Sairaanhoitajan papereilla 3lk. opettajan sijaisuutta tekemään

Olen itse joskus opettanut ala- ja yläkoulussa pitkäaikaisena sijaisena musiikkia. Minulla on ylempi korkeakoulututkinto ja olen opiskellut musiikkia musiikkiopistossa.  Olen kouluttanut myös it- asioita.  Jonkinlainen ote oppilaisiinkin ilmeisesti on, esimerkiksi yhdellä luokalla oli pätevän opettajan tunnilla levottomuuden vuoksi aina kouluavustaja, mutta minun tunnilla ei tarvinnut, koska osasin opettaa kiinnostavasti. Ajattelen että en ollut huono opettaja ollenkaan.  Erityisesti jäi mieleen tämän luokan viimeinen musiikkitunti, kun ne "kauhean  levottomat" lapset kuuntelivat Jouluoratoriota pää  pulpetilla. 

Minulle itselle jäi tuosta keikkaopettaja-ajasta niin hyvät kokoemukset, että selvitin miten voisin hankkia   alakoulun opettajan muodollisen pätevyden.

Minun, pienten lasten äidin,  olisi pitänyt muuttaa fyysisesti Kokkolaan kahdeksi vuodeksi täydnennyskoulutukseen. Etänä suorittaminen ei ollut mahdollista. Miksi on tehty näin vaikeaksi,  OAJ?.

Musiikinopettajana sain saman palkan kuin kuka tahansa juuri ylioppilaaksi kirjoittanut.

Kyllä niitä on päteviäkin työttöminä - se on vain sitten eri asia millä perusteilla näitä sijaisuuksia jaetaan. Sairaanhoitajan tutkinto ei kyllä millään tavalla liity opettamiseen, ihmettelen missä erämaakylässä ap asuu jos tuollaisellakin koulutuksella saa pitkän sijaisuuden. 

Vierailija kirjoitti:

Jos et ole koskaan opettajan töitä tehnyt, miten voit tietää, että päivät ovat lyhyet? Ei se, että lukkarissa on neljä tuntia, meinaa, että sinulla on töitä neljä tuntia. Minulla ainakin meni uran ensimmäisinä vuosina paljon aikaa oppituntien suunnitteluun. Toki jos tekee työnsä huonosti, pääsee helpommalla.

Itse tein ekoina vuosina aivan liikaa töitä ja olin lähellä palaa loppuun. Silti aivan rkat pari vuotta tein "liian vähän" töitä, eli työni "huonosti". Nykyään olen jo oppinut, että välillä on vaan pakko ottaa kevyemmin ja oppilaatkin nauttivat "työkirjatunneista" niiden ainaisten toimintatuntien sijaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse joskus opettanut ala- ja yläkoulussa pitkäaikaisena sijaisena musiikkia. Minulla on ylempi korkeakoulututkinto ja olen opiskellut musiikkia musiikkiopistossa.  Olen kouluttanut myös it- asioita.  Jonkinlainen ote oppilaisiinkin ilmeisesti on, esimerkiksi yhdellä luokalla oli pätevän opettajan tunnilla levottomuuden vuoksi aina kouluavustaja, mutta minun tunnilla ei tarvinnut, koska osasin opettaa kiinnostavasti. Ajattelen että en ollut huono opettaja ollenkaan.  Erityisesti jäi mieleen tämän luokan viimeinen musiikkitunti, kun ne "kauhean  levottomat" lapset kuuntelivat Jouluoratoriota pää  pulpetilla. 

Minulle itselle jäi tuosta keikkaopettaja-ajasta niin hyvät kokoemukset, että selvitin miten voisin hankkia   alakoulun opettajan muodollisen pätevyden.

Minun, pienten lasten äidin,  olisi pitänyt muuttaa fyysisesti Kokkolaan kahdeksi vuodeksi täydnennyskoulutukseen. Etänä suorittaminen ei ollut mahdollista. Miksi on tehty näin vaikeaksi,  OAJ?.

Musiikinopettajana sain saman palkan kuin kuka tahansa juuri ylioppilaaksi kirjoittanut.

Luokanopettajana saat 2000 kuussa, jos muodollinen pätevyys puuttuu. Juuri eilen täällä joku lastentarhanopettajana työskentelevä opiskelija ruikutti, että hän ei saa kuin hieman yli 2600 kuussa. Eli LTO:na tienaa epäpätevänäkin paremmin kuin luokanopettajana, ainakin pääkaupunkiseudulla.

Itse olen myös tehnyt epäpätevänä opettajan sijaisuuksia ja sain silloisen työttömyysjakson pätkäistyä. Mukavaa työtä tuokin. Mä tosin olin kielten opettajana S2-ryhmille ammattikoulussa. Ei kuitenkaan ala, johon olin opiskellut yliopistossa ja myöhemmin sainkin ihan oman alan töitä, joita teen edelleen. Työstäni amiksessa sain hyvää palautetta.

Onnea ap työpaikasta! 😊

Luulisin, et hommaa riittää opetustuntien ulkopuolella reilusti, sillä tunnit pitää suunnitella myös. Jos ei ole ko. koulutusta, menee aikaa siihen varmaankin melko reilusti, kun pitää perehtyä ja miettiä parhaat metodit. Toivottavasti olet kuitenkin vain provo.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niitä on päteviäkin työttöminä - se on vain sitten eri asia millä perusteilla näitä sijaisuuksia jaetaan. Sairaanhoitajan tutkinto ei kyllä millään tavalla liity opettamiseen, ihmettelen missä erämaakylässä ap asuu jos tuollaisellakin koulutuksella saa pitkän sijaisuuden. 

Itse asiassa ap on täydellinen sijainen. Halpa, aikuinen ja voi toimia myös pienissä hoitotehtävissä, jos lapset satuttavat itsensä

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä totta. Yksi juttu on vaan, että opettajan koulutus tekee kyllä  ihmisestä muodollisesti pätevän, muttei välttämättä hyvää opettajaa. Kuten kaikki tiedämme .Alakoulun ppettajan pätevyysvaatimus on yksi juttu mikä pitäisi kiireesti uudistaa.

Emme kyllä todellakaan kaikki tiedä, joten voitko hiukan selventää mitä tarkoitat. Millaisia vaatimuksia haluaisit alakoulun opettajalle nykyisen koulutuksen tuoman pätevyyden sijaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä totta. Yksi juttu on vaan, että opettajan koulutus tekee kyllä  ihmisestä muodollisesti pätevän, muttei välttämättä hyvää opettajaa. Kuten kaikki tiedämme .Alakoulun ppettajan pätevyysvaatimus on yksi juttu mikä pitäisi kiireesti uudistaa.

Koulutuksen kautta saatu pätevyys on kuitenkin hyvin olennainen opettajan työssä. Ei riitä, että on hyvä tyyppi. Opettajan työssä on olennaisinta pedagoginen ja didaktinen osaaminen. Tulee olla ymmärrystä siitä, millaisilla keinoilla asioita voi eri ikäisille opettaa. Tulee myös huomioida erilaiset oppijat, osata eriyttää opetusta, osata tunnistaa oppimisen vaikeuksia ja toisaalta osata tukea oppilasta vaikeuksia havaitessa.

Tekisi mieleni väittää vastaan ja sanoa, että vaikka olisi miten tahansa muodollisesti pätevä ja oppinut opettaja, niin se ei yksin takaa sitä, että olisi ns. hyvä opettaja. Kysymys on hankala ja vaikea.

Joskus pienessä mielessäni olen aatellut, että opettaja koulutukseen pitäisi olla kiintiö muutamalla opiskelijalle, joilla oma koulutustauta ei ole kovin kummoinen. Minulle kun on jäänyt mielikuva, että osalle näistä aina koulussa hyvin pärjänneille ja (mm.) suoraa lukiosta opettajakoulutukseen päässeistä on huomattavia vaikeuskai asettua niiden asemaan, joilla koulussa pärjääminen, saati siellä viihtyminen on kauniisti sanottuna haastavaa. Ja siten onnistua tsemppaamaan ja kannustamaan, ylipäätään olemaan hyvä rooli malli työssään nuoremmille ja jo vähän vanhemmillekin.

Mutta jotta tämä ei menisi vain opettajien syyllistämiseksi, niin todettava on myös, että varmasti myös koulussa erinomaisestikin pärjännyt ja menestyneiden joukossa voi olla myös esimerkillisä opettjia.   

Ja toki moni muu ala potee samantapisen haasteen edessä, jos ja kun kusi pääsee kajahtamaan päähän; luoden mielikuvan, että kaikki on vain itsestä omasta tahdosta ja valinnasta kiinni. Paljon toki onkin, Mutta moni meistä tarvitsee pärjätäkseen myös enemmän ja vähemmän suoraa kannustusta, tsemppausta ja hyväksyntää sellaisena kuin on ja aitoa kohtaamista ja vuorovaikutusta muiden, tai edes yhden toisen kanssa. Olkoonkin, että vastuu on aina ensi-sijaisesti yksilöllä itsellän; ketään ei voi pakottaa olemaan "hyvä". 

Jos suoraan sanotaan, niin suuri osa etenkin luokanopettajakoulutukseen hakeutuvista on niitä suunnilleen luokan priimustyttöjä, jotka olivat luokan pomoja ja poliiseja, pyörittivät omaa hoviaan ja todellakin osasivat heikompien syrjimisen taidon eivätkä nähneet eivätkä näe aikuisenakaan toiminnassaan mitään väärää.

Koulukiusaajat estämässä koulukiusaamista? Ne on niitä, jotka sanovat ettei meidän koulussa kiusata.

Omana kouluaikana oli tyypillinen esimerkki. Luokan priimus, näennäisesti sellainen ihannetyttö, mutta osasi häijysti kiusata ja eristää paria heikompaa aikuisten näkemättä. Muu tyttöporukka hännysteli, osa tajusi mikä kannattaa, osa ei varmaan edes tajunnut vaan meni muiden mukana. Opettajahan tästäkin tapauksesta tuli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä totta. Yksi juttu on vaan, että opettajan koulutus tekee kyllä  ihmisestä muodollisesti pätevän, muttei välttämättä hyvää opettajaa. Kuten kaikki tiedämme .Alakoulun ppettajan pätevyysvaatimus on yksi juttu mikä pitäisi kiireesti uudistaa.

Koulutuksen kautta saatu pätevyys on kuitenkin hyvin olennainen opettajan työssä. Ei riitä, että on hyvä tyyppi. Opettajan työssä on olennaisinta pedagoginen ja didaktinen osaaminen. Tulee olla ymmärrystä siitä, millaisilla keinoilla asioita voi eri ikäisille opettaa. Tulee myös huomioida erilaiset oppijat, osata eriyttää opetusta, osata tunnistaa oppimisen vaikeuksia ja toisaalta osata tukea oppilasta vaikeuksia havaitessa.

Tekisi mieleni väittää vastaan ja sanoa, että vaikka olisi miten tahansa muodollisesti pätevä ja oppinut opettaja, niin se ei yksin takaa sitä, että olisi ns. hyvä opettaja. Kysymys on hankala ja vaikea.

Joskus pienessä mielessäni olen aatellut, että opettaja koulutukseen pitäisi olla kiintiö muutamalla opiskelijalle, joilla oma koulutustauta ei ole kovin kummoinen. Minulle kun on jäänyt mielikuva, että osalle näistä aina koulussa hyvin pärjänneille ja (mm.) suoraa lukiosta opettajakoulutukseen päässeistä on huomattavia vaikeuskai asettua niiden asemaan, joilla koulussa pärjääminen, saati siellä viihtyminen on kauniisti sanottuna haastavaa. Ja siten onnistua tsemppaamaan ja kannustamaan, ylipäätään olemaan hyvä rooli malli työssään nuoremmille ja jo vähän vanhemmillekin.

Mutta jotta tämä ei menisi vain opettajien syyllistämiseksi, niin todettava on myös, että varmasti myös koulussa erinomaisestikin pärjännyt ja menestyneiden joukossa voi olla myös esimerkillisä opettjia.   

Ja toki moni muu ala potee samantapisen haasteen edessä, jos ja kun kusi pääsee kajahtamaan päähän; luoden mielikuvan, että kaikki on vain itsestä omasta tahdosta ja valinnasta kiinni. Paljon toki onkin, Mutta moni meistä tarvitsee pärjätäkseen myös enemmän ja vähemmän suoraa kannustusta, tsemppausta ja hyväksyntää sellaisena kuin on ja aitoa kohtaamista ja vuorovaikutusta muiden, tai edes yhden toisen kanssa. Olkoonkin, että vastuu on aina ensi-sijaisesti yksilöllä itsellän; ketään ei voi pakottaa olemaan "hyvä". 

Opettajakoulutukseen 40% mieskiintiö, niin johan saadaan myös ei-kympin-tyttöjä opettajiksi.

Sitten vaihdan alaa. En ikinä suostuisi kiintiömieheksi

- aineenopemies, ei lainattu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä totta. Yksi juttu on vaan, että opettajan koulutus tekee kyllä  ihmisestä muodollisesti pätevän, muttei välttämättä hyvää opettajaa. Kuten kaikki tiedämme .Alakoulun ppettajan pätevyysvaatimus on yksi juttu mikä pitäisi kiireesti uudistaa.

Koulutuksen kautta saatu pätevyys on kuitenkin hyvin olennainen opettajan työssä. Ei riitä, että on hyvä tyyppi. Opettajan työssä on olennaisinta pedagoginen ja didaktinen osaaminen. Tulee olla ymmärrystä siitä, millaisilla keinoilla asioita voi eri ikäisille opettaa. Tulee myös huomioida erilaiset oppijat, osata eriyttää opetusta, osata tunnistaa oppimisen vaikeuksia ja toisaalta osata tukea oppilasta vaikeuksia havaitessa.

Tekisi mieleni väittää vastaan ja sanoa, että vaikka olisi miten tahansa muodollisesti pätevä ja oppinut opettaja, niin se ei yksin takaa sitä, että olisi ns. hyvä opettaja. Kysymys on hankala ja vaikea.

Joskus pienessä mielessäni olen aatellut, että opettaja koulutukseen pitäisi olla kiintiö muutamalla opiskelijalle, joilla oma koulutustauta ei ole kovin kummoinen. Minulle kun on jäänyt mielikuva, että osalle näistä aina koulussa hyvin pärjänneille ja (mm.) suoraa lukiosta opettajakoulutukseen päässeistä on huomattavia vaikeuskai asettua niiden asemaan, joilla koulussa pärjääminen, saati siellä viihtyminen on kauniisti sanottuna haastavaa. Ja siten onnistua tsemppaamaan ja kannustamaan, ylipäätään olemaan hyvä rooli malli työssään nuoremmille ja jo vähän vanhemmillekin.

Mutta jotta tämä ei menisi vain opettajien syyllistämiseksi, niin todettava on myös, että varmasti myös koulussa erinomaisestikin pärjännyt ja menestyneiden joukossa voi olla myös esimerkillisä opettjia.   

Ja toki moni muu ala potee samantapisen haasteen edessä, jos ja kun kusi pääsee kajahtamaan päähän; luoden mielikuvan, että kaikki on vain itsestä omasta tahdosta ja valinnasta kiinni. Paljon toki onkin, Mutta moni meistä tarvitsee pärjätäkseen myös enemmän ja vähemmän suoraa kannustusta, tsemppausta ja hyväksyntää sellaisena kuin on ja aitoa kohtaamista ja vuorovaikutusta muiden, tai edes yhden toisen kanssa. Olkoonkin, että vastuu on aina ensi-sijaisesti yksilöllä itsellän; ketään ei voi pakottaa olemaan "hyvä". 

Opettajakoulutukseen 40% mieskiintiö, niin johan saadaan myös ei-kympin-tyttöjä opettajiksi.

Tämäkin on hyvä kysymys. Mitä tekemistä sukupuolella on siinä, että on hyvä ja osaava opettaja (jne). - Vaikka yleisemmin toki on hyvin tylsää, jos (tai kun) jostain alasta tulisi vain toisen sukupuolen (aivan sama kumman sukupuolen) yksin dominoima. jossa toisen sukupuolen edustajat ovat vain satunnaisia poikkeuksia. Mutta onko erilliset kiintiöt tähän oikea ratkaisu, niin ainakin itse suhtaudun kyllä kiintiö ajatteluun empien ja hyvin varauksellisesti.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niitä on päteviäkin työttöminä - se on vain sitten eri asia millä perusteilla näitä sijaisuuksia jaetaan. Sairaanhoitajan tutkinto ei kyllä millään tavalla liity opettamiseen, ihmettelen missä erämaakylässä ap asuu jos tuollaisellakin koulutuksella saa pitkän sijaisuuden. 

Ei niitä paikkoja työttömyyden perusteella jaeta, vaan hakemuksen.

Jos pätevä työtön ei hae, miten hänet voidaan valita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä totta. Yksi juttu on vaan, että opettajan koulutus tekee kyllä  ihmisestä muodollisesti pätevän, muttei välttämättä hyvää opettajaa. Kuten kaikki tiedämme .Alakoulun ppettajan pätevyysvaatimus on yksi juttu mikä pitäisi kiireesti uudistaa.

Koulutuksen kautta saatu pätevyys on kuitenkin hyvin olennainen opettajan työssä. Ei riitä, että on hyvä tyyppi. Opettajan työssä on olennaisinta pedagoginen ja didaktinen osaaminen. Tulee olla ymmärrystä siitä, millaisilla keinoilla asioita voi eri ikäisille opettaa. Tulee myös huomioida erilaiset oppijat, osata eriyttää opetusta, osata tunnistaa oppimisen vaikeuksia ja toisaalta osata tukea oppilasta vaikeuksia havaitessa.

Tekisi mieleni väittää vastaan ja sanoa, että vaikka olisi miten tahansa muodollisesti pätevä ja oppinut opettaja, niin se ei yksin takaa sitä, että olisi ns. hyvä opettaja. Kysymys on hankala ja vaikea.

Joskus pienessä mielessäni olen aatellut, että opettaja koulutukseen pitäisi olla kiintiö muutamalla opiskelijalle, joilla oma koulutustauta ei ole kovin kummoinen. Minulle kun on jäänyt mielikuva, että osalle näistä aina koulussa hyvin pärjänneille ja (mm.) suoraa lukiosta opettajakoulutukseen päässeistä on huomattavia vaikeuskai asettua niiden asemaan, joilla koulussa pärjääminen, saati siellä viihtyminen on kauniisti sanottuna haastavaa. Ja siten onnistua tsemppaamaan ja kannustamaan, ylipäätään olemaan hyvä rooli malli työssään nuoremmille ja jo vähän vanhemmillekin.

Mutta jotta tämä ei menisi vain opettajien syyllistämiseksi, niin todettava on myös, että varmasti myös koulussa erinomaisestikin pärjännyt ja menestyneiden joukossa voi olla myös esimerkillisä opettjia.   

Ja toki moni muu ala potee samantapisen haasteen edessä, jos ja kun kusi pääsee kajahtamaan päähän; luoden mielikuvan, että kaikki on vain itsestä omasta tahdosta ja valinnasta kiinni. Paljon toki onkin, Mutta moni meistä tarvitsee pärjätäkseen myös enemmän ja vähemmän suoraa kannustusta, tsemppausta ja hyväksyntää sellaisena kuin on ja aitoa kohtaamista ja vuorovaikutusta muiden, tai edes yhden toisen kanssa. Olkoonkin, että vastuu on aina ensi-sijaisesti yksilöllä itsellän; ketään ei voi pakottaa olemaan "hyvä". 

Opettajakoulutukseen 40% mieskiintiö, niin johan saadaan myös ei-kympin-tyttöjä opettajiksi.

Tämä. Tämä olisi oikeasti loistava päätös jos menisi läpi. Se olisi oikeasti hyvä myös naisopettajille ja koko opetusalalle. Kaikki alat jotka  on liian sukupuolittuneita, niinkuin alakoulun- ja lastentarhanopettajat tai vaikka sairaanhoitajat ovat ongelmallisia. Niin monta asiaa ratkeaisi sillä kun tytöt uskaltaisi hakeutua 'maskuliinisille' aloille ja pojat 'feminiinisille' aloille ja järjestelmä kannustaisi siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme että oppimistulokset huononevat kun pitkiinkin sijaisuuksiin otetaan epäpäteviä.

Olisiko parempi olla ilman opettajaa? Ehkä vanhemmat haluavat hoitaa lapsensa opetuksen kotiopetuksessa, jos pätevää sijaista ei löydy?

Halukkaita???

Kortisto on täynnä päteviä opettajia ja jonossa olisi gradua tekeviäkin. Ei nyky-Suomessa tule vastaan tilannetta, että pätevää tai lähes pätevää sijaista ei löydy. Hassu olet, jos tuon uskot

2

Heidän pitäisi _hakea_ sijaisuutta, jotta tulisivat valituiksi. Vai miten arvelit homman toimivan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niitä on päteviäkin työttöminä - se on vain sitten eri asia millä perusteilla näitä sijaisuuksia jaetaan. Sairaanhoitajan tutkinto ei kyllä millään tavalla liity opettamiseen, ihmettelen missä erämaakylässä ap asuu jos tuollaisellakin koulutuksella saa pitkän sijaisuuden. 

Ei niitä paikkoja työttömyyden perusteella jaeta, vaan hakemuksen.

Jos pätevä työtön ei hae, miten hänet voidaan valita?

Aivan! Siksi sijaisuudet usein jaetaankin ns. tiskin alta, jotta pätevät ei niihin hakisi. Ei voi hakea työpaikkaan, josta ei ole tietoinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä totta. Yksi juttu on vaan, että opettajan koulutus tekee kyllä  ihmisestä muodollisesti pätevän, muttei välttämättä hyvää opettajaa. Kuten kaikki tiedämme .Alakoulun ppettajan pätevyysvaatimus on yksi juttu mikä pitäisi kiireesti uudistaa.

Koulutuksen kautta saatu pätevyys on kuitenkin hyvin olennainen opettajan työssä. Ei riitä, että on hyvä tyyppi. Opettajan työssä on olennaisinta pedagoginen ja didaktinen osaaminen. Tulee olla ymmärrystä siitä, millaisilla keinoilla asioita voi eri ikäisille opettaa. Tulee myös huomioida erilaiset oppijat, osata eriyttää opetusta, osata tunnistaa oppimisen vaikeuksia ja toisaalta osata tukea oppilasta vaikeuksia havaitessa.

Tekisi mieleni väittää vastaan ja sanoa, että vaikka olisi miten tahansa muodollisesti pätevä ja oppinut opettaja, niin se ei yksin takaa sitä, että olisi ns. hyvä opettaja. Kysymys on hankala ja vaikea.

Joskus pienessä mielessäni olen aatellut, että opettaja koulutukseen pitäisi olla kiintiö muutamalla opiskelijalle, joilla oma koulutustauta ei ole kovin kummoinen. Minulle kun on jäänyt mielikuva, että osalle näistä aina koulussa hyvin pärjänneille ja (mm.) suoraa lukiosta opettajakoulutukseen päässeistä on huomattavia vaikeuskai asettua niiden asemaan, joilla koulussa pärjääminen, saati siellä viihtyminen on kauniisti sanottuna haastavaa. Ja siten onnistua tsemppaamaan ja kannustamaan, ylipäätään olemaan hyvä rooli malli työssään nuoremmille ja jo vähän vanhemmillekin.

Mutta jotta tämä ei menisi vain opettajien syyllistämiseksi, niin todettava on myös, että varmasti myös koulussa erinomaisestikin pärjännyt ja menestyneiden joukossa voi olla myös esimerkillisä opettjia.   

Ja toki moni muu ala potee samantapisen haasteen edessä, jos ja kun kusi pääsee kajahtamaan päähän; luoden mielikuvan, että kaikki on vain itsestä omasta tahdosta ja valinnasta kiinni. Paljon toki onkin, Mutta moni meistä tarvitsee pärjätäkseen myös enemmän ja vähemmän suoraa kannustusta, tsemppausta ja hyväksyntää sellaisena kuin on ja aitoa kohtaamista ja vuorovaikutusta muiden, tai edes yhden toisen kanssa. Olkoonkin, että vastuu on aina ensi-sijaisesti yksilöllä itsellän; ketään ei voi pakottaa olemaan "hyvä". 

Opettajakoulutukseen 40% mieskiintiö, niin johan saadaan myös ei-kympin-tyttöjä opettajiksi.

Ei siihen mitään kiintiöitä tarvita. Nostetaan vain palkka sopivalle tasolle, niin johan miehiäkin alkaa kiinnostaa open työ. Tällä hetkellä on vain kovin paljon herkullisempi käydä 1,5 vuotta lyhyempi koulutus insinööriksi ja jo alkupalkassa voittaa opettajan palkan useilla satasilla. Puhumattakaan eroa 10 vuoden päästä, jolloin insinöörit tienaa jo yli 1000 euroa opettajaa paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä totta. Yksi juttu on vaan, että opettajan koulutus tekee kyllä  ihmisestä muodollisesti pätevän, muttei välttämättä hyvää opettajaa. Kuten kaikki tiedämme .Alakoulun ppettajan pätevyysvaatimus on yksi juttu mikä pitäisi kiireesti uudistaa.

Koulutuksen kautta saatu pätevyys on kuitenkin hyvin olennainen opettajan työssä. Ei riitä, että on hyvä tyyppi. Opettajan työssä on olennaisinta pedagoginen ja didaktinen osaaminen. Tulee olla ymmärrystä siitä, millaisilla keinoilla asioita voi eri ikäisille opettaa. Tulee myös huomioida erilaiset oppijat, osata eriyttää opetusta, osata tunnistaa oppimisen vaikeuksia ja toisaalta osata tukea oppilasta vaikeuksia havaitessa.

Tähän äitinä kommentoisin, että aika pitkälle riittää, että on hyvä tyyppi, ts. pitää aidosti lapsista, ymmärtää erilaisuutta eikä nuttura ole liian kireällä. Ala-asteella lapseni opettajana juurikin, ainakin voisin näin arvailla, kympin tyttö, hermot kireällä jatkuvasti. Milloin lapsi kertoi opettajan itkevän (siis oikeasti itkevän) tunnilla, milloin kireää viestiä kotiin tunnilla puhumisesta jne.Ja tytär ei siis ole häirikkö, vaan myös kympin tyttö. Nyt tyttäreni ylä-asteella, siis täysi murkku, kertoo eräästä aineenopettajasta, joka näköjään saa teinit syömään kädestään, kiva, reilu, aina ystävällinen, tarvittaessa osaa myös olla tiukka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme että oppimistulokset huononevat kun pitkiinkin sijaisuuksiin otetaan epäpäteviä.

Olisiko parempi olla ilman opettajaa? Ehkä vanhemmat haluavat hoitaa lapsensa opetuksen kotiopetuksessa, jos pätevää sijaista ei löydy?

Halukkaita???

Kortisto on täynnä päteviä opettajia ja jonossa olisi gradua tekeviäkin. Ei nyky-Suomessa tule vastaan tilannetta, että pätevää tai lähes pätevää sijaista ei löydy. Hassu olet, jos tuon uskot

2

Heidän pitäisi _hakea_ sijaisuutta, jotta tulisivat valituiksi. Vai miten arvelit homman toimivan?

Homma toimii niin, että sijaisuudesta ei kerrota julkisesti tai ilmoitetaan jossain ilmoitustaululla, jota kukaan ei lue. Rehtori tuntee usein verkostojen perusteella sopivan epäpätevän tyypin, jolle työtä tarjoaa. Koulu säästää pitkän pennin eikä lakia rikota

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä totta. Yksi juttu on vaan, että opettajan koulutus tekee kyllä  ihmisestä muodollisesti pätevän, muttei välttämättä hyvää opettajaa. Kuten kaikki tiedämme .Alakoulun ppettajan pätevyysvaatimus on yksi juttu mikä pitäisi kiireesti uudistaa.

Koulutuksen kautta saatu pätevyys on kuitenkin hyvin olennainen opettajan työssä. Ei riitä, että on hyvä tyyppi. Opettajan työssä on olennaisinta pedagoginen ja didaktinen osaaminen. Tulee olla ymmärrystä siitä, millaisilla keinoilla asioita voi eri ikäisille opettaa. Tulee myös huomioida erilaiset oppijat, osata eriyttää opetusta, osata tunnistaa oppimisen vaikeuksia ja toisaalta osata tukea oppilasta vaikeuksia havaitessa.

Tekisi mieleni väittää vastaan ja sanoa, että vaikka olisi miten tahansa muodollisesti pätevä ja oppinut opettaja, niin se ei yksin takaa sitä, että olisi ns. hyvä opettaja. Kysymys on hankala ja vaikea.

Joskus pienessä mielessäni olen aatellut, että opettaja koulutukseen pitäisi olla kiintiö muutamalla opiskelijalle, joilla oma koulutustauta ei ole kovin kummoinen. Minulle kun on jäänyt mielikuva, että osalle näistä aina koulussa hyvin pärjänneille ja (mm.) suoraa lukiosta opettajakoulutukseen päässeistä on huomattavia vaikeuskai asettua niiden asemaan, joilla koulussa pärjääminen, saati siellä viihtyminen on kauniisti sanottuna haastavaa. Ja siten onnistua tsemppaamaan ja kannustamaan, ylipäätään olemaan hyvä rooli malli työssään nuoremmille ja jo vähän vanhemmillekin.

Mutta jotta tämä ei menisi vain opettajien syyllistämiseksi, niin todettava on myös, että varmasti myös koulussa erinomaisestikin pärjännyt ja menestyneiden joukossa voi olla myös esimerkillisä opettjia.   

Ja toki moni muu ala potee samantapisen haasteen edessä, jos ja kun kusi pääsee kajahtamaan päähän; luoden mielikuvan, että kaikki on vain itsestä omasta tahdosta ja valinnasta kiinni. Paljon toki onkin, Mutta moni meistä tarvitsee pärjätäkseen myös enemmän ja vähemmän suoraa kannustusta, tsemppausta ja hyväksyntää sellaisena kuin on ja aitoa kohtaamista ja vuorovaikutusta muiden, tai edes yhden toisen kanssa. Olkoonkin, että vastuu on aina ensi-sijaisesti yksilöllä itsellän; ketään ei voi pakottaa olemaan "hyvä". 

Opettajakoulutukseen 40% mieskiintiö, niin johan saadaan myös ei-kympin-tyttöjä opettajiksi.

Tämä. Tämä olisi oikeasti loistava päätös jos menisi läpi. Se olisi oikeasti hyvä myös naisopettajille ja koko opetusalalle. Kaikki alat jotka  on liian sukupuolittuneita, niinkuin alakoulun- ja lastentarhanopettajat tai vaikka sairaanhoitajat ovat ongelmallisia. Niin monta asiaa ratkeaisi sillä kun tytöt uskaltaisi hakeutua 'maskuliinisille' aloille ja pojat 'feminiinisille' aloille ja järjestelmä kannustaisi siihen.

Ennen oli mieskiintiöt. Siinä oli sellainen ongelma, että miehet pääsivät koulutukseen huomattavasti huonommilla papereilla kuin naiset, eikä sukupuolen perusteella koulutukseen valitseminen ole oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme että oppimistulokset huononevat kun pitkiinkin sijaisuuksiin otetaan epäpäteviä.

Olisiko parempi olla ilman opettajaa? Ehkä vanhemmat haluavat hoitaa lapsensa opetuksen kotiopetuksessa, jos pätevää sijaista ei löydy?

Halukkaita???

Kortisto on täynnä päteviä opettajia ja jonossa olisi gradua tekeviäkin. Ei nyky-Suomessa tule vastaan tilannetta, että pätevää tai lähes pätevää sijaista ei löydy. Hassu olet, jos tuon uskot

2

Heidän pitäisi _hakea_ sijaisuutta, jotta tulisivat valituiksi. Vai miten arvelit homman toimivan?

Homma toimii niin, että sijaisuudesta ei kerrota julkisesti tai ilmoitetaan jossain ilmoitustaululla, jota kukaan ei lue. Rehtori tuntee usein verkostojen perusteella sopivan epäpätevän tyypin, jolle työtä tarjoaa. Koulu säästää pitkän pennin eikä lakia rikota

Vain lyhytaikaiset, kiireelliset sijaisuudet voidaan hoitaa niin.

Pitkät sijaisuudet menevät aina julkiseen hakuun.

Haluaako vanhemmat siis, että kiireellisiin sijaisuuksiin ei oteta ketään, jos pätevää ei ole heti saatavilla? Vai miten?