Muutto ulkomaille miehen kotimaahan

Minulla on aivan identtinen tapaus Ranskassa ollessani matkaoppaana. He ovat juuri siitä kielestään hyvin,hyvin ylpeitä. Muistan aikoinani kun itse en Ranskan kieltä osannut yhtään koppavia olivat. Minulla oli sikäli hieman tuuria kun puhun Espanjaa ja joissakin pienemmissä paikoissa ihmeen paljon ihmiset puhuivat Espanjaa. Tällä aikakaudella en muuttaisi Ranskaan siihen on liian monta syytä en kirjoita niitä tänne kun ne ilmeisesti poistettaisiin.

voittehan te aina tulla takaisin, jos asiat eivät onnistukaan. onhan miehesikin tehnyt hypyn tuntemattomaan, kun on asettunut pieneen kylmään maahan jonka kieltä ei puhu kuin muutama miljoona, ja ilman mitään tukiverkkoa. joten en ihmettele jos hän sanoo ettei halua muuttaa edestakaisin. mutta kyllä sen paluumuuton suomeen voi aina tehdä jos on aihetta.

Ranskalaiset ovat ystävällisiä jos puhut vähänkin ranskaa. Opit varmasti lisää kieltä. Mies saa vahvistaa lasten kielitaitoa sekä sanavarastoa, muuten tulee ongelmia koulussa. Huomaathan että lapset syövät lounaan kotona.

Vierailija kirjoitti:

Ranskalaiset ovat ystävällisiä jos puhut vähänkin ranskaa. Opit varmasti lisää kieltä. Mies saa vahvistaa lasten kielitaitoa sekä sanavarastoa, muuten tulee ongelmia koulussa. Huomaathan että lapset syövät lounaan kotona.

Itse asiassa vain kotiäitien lapset syö kotona lounaan. Muut syö koulussa.

Muista että maassa vierailu on eri asia kuin siellä asuminen. Asioiden hoitaminen siis byrokratia on siellä jotain ihan omaa luokkaansa. Kukaan viranomainen ei tunnut tietävän mitään ja juokset virastosta toiseen ihan turhaan kun sen oikean lomakkeen olisi saanut sieltä ekasta paikasta.

Ja terveydenhoito EI ole ilmaista. Joko maksat vakuutuksen alk. 28€/kk/henkilö tai sitten maksat ihan kaikesta mukaan lukien verikokeet ja labrat. Vielä tuon halvimman vakuutuksen päälle jää yleensä jotain maksettavaa.

Joihinkin työpaikkoihin kuuluu vakuutukset koko perheelle, mutta yrittäjän on hankittava se itse. Kattavimmat vakuutukset maksoi 125€ per nenä silloin kun asuttiin siellä pari vuotta sitten.

Koulujen taso vaihtelee suuresti alueittain ainakin Pariisin seudulla. Jos olette sinne päin muuttamassa kannattaa kysellä paikallisilta. Esim. Saint Dennisin alueella on kuulemma niin villiä meininkiä luokissa ettei opettajatkaan viihdy siellä. Siksi siellä on kuulemma epäpäteviä opettajia kun pätevät ei sinne halua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ranskalaiset ovat ystävällisiä jos puhut vähänkin ranskaa. Opit varmasti lisää kieltä. Mies saa vahvistaa lasten kielitaitoa sekä sanavarastoa, muuten tulee ongelmia koulussa. Huomaathan että lapset syövät lounaan kotona.

Itse asiassa vain kotiäitien lapset syö kotona lounaan. Muut syö koulussa.

Aloittajahan on kotiäiti.

Vierailija kirjoitti:

Muista että maassa vierailu on eri asia kuin siellä asuminen. Asioiden hoitaminen siis byrokratia on siellä jotain ihan omaa luokkaansa. Kukaan viranomainen ei tunnut tietävän mitään ja juokset virastosta toiseen ihan turhaan kun sen oikean lomakkeen olisi saanut sieltä ekasta paikasta.

Ja terveydenhoito EI ole ilmaista. Joko maksat vakuutuksen alk. 28€/kk/henkilö tai sitten maksat ihan kaikesta mukaan lukien verikokeet ja labrat. Vielä tuon halvimman vakuutuksen päälle jää yleensä jotain maksettavaa.

Joihinkin työpaikkoihin kuuluu vakuutukset koko perheelle, mutta yrittäjän on hankittava se itse. Kattavimmat vakuutukset maksoi 125€ per nenä silloin kun asuttiin siellä pari vuotta sitten.

Koulujen taso vaihtelee suuresti alueittain ainakin Pariisin seudulla. Jos olette sinne päin muuttamassa kannattaa kysellä paikallisilta. Esim. Saint Dennisin alueella on kuulemma niin villiä meininkiä luokissa ettei opettajatkaan viihdy siellä. Siksi siellä on kuulemma epäpäteviä opettajia kun pätevät ei sinne halua.

Lisään vielä että kun meidän vauva oli sairaalassa yhden yön se maksoi meille yli 200€ vaikka kyse oli julkisesta sairaalasta. Meillä ei ollut silloin vakuutusta. En tiedä paljonko vakuutuksen jälkeen olisi jäänyt maksettavaa. Ja synnytyslääkärin tapaamisista mulle jäi maksettavaa vielä 45€ vakuutuksen jälkeenkin.

Vierailija kirjoitti:

Muista että maassa vierailu on eri asia kuin siellä asuminen. Asioiden hoitaminen siis byrokratia on siellä jotain ihan omaa luokkaansa. Kukaan viranomainen ei tunnut tietävän mitään ja juokset virastosta toiseen ihan turhaan kun sen oikean lomakkeen olisi saanut sieltä ekasta paikasta.

Ja terveydenhoito EI ole ilmaista. Joko maksat vakuutuksen alk. 28€/kk/henkilö tai sitten maksat ihan kaikesta mukaan lukien verikokeet ja labrat. Vielä tuon halvimman vakuutuksen päälle jää yleensä jotain maksettavaa.

Joihinkin työpaikkoihin kuuluu vakuutukset koko perheelle, mutta yrittäjän on hankittava se itse. Kattavimmat vakuutukset maksoi 125€ per nenä silloin kun asuttiin siellä pari vuotta sitten.

Koulujen taso vaihtelee suuresti alueittain ainakin Pariisin seudulla. Jos olette sinne päin muuttamassa kannattaa kysellä paikallisilta. Esim. Saint Dennisin alueella on kuulemma niin villiä meininkiä luokissa ettei opettajatkaan viihdy siellä. Siksi siellä on kuulemma epäpäteviä opettajia kun pätevät ei sinne halua.[/quote ] Ranska on köyhä maa ja vaikea, köyhempi kuin Suomi ja jos mies on tumma putoatte köyhyysloukkuun. Menkää vaikka Kanadan Qebeciin jos miehesi haluaa ranskaa puhua.

49 tässä vielä. Tarkoitin siis sanoa että joudut maksamaan itse verikokeet ja röntgenit. Raskausajan ultrat maksoi kans erikseen eikä ne ollut halpoja.

Kotiäitien lapsetkin saa syödä koulussa, mutta kouluruoka on maksullista kaikille. Hinta riippuu tulotasosta.

Mä muuttaisin tuossa tilanteessa miehen kotimaahan. Ei siitä tule mitään, että mies on täällä vuosia työttömänä

Mutta jos jotain positiivista pitää Ranskasta sanoa uskon että saat sieltä kyllä töitä. Palkat vaan tuppaa olemaan paljon matalammat kuin täällä vaikka sekasyöjän ruokalasku on samaa luokkaa. Moni kaveri teki töitä firmojen respa sijaisina. Eli menivät joka aamu tai viikko eri paikkaan hommiin. Sellaiseen työhön on siis kai aika helppo päästä. Merkonomina olet pätevä moneen työhön Ranskassa kunhan opit kielen kunnolla.

Kun kerran ymmärrät ranskaa niin opit varmaan helpommin. Pariisin ”työväenopisto” järjestää keskustelukursseja edullisesti. Sulle sopisi varmaan joku sellainen jos osaat muodostaa lauseita.

Monet valittaa että Pariisista on vaikea löytää kavereita. Ensin voi olla kiva liittyä Messageparis.orgiin. Sieltä löytyy samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä jotka osaa antaa hyödyllisiä neuvoja kaikkeen mahdolliseen. Jotkut on löytänyt sitä kautta työpaikankin. Se on maksullinen vanhempien tukiryhmä, mutta vapaaehtoistyötä tekemällä saatat saada kuitattua koko vuosimaksun.

T.49

Vierailija kirjoitti:

Muista, että ranskalaisnaisen pitää olla laiha. Parikyt kiloa pois. Muuten kukaan ei ota sinua tosissaan.

Muista että Ranskassa on kaiken kokoisia naisia. Se on niin 50- lukua ajatella että kaikki siellä on langanlaihoja.

Ei ole kokemusta, enkä tietenkään tiedä mitä sinun pitäisi tehdä, mutta sen sanon, että jos itselläni olisi vastaava tilanne -en miettisi hetkeäkään. Lähtisin innolla seikkailuun.

Ouiiiii kirjoitti:

Moikka! Onko kokemuksia miehen kotimaahan muutosta kun on pieniä lapsia ja Suomessa omat vanhemmat jotka vastustavat muuttoa hyvin voimakkaasti? Meillä olisi mahdollisuus muuttaa nyt vielä kun taloa ei ole ostettu, itse olen kotiäitinä ja mieheni työtön. Kotimaassaan (Ranska) mieheni saa helpommin töitä ja siellä olisi miehen vanhemmat, tädit, sisarukset jne kaikki innoissaan auttamassa asettumisessa jne. Talot on siellä halvempia, saataisiin huomattavat verohelpotukset kun on useampi pieni lapsi ja terveydenhuolto on ilmaista ym.

Mutta! Omat vanhempani Suomessa ei meinaa kestää edes loma-aikoja jotka vietämme Ranskassa,(n. 3viikkoa ) saati sitten että edes puhuisi Ranskaan muutosta. Ja itse mietin olenko kovin yksinäinen jos muutamme, kulttuurierot ja kielimuuri tekee ystävien löytämisen varmaan vaikeaksi.. Onko kokemuksia vastaavasta tilanteesta?

Ja kuinka moni edes kuuntelee omien vanhempien mielipiteitä asuinmaasta?😄

Ei sun tartte vanhempias kuunnella jos Ranska kiinnostaa. Jos siellä on toimivat tukiverkostot niin siitä vaan. Ranskassa on myös perheverotus ja lapsivähennys kunnes lapset ovat 25-vuotiaita joten go ahead. Ei se terveydenhuolto ilmaista ole, 30% maksat itse jos ei ole lisävakuutusta ja sosiaaliturvamaksut ovat huikeat. Kannattaa ottaa selvää toimiiko alueella jotain  ystävyysyhdistystä ja kieli kannattaa opetella asap. Kyllä niitä kavereita  tulee samanikäisten lasten äideistä. Bon courage!

Jos mun pitäisi vielä muuttaa uudestaan Ranskaan niin tekisin sen vain jos voisin mennä kokopäiväisesti kielikurssille pariksi kuukaudeksi. Heikolla kielitaidolla siellä asuminen oli tosi stressaavaa. Ja muuttaisin vain kunnon budjetilla. Oli tosi vaikeaa löytää homeeton asunto edullisesti. Ja haluaisin myös auton käyttööni. Julkisissa kulkeminen rattaiden kanssa oli stressaavaa kun bussit oli usein aivan täynnä ja korttilaite on vain bussin etuosassa.

Ei ole sun vanhempien tämä päätös vaan sun. Millaiset vanhemmat ylipäänsä yrittävät määräillä aikuista lasta?

Vierailija kirjoitti:

anna kun arvaan; ap:n mies on musta....

Sillä ei ole mitään väliä minkä värinen ap:n mies on. Meilläkin oli Pariisissa vuokraemäntänä musta, meidän lastenlääkäri oli algerialainen, mun mustia kavereita työskenteli kouluissa taloustieteen opettajina, kätilö oli iranilainen, pankkiiri libanonilainen jne.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole sun vanhempien tämä päätös vaan sun. Millaiset vanhemmat ylipäänsä yrittävät määräillä aikuista lasta?

Älä viitsi. Alle viisivuotiaita lapsenlapsia ei halua "päästää" toiseen maahan, koska välimatka kasvaa ja ikävä on kova.

Pariisiin en itse muuttaisi vaan jonneki etelämpään. Etelä-Ranskassa käy 11 miljoonaa turistia joka vuosi  joten sieltä on mahis löytää töitä turismin parissa. Ap alkaa vaikka kohdeoppaaksi jonnekin.

Jos muuttaa ulkomaille, on hyvä tiedostaa että kun lapset ovat tietyn ajan asuneet siellä kohdemaassa ja jos vanhempi haluaakin palata takaisin Suomeen niin yleensä katsotaan että lapset ovat juurtuneet uuteen maahan. Eli jos miehesi haluaakin jäädä kotimaahansa niin hän saattaa hyvin suurella todennäköisyydellä estää lasten viennin takaisin Suomeen.

Tämä sama asia on kyseessä myös silloin, kun täysin suomalainen pariskunta muuttaa ulkomaille. Jos toinen haluaa muuttaa takaisin Suomeen, toinen ei, mutta molemmat haluavat pitää lapset lähellään, lasten katsotaan jo juurtuneen uuteen maahan, jolloin se menee etusijalle (jos kumpi tahansa vanhemmista onkykenevä lapista huolehtimaan).

Kovin huolettomasti ei siis kannata läheteä muualla asumista lasten kanssa kokeilemaan.