Miksi lapset ei enää nykyään leiki?
Miksi 7-10v lapset eivät enää leiki? Oma 7v kummipoika sai pari legoa jouluna, loput pelejä yms. elektroniikkaa. 10v siskonsa ei saanut ainuttakaan lelua. Mikä on niin muuttunut että leikki ei enää kannata?
Kommentit (257)
Vierailija kirjoitti:
Ei yhtään yleistyksen makua havaittavissa! Mun esikoinen on ekalla luokalla, eikä heidän luokallaan ole älypuhelimia kuin ihan muutamalla (esim. lapseni kaverilla on näppäinpuhelin). Joten eivät ole puhelimilla tuon ikäiset täällä.
Hyvä, jos siellä tuo tilanne!
Vierailija kirjoitti:
Meidän ois leikkinyt varmaan vielä yläasteen alussa jos kaverit ois.... harmitti lapsen puolesta
Samoin. Lakkasi tapaamasta kavereita kun vain notkuivat kaupan eteisessä puhelimillaan eivätkä edes jutelleet keskenään.
Pitääkö tämä sama keskustelu käydä joka vuosi? Muistan elävästi kuinka opettajat olivat huolissaan 1993 kun katsottiin liikaa telkkaria eikä leikit innostanu. 2003 oltiin huolissaan kun pelattiin videopelejä eikä leikit innostanut. 2013 oltiin huolissaan kun alettiin näpräämään sitä kännykkää eikä leikit innostanu.
Vaikka ihan luokanopettajan kanssa käytiin hänen huolestaan läpi koko luokan kesken että pitäisi leikkiä ja puuhailla eikä kattoa telkkaria nii kappas vain helkkarin hyvin kasvoin. Kerroin omalle lapselleni että 93 telkkarin katsominen oli pahin pahe, miltei kuin HUUME ja heidän kommentti: "Telkkari ja Facebook onkin vanhuksille".
Asiat muuttuu, antaa muuttuu. Ja jos tässä nyt pakko lähtee jotain ikäluokkaa syyllistämään niin vaarimme ja keski-ikäluokka komeasti kehittivät kovan teollisuuden, kovan pornografian, väkivaltaiset videopelit ynnä muun kaiken sen mistä sitten he baaritiskillä valittavat kun "nuoriso on mennyt pilalle kun pelaa näitä pelejä" - kun heidän ikäluokka nämä asiat loi. :) Eli pitäskö tässä alkaa olla huolissaan omista vanhemmistaan ja heidän puheista ja teoista enemmänkin kuin omista lapsista? :) T. Mies 32v
Vierailija kirjoitti:
Sivilisaatiomme romahdus on käynnissä, valitettavasti. Omalle lapselle en aio hankkia älypuhelinta. Hoidan koulun whatsappailut yms omalla puhelimella. Mun puhelimesta saa välillä laittaa kavereille viestiä. Ostan sit ku on 12.
Lapsestasi tulee kiusattu, koska on ainoa jolla ei ole älypuhelinta! Myös koulussa oppimiseen älypuhelin on lähes välttämätön
Meillä 4 lasta, tytöt leikkii yhä yhdessä vaikka vanhempi on jo 13, pojat lopettaneet leikit paljon aiemmin ja olleet kiinnostuneita pelaamisesta enemmän. Siis oikeita lautapelejä ja korttipelejä ja pihalla jalkapalloa ym. Nuorempi poika 10 v tykkää rakentaa legopakkauksia mutta ei hän niillä kyllä koskaan yhtään leiki.
Puhelimia saavat käyttää, en usko niiden turmelevan ihmistä. Kauhea paatos tässäkin ketjussa että ovat niin tuhoisia. Paljon ulkoillaan ja vietetään puhelimetontakin aikaa. Esim ulkoiluun ei oteta edes yleensä kännyä ellei halua pelata Pokémonia.
Ei tv:tä ja kännykkää voi täysin toisiinsa verrata. 90-luvun alussa päivällä tuli erittäin vähän tv-ohjelmia, lähinnä Suomi-elokuvia ja Vuoristosairaala muistaakseni klo 16 kun sitä oli pakko katsoa (vai olisko ollut 80-luvun loppu). Vasta opiskeluaikoinani 90-luvun puolivälin tienoilla alkoi tv:ssä olla ohjelmia iltapäivisin ja sehän opiskelijalle sopi. Silloin katsoin tv:tä ja vuokrasin elokuvia videovuokraamosta, mutta edelleenkään sitä tv:tä ei voinut tuoda mukana luennoille/oppitunneille eikä kaveriporukoihin. Kun kaverit tulivat kylään, ei todellakaan katsottu tv:tä eikä hengailtu missään kauppakeskuksissa minitv:tä tuijottaen...
Kännykän ongelma esim. teineillä on se, että heti herättyään sitä tuijotetaan, sitä tuijotetaan koulumatkat, oppitunnit, välitunnit ja iltaisin kotona. Siis koko ajan. Vessassakin. Se on pieni, se on koko ajan mukana ja se on jotenkin sosiaalisesti hyväksyttävä väline keskeyttää keskustelut.
Vaikka omat lapseni ovat tehneet muutakin kuin pelanneet tietokoneella tai tabletilla, niin onhan se ajankäyttö aivan toista kuin silloin, kun minä olin nuori (80-luvun loppu, 90-luvun alku). Esim. lapset 12v ja 8v ovat olleet jokaisena päivänä ulkona 2h, lukeneet kirjaa/Aku Ankkaa noin 1h ja pienempi leikkinyt leluilla tunnin tai pari. Silti sitä peliaikaa on riittänyt mainiosti 4-5 tuntia päivässä. En ehtinyt edes opiskeluaikoina katsomaan tv:tä tuota määrää, kun oli pakko käydä luennoilla, lukea tentteihin, opiskella kirjastossa ja tavata kavereitakin, varsinkin lomilla. Omat lapseni eivät välitä kännyköistä, pelaavat tietokoneilla tai katsovat netflixiä tableteistaan, mutta monessa perheessä se kännykän käyttö on niin huomaamatonta ja tiivistä, että sitä ei osata edes laskea miksikään käytöksi.
Olisiko joku voinut 20 vuotta sitten kirjoittaa kirjettä tai puhua lankapuhelimessa kesken kyläilyn tai vessakäynnin? Ei todellakaan. Sitä ei olisi suvaittu missään perheessä. Nykyään taitaa olla poikkeus, jos nuori ei ole kiinni kännykässää koko ajan. Aika harva perhe laittaa kännykät "parkkiin" kotona. Meilläkään ei ole virallista parkkia, kun lapset eivät monesti ota kännyköitään edes esille koulurepusta, mutta puheista olen ymmärtänyt, että lapsemme ovat tässä asiassa poikkeuksellisia. Sen sijaan tietokoneaikaa on ollut pakko rajoittaa, kun siihen ei tule ns. normaalia kohtuutta.
Omassa lapsuudessani vietimme paljon aikaa ulkona, koulun jälkeen 4-5 tuntia oli ihan tavallista jopa paukkupakkasissa ja esim. talvella luisteltiin koulun kentällä iltamyöhään. Omat lapseni sen sijaan liimaantuvat tietokoneen näyttöön kiinni tuoksi samaksi ajaksi ja käyvät ehkä tunnin verran haukkaamassa happea ja rakentamassa lumilinnaa. Ero on suuri.
Lapset leikkivät, jos vanhemmat huolehtivat kasvatustehtävästään ja pitävät selvät ruutuajat, esim. 7v sopiva ruutuaika voi olla 45 min päivässä. Jos saa esim.pelata paljon niin tuon ikäinen on äkkiä riippuvainen ja kuten alkoholisti juo viinaa niin lapsi pelaa. On myös tärkeää että vanhemmat eivät tunkeudu lasten leikkeihin vaan antavat lasten leikkiä itsekseen sisarusten ja kavereiden kanssa (auttavat vain jos esim. eivät meinaa keksiä leikkiä).
Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat räjähtää käsiin, kun lapsilla ei ole kunnon rajoja ruutuajan suhteen. Jo nyt tilanne on hyvin huolestuttava. Yhä nuoremmat lapset kärsivät masennuksesta, ahdistuneisuudesta, psykooseista.
Olen kiinnittänyt huomion ihan samaan asiaan. Lapset ei tunnu enää leikkivän ollenkaan. Pelataan, katsotaan youtubesta pädiltä videoita ja osataan hakea lempiohjelma Netflixistä. Leluja kyllä halutaan ja toivotaan, mutta ei niillä varsinaisesti leikitä. Mun lapsuudessa toinen otti Turtlesin ja toinen Barbien. Sitten aloitettiin leikki: "tää tulis nyt juttelemaan sille jne...." Ei tuollaista nykylapset enää tee, tai siis leiki.
Mäkään en varmaan 10-vuotiaana enää saanut leluja ja 11-vuotiaana suunnilleen ei enää kiinnostanut leikkiminen. Oman pleikan ostin kai 8-vuotiaana, sitä ennen pelasin kavereiden ja serkkujen pelikoneilla ja omalla Gameboylla, mutta leikittiin kyllä myös.
Olen itsekin välillä katsellut, kuinka tuntuu ettei lapset leiki vaan on vain kiinni laitteissa, mutta kuitenkin kun tuonne viidentoista vuoden taakse miettii, niin aika paljon itsekin olin laitteilla jo silloin.
Tämä on ihan vanhemmista kiinni leikkivätkö ne lapset. Ne lapset leikkivät, joilla on ollut rajoja, ne lapset eivät leiki joilla ei ole ollut rajoja. Yksinkertaista mutta valitettavan totta.
Vierailija kirjoitti:
Meillä onneksi leikkii.
Petseillä ja nukeilla leikkii maaliskuussa 9-vuotta täyttävä tyttö. Niin ja lol suprise nukeilla. Meillä kävi kesällä tuleva 6-luokkalainenkin tyttö leikkimässä nukeilla ja hänen pari kaveriaan. Enää ei tätä vanhinta tyttöä ole näkynyt. Tytön muutkin kaverit leikkii mutta mun tyttö varmaan eniten leikkii omasta kaveriporukasta.Tyttö lisäksi askartelee kaikkea petseille ja muutakin.
On myös puhelimella ja katselee youtube videoita mutta nekin lähinnä joko petseihin tai tanssiin liittyviä.11-vuotias poika toivoi ja sai legoja joululahjaksi. On ne kasannut kyllä muttei varmaan hirveästi leiki. Hän pelaa pleikalla tai puhelimella. Pelaa myös pokemonia ulkona ja pallopelejä.
14-vuotias ei tee muuta kun pelaa pleikkaa ja joskus pelaa puhelimella.
On nyt suunnitellut joulunpyhinä että menee luistelemaan kaverin kanssa mutta suunnitteluasteella on edelleen. 😉
Meillä vastaavaa. 8-vuotias leikkii koko ajan. Uskon että olosuhteet vaikuttavat, me ollaan tylsät vanhemmat eikä viihdytetä lapsia juurikaan. Harrastuksia on vain kahdesti viikossa 1 h kerrallaan, ja kännykän käyttö on hyvin rajoitettua, samoin tv:n katselu.
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö tämä sama keskustelu käydä joka vuosi? Muistan elävästi kuinka opettajat olivat huolissaan 1993 kun katsottiin liikaa telkkaria eikä leikit innostanu. 2003 oltiin huolissaan kun pelattiin videopelejä eikä leikit innostanut. 2013 oltiin huolissaan kun alettiin näpräämään sitä kännykkää eikä leikit innostanu.
Vaikka ihan luokanopettajan kanssa käytiin hänen huolestaan läpi koko luokan kesken että pitäisi leikkiä ja puuhailla eikä kattoa telkkaria nii kappas vain helkkarin hyvin kasvoin. Kerroin omalle lapselleni että 93 telkkarin katsominen oli pahin pahe, miltei kuin HUUME ja heidän kommentti: "Telkkari ja Facebook onkin vanhuksille".
Asiat muuttuu, antaa muuttuu. Ja jos tässä nyt pakko lähtee jotain ikäluokkaa syyllistämään niin vaarimme ja keski-ikäluokka komeasti kehittivät kovan teollisuuden, kovan pornografian, väkivaltaiset videopelit ynnä muun kaiken sen mistä sitten he valittavat kun "nuoriso on mennyt pilalle kun pelaa näitä pelejä" - kun heidän ikäluokka nämä asiat loi. :) Eli pitäskö tässä alkaa olla huolissaan omista vanhemmistaan ja heidän puheista ja teoista enemmänkin kuin omista lapsista? :) T. Mies 32v
Tosiasia nyt vain on että Suomessa on isot määrät peli/netti/kännykkäriippuvaisia lapsia. Vaikka joku vanhempi haluaisi asian kieltää ja yrittää sen vaientaa kertoamalla tarinoita menneestä ajasta.
Minusta vanhemmilla on iso rooli siinä, leikkivätkö lapset vai ei. Rajotetaanko peli/kännykkäaikaa vai saako lapsi itse valita mitä tekee. Onko kotona kivoja ja kiinnostavia leikkivälineitä ja kannustetaanko leikkeihin vaikka aikuisen auttamalla leikki aluille.
Minun lapset 8 ja 10- vuotiaat tytöt leikkii ihan täysillä vielä, piirtää, askartelee jne tuntikaupalla joka päivä. Mutta meillä arvostetaan leikkiä ja kannustetaan siihen päivittäin niin ulkona kuin sisälläkin.
Vanhin lapsista on jo aikuinen, mutta tais vielä tecniclegoja rakennella 11 vanhana, mutta pikkuhiljaa leikit vaihtu muihin touhuihin.
Vierailija kirjoitti:
Minusta vanhemmilla on iso rooli siinä, leikkivätkö lapset vai ei. Rajotetaanko peli/kännykkäaikaa vai saako lapsi itse valita mitä tekee. Onko kotona kivoja ja kiinnostavia leikkivälineitä ja kannustetaanko leikkeihin vaikka aikuisen auttamalla leikki aluille.
Minun lapset 8 ja 10- vuotiaat tytöt leikkii ihan täysillä vielä, piirtää, askartelee jne tuntikaupalla joka päivä. Mutta meillä arvostetaan leikkiä ja kannustetaan siihen päivittäin niin ulkona kuin sisälläkin.
Vanhin lapsista on jo aikuinen, mutta tais vielä tecniclegoja rakennella 11 vanhana, mutta pikkuhiljaa leikit vaihtu muihin touhuihin.
Tämä just. Vanhemmat kauhistelee kuinka paljon heidän lapensa roikkuvat kännyköillä jne. eivätkä silti tee asialle mitään. Itsestä se tuntuu ihan käsittämättömälle että mikä siinä on niin vaikeata että laittaa selvät rajat, esim. tunti päivässä pelaamista ja se on sillä selvä. Kummasti alkavat lapset leikkiä
Jos mun 8-vuotias poika on yksin kotona, siis ilman lapsikaveria, niin haluaisi vaan pelata nintendolla tai näprätä puhelinta. Mutta heti jos on kaveri niin silloin kyllä leikkivät vaikka mitä. Yksin leikkimistä ei vaan oikein osaa, joskus rakentelee legoilla jos sanotaan että peliaika on nyt loppu.
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan lapset ovat sen verran tyhmempiä, ei millään pahalla, mutta aivot eivät kehity normaalisti jollei leiki lapsena. Oletteko katsoneet nykyajan uusia lastenohjelmia? Niissäkään ei ole päätä ei häntää, ja aika autistisia ovat. Nekin ovat omiaan surkastuttamaan kehitysvaiheessa olevia aivoja, jollei ole mitään järkevää virikettä.
Joskus olen nopeasti vilkaissut noita nykyisiä lastenohjelmia ja muun muassa se ihmetyttää, että miksi niissä huudetaan niin paljon rumilla äänillä? Eihän tuollaista voi kuunnella, ainakin minulle tuollainen kiljuminen aiheuttaa tympeän olon.
Ei ne 20 sekunnin huomiojänteen omaavat kullannuput ehdi kun ne treenaa sometähden ja e-sports -sankarin "kunniallisia" "työuria" varten.
Sehän on ihan teistä aikuisista kiinni mitä lapset tekee. Jos teilläkin on naama ruudussa jatkuvasti, tietenkin lapsi imitoi.
En tosin tiedä miten paljon kehittävämpää on liikutella nukkea ja sanoa että ”tää menis tänne”, kuin pelata jotain älypeliä.
Pojilla jo leluikä kovin lyhyt ja jotkin 10 vuotiaan lelut jo jää myymättä jollei joku tähtien sota yms ja 5 vuotiaasta eteenpäin pelkkiä konsolipelejä.
Meidän ois leikkinyt varmaan vielä yläasteen alussa jos kaverit ois.... harmitti lapsen puolesta