Sairaanhoitajan papereilla 3lk. opettajan sijaisuutta tekemään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä totta. Yksi juttu on vaan, että opettajan koulutus tekee kyllä  ihmisestä muodollisesti pätevän, muttei välttämättä hyvää opettajaa. Kuten kaikki tiedämme .Alakoulun ppettajan pätevyysvaatimus on yksi juttu mikä pitäisi kiireesti uudistaa.

Koulutuksen kautta saatu pätevyys on kuitenkin hyvin olennainen opettajan työssä. Ei riitä, että on hyvä tyyppi. Opettajan työssä on olennaisinta pedagoginen ja didaktinen osaaminen. Tulee olla ymmärrystä siitä, millaisilla keinoilla asioita voi eri ikäisille opettaa. Tulee myös huomioida erilaiset oppijat, osata eriyttää opetusta, osata tunnistaa oppimisen vaikeuksia ja toisaalta osata tukea oppilasta vaikeuksia havaitessa.

Tekisi mieleni väittää vastaan ja sanoa, että vaikka olisi miten tahansa muodollisesti pätevä ja oppinut opettaja, niin se ei yksin takaa sitä, että olisi ns. hyvä opettaja. Kysymys on hankala ja vaikea.

Joskus pienessä mielessäni olen aatellut, että opettaja koulutukseen pitäisi olla kiintiö muutamalla opiskelijalle, joilla oma koulutustauta ei ole kovin kummoinen. Minulle kun on jäänyt mielikuva, että osalle näistä aina koulussa hyvin pärjänneille ja (mm.) suoraa lukiosta opettajakoulutukseen päässeistä on huomattavia vaikeuskai asettua niiden asemaan, joilla koulussa pärjääminen, saati siellä viihtyminen on kauniisti sanottuna haastavaa. Ja siten onnistua tsemppaamaan ja kannustamaan, ylipäätään olemaan hyvä rooli malli työssään nuoremmille ja jo vähän vanhemmillekin.

Mutta jotta tämä ei menisi vain opettajien syyllistämiseksi, niin todettava on myös, että varmasti myös koulussa erinomaisestikin pärjännyt ja menestyneiden joukossa voi olla myös esimerkillisä opettjia.   

Ja toki moni muu ala potee samantapisen haasteen edessä, jos ja kun kusi pääsee kajahtamaan päähän; luoden mielikuvan, että kaikki on vain itsestä omasta tahdosta ja valinnasta kiinni. Paljon toki onkin, Mutta moni meistä tarvitsee pärjätäkseen myös enemmän ja vähemmän suoraa kannustusta, tsemppausta ja hyväksyntää sellaisena kuin on ja aitoa kohtaamista ja vuorovaikutusta muiden, tai edes yhden toisen kanssa. Olkoonkin, että vastuu on aina ensi-sijaisesti yksilöllä itsellän; ketään ei voi pakottaa olemaan "hyvä". 

Opettajakoulutukseen 40% mieskiintiö, niin johan saadaan myös ei-kympin-tyttöjä opettajiksi.

Ei siihen mitään kiintiöitä tarvita. Nostetaan vain palkka sopivalle tasolle, niin johan miehiäkin alkaa kiinnostaa open työ. Tällä hetkellä on vain kovin paljon herkullisempi käydä 1,5 vuotta lyhyempi koulutus insinööriksi ja jo alkupalkassa voittaa opettajan palkan useilla satasilla. Puhumattakaan eroa 10 vuoden päästä, jolloin insinöörit tienaa jo yli 1000 euroa opettajaa paremmin.

Ongelma on että se pää pidetään visusti pensaassa. Se palkka nousee sillä että koulutetaan miehiä opettajiksi. Silloin kun opettajakunta oli isommin miesvaltaista niin opettajan palkka ei ollut niin paljon perässä kunnanlääkäriä tai kirkkoherraa. Nyt kun opettajat on alakoulussa ja päiväkodissa melkein kaikki naisia niin opettajien palkkakehitys ja arvostus on romahtanut muutamassa sukupolvessa.

Nykyään naisia syytetään siitä että heidän euronsa on vain reilu 80 senttiä. Opettajien oma syy kun valitsevat niin sukupuolittuneen ammatin jossa valtaosa on naisia. Asia ei tule muuttumaan ennenkuin alalle saadaan reilusti lisää miehiä-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä totta. Yksi juttu on vaan, että opettajan koulutus tekee kyllä  ihmisestä muodollisesti pätevän, muttei välttämättä hyvää opettajaa. Kuten kaikki tiedämme .Alakoulun ppettajan pätevyysvaatimus on yksi juttu mikä pitäisi kiireesti uudistaa.

Koulutuksen kautta saatu pätevyys on kuitenkin hyvin olennainen opettajan työssä. Ei riitä, että on hyvä tyyppi. Opettajan työssä on olennaisinta pedagoginen ja didaktinen osaaminen. Tulee olla ymmärrystä siitä, millaisilla keinoilla asioita voi eri ikäisille opettaa. Tulee myös huomioida erilaiset oppijat, osata eriyttää opetusta, osata tunnistaa oppimisen vaikeuksia ja toisaalta osata tukea oppilasta vaikeuksia havaitessa.

Tekisi mieleni väittää vastaan ja sanoa, että vaikka olisi miten tahansa muodollisesti pätevä ja oppinut opettaja, niin se ei yksin takaa sitä, että olisi ns. hyvä opettaja. Kysymys on hankala ja vaikea.

Joskus pienessä mielessäni olen aatellut, että opettaja koulutukseen pitäisi olla kiintiö muutamalla opiskelijalle, joilla oma koulutustauta ei ole kovin kummoinen. Minulle kun on jäänyt mielikuva, että osalle näistä aina koulussa hyvin pärjänneille ja (mm.) suoraa lukiosta opettajakoulutukseen päässeistä on huomattavia vaikeuskai asettua niiden asemaan, joilla koulussa pärjääminen, saati siellä viihtyminen on kauniisti sanottuna haastavaa. Ja siten onnistua tsemppaamaan ja kannustamaan, ylipäätään olemaan hyvä rooli malli työssään nuoremmille ja jo vähän vanhemmillekin.

Mutta jotta tämä ei menisi vain opettajien syyllistämiseksi, niin todettava on myös, että varmasti myös koulussa erinomaisestikin pärjännyt ja menestyneiden joukossa voi olla myös esimerkillisä opettjia.   

Ja toki moni muu ala potee samantapisen haasteen edessä, jos ja kun kusi pääsee kajahtamaan päähän; luoden mielikuvan, että kaikki on vain itsestä omasta tahdosta ja valinnasta kiinni. Paljon toki onkin, Mutta moni meistä tarvitsee pärjätäkseen myös enemmän ja vähemmän suoraa kannustusta, tsemppausta ja hyväksyntää sellaisena kuin on ja aitoa kohtaamista ja vuorovaikutusta muiden, tai edes yhden toisen kanssa. Olkoonkin, että vastuu on aina ensi-sijaisesti yksilöllä itsellän; ketään ei voi pakottaa olemaan "hyvä". 

Jos suoraan sanotaan, niin suuri osa etenkin luokanopettajakoulutukseen hakeutuvista on niitä suunnilleen luokan priimustyttöjä, jotka olivat luokan pomoja ja poliiseja, pyörittivät omaa hoviaan ja todellakin osasivat heikompien syrjimisen taidon eivätkä nähneet eivätkä näe aikuisenakaan toiminnassaan mitään väärää.

Koulukiusaajat estämässä koulukiusaamista? Ne on niitä, jotka sanovat ettei meidän koulussa kiusata.

Omana kouluaikana oli tyypillinen esimerkki. Luokan priimus, näennäisesti sellainen ihannetyttö, mutta osasi häijysti kiusata ja eristää paria heikompaa aikuisten näkemättä. Muu tyttöporukka hännysteli, osa tajusi mikä kannattaa, osa ei varmaan edes tajunnut vaan meni muiden mukana. Opettajahan tästäkin tapauksesta tuli.

Luokanopettajakoulutuksessa aloittaa vuosittain satoja nuoria (ja lisäksi kymmeniä "ei enää niinkään nuoria"). Väität siis, että suuri osa luokanopettajakoulutukseen valituista on vääränlaisia tuohon ammattiin. Aika karski yleistys yhden kokemuksen perusteella.

Meni opettajan työn arvostus nollaan. Ylioppilaskin voi opettaa. Mihin opettajia tarvitaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme että oppimistulokset huononevat kun pitkiinkin sijaisuuksiin otetaan epäpäteviä.

Olisiko parempi olla ilman opettajaa? Ehkä vanhemmat haluavat hoitaa lapsensa opetuksen kotiopetuksessa, jos pätevää sijaista ei löydy?

Halukkaita???

Kortisto on täynnä päteviä opettajia ja jonossa olisi gradua tekeviäkin. Ei nyky-Suomessa tule vastaan tilannetta, että pätevää tai lähes pätevää sijaista ei löydy. Hassu olet, jos tuon uskot

2

Heidän pitäisi _hakea_ sijaisuutta, jotta tulisivat valituiksi. Vai miten arvelit homman toimivan?

Homma toimii niin, että sijaisuudesta ei kerrota julkisesti tai ilmoitetaan jossain ilmoitustaululla, jota kukaan ei lue. Rehtori tuntee usein verkostojen perusteella sopivan epäpätevän tyypin, jolle työtä tarjoaa. Koulu säästää pitkän pennin eikä lakia rikota

Vain lyhytaikaiset, kiireelliset sijaisuudet voidaan hoitaa niin.

Pitkät sijaisuudet menevät aina julkiseen hakuun.

Haluaako vanhemmat siis, että kiireellisiin sijaisuuksiin ei oteta ketään, jos pätevää ei ole heti saatavilla? Vai miten?

Ap:n sijaisuus ei ole ns. pitkä sijaisuus eikä sitä tarvitse ilmoittaa julkiseen hakuun. Ei myöskään tarvitse selvittää onko päteviä tarjolla. Pitkissä (yli 6kk) sijaisuuksissa saadaan venkoiltua epäpätevä duuniin usein niin, että muodostetaan aineyhdistelmä, johon ei ole pätevyyttä kellään eli tyyliin matikka-liikunta-ruotsi. Pätevää ei ole tarjolla, joten on pakko palkata epäpätevä

Oikeassa elämässä tuollaiseen sijaisuuteen olisi vähintään 10 pätevää hakijaa ja useampi kymmen epäpäteviä graduvaiheen opiskelijoita. Eli jos pätevää ei löydy, johtuu se vain siitä, että sitä ei ole haettu. Kaikki ymmärtävät miksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä totta. Yksi juttu on vaan, että opettajan koulutus tekee kyllä  ihmisestä muodollisesti pätevän, muttei välttämättä hyvää opettajaa. Kuten kaikki tiedämme .Alakoulun ppettajan pätevyysvaatimus on yksi juttu mikä pitäisi kiireesti uudistaa.

Koulutuksen kautta saatu pätevyys on kuitenkin hyvin olennainen opettajan työssä. Ei riitä, että on hyvä tyyppi. Opettajan työssä on olennaisinta pedagoginen ja didaktinen osaaminen. Tulee olla ymmärrystä siitä, millaisilla keinoilla asioita voi eri ikäisille opettaa. Tulee myös huomioida erilaiset oppijat, osata eriyttää opetusta, osata tunnistaa oppimisen vaikeuksia ja toisaalta osata tukea oppilasta vaikeuksia havaitessa.

Tekisi mieleni väittää vastaan ja sanoa, että vaikka olisi miten tahansa muodollisesti pätevä ja oppinut opettaja, niin se ei yksin takaa sitä, että olisi ns. hyvä opettaja. Kysymys on hankala ja vaikea.

Joskus pienessä mielessäni olen aatellut, että opettaja koulutukseen pitäisi olla kiintiö muutamalla opiskelijalle, joilla oma koulutustauta ei ole kovin kummoinen. Minulle kun on jäänyt mielikuva, että osalle näistä aina koulussa hyvin pärjänneille ja (mm.) suoraa lukiosta opettajakoulutukseen päässeistä on huomattavia vaikeuskai asettua niiden asemaan, joilla koulussa pärjääminen, saati siellä viihtyminen on kauniisti sanottuna haastavaa. Ja siten onnistua tsemppaamaan ja kannustamaan, ylipäätään olemaan hyvä rooli malli työssään nuoremmille ja jo vähän vanhemmillekin.

Mutta jotta tämä ei menisi vain opettajien syyllistämiseksi, niin todettava on myös, että varmasti myös koulussa erinomaisestikin pärjännyt ja menestyneiden joukossa voi olla myös esimerkillisä opettjia.   

Ja toki moni muu ala potee samantapisen haasteen edessä, jos ja kun kusi pääsee kajahtamaan päähän; luoden mielikuvan, että kaikki on vain itsestä omasta tahdosta ja valinnasta kiinni. Paljon toki onkin, Mutta moni meistä tarvitsee pärjätäkseen myös enemmän ja vähemmän suoraa kannustusta, tsemppausta ja hyväksyntää sellaisena kuin on ja aitoa kohtaamista ja vuorovaikutusta muiden, tai edes yhden toisen kanssa. Olkoonkin, että vastuu on aina ensi-sijaisesti yksilöllä itsellän; ketään ei voi pakottaa olemaan "hyvä". 

Opettajakoulutukseen 40% mieskiintiö, niin johan saadaan myös ei-kympin-tyttöjä opettajiksi.

Tämä. Tämä olisi oikeasti loistava päätös jos menisi läpi. Se olisi oikeasti hyvä myös naisopettajille ja koko opetusalalle. Kaikki alat jotka  on liian sukupuolittuneita, niinkuin alakoulun- ja lastentarhanopettajat tai vaikka sairaanhoitajat ovat ongelmallisia. Niin monta asiaa ratkeaisi sillä kun tytöt uskaltaisi hakeutua 'maskuliinisille' aloille ja pojat 'feminiinisille' aloille ja järjestelmä kannustaisi siihen.

Ennen oli mieskiintiöt. Siinä oli sellainen ongelma, että miehet pääsivät koulutukseen huomattavasti huonommilla papereilla kuin naiset, eikä sukupuolen perusteella koulutukseen valitseminen ole oikein.

Se ratkaistaan sillä että samaanaikaan otetaan kiintiöt naisille lentäjäkoulutukseen, poliisikoulutukseen ja jne. Tuetaan sitä että nuoret pystyvät valitsemaan myös sen sukupuolelleen epätyypillisen ammatin.

Tämä on ihan sama asia kuin perhevapaat. Jos  aidosti halutaan että isät käyttää perhevapaita runsaasti ja sitoutuu näin enemmän omien lastensa hoitamiseen niin tehdään enemmän isille korvamerkittyjä perhevapaita.

Onnea sulle! Itse en ikinä kehtaisi ottaa paikkaa vastaan alalta, johon ei ole koulutusta tai kokemusta.

Kyllä tiedän että lähihoitajatkin tekee open sijaisuuksia ja vielä pitkiäkin pätkiä..

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että opettaminen epäpätevänä ei ole mitään ihan helppoa hommaa. Opettajan työ ei ole sitä, että kirjoitetaan liitutaululle mitkä sivut tehdään matikan kirjasta, ja lapset kiltisti alkavat laskea.

Epäpätevien käyttäminen opettajina pitkissä sijaisuuksissa on aika kyseenalaista - opettajana toimiva henkilö on kuitenkin vastuussa lasten oppimisesta! Puolessa vuodessa tulisi oppia merkittäviä taitoja, jotka vaikuttavat kaikkeen myöhempään oppimiseen.

1-3 luokkalaisille opettaminen ei vielä kauheasti tietotaitoa tarvi. Normaalilla maalaisjärjellä pärjää 👍

Vierailija kirjoitti:

Onnea sulle! Itse en ikinä kehtaisi ottaa paikkaa vastaan alalta, johon ei ole koulutusta tai kokemusta.

Siinäpä oiva neuvo kaikille työttömille! Mahtaako tuo periaate kelvata työkkärille? Entä veronmaksajille?

Vierailija kirjoitti:

Onnea sulle! Itse en ikinä kehtaisi ottaa paikkaa vastaan alalta, johon ei ole koulutusta tai kokemusta.

Oikeasti? Etkö oikeasti koskaan tehnyt mitään työtä mihin sinulla ei ollut koulutusta? Kokemustahan ei voi olla ennen ensimmäistä päivää alalla.

Menit ensimmäiseen työpaikkaan vasta kun olit valmistunut ammattiin?

Vierailija kirjoitti:

Onnea sulle! Itse en ikinä kehtaisi ottaa paikkaa vastaan alalta, johon ei ole koulutusta tai kokemusta.

Ottaisit ennemmin 3kk karenssin vai?

Vierailija kirjoitti:

Meni opettajan työn arvostus nollaan. Ylioppilaskin voi opettaa. Mihin opettajia tarvitaan?

Voihan sitä kai kuka vaan opettaa, mutta jälki voi olla sitten sutta ja sekundaa. Olin 5 viikkoa sairauslomalla, jonka aikana luokkaani "opetti" 20-vuotias ylioppilas. Itselläni olikin sitten täysi työ loppuvuoden ajan korjata kaikki, mitä hän oli opettanut väärin. Ainakaan matematiikkaa ei pitäisi päästä kenen vain opettamaan. Onneksi tukiopetusta sai pitää tuona vuonna ja niitähän tulikin joka viikko pidettyä 2-3 tuntia. Luokalla ei ollut aiemmin käytännössä lainkaan tukiopetuksen tarvetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että opettaminen epäpätevänä ei ole mitään ihan helppoa hommaa. Opettajan työ ei ole sitä, että kirjoitetaan liitutaululle mitkä sivut tehdään matikan kirjasta, ja lapset kiltisti alkavat laskea.

Epäpätevien käyttäminen opettajina pitkissä sijaisuuksissa on aika kyseenalaista - opettajana toimiva henkilö on kuitenkin vastuussa lasten oppimisesta! Puolessa vuodessa tulisi oppia merkittäviä taitoja, jotka vaikuttavat kaikkeen myöhempään oppimiseen.

1-3 luokkalaisille opettaminen ei vielä kauheasti tietotaitoa tarvi. Normaalilla maalaisjärjellä pärjää 👍

Aikamoista opettajan ammatin aliarviointia. Mitä jos perehtyisit peruskoulun opetussuunnnitelmaan ja miettisit sitten asiaa uudestaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meni opettajan työn arvostus nollaan. Ylioppilaskin voi opettaa. Mihin opettajia tarvitaan?

Voihan sitä kai kuka vaan opettaa, mutta jälki voi olla sitten sutta ja sekundaa. Olin 5 viikkoa sairauslomalla, jonka aikana luokkaani "opetti" 20-vuotias ylioppilas. Itselläni olikin sitten täysi työ loppuvuoden ajan korjata kaikki, mitä hän oli opettanut väärin. Ainakaan matematiikkaa ei pitäisi päästä kenen vain opettamaan. Onneksi tukiopetusta sai pitää tuona vuonna ja niitähän tulikin joka viikko pidettyä 2-3 tuntia. Luokalla ei ollut aiemmin käytännössä lainkaan tukiopetuksen tarvetta.

Olen tuosta matikasta samaa mieltä. Keskimmäiselläni oli yläluokilla vjenäläinen matikanope. Hänellä oli kuulemma huippupaperit ja käytynä ties millaista täydennyskoulutusta. Mutta kun hän oli vjenäläinen, niin oli kielimuuri. Ei saanut tyttöäni ymmärtämään prosenttilaskua. Minä sitten laskentatoimen yo-merkonomin koulutuksella sitä hänelle opetin ja oppi. Olisiko pitänyt pyytää opelta palkka? Ai niin, minähän olin epäpätevä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meni opettajan työn arvostus nollaan. Ylioppilaskin voi opettaa. Mihin opettajia tarvitaan?

Voihan sitä kai kuka vaan opettaa, mutta jälki voi olla sitten sutta ja sekundaa. Olin 5 viikkoa sairauslomalla, jonka aikana luokkaani "opetti" 20-vuotias ylioppilas. Itselläni olikin sitten täysi työ loppuvuoden ajan korjata kaikki, mitä hän oli opettanut väärin. Ainakaan matematiikkaa ei pitäisi päästä kenen vain opettamaan. Onneksi tukiopetusta sai pitää tuona vuonna ja niitähän tulikin joka viikko pidettyä 2-3 tuntia. Luokalla ei ollut aiemmin käytännössä lainkaan tukiopetuksen tarvetta.

Olen tuosta matikasta samaa mieltä. Keskimmäiselläni oli yläluokilla vjenäläinen matikanope. Hänellä oli kuulemma huippupaperit ja käytynä ties millaista täydennyskoulutusta. Mutta kun hän oli vjenäläinen, niin oli kielimuuri. Ei saanut tyttöäni ymmärtämään prosenttilaskua. Minä sitten laskentatoimen yo-merkonomin koulutuksella sitä hänelle opetin ja oppi. Olisiko pitänyt pyytää opelta palkka? Ai niin, minähän olin epäpätevä.

Syy: kielimuuri.

En usko tähän. Päteviä opettajia on tarjolla nykyään, eikä rehtorit halua epäpäteviä palkata. Sama palkka maksetaan kuitenkin nykyään myös epäpätevälle, joten ei sillä edes säästä kuin ehkä ikälisisen osan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme että oppimistulokset huononevat kun pitkiinkin sijaisuuksiin otetaan epäpäteviä.

Olisiko parempi olla ilman opettajaa? Ehkä vanhemmat haluavat hoitaa lapsensa opetuksen kotiopetuksessa, jos pätevää sijaista ei löydy?

Halukkaita???

Kortisto on täynnä päteviä opettajia ja jonossa olisi gradua tekeviäkin. Ei nyky-Suomessa tule vastaan tilannetta, että pätevää tai lähes pätevää sijaista ei löydy. Hassu olet, jos tuon uskot

2

Heidän pitäisi _hakea_ sijaisuutta, jotta tulisivat valituiksi. Vai miten arvelit homman toimivan?

Homma toimii niin, että sijaisuudesta ei kerrota julkisesti tai ilmoitetaan jossain ilmoitustaululla, jota kukaan ei lue. Rehtori tuntee usein verkostojen perusteella sopivan epäpätevän tyypin, jolle työtä tarjoaa. Koulu säästää pitkän pennin eikä lakia rikota

No mutta mikäli on rehtorin, eli pomon, mielestä paperilla epäpätevä mutta sopiva tyyppi, mikä on ongelma? Nyt hiukan ylikorostuksen makua arvoisien opettajattarien viestissä, miksi muka aikuinen ihminen ei osaisi opettaa lapsille ala-astetasoisia juttuja ilman neljän vuoden koulutusta? Kotikoulussakin saa vaikkapa vanhempi opettaa lastaan, ja ihan Suomen lain mukaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että opettaminen epäpätevänä ei ole mitään ihan helppoa hommaa. Opettajan työ ei ole sitä, että kirjoitetaan liitutaululle mitkä sivut tehdään matikan kirjasta, ja lapset kiltisti alkavat laskea.

Epäpätevien käyttäminen opettajina pitkissä sijaisuuksissa on aika kyseenalaista - opettajana toimiva henkilö on kuitenkin vastuussa lasten oppimisesta! Puolessa vuodessa tulisi oppia merkittäviä taitoja, jotka vaikuttavat kaikkeen myöhempään oppimiseen.

1-3 luokkalaisille opettaminen ei vielä kauheasti tietotaitoa tarvi. Normaalilla maalaisjärjellä pärjää 👍

Aikamoista opettajan ammatin aliarviointia. Mitä jos perehtyisit peruskoulun opetussuunnnitelmaan ja miettisit sitten asiaa uudestaan?

Opettajan ammatti on nykyään kasvatusalan ammatti, opetusta ei enää voi pitää päätoimenkuvana. Rautaisen kokemuksen omaavat opettajat pyyhkivät mennen tullen pöytää nuoremmilla opettajilla, ja voin vain kuvitella millaiseen kaaokseen ajautuu opettaja, jolla ei ole edes koulutusta taustalla.

Vierailija kirjoitti:

En usko tähän. Päteviä opettajia on tarjolla nykyään, eikä rehtorit halua epäpäteviä palkata. Sama palkka maksetaan kuitenkin nykyään myös epäpätevälle, joten ei sillä edes säästä kuin ehkä ikälisisen osan.

Pätevän opettajan palkka on noin 30% parempi kuin epäpätevän.

Moni alakoulun opettaja on pätevä ottamaan aikaa laskemisessa ja lukemisessa, millä ei ole mitään tekemistä oppimisen kanssa.

Sairaanhoitaja laskee pulssia, mutta ei yhdistä sitä matikan opettamiseen. Hän voi olla todella hyvä opettaja.

Itse olen antanut tunteja eri asteella oleville koululaisille, joita se pätevä ei ole osannut motivoida, mikä taas on tae oppimiselle.

Olen jopa joidenkien vanhempien pyynnöstä harkinnut kotiopetusta pienelle ryhmälle.

Itselläni on kaksi keskiasteen tutkintoa, joten en ole ollenkaan opettaja-ainesta, mutta jostain syystä lapset kuuntelevat ja oppivat.