Mites se isäsuhde
Olen vasta viime vuosina aikuistuttuani ja alettuani hetki sitten odottaa omaa lastani sisäistänyt, kuinka vääristynyt perhekäsitys meillä on kotona ollut. Nyt kun oma avomies hoitaa kotitöitä ja kyselee haluanko kaupasta jotain, olen vasta sisäistänyt että ai tän voi oikeesti hoitaa näinkin.
Vanhemmilla asuessani isä ja äiti teki molemmat aika paljon töitä, mutta töiden lisäksi isäni ei kirjaimellisesti tehnyt mitään. Makasi sohvalla ja katsoi telkkaria, ehkä pakotettuna vaihtoi autoon renkaat tai auttoi esim. tavaroiden kannossa. Sen sijaan äiti siivosi, kokkasi, auttoi läksyissä, kävi kaupassa, järkkäsi perhejuhlat, kuskasi harrastuksiin, osti joululahjat lapsille sekä omalle että isän suvulle, hoiti talon, pihan ja 3 lasta.
Isä ei ikinä hirveämmin ole meihin kohdistanut mielenkiintoa. Ala-asteella kuulin kun isä valitti että onko hänen pakko kuljettaa minut jalkapallotreeneissä, äitihän sen tekee yleensäkin. Myöskään koulumenestyksestä, kavereista tai muista kiinnostuksen kohteista ei ollut mitään hajua. Muutettuaan opiskelemaan isäni ei edes muistanut mitä opiskelin ja missä koulussa. Äiti on kertonut, kuinka ei meistä ketään vauvana tai taaperona uskaltanut oikein edes jättää isän hoitoon. Tai jos jätti, se olin vanhimpana minä joka katsoi ettei 1-vuotias tipu mistään ja että kolmen vanha syö muutakin kuin koiranruokaa. Tämä kaikki isämme maatessa sohvalla tietenkin. Periaatteessa kuvaisin äitiäni siis 3 lapsen ja yhden miehen yksinhuoltajaksi. Vielä kun en lapsuuttani elänyt missään 60-luvulla, vaan 90- ja 2000-luvulla.
Eipä tässä mitään varsinaista pointtia ollut, mutta halusin vaan purkaa tän katkeroitumisen ja miettiä että miten helvetissä saatoin kuvitella että toi on ihan normaalia. Kertokaa nyt vaikka, että miten teillä jakautuu roolit ja ”työnjako” kotona?
Kommentit (81)
Ap, samaistuin. Vastaavaa oli meilläkin. Isä häipyi paljon omiin juttuihinsa ja lasten seurassa ollessaan vain valitti ja kritisoi. Jälkikäteen ottaa päähän ettei hän mennyt jonnekin työstämään ongelmiaan, olisi lapsuus mennyt ehkä mukavammin.
Oma puoliso tekee kotona paljon, mutta on hyvin perfektionistinen. Ei välttämättä hyvä tämäkään. Vanhempana hän on aika kireän oloinen.
Tommosen äijänketaleen kanssa äitisi kuminkin hankki tietoisesti lapsia.
Kysymyksees tai paremminkin ihmettelyysi vastaan, että ei lapsi osaa kyseenalaistaa asioita. Minua on kohdeltu kaltoin lapsuusperheessäni, mikä tuntui tietysti kauhealta, mutta mitä valinnanvaraa minulla oli? En luottanut muihinkaan ihmisiin, olin sairaalloisen ujo, enkä tiennyt paremmasta, joten avun pyytäminen esim. (ankaralta) opettajalta tai puolituntemattomalta naapurilta ei tullut mieleenkään.
Minkä takia kukaan hommaa lapsen saati useemman tommosen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia kukaan hommaa lapsen saati useemman tommosen kanssa.
Läheisriippuvuus pitää ihmiset kiinni huonoissa parisuhteissa.
3 ja 4: mistä tiedät millainen vanhempi ihminen on ennen kuin hänestä tulee vanhempi? Parisuhde muuttuu väkisin kun lapset tulevat mukaan kuvioihin ja etukäteen ei voi mitenkään olla varma mihin suuntaan. Ihminen voi romahtaa lievästä laiskuudesta täysin nollatasolle tai päinvastoin nousta vastuullisemmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia kukaan hommaa lapsen saati useemman tommosen kanssa.
Läheisriippuvuus pitää ihmiset kiinni huonoissa parisuhteissa.
Ot:na: hokasin vain, että vaikka muuten olen pelkkä ongelmakimppu, paskaläjä ja elämässäni 150% epäonnistunut hylkiö, läheisriippuvuutta minulla ei ole.
Paskojen tyyppien kanssa en ole aikaani hukannut, olivat miehiä tai naisia.
Vierailija kirjoitti:
3 ja 4: mistä tiedät millainen vanhempi ihminen on ennen kuin hänestä tulee vanhempi? Parisuhde muuttuu väkisin kun lapset tulevat mukaan kuvioihin ja etukäteen ei voi mitenkään olla varma mihin suuntaan. Ihminen voi romahtaa lievästä laiskuudesta täysin nollatasolle tai päinvastoin nousta vastuullisemmaksi.
Ap:n perheessä oli kolme lasta, jotka eivät ehkä kolmosina syntyneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3 ja 4: mistä tiedät millainen vanhempi ihminen on ennen kuin hänestä tulee vanhempi? Parisuhde muuttuu väkisin kun lapset tulevat mukaan kuvioihin ja etukäteen ei voi mitenkään olla varma mihin suuntaan. Ihminen voi romahtaa lievästä laiskuudesta täysin nollatasolle tai päinvastoin nousta vastuullisemmaksi.
Ap:n perheessä oli kolme lasta, jotka eivät ehkä kolmosina syntyneet.
Onko se ap:n vika, jos hänen vanhempansa tekivät huonoja ratkaisuja? Aloitus ei käsitellyt tätä aihetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3 ja 4: mistä tiedät millainen vanhempi ihminen on ennen kuin hänestä tulee vanhempi? Parisuhde muuttuu väkisin kun lapset tulevat mukaan kuvioihin ja etukäteen ei voi mitenkään olla varma mihin suuntaan. Ihminen voi romahtaa lievästä laiskuudesta täysin nollatasolle tai päinvastoin nousta vastuullisemmaksi.
Ap:n perheessä oli kolme lasta, jotka eivät ehkä kolmosina syntyneet.
Onko se ap:n vika, jos hänen vanhempansa tekivät huonoja ratkaisuja? Aloitus ei käsitellyt tätä aihetta.
No ei ap:n vika mutta hänen ongelma kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3 ja 4: mistä tiedät millainen vanhempi ihminen on ennen kuin hänestä tulee vanhempi? Parisuhde muuttuu väkisin kun lapset tulevat mukaan kuvioihin ja etukäteen ei voi mitenkään olla varma mihin suuntaan. Ihminen voi romahtaa lievästä laiskuudesta täysin nollatasolle tai päinvastoin nousta vastuullisemmaksi.
Ap:n perheessä oli kolme lasta, jotka eivät ehkä kolmosina syntyneet.
Onko se ap:n vika, jos hänen vanhempansa tekivät huonoja ratkaisuja? Aloitus ei käsitellyt tätä aihetta.
No ei ap:n vika mutta hänen ongelma kuitenkin.
Niin? Eiköhän ap tämän asian ongelmisuuden tiedosta ilman sinun kommenttejasikin. Miten kommentoit tätä ap:n aloituksessa esittämää kysymystä: "Kertokaa nyt vaikka, että miten teillä jakautuu roolit ja ”työnjako” kotona?"
Minun täytyy myöntää, että oma perhekäsitys oli myös aivan väärä. Oma isä ei tehnyt kirjaimellisesti mitään muuta, kun käynyt töissä ja kavereilla oli asiat täysin samoin. Ja tämä käsitys minulla oli perheestä aina lapseni syntymään asti. Mies käy töissä ja nainen hoitaa kaiken muun. Muistan kun ajattelin tosissaan sitä asiaa, että haluanko edes omia lapsia siihen työmäärään nähden mitä äitini teki meidän eteen. Sitten kun lapsi syntyi, mies haki kotiin, niin kotona oli kaikki laitettu kuntoon ja mieheni osallistui heti kaikkeen. Otti isyysvapaat jne. Ajatelkaa, että aivan tosissani kysyin mieheltäni ai säkin siis hoidat lasta. Mies oli kysymysmerkkiä ja sanoi, että niin kai tää nyt sit on mun tytär. Joo on se ei hätää.... Kerroin miehelleni omasta lapsuudesta miten meillä ja kavereillakin meni asiat. Mies sanoi, että noh meillä ei mene asiat niin. Eikä ole mennyt. Loistava isä ja aviomies. Lapsi on jo nyt 15v.
Meillä oli samanlaista 90-luvulla. Isä joskus laittoi ruokaa kun äiti oli iltavuorossa, jos äiti oli näyttänyt mitä pitää laittaa. Tavallaan vähän säälinkin meidän isää. Mutta on harmillista, että en osaa vieläkään elävästi kuvitella millaista olisi ollut kasvaa perheessä, missä olisi ollut molemmat vanhemmat vastuullisia ja välittäviä.
Minkähän takia Ap on katkeroitunut? Perheissä on erilaisia tapoja toimia ja erilaisia työnjakoja. Ei ole erikseen hyvää tai huonoa tapaa, kunhan tarvittavat asiat vaan tulee hoidettua. Se että oma miehesi toimii eri tavalla perheen isänä kuin oma isäsi teki, ei tarkoita että isäsi olisi toiminut jotenkin huonommin. Tämä ylenmääräinen samaan muottiin sovittaminen on vain harha, tehkööt jokainen perhe omat tapansa.
Vierailija kirjoitti:
Minkähän takia Ap on katkeroitunut? Perheissä on erilaisia tapoja toimia ja erilaisia työnjakoja. Ei ole erikseen hyvää tai huonoa tapaa, kunhan tarvittavat asiat vaan tulee hoidettua. Se että oma miehesi toimii eri tavalla perheen isänä kuin oma isäsi teki, ei tarkoita että isäsi olisi toiminut jotenkin huonommin. Tämä ylenmääräinen samaan muottiin sovittaminen on vain harha, tehkööt jokainen perhe omat tapansa.
Isä joka ei osaa huolehtia lapsistaan on vanhempana umpisurkea. Turha silloin lässyttää erilaisista tyyleistä tehdä asioita, jos toista vanhempaa ei käytännössä lapsilla edes ole, vaan hänen tilallaan on sohvalla makaava ameeba.
"Koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus."
Eikös joku suhteissaan epävakaa "terapeutti" kirjoittanut tällaisen opuksen?
Minun pitäis jotenkin suggeroida itselleni koko mennyt elämäni uusiksi.
Ei meinaan ole hurraamista.
Mun mies osoittautui juuri tuollaiseksi "kotona asuva sinkkumies" -isäksi. Ei lopulta ollut yhtään vaikeaa olla yh, mikä yllätti mut todella.
Vierailija kirjoitti:
Minkähän takia Ap on katkeroitunut? Perheissä on erilaisia tapoja toimia ja erilaisia työnjakoja. Ei ole erikseen hyvää tai huonoa tapaa, kunhan tarvittavat asiat vaan tulee hoidettua. Se että oma miehesi toimii eri tavalla perheen isänä kuin oma isäsi teki, ei tarkoita että isäsi olisi toiminut jotenkin huonommin. Tämä ylenmääräinen samaan muottiin sovittaminen on vain harha, tehkööt jokainen perhe omat tapansa.
Niin, isillä on eri rooli monissa kulttuureissa. Idemmässä ja etelämmässä isät osallistuvat siittämiseen ja ehkä kurinpitoon. Eivät muuten juurikaan ole mukana varsinkaan tyttärien elämässä. Saati "auttele" äitiä.
Onneksi siellä on usein vahva naisverkosto ja suku auttaa, naiset siis.
Vierailija kirjoitti:
"Koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus."
Eikös joku suhteissaan epävakaa "terapeutti" kirjoittanut tällaisen opuksen?Minun pitäis jotenkin suggeroida itselleni koko mennyt elämäni uusiksi.
Ei meinaan ole hurraamista.
Aika moni psykiatri pitää tätä ajatusta höpöhöpönä, muun muassa Jari Sinkkonen. Lapsuus on mitä on ja se jättää ihmiseen jälkensä.
Vierailija kirjoitti:
Minkähän takia Ap on katkeroitunut? Perheissä on erilaisia tapoja toimia ja erilaisia työnjakoja. Ei ole erikseen hyvää tai huonoa tapaa, kunhan tarvittavat asiat vaan tulee hoidettua. Se että oma miehesi toimii eri tavalla perheen isänä kuin oma isäsi teki, ei tarkoita että isäsi olisi toiminut jotenkin huonommin. Tämä ylenmääräinen samaan muottiin sovittaminen on vain harha, tehkööt jokainen perhe omat tapansa.
Väkivaltainen alkoholistivanhempi ei ole huono vanhempi, hänellä on vain oma tapansa toimia?
Ap tapauksessakin asiat tuli äidinkin toimesta varmaan joo hoidettua, mutta kahden vanhemman systeemillä olis ollu sekä äidille että lapsille varmaan helpompaa.
Eli kyllä, on olemassa hyviä ja huonoja tapoja.
Mitä paskaa