Lue keskustelun säännöt.
Miksi opettajat luulevat, ettei heidän työnsä pitäisi tuntua työltä?
28.12.2018 |
Miksi opettajat olisivat jokin erityisryhmä, jonka jokaisen (työ)päivän pitäisi olla mukavaa ja rasittamatonta. Kauhea valitus, miten on paljon kokeita laadittavana ja korjattavana, opetettavaa sisältöä on niin paljon, oppilaita on liikaa. Jos työpäivä lopetetaan klo 14, jaksetaan silti valittaa kun töitä pitää tehdä kotonakin. No voi kun kauheaa! Joskus pidetään oppilaille tunteja, joista ei ole opettajalle mitään vaivaa, kuten jotain videoiden katselua (jouluna) tai ryhmätöitä. Tunnin kestosta saatetaan noin vain leikata puolet. Opettaja laahustaa kulttuurikaavussaan kiireisenä kahvikupilliselle kun oppilaat on päästetty kotiin puoli tuntia aikaisemmin, sitten kahvit juotuaan opettaja voisikin vaikka lähteä kotiin. Mutta voi kun sielläkin pitää työskennellä. Normaalit työläisetkin tekee palkkansa eteen jotain, koulu ei ole mikään opettajien majatalo.
Kommentit (169)
Vierailija kirjoitti:
Ap on hyvä ja kouluttautuu opettajaksi os se on niin helppoa ja kevyttä työtä.
Ex-ope, joka vaihtoi mukavampaan ammattiin
Harvemmin kai kukaan väittää että opettajan työ on helppoa ja kevyttä. Eniten kritisoidaan sitä, että työ- ja loma-aikoja perustellaan niiiin raskaalla työllä. Ja kas, monella muulla alalla työ on vähintään yhtä raskasta.
Ei ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki monessa muussakin ammatissa työt seuraavat kotiin ja olet vastuussa tietystä ryhmästä ihmisiä.
Ja kukaan ei niitä töitä hoida, jos olet lomalla tai sairaana,
Tosi huvittavaa kyllä, että vain opettajat pääsääntöisesti tästä valittavat.
Uskon, että opettajien työ on aika-ajoin raskasta, mutta kyllä muissakin töissä joudutaan vastaamaan asiakkaiden sähköposteihin (vrt. Wilma) iltaisin, kun työaika ei riitä kaikkeen ja tekemään töitä illalla kotona (useinkin).
Lomat on pidettävä pätkissä, kun työn luonne niin vaati ja haluat työsi hoitaa hyvin.Saman olen pistänyt merkille opettajien uhriutumisesta. En työtä väheksy, mutta tuttavistani suuri osa tekee erittäin vastuullista ihmissuhdetyötä ja toki paljon ylitöitä. Opettajat ryhmänä nousevat esiin uhriutujina, työn raskaan raatajina. Miksi näin? Tämä kai se on se, joka saa ärtymään, miksi ollaan niin spesiaaleja? Ilmiötä on jotenkin vaikea olla huomaamatta, työn vaatimukset ovat varmasti koventuneen, mutta näin myös muillakin aloilla.
Kokeillaanko, että kerrot oman ammattisi ja sitten perustetaan ketju sen työn parjaamiseksi ja heitellään kaikenlaisia vääristelyjä joukkoon? Voit sitten arvioida itse, haluatko tulla sanomaan väliin, että ei muuten ole noin, vai luetko vaan tyynesti etkä siis "uhriudu"?
No en jaksa sossuna uhriutua koska käsitykset ovat joka tapauksessa mitä ovat. Pidän muutenkin työstäni joten uhriutumiselle ei ole tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajilla ei ole psykiatrin, poliisin tai järjestyksenvalvojan koulutusta. Kunpa riittäisikin opettaminen.
Maailma muuttuu, ihmiset sen mukana, ja sen myötä vaatimukset eri ammateissa. On naiivia kuvitella, että joku ammattikunta pysyisi muutosten ulkopuolella.
Kyllä omassa työssäni on itsestään selvää, että koko ajan kouluttaudutaan lisää. "Ei kuulu toimenkuvaan" - ajattelu on suoraan jostain 90 -luvulta.Tuskinpa juuri mikään muu ammattiryhmä kuin opettajat kouluttautuu yhtä paljon.
🤣 Oletko nyt ihan varma? Päivän parhaimpia mutuja..
Olen itse opettaja. Meillä on pakollisia koulutuspäiviä. Lisäksi suurin osa kouluttautuu jatkuvasti lisää myös vapaaehtoisesti. Uudet ops:t ja etenkin lukiossa sähköisiin kirjoituksiin siirtyminen ja muut uudistukset vaativat jatkuvaa tietojen ja osaamisen päivittämistä.
Tämä on ns. teknistä osaamista, jota lähes joka ammatissa joutuu nykyään opiskelemaan ja oppimaan. Mites työn laadun ja sisällön kehittäminen? Vaikkapa yhä vaikeammin oireilevien oppilaiden kohtaaminen, neurologisiin haasteisiin vastaaminen, psykososiaalisten ongelmien tunnistaminen jne. Aaaivan, "ei kuulu opettajille". Mun mielestä todellakin kuuluu, jos tarkoitus on saada muutkin kuin ne mallioppilaat oppimaan.
No, siellä luokassahan me opet ollaan, ilman mitään apujoukkoja, joten kuuluu kyllä. Joskus tilanne on se, että lapsi on liian sairas sairaalakouluun, joten hänet palautetaan takaisin - omaan kouluun! Ja toisekseen, eipä niitä sairaalakoulupaikkoja juuri ole, joten aika pahojen tapausten kanssa mennään ja yritetään, palaveerataan ja toivotaan, kirjoitetaan viestejä sinne tänne ja tonne ja yritetään tukea huoltajia. Ja jos oikeasti luulet, että opetus ei ole viime vuosina uudistunut kuin vähän pinnalta, niin tulee mieleen, että ootko esim. sanomalehtiä milloin viimeksi vilkaissut?
Kyllä, olen sanomalehtiä lukenut, mutta ennen kaikkea seurannut opetustoimen "kehittymistä" mm. omien ja ystävien lasten kautta sekä useiden lähipiiriin kuuluvien opettajien kanssa lukemattomia keskusteluja käyden.
Lisäksi omaan työhöni kuuluu ajoittain verkostotyö opettajien ja oppilashuollon henkilöstön kanssa. Valitettavasti yhteistyö on usein äärimmäisen haastavaa, kun kerta toisensa jälkeen törmään samaan ilmiöön: opettajat on opetettu opettamaan mallioppilaita, ei kohtaamaan sitä arjen todellisuutta ja sen monia ilmiöitä, jotka heijastuvat myös lapsiin, ja jonka pitäisi heijastua heidän kanssaan tehtävään työhön.
Viime aikoina esillä ollut keskustelu rikosilmoitusten tekemisestä kiusaamistapauksissa on toki äärimmäinen, mutta hyvä esimerkki osaamisvajeesta: Lastensuojelulainsäädännön velvoittavuus ei tunnu koskevan opettajia, ja pahoinpitelyä ei tunnisteta rikokseksi.
Musta outoa, että opettaja tekisi kiusaamisesta rikosilmoituksen, miksi ei huoltaja? Opettajan pitää kuitenkin ehkä vuosia opettaa myös sitä toista osapuolta, joten jos tilanne ei ole ihan selvä eikä ope esim. itse kiusaamista ole nähnyt, niin minusta on aika radikaalia open ruveta rikosilmoituksiin. Lasuja ymmärrän että open täytyy toki tehdä, mutta niillä on auttava tarkoitus, rikosilmoitus on vähän eri juttu. Onneksi opetan pääasiassa lukiossa, niin ei ole näitä niin tarvinnut miettiä. Ja ehkäpä siihen on syynsä, että niitä sospuolen verkostoja, joihin itsekin kai kuulut, käy kouluilla: opejen ei tarviikaan osata kaikkea, koska sinä ammattitaidollasi hoidat sitten sitä sosiaalipuolta yhteistyössä open kanssa. Miksi haluaisit tulla vain valmiille päältäkatsojaksi?
Minä arvostan suuresti suomalaisten opettajien ammattitaitoa, ja ainakin omien lasteni opettajat tekevät erinomaista työtä.
Mutta te palstalla pyörivät opettajat: tekisittekö palveluksen ja lakkaisitte puhumasta huonosta palkastanne.
Olette ihan keskituloisia, ja lisätunteja tekevät lehtorit ovat suorastaan hyvätuloisia.
T. Akateeminen yksityisellä sektorilla - palkka vähemmän kuin ikäisilläni opettajilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä olen opettaja ja voin sanoa, että aloittajalla ei tunnu olevan käsitystä opettajan työstä. Opettajat puhuvat kotitöistään lähinnä silloin, kun heitä kadehditaan ”lyhyistä” työpäivistä. toinen työpäivä odottaa kotona, sillä tunnit pitää etukäteen suunnitella ja materiaalit valmistaa. Tätä ei aina oteta huomioon, kun puhutaan opettajan kivoista työajoista. Itselläni esimerkiksi sunnuntait ovat harvoin vapaita perheelle.
Opettajille on suunniteltu kokonaistyöaikaa iät ja ajat, mutta kun ei sitten millään kelpaa. Ymmärrän, miksi ei. Sitähän joutuisi olemaan työpaikalla jopa neljään, viiteen, kuten muutkin kuolevaiset. Silloin työt tehtäisiin työpaikalla, eikä vietäisi kotiin.
Tosin normityössä työt myös seuraavat kotiin usein, eikä rutiinillavetoa voi soveltaa muissa hommissa.
Opettajilta unohtuu aina myös mainita, että jokaiseen oppituntiin kuuluu lisäksi puoli tuntia muuta työtä. Tottakai niin pitääkin olla, ei kai nyt kukaan luule, että neljä tuntia opetusta riittää päivän työajaksi?
Olet ymmärtänyt väärin kokonaistyöajan. Osa opettajista on vuosityöajassa, mutta ei se tuota tarkoita. Ihan tuntien jälkeen saa lähteä kotiin, jos haluaa.
Moni tekee siis nykyäänkin työt työpaikalla, se ei ole se pointti siinä "töiden kotiin tulemisessa" eli tehdäänkö työt työtilassa vai kotona. Pointti on se, että kello käy. Puoli tuntia suunnittelua per tunti on vitsi.
Miten opettajanhommissa voi käyttää rutiinillavetoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki monessa muussakin ammatissa työt seuraavat kotiin ja olet vastuussa tietystä ryhmästä ihmisiä.
Ja kukaan ei niitä töitä hoida, jos olet lomalla tai sairaana,
Tosi huvittavaa kyllä, että vain opettajat pääsääntöisesti tästä valittavat.
Uskon, että opettajien työ on aika-ajoin raskasta, mutta kyllä muissakin töissä joudutaan vastaamaan asiakkaiden sähköposteihin (vrt. Wilma) iltaisin, kun työaika ei riitä kaikkeen ja tekemään töitä illalla kotona (useinkin).
Lomat on pidettävä pätkissä, kun työn luonne niin vaati ja haluat työsi hoitaa hyvin.Saman olen pistänyt merkille opettajien uhriutumisesta. En työtä väheksy, mutta tuttavistani suuri osa tekee erittäin vastuullista ihmissuhdetyötä ja toki paljon ylitöitä. Opettajat ryhmänä nousevat esiin uhriutujina, työn raskaan raatajina. Miksi näin? Tämä kai se on se, joka saa ärtymään, miksi ollaan niin spesiaaleja? Ilmiötä on jotenkin vaikea olla huomaamatta, työn vaatimukset ovat varmasti koventuneen, mutta näin myös muillakin aloilla.
Kokeillaanko, että kerrot oman ammattisi ja sitten perustetaan ketju sen työn parjaamiseksi ja heitellään kaikenlaisia vääristelyjä joukkoon? Voit sitten arvioida itse, haluatko tulla sanomaan väliin, että ei muuten ole noin, vai luetko vaan tyynesti etkä siis "uhriudu"?
No en jaksa sossuna uhriutua koska käsitykset ovat joka tapauksessa mitä ovat. Pidän muutenkin työstäni joten uhriutumiselle ei ole tarvetta.
Mun täytyy kyllä sanoa, että niin yhteistyökyvyttömiä ihmisiä kuin sossut ei ole! Esim. palaveri sopisi kaikille osapuolille koululla klo 16. Vanhemmat ehtivät työltään siihen, opettajalle se olisi tuntien jälkeen. Sossu haluaa välttämättä tulla klo 12, jotta sitten klo 14 palaveri loppuu kivasti niin, että voikin mennä jo loppupäiväksi kotiin, koska toimistolle ei enää ehdi. Ei väliä, vaikka opettaja joutuu pakottamaan naapuriluokan opettajan pitämään tuntinsa ja skippaamaan lounaan syömisen, vanhemmilta jää puolen päivän palkka saamatta jne., kunhan sossulle järjestely on hyvä. Ja sitten kaiken säätämisen jälkeen, tunti ennen palaveria tulee tekstari, (jonka ope lukee 3 minuuttia ennen palaveria, koska ei voinut lukea tekstareita oppitunnillaan) jossa palaveri peruutetaan, koska sossu/lapsensa on sairaana. Huoltajat saapuvat myös ja ovat raivona - opelle. Pidetään sitten kuulumispalaveri ja yritetään paikata sitä fiilistä, että sossu pettää aina.
Se, kuka tuntee olonsa hyväksi ja aidosti haluaa opettaa, jaksaa kyllä kaiken opettajuuteen liittyvän.
En ole itse opettaja, mutta äärettömän kiitollinen tyttäreni samasta hyvästä opista; hänellä on ainakin erittäin hienot opettaat, jotka vastaavat minun välillä tyhmiinkiin Wilma-kyselyihini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse entinen opettaja. Ei se tuntien suunnittelu, kokeiden korjaaminen jne. ollut kurjaa vaikka aikaa paljon kuluikin. Pahinta oli se henkinen taakka ja joskus jopa fyysinenkin kun joutui päivät pitkät oleilemaan murrosikäisten kanssa. Osa oppilaista oli todella haastavia tapauksia, jotkut eivät pärjänneet edes erityisopetuksessa, mt-ongelmat oli liian vaikeita.
Miten tämä eroaa monista muista aloista? Esimerkkknä vaikka työ nuorten psykiatrisissa yksiköissä, lastensuojeluyksiköissä, sosiaalitoimen lastensuojelussa jne. Ei näillä aloilla ole 4 h työpäiviä ja 4 - 5 kk:n lomia.
Siten, että kyse ei ole opettamisesta.
Koittakaas nyt tajuta, että asioiden opettaminen ja ikään kuin ihmisistä huolehtiminen ja heidän valvomisensa ovat kaksi eri asiaa. Kun opettajan työ ei ole sitä, että siellä vain teutaroisi erinäisten erityishenkilöiden kanssa, vaan se on ensisijaisesti sitä, että niille samaisille ihmisille tulisi opettaakin jotakin. Jokainen päivä on erilainen, päiviä ei voi spiikata läpi etukäteen, ja ennalta arvaamattomia tilanteita tulee koko ajan. Toki se on tämän työn suolakin, mutta se on myös raskasta.
Nuo mainitsemasi henkilöt eivät pääsääntöisesti myöskään suunnittele työpäiviä, vaan heidän työpäivänsä tapahtuu siten, että he marssivat työpaikalle ja aloittavat työnteon.
Miten opettajille nyt tuli 4-5 kk:n lomat?
Vierailija kirjoitti:
Se, kuka tuntee olonsa hyväksi ja aidosti haluaa opettaa, jaksaa kyllä kaiken opettajuuteen liittyvän.
En ole itse opettaja, mutta äärettömän kiitollinen tyttäreni samasta hyvästä opista; hänellä on ainakin erittäin hienot opettaat, jotka vastaavat minun välillä tyhmiinkiin Wilma-kyselyihini.
Oot tainnut seurata kohtuullisen vähän keskustelua liittyen opettajien työhyvinvointiin. Jaksaminen ei liity siihen, onko ala sopiva, vaan siihen, että ylempien tahojen tulee ymmärtää se, että loputtomasti ei voi pistää pökköä. pesään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä olen opettaja ja voin sanoa, että aloittajalla ei tunnu olevan käsitystä opettajan työstä. Opettajat puhuvat kotitöistään lähinnä silloin, kun heitä kadehditaan ”lyhyistä” työpäivistä. toinen työpäivä odottaa kotona, sillä tunnit pitää etukäteen suunnitella ja materiaalit valmistaa. Tätä ei aina oteta huomioon, kun puhutaan opettajan kivoista työajoista. Itselläni esimerkiksi sunnuntait ovat harvoin vapaita perheelle.
Opettajille on suunniteltu kokonaistyöaikaa iät ja ajat, mutta kun ei sitten millään kelpaa. Ymmärrän, miksi ei. Sitähän joutuisi olemaan työpaikalla jopa neljään, viiteen, kuten muutkin kuolevaiset. Silloin työt tehtäisiin työpaikalla, eikä vietäisi kotiin.
Tosin normityössä työt myös seuraavat kotiin usein, eikä rutiinillavetoa voi soveltaa muissa hommissa.
Opettajilta unohtuu aina myös mainita, että jokaiseen oppituntiin kuuluu lisäksi puoli tuntia muuta työtä. Tottakai niin pitääkin olla, ei kai nyt kukaan luule, että neljä tuntia opetusta riittää päivän työajaksi?Olet ymmärtänyt väärin kokonaistyöajan. Osa opettajista on vuosityöajassa, mutta ei se tuota tarkoita. Ihan tuntien jälkeen saa lähteä kotiin, jos haluaa.
Moni tekee siis nykyäänkin työt työpaikalla, se ei ole se pointti siinä "töiden kotiin tulemisessa" eli tehdäänkö työt työtilassa vai kotona. Pointti on se, että kello käy. Puoli tuntia suunnittelua per tunti on vitsi.
Miten opettajanhommissa voi käyttää rutiinillavetoa?
En ole tuo, jota kommentoit, mutta olettaisin rutiinillavedon tarkoittavan valmiiden materiaalien käyttöä. Ainakin osalla opettajista samat kurssit toistuvat - jos eivät muuttumattomina niin ainakin samantapaisina. Ainahan se vähän helpottaa, että on tehnyt asiat aiemmin.
Olen asiantuntijatehtävissä yksityisellä puolella, ja minullekin on tuttu tunne tuo, että johonkin asiaan käytettävissä oleva aika on "vitsi". Mutta yritän ajatella niin, että työnantaja maksaa ajastani ja näin ollen saa päättää, kuinka tuon ajan käytän. Itse teen parhaani siinä ajassa, joka on annettu.
Vierailija kirjoitti:
Minä arvostan suuresti suomalaisten opettajien ammattitaitoa, ja ainakin omien lasteni opettajat tekevät erinomaista työtä.
Mutta te palstalla pyörivät opettajat: tekisittekö palveluksen ja lakkaisitte puhumasta huonosta palkastanne.
Olette ihan keskituloisia, ja lisätunteja tekevät lehtorit ovat suorastaan hyvätuloisia.
T. Akateeminen yksityisellä sektorilla - palkka vähemmän kuin ikäisilläni opettajilla.
Kiinnostaisi tietää, minkä luulet opejen palkan olevan? Jos tarkoitat niitä tilastoja, joita lehdissä pyörii, niin nehän on aina lokakuun palkoista, eikö? Ja koska opettajille ei makseta kuin peruspalkkaa elo- ja syyskuussa, kaikki ylitunnit maksetaan sitten lokakuussa eli nehän on jo tuon takia opettajien palkkojen osalta ihan vääristyneitä. Kyllähän esim. kirjastossa maksetaan vielä huonommin, ja varmaan yksityiselläkin monissa hommissa, mutta eihän se tarkoita, että sen vuoksi open palkka olisi erityisen hyvä, että jonkun muunkin on vastaavalla koulutuksella huonohko. Itse olen kyllä palkkaani ihan tyytyväinen, minusta ihmisen ei pidä olla ahne. Työoloja toivoisin paremmaksi, ryhmäkokoja pienemmäksi, materiaaleihin enemmän rahaa ja oppilaille enemmän aikuisten aikaa, sitten olisin tyytyväinen työhöni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä olen opettaja ja voin sanoa, että aloittajalla ei tunnu olevan käsitystä opettajan työstä. Opettajat puhuvat kotitöistään lähinnä silloin, kun heitä kadehditaan ”lyhyistä” työpäivistä. toinen työpäivä odottaa kotona, sillä tunnit pitää etukäteen suunnitella ja materiaalit valmistaa. Tätä ei aina oteta huomioon, kun puhutaan opettajan kivoista työajoista. Itselläni esimerkiksi sunnuntait ovat harvoin vapaita perheelle.
Opettajille on suunniteltu kokonaistyöaikaa iät ja ajat, mutta kun ei sitten millään kelpaa. Ymmärrän, miksi ei. Sitähän joutuisi olemaan työpaikalla jopa neljään, viiteen, kuten muutkin kuolevaiset. Silloin työt tehtäisiin työpaikalla, eikä vietäisi kotiin.
Tosin normityössä työt myös seuraavat kotiin usein, eikä rutiinillavetoa voi soveltaa muissa hommissa.
Opettajilta unohtuu aina myös mainita, että jokaiseen oppituntiin kuuluu lisäksi puoli tuntia muuta työtä. Tottakai niin pitääkin olla, ei kai nyt kukaan luule, että neljä tuntia opetusta riittää päivän työajaksi?Olet ymmärtänyt väärin kokonaistyöajan. Osa opettajista on vuosityöajassa, mutta ei se tuota tarkoita. Ihan tuntien jälkeen saa lähteä kotiin, jos haluaa.
Moni tekee siis nykyäänkin työt työpaikalla, se ei ole se pointti siinä "töiden kotiin tulemisessa" eli tehdäänkö työt työtilassa vai kotona. Pointti on se, että kello käy. Puoli tuntia suunnittelua per tunti on vitsi.
Miten opettajanhommissa voi käyttää rutiinillavetoa?
En ole tuo, jota kommentoit, mutta olettaisin rutiinillavedon tarkoittavan valmiiden materiaalien käyttöä. Ainakin osalla opettajista samat kurssit toistuvat - jos eivät muuttumattomina niin ainakin samantapaisina. Ainahan se vähän helpottaa, että on tehnyt asiat aiemmin.
Olen asiantuntijatehtävissä yksityisellä puolella, ja minullekin on tuttu tunne tuo, että johonkin asiaan käytettävissä oleva aika on "vitsi". Mutta yritän ajatella niin, että työnantaja maksaa ajastani ja näin ollen saa päättää, kuinka tuon ajan käytän. Itse teen parhaani siinä ajassa, joka on annettu.
Totta kai kokemus helpottaa, mutta ei tässä työssä koskaan voi vetää rutiinilla.
Vastaavasti alkuvuosina työtaakka on jumalaton, ja siitä on ollut puhetta, että sitä pitäisi keventää. Ongelmahan kun on se, että oppilaille ei voi sanoa, että no, mä nyt ehdin tän verran, vaan pakko se on sitten suunnitella, vaikka aikaa menisi miten paljon. Kuitenkin menetelmienkin pitäisi nykyään olla niin monipuoliset. Vaikka ei edes olisi, se kostautuu vain itselle, jos tunnille astelee siten, että hommat on tehnyt vasemmalla kädellä.
Oletko itse opettaja?
Minä en ole.
Miten voit arvostella opettajia ja heidän "huikean pitkiä" lomiaan, jos et ole?
Kyllä jokainen opettaja on lomansa ansainnut ja myös sen, että työpäivä päättyy klo 12 tai klo 14, joskus jopa klo 16.
******
Isäni oli lukion opettaja ja näin lapsena kuinka hän korjasi työpäivän jälkeen kokeita yöhön asti.
Isäni oli lukion opettaja ja näin lapsena, kuinka hän piti tukiopetustunteja meillä kotona, että jengi pääsisi yo-kirjoituksista läpi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä arvostan suuresti suomalaisten opettajien ammattitaitoa, ja ainakin omien lasteni opettajat tekevät erinomaista työtä.
Mutta te palstalla pyörivät opettajat: tekisittekö palveluksen ja lakkaisitte puhumasta huonosta palkastanne.
Olette ihan keskituloisia, ja lisätunteja tekevät lehtorit ovat suorastaan hyvätuloisia.
T. Akateeminen yksityisellä sektorilla - palkka vähemmän kuin ikäisilläni opettajilla.
Kiinnostaisi tietää, minkä luulet opejen palkan olevan? Jos tarkoitat niitä tilastoja, joita lehdissä pyörii, niin nehän on aina lokakuun palkoista, eikö? Ja koska opettajille ei makseta kuin peruspalkkaa elo- ja syyskuussa, kaikki ylitunnit maksetaan sitten lokakuussa eli nehän on jo tuon takia opettajien palkkojen osalta ihan vääristyneitä. Kyllähän esim. kirjastossa maksetaan vielä huonommin, ja varmaan yksityiselläkin monissa hommissa, mutta eihän se tarkoita, että sen vuoksi open palkka olisi erityisen hyvä, että jonkun muunkin on vastaavalla koulutuksella huonohko. Itse olen kyllä palkkaani ihan tyytyväinen, minusta ihmisen ei pidä olla ahne. Työoloja toivoisin paremmaksi, ryhmäkokoja pienemmäksi, materiaaleihin enemmän rahaa ja oppilaille enemmän aikuisten aikaa, sitten olisin tyytyväinen työhöni.
Oletko jokin salaliittoteoreetikko? Opettajien ansiot lasketaan ihan samoin kuin muidenkin, ja näistä on ihan julkista tilastotietoa. Yleensä laskennan pohjana käytetään vuosiansioita.
Ystäväpiirissäni on opettajia, ja he tienaavat suunnilleen keskimääräisesti, toki osa enemmän ja osa vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Minä arvostan suuresti suomalaisten opettajien ammattitaitoa, ja ainakin omien lasteni opettajat tekevät erinomaista työtä.
Mutta te palstalla pyörivät opettajat: tekisittekö palveluksen ja lakkaisitte puhumasta huonosta palkastanne.
Olette ihan keskituloisia, ja lisätunteja tekevät lehtorit ovat suorastaan hyvätuloisia.
T. Akateeminen yksityisellä sektorilla - palkka vähemmän kuin ikäisilläni opettajilla.
30k€ vuodessa tienaava on keskituloinen? No uskotaan kun sanotaan, en ole palkkojen asiantuntija. Toki voisi mainita onko keskituloinen kaikkien palkansaajien joukossa vai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajilla ei ole psykiatrin, poliisin tai järjestyksenvalvojan koulutusta. Kunpa riittäisikin opettaminen.
Maailma muuttuu, ihmiset sen mukana, ja sen myötä vaatimukset eri ammateissa. On naiivia kuvitella, että joku ammattikunta pysyisi muutosten ulkopuolella.
Kyllä omassa työssäni on itsestään selvää, että koko ajan kouluttaudutaan lisää. "Ei kuulu toimenkuvaan" - ajattelu on suoraan jostain 90 -luvulta.Tuskinpa juuri mikään muu ammattiryhmä kuin opettajat kouluttautuu yhtä paljon.
🤣 Oletko nyt ihan varma? Päivän parhaimpia mutuja..
Olen itse opettaja. Meillä on pakollisia koulutuspäiviä. Lisäksi suurin osa kouluttautuu jatkuvasti lisää myös vapaaehtoisesti. Uudet ops:t ja etenkin lukiossa sähköisiin kirjoituksiin siirtyminen ja muut uudistukset vaativat jatkuvaa tietojen ja osaamisen päivittämistä.
Tämä on ns. teknistä osaamista, jota lähes joka ammatissa joutuu nykyään opiskelemaan ja oppimaan. Mites työn laadun ja sisällön kehittäminen? Vaikkapa yhä vaikeammin oireilevien oppilaiden kohtaaminen, neurologisiin haasteisiin vastaaminen, psykososiaalisten ongelmien tunnistaminen jne. Aaaivan, "ei kuulu opettajille". Mun mielestä todellakin kuuluu, jos tarkoitus on saada muutkin kuin ne mallioppilaat oppimaan.
No, siellä luokassahan me opet ollaan, ilman mitään apujoukkoja, joten kuuluu kyllä. Joskus tilanne on se, että lapsi on liian sairas sairaalakouluun, joten hänet palautetaan takaisin - omaan kouluun! Ja toisekseen, eipä niitä sairaalakoulupaikkoja juuri ole, joten aika pahojen tapausten kanssa mennään ja yritetään, palaveerataan ja toivotaan, kirjoitetaan viestejä sinne tänne ja tonne ja yritetään tukea huoltajia. Ja jos oikeasti luulet, että opetus ei ole viime vuosina uudistunut kuin vähän pinnalta, niin tulee mieleen, että ootko esim. sanomalehtiä milloin viimeksi vilkaissut?
Kyllä, olen sanomalehtiä lukenut, mutta ennen kaikkea seurannut opetustoimen "kehittymistä" mm. omien ja ystävien lasten kautta sekä useiden lähipiiriin kuuluvien opettajien kanssa lukemattomia keskusteluja käyden.
Lisäksi omaan työhöni kuuluu ajoittain verkostotyö opettajien ja oppilashuollon henkilöstön kanssa. Valitettavasti yhteistyö on usein äärimmäisen haastavaa, kun kerta toisensa jälkeen törmään samaan ilmiöön: opettajat on opetettu opettamaan mallioppilaita, ei kohtaamaan sitä arjen todellisuutta ja sen monia ilmiöitä, jotka heijastuvat myös lapsiin, ja jonka pitäisi heijastua heidän kanssaan tehtävään työhön.
Viime aikoina esillä ollut keskustelu rikosilmoitusten tekemisestä kiusaamistapauksissa on toki äärimmäinen, mutta hyvä esimerkki osaamisvajeesta: Lastensuojelulainsäädännön velvoittavuus ei tunnu koskevan opettajia, ja pahoinpitelyä ei tunnisteta rikokseksi.Musta outoa, että opettaja tekisi kiusaamisesta rikosilmoituksen, miksi ei huoltaja? Opettajan pitää kuitenkin ehkä vuosia opettaa myös sitä toista osapuolta, joten jos tilanne ei ole ihan selvä eikä ope esim. itse kiusaamista ole nähnyt, niin minusta on aika radikaalia open ruveta rikosilmoituksiin. Lasuja ymmärrän että open täytyy toki tehdä, mutta niillä on auttava tarkoitus, rikosilmoitus on vähän eri juttu. Onneksi opetan pääasiassa lukiossa, niin ei ole näitä niin tarvinnut miettiä. Ja ehkäpä siihen on syynsä, että niitä sospuolen verkostoja, joihin itsekin kai kuulut, käy kouluilla: opejen ei tarviikaan osata kaikkea, koska sinä ammattitaidollasi hoidat sitten sitä sosiaalipuolta yhteistyössä open kanssa. Miksi haluaisit tulla vain valmiille päältäkatsojaksi?
"Sosiaalipuolen" työ harvemmin tuottaa tulosta, jos opettaja ei pysty huomioimaan kokonaistilannetta opetuksessa. Tulkintasi "päältäkatsojasta" on ihan omasi: Itse koen verkostotyön nimenomaan niin, että jokainen tuo siihen oman osaamisensa ja panoksensa. Jos lähtökohtana keskusteluille on se, mikä EI kuulu kenellekin tai mikä kuuluu jollekin toiselle, on lopputulos usein huono. Tältä osin yhteistyö opettajien kanssa on usein (ihania poikkeuksiakin toki on) hyvin haastavaa; iso osa ajasta menee keskusteluun siitä, mikä ei kuulu opettajalle, sen sijaan että keskustelisimme siitä, miten osaamista yhdistämällä voisimme esim. nuorta auttaa.
Rikosilmoituksen osalta tarkoitan tietenkin tilannetta, jossa tilanteesta on näköhavainto. Hurjalta tuntuu, että yllä olevin perusteluin vastuu siirretään pois itseltä. Parhaimmillaan myös rikosilmoituksella voi olla välillisesti apua ja tukea antava vaikutus, sitä on turha demonisoida.
Oletko ap koskaan kuullut sanontaa, että kateus vie kalatkin vesistä. Jos sinä tosiaan kuvittelet, että opettajan työ on niin kepeää ja hauskaa, niin mikäänhän ei estä sinuakin ryhtymästä opettajaksi. Kun olet sitten tehnyt työtä esim. isojen yläkoululuokkien kanssa muutaman vuoden sellaisissa aineissa, joissa pidetään monet kokeet vuodessa, niin tulepa sitten uudelleen tänne palstalle kertomaan, miten hauskaa on, kun murkut haistattelevat ja uhittelevat.
Vierailija kirjoitti:
Mistä käsitys että oppitunnin voisi noin vain jättää pitämättä tai päästää puoli tuntia aiemmia pois? Ei voi, ei ainakaan alaikäisten kohdalla. Opettajalla on vastuu oppilaista oppitunnin aikana.
Itselläni on kaksi alakoululaista ja usein pääsevät tunneilta paljon aiemmin pois, jopa puoli tuntia etuajassa. Nämä tunnit ovat aina iltapäivän viimeisiä tunteja. Tunteja jää silloin tällöin myös pitämättä tai jos tunti pidetäänkin, ei siellä tehdä mitään, esim. syystä, että osa luokasta jossain muualla, eikä voida edetä oppikirjassa eteenpäin. Sitten katsellaan vaan leffaa. Ja toisinaan katsellaan leffaa sitten ihan muuten vaan. Että kyllä tätä tapahtuu muuallakin kuin Porvoossa.
Vierailija kirjoitti:
Olen 44-vuotias. Siirryin 1,5 vuoden lisäopiskelulla opetusalalla 38-vuotiaana eli olen nyt tehnyt 6 vuotta peruskoulussa töitä. Voin sanoa, että työ on TODELLA kuormittavaa verrattuna aiempaan työhöni. Ei se alussa heti tuntunut, mutta nyt olen tajunnut sen, mitä tarkoittaa opettajan työn raskaus. Valmistuin yliopistosta aikanaan 22-vuotiaana ja pääsin jo graduvaiheessa alani töihin. Olin asiantuntija, pikkupomo yms. Todellakin työskentelin yksityisellä sektorilla yhteensä 15 vuotta tulosvastuullisessa työssä. Palkkani oli aivan toista kuin opettajana. Silti olen paljon uupuneempi nykyään työpäivän jälkeen kuin toimistotyössä, vaikka yt-neuvotelut hyöri jatkuvasti niskassa, tuloksia mitattiin rahassa jne. Toki sitten kääntöpuolena on nämä lomat... Sanotaanko nyt, että jos tällä intensiteetillä pitäisi painaa töitä 5 viikon vuosilomalla, tuskin kukaan suostuisi enää olemaan opettaja.
Sie oot vaan VANHENTUNUT ei se jalka nouse kuten nuorena.
En viitannut tähän keskusteluun, vaan tosielämän keskusteluihin. Ja ei, muut eivät opettajuutta ota erikseen esille tai että noin tarvitsisi asiallisissa keskusteluissa muutenkaan puolustautua erikseen. Voihan ilmiö tietenkin henkilöityä sattumalta tai kyse olla yksinkertaisesti huonoista työoloista.