä aurinkolasit päästä ja kuulokkeet korvista. Ja odotetaan että nyt jos tulis prinssi vastaan, niin se olis ihanaa.
Mä ainakin pidin sinkkuna tuntosarvet herkkinä koko ajan, niin kuin muutkin miehet tekee vaikkei sitä myönnä. Koko ajan tuli skannattua ympäristöä ja oltua valmiina tilaisuuteen. Lopulta se tuli alkon kassajonossa sattuman kautta. Sinkku olisin vieläkin jos olisin vetänyt kuin naiset.
Se nyt vaan on niin että prinsessataktiikka sopii vaan ihan saakelin hyvän näköisille, muiden tarvii tehdä edes jotain pariutumisen eteen.
Alue: Aihe vapaa
Saako kysyä minkä ikäinen? Mistä päin? Mitä harrastat?