Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mites se isäsuhde

Vierailija
27.12.2018 |

Olen vasta viime vuosina aikuistuttuani ja alettuani hetki sitten odottaa omaa lastani sisäistänyt, kuinka vääristynyt perhekäsitys meillä on kotona ollut. Nyt kun oma avomies hoitaa kotitöitä ja kyselee haluanko kaupasta jotain, olen vasta sisäistänyt että ai tän voi oikeesti hoitaa näinkin.

Vanhemmilla asuessani isä ja äiti teki molemmat aika paljon töitä, mutta töiden lisäksi isäni ei kirjaimellisesti tehnyt mitään. Makasi sohvalla ja katsoi telkkaria, ehkä pakotettuna vaihtoi autoon renkaat tai auttoi esim. tavaroiden kannossa. Sen sijaan äiti siivosi, kokkasi, auttoi läksyissä, kävi kaupassa, järkkäsi perhejuhlat, kuskasi harrastuksiin, osti joululahjat lapsille sekä omalle että isän suvulle, hoiti talon, pihan ja 3 lasta.

Isä ei ikinä hirveämmin ole meihin kohdistanut mielenkiintoa. Ala-asteella kuulin kun isä valitti että onko hänen pakko kuljettaa minut jalkapallotreeneissä, äitihän sen tekee yleensäkin. Myöskään koulumenestyksestä, kavereista tai muista kiinnostuksen kohteista ei ollut mitään hajua. Muutettuaan opiskelemaan isäni ei edes muistanut mitä opiskelin ja missä koulussa. Äiti on kertonut, kuinka ei meistä ketään vauvana tai taaperona uskaltanut oikein edes jättää isän hoitoon. Tai jos jätti, se olin vanhimpana minä joka katsoi ettei 1-vuotias tipu mistään ja että kolmen vanha syö muutakin kuin koiranruokaa. Tämä kaikki isämme maatessa sohvalla tietenkin. Periaatteessa kuvaisin äitiäni siis 3 lapsen ja yhden miehen yksinhuoltajaksi. Vielä kun en lapsuuttani elänyt missään 60-luvulla, vaan 90- ja 2000-luvulla.

Eipä tässä mitään varsinaista pointtia ollut, mutta halusin vaan purkaa tän katkeroitumisen ja miettiä että miten helvetissä saatoin kuvitella että toi on ihan normaalia. Kertokaa nyt vaikka, että miten teillä jakautuu roolit ja ”työnjako” kotona?

Kommentit (81)

Vierailija
81/81 |
27.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä jakautuu niin että vaimo vaatii että teen puolet kotitöistä vaikka hän on kotona työttömänä. Todellisuudessa mi teen kotitöistä noin 70% ja vaimo loput, joskus ei tee juuri mitään. Olen harkinnut eroa, en kotitöiden takia vaan epätasarvoisen suhteen vuoksi. Aina ollaan vaatimassa jotakin, mutta mitään ei tehdä itse. Ei edes ikean huonekaluja osaa kasata.

Apua siis näin kävi mullekin viitisen vuotta sitten! Vaimo himassa tai osarina 4h päivässä. Kaikki "miesten työt" (pahoittelut stereotypiasta) kuten autohommat, asennukset, huonekalut yms. oli tietenkin mun homma jo valmiiksi ja sitten piti "jakaa" muut työt 50/50. Aloin jossain vaiheessa tajuamaan että helvetti mähän teen tässä taloudessa kaiken. 90% fyrkasta, 100% "miesten kotitöistä", ja vielä ainakin just ton 70% pyykeistä, tiskeistä, ruoista yms. Ja sitten vielä nalkutettiin päälle kuinka "mä voisin jotain tehä". No, mä sit listasin jokasen asian vihkoon mitä tein ns. kodin töistä, ja kun taas tuli sohvalta "mä oon tiskannu kaks päivää putkeen, nyt on sun vuoro, tee jotain" nii läväytin vihon naamalle ja sanoin että "sä alat käyttäytyyn ja hoitaan sun osuuden tai lähet ovesta ulos".

Ei kestänyt daamin itsetunto auktoriteettia ja lähti meneen. Onneksi nykyään hyvä nainen joka kans ottaa osaan hommiin ja korjaa vaikka auton tarvittaessa :)

Tuotahan tämä elämä on. Tykkään tehdä, mutta valitusta en sitten jaksa kuunnella joten tämä suhde alkaa olemaan tiensä päässä. Se on ihmeellistä myös kuinka vihaiseksi vaimo äityy kun huomautan että aikani ei tahdo riittää ja hän makaa päivät pitkät. Onko se niin vaikeaa kohdata itsensä ja toimia niin kuin muilta vaatii. Jotenkin tuntuu että täällä palstalla ovat nämä tapaukset vielä yliedustettuina.

Mä luulen taas että tällä palstalla on paljo miehiä jotka tienaa enemmän kuin kumppani ja maksaa vain puolet hankinnoista ja kuluista. Ja haluaisivat naisen olevan ilmainen piika

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä viisi kolme