Millaiset ihmiset pysyvät naimisissa elämän loppuun asti?
Millaisia he ovat luonteeltaan, että jaksavat samaa naamaa loppuelämän?
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Ei se naama ole sama loppuelämän. Sehän muuttuu vanhetessa molemmilla:) Kyse on sellaisesta asiasta kuin aito rakkaus toista kohtaan. Sellainen rakkaus, joka tulee puolisoa kohtaan samoin kun lastakin kohtaan. Ethän vaihda lastasikaan toiseen.
Mä olisin ollut sellainen. Olen luonteeltani empaattinen, uskollinen, rakastava, kannustava jne. Valitettavasti puolisoni ei ollut ja nyt olen yksin - 19 vuoden jälkeen.
Minä ja miehenikin olisimme olleet sellaisia. Valitettavasti saimme rakastaa toisiamme vain 31 vuotta ennen kuin mieheni menehtyi. Meillä oli vahva keskinäinen rakkaus toisiamme kohtaan ja kummallekin oli tärkeää elää turvallisessa parisuhteessa. Tasapainoiset ja rauhalliset luonteet olivat vahvuuksiamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee kyllä vähenemään tuokin määrä. Nykyisin erotaan pienimmästäkin syystä eikä jakseta yhtään vaikeuksia.
Tää on hassua. Toisaalta sanotaan, että ihmiset eroaa liian helposti eikä kestä vaikeuksia. Sitten toisaalta jos sinut jätetään pitkän suhteen jälkeen, niin sanotaan että joku vikahan sinussa täytyy olla, ei se puolisosi sinusta turhaan eronnut.
Kertokaa siis arvon raati, kumpi on oikein? Se että erotaan liian helposti "kun ei ole enää kivaa" vai se että kumppanissa on "pakko olla jotain vialla kun puoliso jätti"?
Itselläni sama kokemus kuin yhdellä aiemmalla kirjoittajalaa, olisin mielelläni ollut loppuiän naimisissa mieheni kanssa, mutta hän päätti toisin 15 vuoden jälkeen. Kaikki kritisoi eroa tyyliin "teillähän oli ihan normaali kiva perhe-elämä, miksi erositte niin helposti!". Sitten kun sanon itse, että meillä oli ihan normaali kiva perhe-elämä, niin heti on joku sanomassa että "niin sinun mielestä, mutta jotainhan oli vialla kun puolisosi jätti".
Miten nämä sulkee toisensa pois? Olihan liitossa joku vika, kun toinen halusi lähteä. Sen sijaan olisi ehkä voinut ensin yrittää korjata se, mitä liitossa oli vialla.
Vierailija kirjoitti:
27 vuotta yhdessä kirjoitti:
Näin se meillä menee:
- puolison kans on edelleen kiva hengailla
- tehään asioita yhdessä ja erikseen
- on omia ja yhteisiä ystäviä
- ollaan tasavertaiset kumppanit, emme toimi toistemme holhoojina
- omataan samanlainen arvomaailma, vaikka
- ollaan ihan erilaiset
- arvostetaan toisiamme
- keskustellaan ihan kaikesta
- riidellään pintapuolisesti ja sovitaan asiat nopsaan
- hyväksytään sekin, ettemme kaikissa asioissa ole samaa mieltä koskaan
- emme milloinkaan hauku toisiamme, emme syyttele, nimittele, emmekä haistattele (liittyy tuohon arvostukseen, mut tähdennän tätä)
- ymmärrämme, että ihastuminen toiseen ihmiseen on normaalia, mutta kannamme vastuumme tekemisistämme
- emme nolaa toisiamme (arvostus)
- emme lue toistemme kännyköitä, emme avaa toistemme posteja, emme tenttaa, emmekä kyylää (holhoaminen)Jotenkin käsittämätöntä, että tätäkin voi joku alapeukuttaa.
No, mä osasin odottaa sitä kyllä 😊
Just toi ihastumisjuttu on monille big no no, vaikka asiaa on turha kiistää. Ihastumisia tapahtuu, mut ne eivät vaikuta mihinkään, jos eivät luisu toiminnan puolelle. Ihminen, joka pitkässä liitossa eläessään väittää ihastuneensa vain ja ainoastaan puolisoonsa, on erakko tai valehtelee itselleenkin.
Toinen ärtymystä aiheuttava seikka listallani lienee tuo kännykkä- ja kirjesalaisuuden ylläpitäminen. Omistushaluiset ihmiset eivät käsitä asiaa. Heitä on todella paljon.
Mut kiva kun ihmettelit 😊
Kokeilunhaluiset?
Vaihtelunhakuiset..?
Vierailija kirjoitti:
Millaisia he ovat luonteeltaan, että jaksavat samaa naamaa loppuelämän?
Ilmeisesti sinun vastakohtiasi?
27 vuotta yhdessä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
27 vuotta yhdessä kirjoitti:
Näin se meillä menee:
- puolison kans on edelleen kiva hengailla
- tehään asioita yhdessä ja erikseen
- on omia ja yhteisiä ystäviä
- ollaan tasavertaiset kumppanit, emme toimi toistemme holhoojina
- omataan samanlainen arvomaailma, vaikka
- ollaan ihan erilaiset
- arvostetaan toisiamme
- keskustellaan ihan kaikesta
- riidellään pintapuolisesti ja sovitaan asiat nopsaan
- hyväksytään sekin, ettemme kaikissa asioissa ole samaa mieltä koskaan
- emme milloinkaan hauku toisiamme, emme syyttele, nimittele, emmekä haistattele (liittyy tuohon arvostukseen, mut tähdennän tätä)
- ymmärrämme, että ihastuminen toiseen ihmiseen on normaalia, mutta kannamme vastuumme tekemisistämme
- emme nolaa toisiamme (arvostus)
- emme lue toistemme kännyköitä, emme avaa toistemme posteja, emme tenttaa, emmekä kyylää (holhoaminen)Jotenkin käsittämätöntä, että tätäkin voi joku alapeukuttaa.
No, mä osasin odottaa sitä kyllä 😊
Just toi ihastumisjuttu on monille big no no, vaikka asiaa on turha kiistää. Ihastumisia tapahtuu, mut ne eivät vaikuta mihinkään, jos eivät luisu toiminnan puolelle. Ihminen, joka pitkässä liitossa eläessään väittää ihastuneensa vain ja ainoastaan puolisoonsa, on erakko tai valehtelee itselleenkin.
Toinen ärtymystä aiheuttava seikka listallani lienee tuo kännykkä- ja kirjesalaisuuden ylläpitäminen. Omistushaluiset ihmiset eivät käsitä asiaa. Heitä on todella paljon.Mut kiva kun ihmettelit 😊
Varmaan nuo alapeukut tulee tuosta sinun omahyväisyydestäsi. Täällä toinen, jolla lähes yhtä pitkä parisuhde kuin itselläsi. En silti anna yksityiskohtaisia ohjeita nuoremmille ranskalaisin viivoin. Ei sellaista Voi tehdä, meitä ihmisiä ja pariskuntia on niin erilaisia. Toisen kunnioittamista kukaan ei varmaan tosin yritäkään kiistää. 🤗
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ja sitten sellaiset, jotka menevät vanhainkodissa naimisiin 97-vuotiaina:) <3 Uskoisin ainakin niin:)
Kypsemmällä iällä solmitut avioliitot kestäviä. Itse olen mennyt naimisiin vähän alle nelikymppisenä ja uskon todella, että tämä tulee kestämään aivan toisella tapaa kun parikymppisenä solmitut liitot.
Kun menee naimisiin vasta kuoleman kynnyksellä ei tarvii toista kauan kestää. Tuo tulee mieleen kun lukee kertomuksia joissa pari on jo 80-kymppisiä tai jopa 90- kymppisiä. Eikä silloin tuijoteta toisen osapuolen ryppyjä ja kiloja inhoten.
27 vuotta yhdessä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
27 vuotta yhdessä kirjoitti:
Näin se meillä menee:
- puolison kans on edelleen kiva hengailla
- tehään asioita yhdessä ja erikseen
- on omia ja yhteisiä ystäviä
- ollaan tasavertaiset kumppanit, emme toimi toistemme holhoojina
- omataan samanlainen arvomaailma, vaikka
- ollaan ihan erilaiset
- arvostetaan toisiamme
- keskustellaan ihan kaikesta
- riidellään pintapuolisesti ja sovitaan asiat nopsaan
- hyväksytään sekin, ettemme kaikissa asioissa ole samaa mieltä koskaan
- emme milloinkaan hauku toisiamme, emme syyttele, nimittele, emmekä haistattele (liittyy tuohon arvostukseen, mut tähdennän tätä)
- ymmärrämme, että ihastuminen toiseen ihmiseen on normaalia, mutta kannamme vastuumme tekemisistämme
- emme nolaa toisiamme (arvostus)
- emme lue toistemme kännyköitä, emme avaa toistemme posteja, emme tenttaa, emmekä kyylää (holhoaminen)Jotenkin käsittämätöntä, että tätäkin voi joku alapeukuttaa.
No, mä osasin odottaa sitä kyllä 😊
Just toi ihastumisjuttu on monille big no no, vaikka asiaa on turha kiistää. Ihastumisia tapahtuu, mut ne eivät vaikuta mihinkään, jos eivät luisu toiminnan puolelle. Ihminen, joka pitkässä liitossa eläessään väittää ihastuneensa vain ja ainoastaan puolisoonsa, on erakko tai valehtelee itselleenkin.
Toinen ärtymystä aiheuttava seikka listallani lienee tuo kännykkä- ja kirjesalaisuuden ylläpitäminen. Omistushaluiset ihmiset eivät käsitä asiaa. Heitä on todella paljon.Mut kiva kun ihmettelit 😊
Väität aika paljon oman kokemuksesi pohjalta. Naisista en tiedä, mutta ainakin miesten kohdalla oksitosiini saa parisuhteessa olevan miehen välttelemään viehättäviä naisia.
Vierailija kirjoitti:
27 vuotta yhdessä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
27 vuotta yhdessä kirjoitti:
Näin se meillä menee:
- puolison kans on edelleen kiva hengailla
- tehään asioita yhdessä ja erikseen
- on omia ja yhteisiä ystäviä
- ollaan tasavertaiset kumppanit, emme toimi toistemme holhoojina
- omataan samanlainen arvomaailma, vaikka
- ollaan ihan erilaiset
- arvostetaan toisiamme
- keskustellaan ihan kaikesta
- riidellään pintapuolisesti ja sovitaan asiat nopsaan
- hyväksytään sekin, ettemme kaikissa asioissa ole samaa mieltä koskaan
- emme milloinkaan hauku toisiamme, emme syyttele, nimittele, emmekä haistattele (liittyy tuohon arvostukseen, mut tähdennän tätä)
- ymmärrämme, että ihastuminen toiseen ihmiseen on normaalia, mutta kannamme vastuumme tekemisistämme
- emme nolaa toisiamme (arvostus)
- emme lue toistemme kännyköitä, emme avaa toistemme posteja, emme tenttaa, emmekä kyylää (holhoaminen)Jotenkin käsittämätöntä, että tätäkin voi joku alapeukuttaa.
No, mä osasin odottaa sitä kyllä 😊
Just toi ihastumisjuttu on monille big no no, vaikka asiaa on turha kiistää. Ihastumisia tapahtuu, mut ne eivät vaikuta mihinkään, jos eivät luisu toiminnan puolelle. Ihminen, joka pitkässä liitossa eläessään väittää ihastuneensa vain ja ainoastaan puolisoonsa, on erakko tai valehtelee itselleenkin.
Toinen ärtymystä aiheuttava seikka listallani lienee tuo kännykkä- ja kirjesalaisuuden ylläpitäminen. Omistushaluiset ihmiset eivät käsitä asiaa. Heitä on todella paljon.Mut kiva kun ihmettelit 😊
Varmaan nuo alapeukut tulee tuosta sinun omahyväisyydestäsi. Täällä toinen, jolla lähes yhtä pitkä parisuhde kuin itselläsi. En silti anna yksityiskohtaisia ohjeita nuoremmille ranskalaisin viivoin. Ei sellaista Voi tehdä, meitä ihmisiä ja pariskuntia on niin erilaisia. Toisen kunnioittamista kukaan ei varmaan tosin yritäkään kiistää. 🤗
Hahhaa 😁 Ois pitäny entisenä facen käyttäjänä muistaa, että joku voi käsittää omakohtaisen luettelonkin ohjeistona muille. Siis ei. Vaan meillä eletään näin ja nämä luettelemani asiat ovat meidän pitkän liittomme salaisuus.
Pahoitteluni epäselvästä ulosannista. Tai no, toisaalta vois kysyä, miksi koet tekstini omahyväisenä? Kiinnostais tietää.
Joo, naimisiinmenoon voi olla myös syynä perinnön suunnittelu, joten itse asiassa elämän loppuun asti naimisissa pysyminen voi olla se keskeinen idea miksi naimisiin yleensä mennään. En tiedä, onko Suomessa enää sillä väliä, onko avo- vai avioliitossa, mutta muualla maailmassa siinä voi olla aika olennainen ero lainsäädännöllisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
27 vuotta yhdessä kirjoitti:
Näin se meillä menee:
- puolison kans on edelleen kiva hengailla
- tehään asioita yhdessä ja erikseen
- on omia ja yhteisiä ystäviä
- ollaan tasavertaiset kumppanit, emme toimi toistemme holhoojina
- omataan samanlainen arvomaailma, vaikka
- ollaan ihan erilaiset
- arvostetaan toisiamme
- keskustellaan ihan kaikesta
- riidellään pintapuolisesti ja sovitaan asiat nopsaan
- hyväksytään sekin, ettemme kaikissa asioissa ole samaa mieltä koskaan
- emme milloinkaan hauku toisiamme, emme syyttele, nimittele, emmekä haistattele (liittyy tuohon arvostukseen, mut tähdennän tätä)
- ymmärrämme, että ihastuminen toiseen ihmiseen on normaalia, mutta kannamme vastuumme tekemisistämme
- emme nolaa toisiamme (arvostus)
- emme lue toistemme kännyköitä, emme avaa toistemme posteja, emme tenttaa, emmekä kyylää (holhoaminen)Miksiköhän tätä on alapeukutettu, sehän oli aika hyvä kirjoitus.
Vain kerran elämäni aikana ihastuneena en oikein osaa oikein pitää toisiin ihmisiin ihastumista normaalina.
Kiitos selvennyksestä.
Ihastuminen taitaa tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Itse en laita kovinkaan isoa painoarvoa semmoiselle, ainoastaan teoilla on oikea merkitys. Tietenkään ei pidä loukata kumppania, vaan pitää olla tarkka ettei päästä sammakkoja suustaan, eikä käyttäydy huonosti. Lisäksi pitää kuollettaa sopimattomat tunteet.
Vierailija kirjoitti:
27 vuotta yhdessä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
27 vuotta yhdessä kirjoitti:
Näin se meillä menee:
- puolison kans on edelleen kiva hengailla
- tehään asioita yhdessä ja erikseen
- on omia ja yhteisiä ystäviä
- ollaan tasavertaiset kumppanit, emme toimi toistemme holhoojina
- omataan samanlainen arvomaailma, vaikka
- ollaan ihan erilaiset
- arvostetaan toisiamme
- keskustellaan ihan kaikesta
- riidellään pintapuolisesti ja sovitaan asiat nopsaan
- hyväksytään sekin, ettemme kaikissa asioissa ole samaa mieltä koskaan
- emme milloinkaan hauku toisiamme, emme syyttele, nimittele, emmekä haistattele (liittyy tuohon arvostukseen, mut tähdennän tätä)
- ymmärrämme, että ihastuminen toiseen ihmiseen on normaalia, mutta kannamme vastuumme tekemisistämme
- emme nolaa toisiamme (arvostus)
- emme lue toistemme kännyköitä, emme avaa toistemme posteja, emme tenttaa, emmekä kyylää (holhoaminen)Jotenkin käsittämätöntä, että tätäkin voi joku alapeukuttaa.
No, mä osasin odottaa sitä kyllä 😊
Just toi ihastumisjuttu on monille big no no, vaikka asiaa on turha kiistää. Ihastumisia tapahtuu, mut ne eivät vaikuta mihinkään, jos eivät luisu toiminnan puolelle. Ihminen, joka pitkässä liitossa eläessään väittää ihastuneensa vain ja ainoastaan puolisoonsa, on erakko tai valehtelee itselleenkin.
Toinen ärtymystä aiheuttava seikka listallani lienee tuo kännykkä- ja kirjesalaisuuden ylläpitäminen. Omistushaluiset ihmiset eivät käsitä asiaa. Heitä on todella paljon.Mut kiva kun ihmettelit 😊
Väität aika paljon oman kokemuksesi pohjalta. Naisista en tiedä, mutta ainakin miesten kohdalla oksitosiini saa parisuhteessa olevan miehen välttelemään viehättäviä naisia.
En sanoisi välttelemään, mutta ne ei vaikuta mitenkään. Kun on tyytyväinen ja tyydytetty vieraat ei kiinnosta siinä mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
27 vuotta yhdessä kirjoitti:
Näin se meillä menee:
- puolison kans on edelleen kiva hengailla
- tehään asioita yhdessä ja erikseen
- on omia ja yhteisiä ystäviä
- ollaan tasavertaiset kumppanit, emme toimi toistemme holhoojina
- omataan samanlainen arvomaailma, vaikka
- ollaan ihan erilaiset
- arvostetaan toisiamme
- keskustellaan ihan kaikesta
- riidellään pintapuolisesti ja sovitaan asiat nopsaan
- hyväksytään sekin, ettemme kaikissa asioissa ole samaa mieltä koskaan
- emme milloinkaan hauku toisiamme, emme syyttele, nimittele, emmekä haistattele (liittyy tuohon arvostukseen, mut tähdennän tätä)
- ymmärrämme, että ihastuminen toiseen ihmiseen on normaalia, mutta kannamme vastuumme tekemisistämme
- emme nolaa toisiamme (arvostus)
- emme lue toistemme kännyköitä, emme avaa toistemme posteja, emme tenttaa, emmekä kyylää (holhoaminen)Miksiköhän tätä on alapeukutettu, sehän oli aika hyvä kirjoitus.
Vain kerran elämäni aikana ihastuneena en oikein osaa oikein pitää toisiin ihmisiin ihastumista normaalina.
Kiitos selvennyksestä.
Ihastuminen taitaa tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Itse en laita kovinkaan isoa painoarvoa semmoiselle, ainoastaan teoilla on oikea merkitys. Tietenkään ei pidä loukata kumppania, vaan pitää olla tarkka ettei päästä sammakkoja suustaan, eikä käyttäydy huonosti. Lisäksi pitää kuollettaa sopimattomat tunteet.
Luulenpa että nuo ihastukset ovat enemmän naisten vitsaus. En ainakaan ole kuullut yhdenkään onnellisessa parisuhteessa olevan miehen sellaisesta kertoneen. Seksihimon voi saada kyllä nainen kuin nainen heräämään, mutta se nyt on ihan eri tunne.
27 vuotta yhdessä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
27 vuotta yhdessä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
27 vuotta yhdessä kirjoitti:
Näin se meillä menee:
- puolison kans on edelleen kiva hengailla
- tehään asioita yhdessä ja erikseen
- on omia ja yhteisiä ystäviä
- ollaan tasavertaiset kumppanit, emme toimi toistemme holhoojina
- omataan samanlainen arvomaailma, vaikka
- ollaan ihan erilaiset
- arvostetaan toisiamme
- keskustellaan ihan kaikesta
- riidellään pintapuolisesti ja sovitaan asiat nopsaan
- hyväksytään sekin, ettemme kaikissa asioissa ole samaa mieltä koskaan
- emme milloinkaan hauku toisiamme, emme syyttele, nimittele, emmekä haistattele (liittyy tuohon arvostukseen, mut tähdennän tätä)
- ymmärrämme, että ihastuminen toiseen ihmiseen on normaalia, mutta kannamme vastuumme tekemisistämme
- emme nolaa toisiamme (arvostus)
- emme lue toistemme kännyköitä, emme avaa toistemme posteja, emme tenttaa, emmekä kyylää (holhoaminen)Jotenkin käsittämätöntä, että tätäkin voi joku alapeukuttaa.
No, mä osasin odottaa sitä kyllä 😊
Just toi ihastumisjuttu on monille big no no, vaikka asiaa on turha kiistää. Ihastumisia tapahtuu, mut ne eivät vaikuta mihinkään, jos eivät luisu toiminnan puolelle. Ihminen, joka pitkässä liitossa eläessään väittää ihastuneensa vain ja ainoastaan puolisoonsa, on erakko tai valehtelee itselleenkin.
Toinen ärtymystä aiheuttava seikka listallani lienee tuo kännykkä- ja kirjesalaisuuden ylläpitäminen. Omistushaluiset ihmiset eivät käsitä asiaa. Heitä on todella paljon.Mut kiva kun ihmettelit 😊
Varmaan nuo alapeukut tulee tuosta sinun omahyväisyydestäsi. Täällä toinen, jolla lähes yhtä pitkä parisuhde kuin itselläsi. En silti anna yksityiskohtaisia ohjeita nuoremmille ranskalaisin viivoin. Ei sellaista Voi tehdä, meitä ihmisiä ja pariskuntia on niin erilaisia. Toisen kunnioittamista kukaan ei varmaan tosin yritäkään kiistää. 🤗
Hahhaa 😁 Ois pitäny entisenä facen käyttäjänä muistaa, että joku voi käsittää omakohtaisen luettelonkin ohjeistona muille. Siis ei. Vaan meillä eletään näin ja nämä luettelemani asiat ovat meidän pitkän liittomme salaisuus.
Pahoitteluni epäselvästä ulosannista. Tai no, toisaalta vois kysyä, miksi koet tekstini omahyväisenä? Kiinnostais tietää.
No mutta kerroinhan sen. Listasit omat ohjeesi päteviksi kaikille. Jäin oikein miettimään tuota, että joka ei koskaan tunnusta ihastuneensa toiseen, valehtelee itselleen. Kun en muista sellaista? Voiko joku todella sanoa, että valehtelen itselleni? Olen ymmälläni, oikeasti.
Itse ajattelen, että toisen kunnioitus yms. on tietenkin luonnollinen osa parisuhdetta. Mutta se, että minun parisuhteeni on kestänyt 24 vuotta, ei anna minulle oikeutta antaa yksityiskohtaisia ohjeita muille. Ei joku toinen parisuhde kestä samoilla ohjeilla. Edelleen: meitä ihmisiä kun on niin erilaisia.
27 vuotta yhdessä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
27 vuotta yhdessä kirjoitti:
Näin se meillä menee:
- puolison kans on edelleen kiva hengailla
- tehään asioita yhdessä ja erikseen
- on omia ja yhteisiä ystäviä
- ollaan tasavertaiset kumppanit, emme toimi toistemme holhoojina
- omataan samanlainen arvomaailma, vaikka
- ollaan ihan erilaiset
- arvostetaan toisiamme
- keskustellaan ihan kaikesta
- riidellään pintapuolisesti ja sovitaan asiat nopsaan
- hyväksytään sekin, ettemme kaikissa asioissa ole samaa mieltä koskaan
- emme milloinkaan hauku toisiamme, emme syyttele, nimittele, emmekä haistattele (liittyy tuohon arvostukseen, mut tähdennän tätä)
- ymmärrämme, että ihastuminen toiseen ihmiseen on normaalia, mutta kannamme vastuumme tekemisistämme
- emme nolaa toisiamme (arvostus)
- emme lue toistemme kännyköitä, emme avaa toistemme posteja, emme tenttaa, emmekä kyylää (holhoaminen)Jotenkin käsittämätöntä, että tätäkin voi joku alapeukuttaa.
No, mä osasin odottaa sitä kyllä 😊
Just toi ihastumisjuttu on monille big no no, vaikka asiaa on turha kiistää. Ihastumisia tapahtuu, mut ne eivät vaikuta mihinkään, jos eivät luisu toiminnan puolelle. Ihminen, joka pitkässä liitossa eläessään väittää ihastuneensa vain ja ainoastaan puolisoonsa, on erakko tai valehtelee itselleenkin.
Toinen ärtymystä aiheuttava seikka listallani lienee tuo kännykkä- ja kirjesalaisuuden ylläpitäminen. Omistushaluiset ihmiset eivät käsitä asiaa. Heitä on todella paljon.Mut kiva kun ihmettelit 😊
Mitä tässä tarkoitetaan ihastumisella? Itse olen ollut yli 30 v pitkässä parisuhteessa. En ole ihastunut ennen sitä enkä sen aikana kehenkään muuhun kuin mieheeni. Toki olen tavannut komeita, mukavia ja älykkäitä miehiä muitakin, mutta ei ne mitään ihastumista ole aiheuttaneet. Siis sellaista tunnetta, että haluaisin heidän kanssaan olla tai tuntisin seksuaalista vetoa heihin.
27 vuotta yhdessä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
27 vuotta yhdessä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
27 vuotta yhdessä kirjoitti:
Näin se meillä menee:
- puolison kans on edelleen kiva hengailla
- tehään asioita yhdessä ja erikseen
- on omia ja yhteisiä ystäviä
- ollaan tasavertaiset kumppanit, emme toimi toistemme holhoojina
- omataan samanlainen arvomaailma, vaikka
- ollaan ihan erilaiset
- arvostetaan toisiamme
- keskustellaan ihan kaikesta
- riidellään pintapuolisesti ja sovitaan asiat nopsaan
- hyväksytään sekin, ettemme kaikissa asioissa ole samaa mieltä koskaan
- emme milloinkaan hauku toisiamme, emme syyttele, nimittele, emmekä haistattele (liittyy tuohon arvostukseen, mut tähdennän tätä)
- ymmärrämme, että ihastuminen toiseen ihmiseen on normaalia, mutta kannamme vastuumme tekemisistämme
- emme nolaa toisiamme (arvostus)
- emme lue toistemme kännyköitä, emme avaa toistemme posteja, emme tenttaa, emmekä kyylää (holhoaminen)Jotenkin käsittämätöntä, että tätäkin voi joku alapeukuttaa.
No, mä osasin odottaa sitä kyllä 😊
Just toi ihastumisjuttu on monille big no no, vaikka asiaa on turha kiistää. Ihastumisia tapahtuu, mut ne eivät vaikuta mihinkään, jos eivät luisu toiminnan puolelle. Ihminen, joka pitkässä liitossa eläessään väittää ihastuneensa vain ja ainoastaan puolisoonsa, on erakko tai valehtelee itselleenkin.
Toinen ärtymystä aiheuttava seikka listallani lienee tuo kännykkä- ja kirjesalaisuuden ylläpitäminen. Omistushaluiset ihmiset eivät käsitä asiaa. Heitä on todella paljon.Mut kiva kun ihmettelit 😊
Varmaan nuo alapeukut tulee tuosta sinun omahyväisyydestäsi. Täällä toinen, jolla lähes yhtä pitkä parisuhde kuin itselläsi. En silti anna yksityiskohtaisia ohjeita nuoremmille ranskalaisin viivoin. Ei sellaista Voi tehdä, meitä ihmisiä ja pariskuntia on niin erilaisia. Toisen kunnioittamista kukaan ei varmaan tosin yritäkään kiistää. 🤗
Hahhaa 😁 Ois pitäny entisenä facen käyttäjänä muistaa, että joku voi käsittää omakohtaisen luettelonkin ohjeistona muille. Siis ei. Vaan meillä eletään näin ja nämä luettelemani asiat ovat meidän pitkän liittomme salaisuus.
Pahoitteluni epäselvästä ulosannista. Tai no, toisaalta vois kysyä, miksi koet tekstini omahyväisenä? Kiinnostais tietää.
Mitnkähän ihmeesä tähän face liittyy??
Vierailija kirjoitti:
27 vuotta yhdessä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
27 vuotta yhdessä kirjoitti:
Näin se meillä menee:
- puolison kans on edelleen kiva hengailla
- tehään asioita yhdessä ja erikseen
- on omia ja yhteisiä ystäviä
- ollaan tasavertaiset kumppanit, emme toimi toistemme holhoojina
- omataan samanlainen arvomaailma, vaikka
- ollaan ihan erilaiset
- arvostetaan toisiamme
- keskustellaan ihan kaikesta
- riidellään pintapuolisesti ja sovitaan asiat nopsaan
- hyväksytään sekin, ettemme kaikissa asioissa ole samaa mieltä koskaan
- emme milloinkaan hauku toisiamme, emme syyttele, nimittele, emmekä haistattele (liittyy tuohon arvostukseen, mut tähdennän tätä)
- ymmärrämme, että ihastuminen toiseen ihmiseen on normaalia, mutta kannamme vastuumme tekemisistämme
- emme nolaa toisiamme (arvostus)
- emme lue toistemme kännyköitä, emme avaa toistemme posteja, emme tenttaa, emmekä kyylää (holhoaminen)Jotenkin käsittämätöntä, että tätäkin voi joku alapeukuttaa.
No, mä osasin odottaa sitä kyllä 😊
Just toi ihastumisjuttu on monille big no no, vaikka asiaa on turha kiistää. Ihastumisia tapahtuu, mut ne eivät vaikuta mihinkään, jos eivät luisu toiminnan puolelle. Ihminen, joka pitkässä liitossa eläessään väittää ihastuneensa vain ja ainoastaan puolisoonsa, on erakko tai valehtelee itselleenkin.
Toinen ärtymystä aiheuttava seikka listallani lienee tuo kännykkä- ja kirjesalaisuuden ylläpitäminen. Omistushaluiset ihmiset eivät käsitä asiaa. Heitä on todella paljon.Mut kiva kun ihmettelit 😊
Mitä tässä tarkoitetaan ihastumisella? Itse olen ollut yli 30 v pitkässä parisuhteessa. En ole ihastunut ennen sitä enkä sen aikana kehenkään muuhun kuin mieheeni. Toki olen tavannut komeita, mukavia ja älykkäitä miehiä muitakin, mutta ei ne mitään ihastumista ole aiheuttaneet. Siis sellaista tunnetta, että haluaisin heidän kanssaan olla tai tuntisin seksuaalista vetoa heihin.
Tätä samaa mietin (olen kommentoinut aiemminkin). Eli pakosti valehtelen itselleni, kun en muista ihastuneeni koska kehenkään toiseen...?
Vierailija kirjoitti:
27 vuotta yhdessä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
27 vuotta yhdessä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
27 vuotta yhdessä kirjoitti:
Näin se meillä menee:
- puolison kans on edelleen kiva hengailla
- tehään asioita yhdessä ja erikseen
- on omia ja yhteisiä ystäviä
- ollaan tasavertaiset kumppanit, emme toimi toistemme holhoojina
- omataan samanlainen arvomaailma, vaikka
- ollaan ihan erilaiset
- arvostetaan toisiamme
- keskustellaan ihan kaikesta
- riidellään pintapuolisesti ja sovitaan asiat nopsaan
- hyväksytään sekin, ettemme kaikissa asioissa ole samaa mieltä koskaan
- emme milloinkaan hauku toisiamme, emme syyttele, nimittele, emmekä haistattele (liittyy tuohon arvostukseen, mut tähdennän tätä)
- ymmärrämme, että ihastuminen toiseen ihmiseen on normaalia, mutta kannamme vastuumme tekemisistämme
- emme nolaa toisiamme (arvostus)
- emme lue toistemme kännyköitä, emme avaa toistemme posteja, emme tenttaa, emmekä kyylää (holhoaminen)Jotenkin käsittämätöntä, että tätäkin voi joku alapeukuttaa.
No, mä osasin odottaa sitä kyllä 😊
Just toi ihastumisjuttu on monille big no no, vaikka asiaa on turha kiistää. Ihastumisia tapahtuu, mut ne eivät vaikuta mihinkään, jos eivät luisu toiminnan puolelle. Ihminen, joka pitkässä liitossa eläessään väittää ihastuneensa vain ja ainoastaan puolisoonsa, on erakko tai valehtelee itselleenkin.
Toinen ärtymystä aiheuttava seikka listallani lienee tuo kännykkä- ja kirjesalaisuuden ylläpitäminen. Omistushaluiset ihmiset eivät käsitä asiaa. Heitä on todella paljon.Mut kiva kun ihmettelit 😊
Varmaan nuo alapeukut tulee tuosta sinun omahyväisyydestäsi. Täällä toinen, jolla lähes yhtä pitkä parisuhde kuin itselläsi. En silti anna yksityiskohtaisia ohjeita nuoremmille ranskalaisin viivoin. Ei sellaista Voi tehdä, meitä ihmisiä ja pariskuntia on niin erilaisia. Toisen kunnioittamista kukaan ei varmaan tosin yritäkään kiistää. 🤗
Hahhaa 😁 Ois pitäny entisenä facen käyttäjänä muistaa, että joku voi käsittää omakohtaisen luettelonkin ohjeistona muille. Siis ei. Vaan meillä eletään näin ja nämä luettelemani asiat ovat meidän pitkän liittomme salaisuus.
Pahoitteluni epäselvästä ulosannista. Tai no, toisaalta vois kysyä, miksi koet tekstini omahyväisenä? Kiinnostais tietää.No mutta kerroinhan sen. Listasit omat ohjeesi päteviksi kaikille. Jäin oikein miettimään tuota, että joka ei koskaan tunnusta ihastuneensa toiseen, valehtelee itselleen. Kun en muista sellaista? Voiko joku todella sanoa, että valehtelen itselleni? Olen ymmälläni, oikeasti.
Itse ajattelen, että toisen kunnioitus yms. on tietenkin luonnollinen osa parisuhdetta. Mutta se, että minun parisuhteeni on kestänyt 24 vuotta, ei anna minulle oikeutta antaa yksityiskohtaisia ohjeita muille. Ei joku toinen parisuhde kestä samoilla ohjeilla. Edelleen: meitä ihmisiä kun on niin erilaisia.
Kysyn vielä kerran: missä kirjoittamassani tekstissä olen antanut ohjeita muille?
Listasin *oman pitkän avioliittoni* onnistumistekijät. En siis ohjeistanut ketään. Nämä listaamani asiat toimivat siis omassa parisuhteessani.
Tsiisus. Olipas avartavaa taas piipahtaa täällä.
En minäkään ole ihastunut kehenkään toiseen koko yhdessäolomme aikana, 30 v. Toki pidän monestakin miehestä todella paljon, mutta ei se ole ihastumista. VArmaan satoja kertoja olen ajatellut jostain miehestä, että onpas komea, seksikäs, hyvännäköinen, miehekäs yms. Mutta siinä se, ei se mies jää mieleen pyörimään eikä aiheuta mitään varsinaisia tunteita.
Jotenkin käsittämätöntä, että tätäkin voi joku alapeukuttaa.