Aloitan ranskalaisen naisen elämäntyylin.
Ruoka; Aina tuoreista ruoka-aineista kotitekoista ruokaa neljä kertaa päivässä, panostan siis ruuan laatuun ei mitään valmisruokia enää, vaihdan lautaskoon pienempään, vettä juon enemmän, aina syön pöydässä en koskaan esim. sohvalla teeveetä katsellessa tai vuoteessa.
Liikunta; Alan kävelemään kaksi kertaa päivässä noin tunti per kerta. Koska en ole töissä tällä hetkellä niin arkiliikuntaa lisään esim. siivoamalla enemmän sekä käydessä kaupassa niin siellä pyrin liikkumaan enemmän. Hikiliikuntaa en harrasta.
Muu vapaa-aika; Vähennän puoleen teeveen katselua, enemmän hyvän kirjan lukemista.
Tyyli; Luon perusvaatekokoelman. Tummat perusvaatteet, mustaa, tummanharmaata ja tummansinistä sekä valkoinen. Piristeväriksi sitten esim. toppi, paita, pusero, sinistä, punaista ja vihreää. Laadukkaita kävelykenkiä plus parit korkkarit.
Meikkaaminen; Luon peruskevyen meikin parhaita puolia korostaen, hiukset saa olla vähän huolimattomasti luonnolliset, mutta tietenkin hoidetut.
Näillä ohjeilla kohti uutta vuotta, päivittelen tänne joka kuukausi miten on vaikuttanut omaan elämääni tämä ranskalainen elämänmuutos.
Kommentit (647)
Oletko kiihkeä ja halukas sängyssä?
Vierailija kirjoitti:
Oletko kiihkeä ja halukas sängyssä?
Pardon ??
Kun näiden juttujen mukaan kaikilla ranskalaisilla on oma kokki ja/tai rakastaja kotona tai sitten syödään ravintolassa, niin kuka sitten syö ne Carrefourien valtavien valmisruokaosastojen annokset ja pakasteet?
Vierailija kirjoitti:
Nielevät.
Jos päivittäin ottaa ruiskahduksen tai pari, niin eihän siinä paljoa kaloreita ole.
Hauskaa, että joku on nostanut tämän ketjun. Mietin ap:tä aina joskus.
Tänä päivänä ruoka on niin kallista, että ranskalaisen elämäntyylin ylläpitäminen ainakin ruoan osalta syö lompakkoon todella ison loven. Tuolloin 5 vuotta sitten ajat olivat vielä eri.
Vierailija kirjoitti:
Muista myös manikyyri, pedikyyri ja kallis hajuvesi. Myös jokunen muotitalon silkkihuivi, nahkahansikkaat ja käsilaukku ovat must jotta olisit tre chic.
Miten mahtaa näillä spekseillä sujua kahden vilkkaan staffin ulkoilutus täällä perämettissä? Vinkkejä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista myös manikyyri, pedikyyri ja kallis hajuvesi. Myös jokunen muotitalon silkkihuivi, nahkahansikkaat ja käsilaukku ovat must jotta olisit tre chic.
Miten mahtaa näillä spekseillä sujua kahden vilkkaan staffin ulkoilutus täällä perämettissä? Vinkkejä?
Ei ole staffeja ranskattarella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taas ajattelin aloittaa suomalaisen naisen elämäntyylin vuodenvaihteessa. Vahvoja piirteita löytyy jo, joten muutos on sinäänsä helppo.
Oletkin varmasti jo hankkinut mutta kaupasta saa kivoja paituleita.
Ranskalainen ystäväni rakastaa näitä paituleita. Ei ole kutittavaa pitsiä, ei luiskaltelevia olkaimia ja materiaali on pehmeää, joustavaa ja lämmintä puuvillaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista myös manikyyri, pedikyyri ja kallis hajuvesi. Myös jokunen muotitalon silkkihuivi, nahkahansikkaat ja käsilaukku ovat must jotta olisit tre chic.
Miten mahtaa näillä spekseillä sujua kahden vilkkaan staffin ulkoilutus täällä perämettissä? Vinkkejä?
Ei ole staffeja ranskattarella.
Voi ei. Mitäs nyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ranskalaisnaisista puhutaan aina tyylikkäinä. Minusta se pelkistetty vähävärinen tyyli on myös tylsä, mutta olen kai sitten vähemmistössä.
Samaa mieltä. Liian yllätyksetön. Lisäksi jotta tyylin pystyy kantamaan, tähän liittyy tietty hymytön ja viileä olemus.
Vaatteissa on paljon muutakin kuin värit.
Leikkaus, kankaan laatu, viimeistely, tyyli ja ennenkaikkea niiden sopivuus yhteen.
Mutta toki, suomimammalle persoonallinen ja heleä tyyli on yleensä luokkaa "oranssi huivi tuomassa pirteyttä"
Ja miten materiaali tekee siitä tylsästä asusta kiinnostavan?
Oi voi... Vai
Voi hulluparka.
Mikä hyvänsä muuttuu kiinnostavaksi kun se on silkkiä.
Mutta ethän sinä juntti omista edes silkkistä huivia niin et tiedä.
Ranskalainen nainen kasvattaa lapsensa tiukasti ja antamalla korvapuusteja jatkuvalla syötöllä: jos lapset puhuvat liikaa tai liian kovaa, inttävät vastaan etc. Eivät seurustele vauvan kanssa vaan jättävät vauvan yksin huoneeseen mobilen kanssa. Pariisittaret eivät imetä, vaan ikkunalaudalla on vino pino pulloja ja keitin niiden steriloimiseksi. Käytöstavat ovat erittäin tärkeitä ja jopa teini-ikäiset kättelevät toisiaan. Lapsen on jaettava kaikille vanhempiensa tutuille poskisuudelmia.
Illallispöytään pienet lapset eivät tule. On tapana, että lapset ruokitaan ennen vierailua. Vanhempien keskustelua ei voi häiritä.
Kotona teini-ikäiset lapset siivoavat ja hakevat lauantaina ja sunnuntaina aamuleivät konditoriosta. Croissantin tilalla voi siis olla patonkia ja marmeladia - joskus tosi harvoin juustoa.
Koulussa he kopioivat edelleen vihkoisinsa hirveän määrän tekstiä. Monisteita ei käytetä. Kouluruoka annetaan vain niille, joiden äiti on töissä tai koti on kaukana. Se on mahtavan makuista - kuulemma parempaa kuin suomalainen kouluruoka.
Suomen ranskalaisen koulun uusille opettajille annetaan heti perehdytysopit: suomalaisia lapsia ei missään nimessä saa lyödä tai läimäistä. Muutenkin heidät on otettava pehmeämmin kuin ranskalaiset lapset. Pieni Jocelyne joka asui meillä viikon ollessaan täällä luokkansa kanssa kouluvierailulla, sanoi, että helsinkiläisessä koulussa oli hienointa sohvat käytävillä. Heidän koulunsa Bretagnessa on kuin vankila :)
Miksi ei onnistuisi? Kynnet minttiin, suihkaus hajuvettä, sipaisu huulipunaa, silkkihuivi päähän ja käsilaukussa voi näppärästi kantaa vaikka kakkapusseja, koirapilliä ja herkkupaloja.
Vierailija kirjoitti:
Ranskalaisista naisista tulee mieleen äksyilevä tulisieluinen oikukas tuittupää. Hemmetin hyvän näköinen ja kuteet viimeistä muotia, mutta mahdoton pideltävä oikukkaan luonteensa takia. Italialaiset melkein samanlaisia.
Oikeassa olet, jos kuuntelee suomalaisia miehiä, jotka ovat olleet ranskalaisen naisen kanssa naimisissa. He todellakin ovat mahdottoman oikukkaita ja jostain syystä ranskalaiset miehet kestävät sitä - jos istuu Pariisissa puistossa, voi hyvinkin joutua näkemään, kuinka parisuhteen nainen kiukuttelee ja nakkelee niskojaan.
Ranskalaiset syövät lähi- ja kausiruokaa. Nyt tämän satokauden kasvikset ovat halvimmillaan. Patonkia on helppo ja halpa leipoa ja itse poimituista marjoista voi pistää vaikka punaviinin pulputtamaan. C'est si facile!
Miksi en syty tästä sen enempää kuin suomalaisenkaan naisen elämäntyylistä? Ei silti haittaa jos joku syttyy.
Ranskassa mielestäni ihailtavinta on keskustelukulttuuri ja kunnioitus huolellista työtä kohtaan vaikka ei sekään (tuo jälkimmäinen siis) kaikessa näy. Syvällisyyttäkin löytyy ja sitä kautta ystäviä.
Mettrez en jour, s il vous plâit !