2019 Painonpudotusketju?
Oisko muita lähtemään mukaan? Pään aukojat voivat häipyä ennen kun saapuvatkaan. :)
Itsellä tavoite että tänä vuonna 15-25kg. Sitten olisin tyytyväinen painooni. Nyt mitat 163/86. eli reilusti on extraa. Painoa pudotan kuntosalilla, lenkkeilyn lisäämisellä ja ruokaremontilla! Ruokailussa kiinnitän eniten huomiota annoskokoihin, kasvisten lisäämiseen, puhtaampien ainesosien käyttöön.
Kommentit (667)
Vierailija kirjoitti:
Jaahas, heti toimitte motivaattorina. :)
Kävin lenkillä: 7 km, 10 000 askelta, ihan hemmetin raskaalta tuntui. On lenkit lyhentyneet viime vuoden mittaan, ja paluu tuohon normimatkaan oli ihan yllättävän vaikea. Huomaa, että on lisätaakkana on vuosi ikää ja 5-6 kiloa painoa.
16
Kiva 😊 Itsekin tarvin jonkun tsemppiporukan lisäämään onnistumisen mahdollisuuksia.
Oma päivä sujunut myös hyvin, alkuinnostus vielä kova niin ei ole kiusaukset houkutellut. Täällähän on vielä talo täynnä herkkuja eilisen ja joulunkin jäljiltä, toivottavasti muu perhe tekee niistä selvää pian. En oikein voi tai halua rajoittaa muiden syömisiä oman painonpudotuksen takia. Tai ainakin yritän, sitten jos alkaa tehdä tiukkaa niin pitänee pyytää tukea lähipiiristä.
T. Matami ( joku kiusallaan rekisteröi sen MatamiMimminkin, hupinsa kullakin 😆
Kun jonkun mielestä täällä oli parempi yrittää vaikka monta kertaa kuin luovuttaa...
Älkää pilatko kroppaanne ja aineenvaihduntaanne jatkuvalla laihtumisella ja lihomisella. Parempi pysyä edes ylipainossa kuin jojoilla edestakaisin.
Olen 30 ja veivannut painoni kanssa yli 10 vuotta.
Tuloksena roikkuva alamaha, roikkuvat rinnat,
hamsterinpussit leukapielissä, löysät sisäreidet ja käsivarret jatkuvasta painonvaihelusta.
Lisäksi en laihdu enää nykyään kuin nälkäkuurilla.
Vierailija kirjoitti:
Minä voin lähteä mukaan kunhan saan vauvan pihalle, vielä olisi 5-7 viikkoa jäljellä. En osaa sanoa mikä paino tulee olemaan sitten, mutta nyt mitat ovat noin 162/77 eli 25kg on tullut tähän mennessä. Näin tuli edellisessäkin raskaudessa ja puolessa vuodessa pääsin takaisin omiin mittoihin joten sama tavoitteena tälläkin kertaa.
Sama täällä! Starttaan kunhan vauva on syntynyt, toivottavasti ei tule repeämiä niin pääsee nopeampaa lenkkeilemään! Olen ollut pakkovuodelevossa raskauden niin painoa on tullut aivan valtavasti :(
Olen pahimmillani painanut 115kg (pituutta163cm) ennen raskautta laihdutin 8kg ja raskauden aikana laihduin 7kg ja seitsemän vuoden aikana niistä tuli takasi 4kg. Syksyllä kokeilin 2 viikon ajan ketoilua ja siinä tippui n. 2kg ja se kusahti lomamatkaan ja sen jälkeen olen syönyt kuten ennen ketoilua ja tänään mittasin painon niin olen laihtunut 6kg ketoilu kokeilun jälkeen kolmen kuukauden aikana. Ihmetteln miten tämä on mahdollista kun olen syönyt ihan normaalisti normaaleilla määrillä. Saiko se lyhyt ketoilu mun kropassa aikaa jotain mikä aiheuttaa painon pudotuksen?
Vierailija kirjoitti:
Olen pahimmillani painanut 115kg (pituutta163cm) ennen raskautta laihdutin 8kg ja raskauden aikana laihduin 7kg ja seitsemän vuoden aikana niistä tuli takasi 4kg. Syksyllä kokeilin 2 viikon ajan ketoilua ja siinä tippui n. 2kg ja se kusahti lomamatkaan ja sen jälkeen olen syönyt kuten ennen ketoilua ja tänään mittasin painon niin olen laihtunut 6kg ketoilu kokeilun jälkeen kolmen kuukauden aikana. Ihmetteln miten tämä on mahdollista kun olen syönyt ihan normaalisti normaaleilla määrillä. Saiko se lyhyt ketoilu mun kropassa aikaa jotain mikä aiheuttaa painon pudotuksen?
Hienoa! En osaa sanoa, mutta suoliston bakteerikanta vaikuttaa moneen. Tiedä sitten kuinka nopeasta se voi korjaantua?
Vierailija kirjoitti:
Kun jonkun mielestä täällä oli parempi yrittää vaikka monta kertaa kuin luovuttaa...
Älkää pilatko kroppaanne ja aineenvaihduntaanne jatkuvalla laihtumisella ja lihomisella. Parempi pysyä edes ylipainossa kuin jojoilla edestakaisin.
Olen 30 ja veivannut painoni kanssa yli 10 vuotta.
Tuloksena roikkuva alamaha, roikkuvat rinnat,
hamsterinpussit leukapielissä, löysät sisäreidet ja käsivarret jatkuvasta painonvaihelusta.
Lisäksi en laihdu enää nykyään kuin nälkäkuurilla.
No ehkei kannata samallalailla kerta toisensa jälkeen yrittää, vaan voi oppia virheistä. Mikä meni vikaan viimeksi, miksi on lihonut ylipäänsä, koittaa saada painon nousu pysähtymään ja miettiä pieniä asioita miten voi keventää hitaasti mutta varmasti.
Keskittyä siihen vaikka että karsii epäterveitä tapoja ja lisää terveellisiä. Keskittyy siis kehon hyvinvointiin. Siinä sivussa varmaan kilojakin karisee.
Ja tosiaan pitää olla rehellinen ja tietää miksi lihoo ja muuttaa se asia. Jostain täytyy luopua tai muuttaa jotain pysyvästi, ettei liho takaisin.
Kaikki voi laihtua, myös sinä. Helppoa se ei ole, ja ei nopeaa, pikadieteissä ja nälkäkuureissa varmasti kilot tulevat takaisin.
Kyllä, hyvä olisi jokaisen miettiä ne omat ansat. Tuolla listattu jo illan leivät ja suklaat ja punaviinit. Nämä kun tunnistaa niin on paremmat mahdollisuudet onnistua. Ja jos vielä aloittaa maltilla eikä millään nutrilett kuurilla niin en minä tuosta mitään naureskelun aihetta löydä.
Jos mitattaisiin rasvaprosentti eikä pelkkä vaakalukema,paljon pahemmalta näyttäisi.
Iltapala lähestyy... Tein valmiiksi herkullisen smoothien jääkaappiin.
-ap, se iltaleipien ex-mussuttaja
Vierailija kirjoitti:
Iltapala lähestyy... Tein valmiiksi herkullisen smoothien jääkaappiin.
-ap, se iltaleipien ex-mussuttaja
Olisihan se nyt kamalaa ollut jos olisit tehnyt pahan smoothien.
Ottaisitte oppia siitä proteiinidieetillä laihtuneesta,ei tarvitsisi tuota vuosittaista farssia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltapala lähestyy... Tein valmiiksi herkullisen smoothien jääkaappiin.
-ap, se iltaleipien ex-mussuttaja
Olisihan se nyt kamalaa ollut jos olisit tehnyt pahan smoothien.
Mitäs laitoit smoothieen?
Mulla oli maitorahkaa, lehtikaalia, mustikkaa ja leseitä sekä vettä että sai vähän notkeamman koostumuksen.
Matami
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltapala lähestyy... Tein valmiiksi herkullisen smoothien jääkaappiin.
-ap, se iltaleipien ex-mussuttaja
Olisihan se nyt kamalaa ollut jos olisit tehnyt pahan smoothien.
Mitäs laitoit smoothieen?
Mulla oli maitorahkaa, lehtikaalia, mustikkaa ja leseitä sekä vettä että sai vähän notkeamman koostumuksen.
Matami
Banskuja, päärynää, taateleita, pähkinöitä, kaakaojauhetta, viherjauheita ja hunajaa, nam nam
Eri
Laitoin banaania, mustaherukkaa, mustikkaa rahkaa, desin appelsiinituoremehua. :)
-ap
Tarkoitus on pudottaa painoa. Katsoin kauhulla tänään itseäni peilistä kun huomasin kamalat raskausarvet. Reisissä niitä on ollut jo pitkään mutta nyt on ekat vatsassakin.
Minun ongelma on se että en jotenkin osaa käsitellä tunteitani rakentavasti, joten syön. Tunnesyöppö siis. Palkitsen ja lohdutan itseäni ruualla. Itse asiassa en tiedä tarkalleen paljon paino on noussut koska en ole uskaltautunut vaa'alle muutamaan vuoteen. Olen vältellyt sitä mutta pakko se joku päivä on tehdä. Senkin vuoksi että minua jää varmasti haittaamaan jos en tiedä lähtöpainoa. En vaan haluaisi myöntää että olen päästänyt itseni tähän kuntoon.
Tuo mahanröllykkä haittaa elämää ihan siitä lähtien että en oikein taivu suoraan eteen vaan kengät pitää laittaa vähän sivukautta. Olen koittanut ylläpitää liikuntaa ja liikunkin ainakin 4h viikossa mutta esim joissain venytyksissä läskit on tiellä ja en pysty lähellekään samaan yhtään missään kuin aiemmin. Olin joskus todella keveä ja ketterä, on ikävä sitä oloa.
Olen tietysti myös mukavuudenhaluinen ja laiska, en ole viitsinyt aina tehdä ruokaa vaan turhan usein käydään ulkona syömässä. Ruokavaliosta suurin muutos tulee. Ekana mun pitää karsia kaikki herkut pois, joita olen syönyt lähes joka päivä. Oikeaa ruokaa syön yllättävän vähän, olen korvannut kokonaisia aterioita kaikella epäterveellisellä. Aloitan siis sillä, että karsin ne herkut pois, ei ehkä kannata tehdä suurempia muutoksia heti alkuun.
Sori pitkä vuodatus, olen mennyt niin tunnelinäössä kiireen keskellä ja nyt alan heräämään karuun todellisuuteen eli siihen että minusta on tullut läski.
EDIT: Uskaltauduin puntarille äsken, ja olen lihonut kolmessa vuodessa YLI 20 KILOA! Apua, ihan kamalaa! Vaaka näytti 79,7 kg, enkä ole edes kovin pitkä. Olin n. 56 kg ennenkuin aloin lihomaan. Ei hitto! Nyt pitää lopettaa itselleen valehtelu oikeasti ja muuttaa elämä.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitus on pudottaa painoa. Katsoin kauhulla tänään itseäni peilistä kun huomasin kamalat raskausarvet. Reisissä niitä on ollut jo pitkään mutta nyt on ekat vatsassakin.
Minun ongelma on se että en jotenkin osaa käsitellä tunteitani rakentavasti, joten syön. Tunnesyöppö siis. Palkitsen ja lohdutan itseäni ruualla. Itse asiassa en tiedä tarkalleen paljon paino on noussut koska en ole uskaltautunut vaa'alle muutamaan vuoteen. Olen vältellyt sitä mutta pakko se joku päivä on tehdä. Senkin vuoksi että minua jää varmasti haittaamaan jos en tiedä lähtöpainoa. En vaan haluaisi myöntää että olen päästänyt itseni tähän kuntoon.
Tuo mahanröllykkä haittaa elämää ihan siitä lähtien että en oikein taivu suoraan eteen vaan kengät pitää laittaa vähän sivukautta. Olen koittanut ylläpitää liikuntaa ja liikunkin ainakin 4h viikossa mutta esim joissain venytyksissä läskit on tiellä ja en pysty lähellekään samaan yhtään missään kuin aiemmin. Olin joskus todella keveä ja ketterä, on ikävä sitä oloa.
Olen tietysti myös mukavuudenhaluinen ja laiska, en ole viitsinyt aina tehdä ruokaa vaan turhan usein käydään ulkona syömässä. Ruokavaliosta suurin muutos tulee. Ekana mun pitää karsia kaikki herkut pois, joita olen syönyt lähes joka päivä. Oikeaa ruokaa syön yllättävän vähän, olen korvannut kokonaisia aterioita kaikella epäterveellisellä. Aloitan siis sillä, että karsin ne herkut pois, ei ehkä kannata tehdä suurempia muutoksia heti alkuun.
Sori pitkä vuodatus, olen mennyt niin tunnelinäössä kiireen keskellä ja nyt alan heräämään karuun todellisuuteen eli siihen että minusta on tullut läski.
EDIT: Uskaltauduin puntarille äsken, ja olen lihonut kolmessa vuodessa YLI 20 KILOA! Apua, ihan kamalaa! Vaaka näytti 79,7 kg, enkä ole edes kovin pitkä. Olin n. 56 kg ennenkuin aloin lihomaan. Ei hitto! Nyt pitää lopettaa itselleen valehtelu oikeasti ja muuttaa elämä.
Tsemppiä! Mutta eikö olekkin hyvä että nyt heräsit tilanteeseen, etkä vaikka sitten kun ylipainoa olisi kertynyt huomattavasti enemmän? Tiedän tuon tunnesyöppöyden, se on minulle ydinongelma. Ja pitkään olenkin miettinyt ratkaisukeinoa että miten ne ikävätkin olot ja tunteet pitäisi kohdata, kun eihän se ruoka ole mikään konkreettinen tapa. Syömällä olen ainakin minä kerryttänyt itselleni vain todella huonon itsetunnon ja todella paljon ylipainoa (n. 25-30kiloa).
Mutta kyllä se tästä! Tsemppiä vieläkerran taistoon kiloja vastaan.
-ap
-ap
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitus on pudottaa painoa. Katsoin kauhulla tänään itseäni peilistä kun huomasin kamalat raskausarvet. Reisissä niitä on ollut jo pitkään mutta nyt on ekat vatsassakin.
Minun ongelma on se että en jotenkin osaa käsitellä tunteitani rakentavasti, joten syön. Tunnesyöppö siis. Palkitsen ja lohdutan itseäni ruualla. Itse asiassa en tiedä tarkalleen paljon paino on noussut koska en ole uskaltautunut vaa'alle muutamaan vuoteen. Olen vältellyt sitä mutta pakko se joku päivä on tehdä. Senkin vuoksi että minua jää varmasti haittaamaan jos en tiedä lähtöpainoa. En vaan haluaisi myöntää että olen päästänyt itseni tähän kuntoon.
Tuo mahanröllykkä haittaa elämää ihan siitä lähtien että en oikein taivu suoraan eteen vaan kengät pitää laittaa vähän sivukautta. Olen koittanut ylläpitää liikuntaa ja liikunkin ainakin 4h viikossa mutta esim joissain venytyksissä läskit on tiellä ja en pysty lähellekään samaan yhtään missään kuin aiemmin. Olin joskus todella keveä ja ketterä, on ikävä sitä oloa.
Olen tietysti myös mukavuudenhaluinen ja laiska, en ole viitsinyt aina tehdä ruokaa vaan turhan usein käydään ulkona syömässä. Ruokavaliosta suurin muutos tulee. Ekana mun pitää karsia kaikki herkut pois, joita olen syönyt lähes joka päivä. Oikeaa ruokaa syön yllättävän vähän, olen korvannut kokonaisia aterioita kaikella epäterveellisellä. Aloitan siis sillä, että karsin ne herkut pois, ei ehkä kannata tehdä suurempia muutoksia heti alkuun.
Sori pitkä vuodatus, olen mennyt niin tunnelinäössä kiireen keskellä ja nyt alan heräämään karuun todellisuuteen eli siihen että minusta on tullut läski.
EDIT: Uskaltauduin puntarille äsken, ja olen lihonut kolmessa vuodessa YLI 20 KILOA! Apua, ihan kamalaa! Vaaka näytti 79,7 kg, enkä ole edes kovin pitkä. Olin n. 56 kg ennenkuin aloin lihomaan. Ei hitto! Nyt pitää lopettaa itselleen valehtelu oikeasti ja muuttaa elämä.
Kylläpä kuulostaa tutulta! Minun kilot on tullut myös viimeisen 2-3 vuoden aikana, sitä ennen ei ollut ikinä ongelmia painon kanssa. Ikä, siirtyminen toimistotyöhön, elämäntilanteen muutos jne saanut minut tähän pisteeseen.
Nyt sitten tärkeä meidän molempien muistaa ja hyväksyä se, että nämä kilot ei lähde viikossa eikä kuukaudessa. Kun ei ne hetkessä meille ole tulleetkaan 😆
Matami
Lähden mukaan. Tällä hetkellä mitat on 161/61, ja painoa on aivan liikaa. Tavoite tälle vuodelle vähintään -10kg.
Mä aloitin jo lokakuussa ja pudotin ennen uuttavuotta 5 kiloa hitaalla elämäntaparemontilla, mutta olisi tarkoitus jatkaa vielä ja pudottaa ne jäljelle jääneet 5 kiloa. Sitten olisin ihannepainossani, siinä samassa, jossa olen koko aikuisikäni ollut viimeisintä vuotta lukuun ottamatta. Lähtömittani olivat 168/69, joten pikku hiljaa painon pudottaminen alkaa käydä haastavaksi, koska ei olla enää lähellä ylipainoa.
Jaahas, heti toimitte motivaattorina. :)
Kävin lenkillä: 7 km, 10 000 askelta, ihan hemmetin raskaalta tuntui. On lenkit lyhentyneet viime vuoden mittaan, ja paluu tuohon normimatkaan oli ihan yllättävän vaikea. Huomaa, että on lisätaakkana on vuosi ikää ja 5-6 kiloa painoa.
16