Sairaanhoitajan papereilla 3lk. opettajan sijaisuutta tekemään

Miks opettajat aina ruikuttaa, että heillä olis maailman vaikein työ ja maailman pienin palkka. Mä vointulla leikkiin niitten pikkusten kanssa sinne puoleen hintaan. Voi kunpa itsekin pääsisi noin vähällä, 4-5 tunnin päivät ja puolet vuodesta lomaa. Ja työn kuvana on leikkiä lasten kanssa.

Äitini teki sijaisuuksia ainakin syksyisin meidän kesäpaikan koulussa. Hän oli käynyt Helsingin Tyttönorssin, se tarkoittaa 6 vuotinen keskikoulu ja 3 vuotta lukio ja yo. Itse hän sanoi olevansa niin tyylikäs ja hänellä on niin hieno käsiala ja puhuu kauniisti, eikä puhu savoa. Minä itsekin olen tehnyt tarvittaessa aivan lyhyitä sijaisuuksia PK-seudun koulussa, lapset ovat samassa koulussa. Kesällä olen ollut isossa kartanossa ohjaajana lasten täysihoitopaikssa. Päiväkodissakin olen ollut sijaisuuksia tekemässä, minut on siis oikein pyydetty. Olen tekniiikan alan AMK-koulutuksen suorittanut sekä aikaisemmin erikoissairaanhoitaja tutkinto. Tuttua on leikkaussali, synnytykset, tapaturma-asema, yksityinen lääkäriasema. Ehkä unohdin jotain, en ainakaan ole koskaan työtön. On vielä yksi ammatti, laskennan parissa.

Eräs sukulainen tekee sijaisuuksia alakoulussa. Kyseessä 19v. lähihoitaja.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse joskus opettanut ala- ja yläkoulussa pitkäaikaisena sijaisena musiikkia. Minulla on ylempi korkeakoulututkinto ja olen opiskellut musiikkia musiikkiopistossa.  Olen kouluttanut myös it- asioita.  Jonkinlainen ote oppilaisiinkin ilmeisesti on, esimerkiksi yhdellä luokalla oli pätevän opettajan tunnilla levottomuuden vuoksi aina kouluavustaja, mutta minun tunnilla ei tarvinnut, koska osasin opettaa kiinnostavasti. Ajattelen että en ollut huono opettaja ollenkaan.  Erityisesti jäi mieleen tämän luokan viimeinen musiikkitunti, kun ne "kauhean  levottomat" lapset kuuntelivat Jouluoratoriota pää  pulpetilla. 

Minulle itselle jäi tuosta keikkaopettaja-ajasta niin hyvät kokoemukset, että selvitin miten voisin hankkia   alakoulun opettajan muodollisen pätevyden.

Minun, pienten lasten äidin,  olisi pitänyt muuttaa fyysisesti Kokkolaan kahdeksi vuodeksi täydnennyskoulutukseen. Etänä suorittaminen ei ollut mahdollista. Miksi on tehty näin vaikeaksi,  OAJ?.

Musiikinopettajana sain saman palkan kuin kuka tahansa juuri ylioppilaaksi kirjoittanut.

Selvityksesi on jäänyt valitettavan puutteelliseksi. Luokanopettajaksi voi opiskella aika monella paikkakunnalla: Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto. Kokkolassa sijaitsee Jyväskylän yliopiston sivutoimipiste, jossa toki myöskin järjestetään luokanopettaja-opintoja.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi epäpätevät ei pääse sairaanhoitajiksi.

Tämä pitäisi palkassa ja lomien mitassa ottaa huomioon.

Ylioppilastytöt eivät pääse tekemään hemofiltraatiota tai hoitamaan hengityskonepotilaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse joskus opettanut ala- ja yläkoulussa pitkäaikaisena sijaisena musiikkia. Minulla on ylempi korkeakoulututkinto ja olen opiskellut musiikkia musiikkiopistossa.  Olen kouluttanut myös it- asioita.  Jonkinlainen ote oppilaisiinkin ilmeisesti on, esimerkiksi yhdellä luokalla oli pätevän opettajan tunnilla levottomuuden vuoksi aina kouluavustaja, mutta minun tunnilla ei tarvinnut, koska osasin opettaa kiinnostavasti. Ajattelen että en ollut huono opettaja ollenkaan.  Erityisesti jäi mieleen tämän luokan viimeinen musiikkitunti, kun ne "kauhean  levottomat" lapset kuuntelivat Jouluoratoriota pää  pulpetilla. 

Minulle itselle jäi tuosta keikkaopettaja-ajasta niin hyvät kokoemukset, että selvitin miten voisin hankkia   alakoulun opettajan muodollisen pätevyden.

Minun, pienten lasten äidin,  olisi pitänyt muuttaa fyysisesti Kokkolaan kahdeksi vuodeksi täydnennyskoulutukseen. Etänä suorittaminen ei ollut mahdollista. Miksi on tehty näin vaikeaksi,  OAJ?.

Musiikinopettajana sain saman palkan kuin kuka tahansa juuri ylioppilaaksi kirjoittanut.

Selvityksesi on jäänyt valitettavan puutteelliseksi. Luokanopettajaksi voi opiskella aika monella paikkakunnalla: Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto. Kokkolassa sijaitsee Jyväskylän yliopiston sivutoimipiste, jossa toki myöskin järjestetään luokanopettaja-opintoja.

Haussa nimenomaan täydennys/muuntokoulutus jota ei ainakaan muutama vuosi sitten muualla ollut kuin Kokkolassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse joskus opettanut ala- ja yläkoulussa pitkäaikaisena sijaisena musiikkia. Minulla on ylempi korkeakoulututkinto ja olen opiskellut musiikkia musiikkiopistossa.  Olen kouluttanut myös it- asioita.  Jonkinlainen ote oppilaisiinkin ilmeisesti on, esimerkiksi yhdellä luokalla oli pätevän opettajan tunnilla levottomuuden vuoksi aina kouluavustaja, mutta minun tunnilla ei tarvinnut, koska osasin opettaa kiinnostavasti. Ajattelen että en ollut huono opettaja ollenkaan.  Erityisesti jäi mieleen tämän luokan viimeinen musiikkitunti, kun ne "kauhean  levottomat" lapset kuuntelivat Jouluoratoriota pää  pulpetilla. 

Minulle itselle jäi tuosta keikkaopettaja-ajasta niin hyvät kokoemukset, että selvitin miten voisin hankkia   alakoulun opettajan muodollisen pätevyden.

Minun, pienten lasten äidin,  olisi pitänyt muuttaa fyysisesti Kokkolaan kahdeksi vuodeksi täydnennyskoulutukseen. Etänä suorittaminen ei ollut mahdollista. Miksi on tehty näin vaikeaksi,  OAJ?.

Musiikinopettajana sain saman palkan kuin kuka tahansa juuri ylioppilaaksi kirjoittanut.

Selvityksesi on jäänyt valitettavan puutteelliseksi. Luokanopettajaksi voi opiskella aika monella paikkakunnalla: Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto. Kokkolassa sijaitsee Jyväskylän yliopiston sivutoimipiste, jossa toki myöskin järjestetään luokanopettaja-opintoja.

Haussa nimenomaan täydennys/muuntokoulutus jota ei ainakaan muutama vuosi sitten muualla ollut kuin Kokkolassa.

Missä tahansa yliopistossa pystyt opiskelemaan tutkinnon, vaikka sinulla olisi aikaisempi korkeakoulututkinto.

Opettajien työllistymistilanteesta on puhuttu paljon, että ylitarjontaa on suhteessa avoimiin paikkoihin. Tuttavani opiskelee aineenopettajaksi, ja opintojen loppuvaiheella vaikuttaa olevan sijaispaikkoja tarjolla hänelle enemmän kuin pystyy tekemään. Onko tosiaan näin, että opiskelijana pääsee sijaiseksi helposti, mutta valmistuneena pätevänä ei sitten enää niinkään? Voisiko joku valaista?

Missä on vaikea saada sijaisia? Itse olen pätevä luokanopettaja ja työtä vaikea löytää. Tuollainen kesään asti kestävä sijaisuus olisi unelma. Tarjolla vain muutaman päivän tai viikon pätkiä.

Vierailija kirjoitti:

Opettajien työllistymistilanteesta on puhuttu paljon, että ylitarjontaa on suhteessa avoimiin paikkoihin. Tuttavani opiskelee aineenopettajaksi, ja opintojen loppuvaiheella vaikuttaa olevan sijaispaikkoja tarjolla hänelle enemmän kuin pystyy tekemään. Onko tosiaan näin, että opiskelijana pääsee sijaiseksi helposti, mutta valmistuneena pätevänä ei sitten enää niinkään? Voisiko joku valaista?

Joo ei kyllä kannata valmistua.

Etelä-Suomen suuret kaupungit ainakin, mutta en tiedä yhtään, onko aineenopettajilla ja luokanopettajilla työllistymisissä suurtakin eroa. t:70

Vierailija kirjoitti:

Missä on vaikea saada sijaisia? Itse olen pätevä luokanopettaja ja työtä vaikea löytää. Tuollainen kesään asti kestävä sijaisuus olisi unelma. Tarjolla vain muutaman päivän tai viikon pätkiä.

Taitavat palkata sijaisuuksiin mieluummin epäpäteviä kustannussyistä. Itse olen ollut pk-seudulla amiksessa epäpätevänä sijaisena. Luulisin että peruskouluissa on sama linjaus palkkauksen suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajien työllistymistilanteesta on puhuttu paljon, että ylitarjontaa on suhteessa avoimiin paikkoihin. Tuttavani opiskelee aineenopettajaksi, ja opintojen loppuvaiheella vaikuttaa olevan sijaispaikkoja tarjolla hänelle enemmän kuin pystyy tekemään. Onko tosiaan näin, että opiskelijana pääsee sijaiseksi helposti, mutta valmistuneena pätevänä ei sitten enää niinkään? Voisiko joku valaista?

Joo ei kyllä kannata valmistua.

Siis miksi ei? Koska pätevillekö pitää maksaa enemmän, vai mistä syystä? Vai oliko sarkasmia. :D En ole opettaja, lähellekään, mutta ala ja sen työllistymistilanne kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että opettaminen epäpätevänä ei ole mitään ihan helppoa hommaa. Opettajan työ ei ole sitä, että kirjoitetaan liitutaululle mitkä sivut tehdään matikan kirjasta, ja lapset kiltisti alkavat laskea.

Epäpätevien käyttäminen opettajina pitkissä sijaisuuksissa on aika kyseenalaista - opettajana toimiva henkilö on kuitenkin vastuussa lasten oppimisesta! Puolessa vuodessa tulisi oppia merkittäviä taitoja, jotka vaikuttavat kaikkeen myöhempään oppimiseen.

1-3 luokkalaisille opettaminen ei vielä kauheasti tietotaitoa tarvi. Normaalilla maalaisjärjellä pärjää 👍

Kommentistasi huomaa, että et tiedä opettamisesta mitään. Alkuopetuksessa opetetaan paitsi koululaisena olemisen taitoja myös lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Luonnollisestikin osa koulutulokkaista hallitsee jo melko hyvinkin näitä taitoja, jolloin opettajan ammattitaitoon kuuluuu osata eriyttää opetusta oppilaiden taitotason mukaan. Valtaosa ekaluokkalaisista kuitenkin oppii lukemaan ensimmäisen kouluvuotensa aikana. Myöhempi oppiminen perustuu vahvasti lukemiseen, joten pelkkä mekaaninen lukeminen ei riitä vaan luetunymmärtämisen tulee olla hyvällä tasolla. Matemaattisten perustaitojen hallinta on paljon muutakin kuin mekaaninen laskeminen.

Mielestäni kommenttisi kuuluu samaan kategoriaan väitteen "ekaluokan opettajalla on kaikkien lyhimmät työpäivät" kanssa (kun luullaan, että oppilaan 19h/vk on open työpäivä).

Joko luit sen uuden opetussuunnitelman läpi? Mitä mieltä olet siitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajien työllistymistilanteesta on puhuttu paljon, että ylitarjontaa on suhteessa avoimiin paikkoihin. Tuttavani opiskelee aineenopettajaksi, ja opintojen loppuvaiheella vaikuttaa olevan sijaispaikkoja tarjolla hänelle enemmän kuin pystyy tekemään. Onko tosiaan näin, että opiskelijana pääsee sijaiseksi helposti, mutta valmistuneena pätevänä ei sitten enää niinkään? Voisiko joku valaista?

Joo ei kyllä kannata valmistua.

Siis miksi ei? Koska pätevillekö pitää maksaa enemmän, vai mistä syystä? Vai oliko sarkasmia. :D En ole opettaja, lähellekään, mutta ala ja sen työllistymistilanne kiinnostaa.

Kyllä pätevä opettaja otetaan mieluiten sijaiseksi, ainakin omassa kaupungissani. Valitettavan vähän vain on tarjolla päteviä, koska sijaisille harvoin maksetaan kesäajan palkkaa edes koko lukuvuoden sijaisuudesta. Harva pätevä puolestaan haluaa tehdä parin päivän sijaiskeikkoja. Mutta eri puolella Suomea on toki erilainen työllisyystilanne. Aineenopettajien kohdalla työtilanne on hyvin erilainen riippuen opetettavasta aineesta/aineyhdistelmistä.

Vierailija kirjoitti:

En usko tähän. Päteviä opettajia on tarjolla nykyään, eikä rehtorit halua epäpäteviä palkata. Sama palkka maksetaan kuitenkin nykyään myös epäpätevälle, joten ei sillä edes säästä kuin ehkä ikälisisen osan.

Opettajien palkassa tehdään epäpätevyysvähennys. Itselleni ainakin tehtiin. Se muutos samasta palkasta ei koskenut opettajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajien työllistymistilanteesta on puhuttu paljon, että ylitarjontaa on suhteessa avoimiin paikkoihin. Tuttavani opiskelee aineenopettajaksi, ja opintojen loppuvaiheella vaikuttaa olevan sijaispaikkoja tarjolla hänelle enemmän kuin pystyy tekemään. Onko tosiaan näin, että opiskelijana pääsee sijaiseksi helposti, mutta valmistuneena pätevänä ei sitten enää niinkään? Voisiko joku valaista?

Joo ei kyllä kannata valmistua.

Siis miksi ei? Koska pätevillekö pitää maksaa enemmän, vai mistä syystä? Vai oliko sarkasmia. :D En ole opettaja, lähellekään, mutta ala ja sen työllistymistilanne kiinnostaa.

Kyllä pätevä opettaja otetaan mieluiten sijaiseksi, ainakin omassa kaupungissani. Valitettavan vähän vain on tarjolla päteviä, koska sijaisille harvoin maksetaan kesäajan palkkaa edes koko lukuvuoden sijaisuudesta. Harva pätevä puolestaan haluaa tehdä parin päivän sijaiskeikkoja. Mutta eri puolella Suomea on toki erilainen työllisyystilanne. Aineenopettajien kohdalla työtilanne on hyvin erilainen riippuen opetettavasta aineesta/aineyhdistelmistä.

Okei, kiitos vastauksesta. Millä aineilla/aineyhdistelmillä on parhaimmat todennäköisyydet työllistyä aineenopettajana?

Epäpätevät ja alaa opiskelemattomat sijaiset ovat valitettavan yleisiä. Opettajan työn ongelma on se, että sijainen voi kokea työnsä helpoksi ja olevansa hyvä opettaja. Hän voi saada hyvää palautetta oppilailta ja vanhemmilta. Kukaan ei kyseenalaista hänen pedagogista ja didaktista osaamistaan, sillä näennäisesti opettajan työssä pärjää lähes kuka tahansa "hyvä tyyppi". Opetustyön tuloksia ei mitata arjessa, sillä pitkäjänteisen työn hedelmät korjataan vuosien varrella. Siinä vaiheessa kyllä muodollisesti pätevä opettaja erottaa heidät, joita se "hyvä tyyppi" on opettanut...

Tv. Aineenope, joka ei todellakaan ollut se kuuluisa "kympin tyttö"

Vierailija kirjoitti:

Olin itse aiemmin vuosikaudet epäpätevänä. En tosin aina kenenkään sijaisena, vaan myös tuntiopettajana ja väliaikaisena lehtorina. Eniten yläasteella, vähän myös ala-asteella, lukiossa, amiksessa ja AMK:ssa.

Jos pätevää ei saa, niin pakkohan siihen on joku silti saada. Itse asiassa ohitin joskus valinnassa pätevän, koska olin rehtorin mukaan sopivampi.

Tsemppiä hommaan! Työ tekijäänsä opettaa!

Sinä ohitit pätevämmän siksi, että sinulle ei tarvinnut maksaa yhtä paljon palkkaa kuin pätevälle. Toiseksi "pätevä" ei ehkä ollutkaan kelpoinen opettamaan niitä kaikkia 7 ainetta joita sinä opetit, ja siksi hänet voitiin ohittaa. Muuten ei olisi ollut laillista.

Ja oliko sinulla sama sukunimi kuin rehtorilla? Se on aika monessa koulussa suuri ansio.