Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies haluaa äitinsä mukaan matkalle, minä en
Loman tarpeessa
21.12.2018 |
Olemme jo syksystä saakka suunnitelleet talvilomaa mieheni kanssa, ja olemme molemmat varanneet lomaviikon vapaaksi helmikuulle.
Kävi kuitenkin niin, että kun anoppi oli luonamme kylässä, mies aivan yllättäin täräytti, että anoppi lähtee kyllä tänä talvena reissuun mukaan! En saanut sanottua siihen järkytykseltäni mitään, mutta anoppi tietysti riemastui. Mitään matkaa ei ole vielä onneksi varattu, olemme vasta kartoittaneet vaihtoehtoja.
Vaikka anoppini on mukava ihminen ja tulemme ihan ok toimeen, en suoraan sanottuna haluaisi häntä mukaan. Mies kokee mukaan ottamisen velvollisuudeksi, koska hänen äidillään ei ole varaa matkustaa. Me siis kustantaisimme koko matkan. Minulla ei ole koko talvena ja keväänä muuta lomaa, ja haluaisin, että lomalla voisi oikeasti tehdä mitä huvittaa, ja että loma olisi oikea loma. En pysty täysin rentoutumaan anoppini seurassa, ja joutuisin tavallaan esittämään 'mukavaa' koko viikon. Lisäksi anoppi haluaa tehdä asiat tietysti omalla tavallaan, ja mieheni myötäilee häntä jottei äidilleen tule paha mieli.
Mieheni otti eilen asian puheeksi kanssani, ja kysyi, voisiko hänen äitinsä lähteä mukaan. Yritin mahdollisimman kauniisti sanoa, että lähtisin mieluummin kahdestaan. Kerroin myös rauhallisesti (vaikka oikeasti kihisin raivosta), että minusta olisi ollut reilua, että minulta olisi kysytty mielipidettä ennenkuin mies ilmoitti reissusta anopille. Mies vähän vihastui, eikä ymmärtänyt pointtiani. Koska en halunnut asiasta riitaa, sanoin, että mietitään asiaa.
Olenko ihan kamala ihminen, jos en halua anoppia mukaan reissuun? Mitä tekisitte tilanteessani?
Kommentit (41)
Et ole kamala, meillä mies saisi mennä äitinsä kanssa kahdestaan.
Minä menisin muualle tai lepäisin kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ottaisi anoppia mukaan. Mies voi tehdä äitinsä kanssa toisen reissun ja maksaakin sen matkan ihan itse.
Eeh...miksi yritit sanoa asiasta kauniisti? Miehen tuossa olisi syytä olla todella anteeksipyytävä ja yrittää selittää järjettömyytensä parhan päin.
Älä ihmeessä käytä rahaa ja lomapäiviä matkaan anopin kanssa!!
Mulla sellanen anoppi että itkettää, sen kanssa en lähtis mihinkään.
On ollu paskamainen tuuri. Tiedän hyviäkin anoppi suhteita, silloin olisi mukava lähteä kolmistaan.
Vierailija kirjoitti:
Eeh...miksi yritit sanoa asiasta kauniisti? Miehen tuossa olisi syytä olla todella anteeksipyytävä ja yrittää selittää järjettömyytensä parhan päin.
Älä ihmeessä käytä rahaa ja lomapäiviä matkaan anopin kanssa!!
Mies hermostuu niin helposti, ja kun hermostuu, keskusteluyhteys katoaa täysin. Siksi yritin ottaa vähän erilaista lähestymistapaa tällä kertaa, enkä alkanut meuhkaamaan vaikka mieleni todellakin teki. Anteeksipyyntöä taitaa olla turha odottaa, miehen mielestä minä olen se hankala tapaus.
Mutta periksi en anna, anopin kanssa en halua reissuun.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä voin mielelläni lähteä anopin kanssa matkalle. Mies saa jäädä kotiin. Kiva anoppi mulla.
Anoppiprovojen päivä ilmeisesti tänään. Itse olen aikuinen ihminen ja osaan avata suuni. Olen sanonut miehelleni, etten lähde ryhmämatkoille, matkustan vain yksin tai hänen kanssaan. Eikä minulle tuottaisi vaikeutta muistuttaa kyseisestä asiasta tuollaisessakaan tilanteessa. En myöskään pelkää sitä, että mies hermostuu, koska meillä osataan riidellä ja sopia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menköön keskenään ja minä menisin ihan muualle yksin tai ystävän kanssa. Selittelyjä ei lienee tarvita.
Itse pärjään hyvin appivanhempien kanssa ja he ovat olleetkin muutaman kerran lomillamme mukana kaikkien toiveesta. Lomalla olemme kaikki pois kotoa ja vanhat tavat eivät niin päde.
Ihan siinä on appivanhemmillakin meissä kestämistä, kuin meillä heissä...
Mutta sehän on mukavaa, mies voi reissata anopin kanssa ja sä lähdet tyttöjen reissulle jonkun likkakaverin kanssa tai itseksesi, mielellään päinvastaiseen suuntaan. Vaikka olette pariskunta, ei ole mikään pakko elää symbioosissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä miehen äiti ostaa tälle vaatteet ja mies soittelee äitinsä kanssa joka päivä. Mammanpoika.
Mistä sitä tietää, vaikka siellä lomamatkalla anopista kuoriutuu eri ihminen? Eikä kai siellä tarvi kaikkea aikaa viettää yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt olen esittänyt asian kerran kauniisti.
Nyt voit sitten syventää ajatuksiasi ja vääntää seuraavassa keskustelussa rautalangasta, mitä tarkoitat ja miksi - ja ihan kaunistelematta. En minäkään haluaisi anoppia samalle reissulle vaikka mukava ihminen onkin. Olen muutenkin jo huomannut että kun mihin tahansa reisuun lähtee kolme ihmistä, siihen tulee kitkaa. Neljä on tasapainottavampi luku ja aina parempi kun kullakin on se "oma reissukaverinsa." Miehesi tajuaa viimeistään reissunpäällä miksi. Siksi on hyvä avata ihan käytännön erimerkeillä mitä tarkoitat.
A) Anoppi haluaa yhtä ja sinä toista. Kenen puolella miehesi tulee olemaan? Kenen mieltymys toteutetaan?
B) Haluat mennä tai tehdä jotain kahdestaan. Voiko sen toteuttaa ilman että joku loukkaantuu tai kerää pahaa mieltä?
C) Anoppi yrittää mukautua teidän mieltymystenne mukaan, mutta hän roikkuu kuitenkin joka hetki kolmantena pyöränä. Haluaako miehesi todella katsella äitinsä naamaa koko reissun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano miehelle että menee kaksin äitinsä kanssa. Ilmoitat että voitte tehdä eri reissut. Voit rauhassa ilmoittaa asian, eikä sinun tarvitse mennä mihinkään tunnekuohuun.
Ala sinäkin sitten kutsua muuta porukkaa mukaan ja kerro mammanpojallesi, että tottakai te heidänkin reissun kustannatte.
Miksi sinun pitäisi maksaa anopin matka 😧 Mies saisi äitinsä matkan maksaa kokonaan. En olisi mielissäni. Ellei saisi sovittua että puolet matkapöivistä olette ja teette kahdestaan ja puolet matkasta mies on äitinsä kanssa.
Et ole kamala ihminen ap, vaikka et haluakaan anoppiasi mukaan.
Rautalangasta vääntämistä minäkin suosittelen. Miehesi ei välttämättä ole edes huomannut (tai halunnut huomata), että et pysty olemaan anoppisi seurassa luontevasti täysin oma itsesi vaan että mukana on vähän vieraskoreutta. Hänelle oma äiti on tottakai läheisempi.
Minä sinuna sanoisin miehelle samat asiat kuin mitä aloitusviestissäsi sanoit. Että sinulla ei ole muuta lomaa ja että olet odottanut matkaa miehesi kanssa kahdestaan. Samoin myös nuo nro 14:n mainitsemat seikat. Ja tosiaan, rautalanka on tässä se avain. Itselläni on huonoja kokemuksia siitä kun olen yrittänyt olla liian kohtelias ja luottanut siihen, että mies ymmärtää vaikka puhunkin vähän yleisemmällä tasolla, koska en ole halunnut kuulostaa syyllistävältä. No, ei kyllä ymmärrä. Eli: rautalanka.
Jos miehesi vänkkää edelleen tai suuttuu ja kieltäytyy perumasta äitinsä kutsumista mukaan matkalle, niin anna heidän mennä kahdestaan ja mene itse jonnekin muualle joko yksin tai jonkun ystävän kanssa. Älä tunne syyllisyyttä, sillä sinä et ole tässä se väärintekijä. Ei miehesi ole sinun holhoojasi, jolla on oikeus omin päin ja kanssasi neuvottelematta tehdä päätöksiä, jotka koskettavat teitä molempia.
No miksei mies voi tehdä erillistä reissua äitinsä kanssa, ja sinä kahdestaan sitten miehen kanssa? Yksi ystäväni tosin lähti anoppinsa kanssa kahdestaan reissuun ja jätti miehen hoitamaan lapsia. Mutta tuolla ystävällä onkin aivan huippukiva anoppi.
Anoppiparka, kun joutui tahtomattaan moiseen välikäteen. Minäkin olisin innoissani ja luulisin, että asiasta on puhuttu etukäteen. Aika nolo soppa mieheltäsi. En usko, että anoppi olisi tulossa mukaan, jos tietäisi ajatuksesi.
Alue: Aihe vapaa
Sanoisin sille miehelle: Että menkää. Minä en lähde mukaan!