Vaimon reaktio joululahjatoiveeseen

😂

Meillä mies saisi ihan vapaasti mennä jouluksi yksin mökille, jos niin haluaa. Kunhan kertoisi asian itse lapsille ja sanoisi, että valinta on hänen. Meillä kun 9v poika rakastaa yli kaiken talvimökkeilyä, joten hän saattaisi olla aika katkera, kun isi on mökillä,mutta hän ei pääse mukaan.

Teillä varmaan sama kuin meillä? Vaimo laittaa hiki hatussa joulua ja sinä makaat sängyssä lomailemassa?

No kyllä tuo vähän ikävältä minustakin tuntuisi, jos LAHJAKSI minulta pyydettäisiin nimenomaan aikaa erossa minusta. :D Tottakai sitä omaa aikaa saa olla ja onkin (me myös molemmat tykätään käydä välillä yksiksemme mökillä tai kesällä veneellä), mutta ei se nyt mikään lahja ole vaan ihan normielämää. Ihan kuin minun pitäisi antaa aikuiselle ihmiselle lahjaksi lupa saada olla yksin. Huhhuh.

Toisaalta on tuo lahjatoiveiden pakkotivaaminenkin rasittavaa.

Vierailija kirjoitti:

Teillä varmaan sama kuin meillä? Vaimo laittaa hiki hatussa joulua ja sinä makaat sängyssä lomailemassa?

Ei kun minä olen töissä. Ja toki laitan osaltani joulua, muunmuassa hoidan kauppaostokset pääosin.

Vierailija kirjoitti:

No kyllä tuo vähän ikävältä minustakin tuntuisi, jos LAHJAKSI minulta pyydettäisiin nimenomaan aikaa erossa minusta. :D Tottakai sitä omaa aikaa saa olla ja onkin (me myös molemmat tykätään käydä välillä yksiksemme mökillä tai kesällä veneellä), mutta ei se nyt mikään lahja ole vaan ihan normielämää. Ihan kuin minun pitäisi antaa aikuiselle ihmiselle lahjaksi lupa saada olla yksin. Huhhuh.

Toisaalta on tuo lahjatoiveiden pakkotivaaminenkin rasittavaa.

Minustakin se kuuluu normielämään, mutta vaimonmielestä ei, niin siksi toivoin lahjaksi.

Ap

Vaimosi varmaankin käsitti toiveesi omasta ajasta jotenkin uhkana itselleen tai suhteellenne. Ei välttämättä johdu mitenkään sinusta, voi olla että vaimosi itsetunto on vain todella huono. Ehkä kannattaa korostaa vaimolle, että perheenkeskeinen/hänen kanssaan vietetty aika on sinulle todella tärkeää ja tarve omalle ajalle ei mitenkään kerro siitä että et rakasta viettää aikaa yhdessä, vaan yksinkertaisesti siitä, että haluat toisinaan viettää aikaa myös yksin.

Kenties oman ajan/yhteisen ajan teema on teille muutenkin oleellinen, ehkä siihen liittyy käsittelemättömiä toiveita ja ajatuksia. Luulen, että vaimollesi tuli toiveestasi jotenkin torjuttu/epätoivottu olo, vaikka et sellaista olisi tarkoittanutkaan. Jos et ole aiemmin viestinyt tuollaista tarvetta, saattoi sen esiinottaminen lahjatoiveena olla todella yllättävää. Toivottavasti saatte asiat keskusteltua läpi ja rauhaisan joulutunnelman kotiinne.

Hyvä joulua!

Myös sitä mieltä, että on kohtuullista toivoa välillä aikaa itselleen (itse olen aika introvertti ja suorastaan tarvitsen välillä ihan omaa aikaa, niin paljon kuin puolisoani rakastankin), mutta sen esille tuominen lahjatoiveen muodossa ei ollut ehkä se tahdikkain idea. 

Vierailija kirjoitti:

Vaimosi varmaankin käsitti toiveesi omasta ajasta jotenkin uhkana itselleen tai suhteellenne. Ei välttämättä johdu mitenkään sinusta, voi olla että vaimosi itsetunto on vain todella huono. Ehkä kannattaa korostaa vaimolle, että perheenkeskeinen/hänen kanssaan vietetty aika on sinulle todella tärkeää ja tarve omalle ajalle ei mitenkään kerro siitä että et rakasta viettää aikaa yhdessä, vaan yksinkertaisesti siitä, että haluat toisinaan viettää aikaa myös yksin.

Kenties oman ajan/yhteisen ajan teema on teille muutenkin oleellinen, ehkä siihen liittyy käsittelemättömiä toiveita ja ajatuksia. Luulen, että vaimollesi tuli toiveestasi jotenkin torjuttu/epätoivottu olo, vaikka et sellaista olisi tarkoittanutkaan. Jos et ole aiemmin viestinyt tuollaista tarvetta, saattoi sen esiinottaminen lahjatoiveena olla todella yllättävää. Toivottavasti saatte asiat keskusteltua läpi ja rauhaisan joulutunnelman kotiinne.

Hyvä joulua!

Hyvää joulua sinnekin!

Kyllä itsetunto on ollut heikko, joskin ehkä paranemaan päin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Teillä varmaan sama kuin meillä? Vaimo laittaa hiki hatussa joulua ja sinä makaat sängyssä lomailemassa?

Edellisessä suhteessani oli juuri tuollaista. Avokki oli "jouluihminen" ja stressasi joulusta aivan tolkuttomasti. Laatikot piti imellyttää itse ja ammeen alunen kuurata. Sitten se oli jouluaattona väsynyt ja kiukkuinen, kun en arvostanut hänen panostustaan.

Sain aina kuulla, kuinka hän sen kaiken teki MEITÄ varten. No ei tehnyt kuin itseään varten. Minua ei oikeasti olisi voinut vähempää kiinnostaa himmelit ja sinappihunnut.

Vierailija kirjoitti:

Myös sitä mieltä, että on kohtuullista toivoa välillä aikaa itselleen (itse olen aika introvertti ja suorastaan tarvitsen välillä ihan omaa aikaa, niin paljon kuin puolisoani rakastankin), mutta sen esille tuominen lahjatoiveen muodossa ei ollut ehkä se tahdikkain idea. 

Ei ollut, mutta kun väkisin piti jotain keksiä, niin kerroin sen mitä eniten kaipaisin.

Olisin parjannyt ihan hyvin niillä sukillakin, mutta se ei vaimolle riittänyt.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kyllä tuo vähän ikävältä minustakin tuntuisi, jos LAHJAKSI minulta pyydettäisiin nimenomaan aikaa erossa minusta. :D Tottakai sitä omaa aikaa saa olla ja onkin (me myös molemmat tykätään käydä välillä yksiksemme mökillä tai kesällä veneellä), mutta ei se nyt mikään lahja ole vaan ihan normielämää. Ihan kuin minun pitäisi antaa aikuiselle ihmiselle lahjaksi lupa saada olla yksin. Huhhuh.

Toisaalta on tuo lahjatoiveiden pakkotivaaminenkin rasittavaa.

Minustakin se kuuluu normielämään, mutta vaimonmielestä ei, niin siksi toivoin lahjaksi.

Ap

Kuulostaa todella siltä, että näkemyksenne ajankäytöstä ja tarpeenne omalle tilalle eroavat toisistaan. On normaalia toivoa parisuhteessa myös omaa tilaa, mutta jokaisen tarve siihen on yksilöllinen. On kuitenkin väärin, jos toinen joutuu jatkuvasti luopumaan tarpeestaan, sen takia että toinen painostaa yhdessä oloon. Tällä tavalla yhdessäolostakin katoaa lopulta ilo.

En tiedä kuinka kauan olette olleet yhdessä, mutta kenties kyse on siitä, että sinä olet jo parisuhteen itsenäistymisvaiheessa ja vaimosi vielä rakastumisvaiheessa (http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhteen_l…). Onko vaimollasi jtn hylätyksitulemisen traumaa esimerkiksi lapsuudesta? Voisiko kyseessä olla läheisriippuvuus? Onko vaimosi halukas keskustelemaan siitä, miksi tämä asia aiheutti niin voimakkaan reaktion?

Sama, joka kommentoi siitä, että vaimosi ehkö koki toiveesi uhaksi itselleen/suhteellenne.

Me ei ostella lahjoja toisillemme. Jotenkin tuntuu niin turhalta. Paitsi eilen ehdotin miehelle, että ostetaan yhdessä uusi näytönohjain miehen koneeseen, kun edellinen pamahti.

Sano vaimollesi, että perheesi ja ne sukat riittää lahjaksi. Sinulla on jo kaikki muu mitä tarvitset ollaksesi onnellinen, et kaipaa materiaa. Ja halaat ja suukotat sanomisen päälle. On kumma vaimo, jos tuon jälkeen vielä kiukuttelisi.

Ollaan oltu naimisissa yli kymmenen vuotta, joten ei kai se varsinainen rakastumisvaihe enää pitäisi vaikuttaa. Jotain läheisriippuvuuden piirteitä on ollut ennenkin, nyt tämä oli vaan niin överi reaktio, että havahduin tähän. Ja ei ole halukas keskustelemaan, kun kiukuttelee vaan jos yritän jotain sanoa. Mieluummin olen sitten hiljaa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Teillä varmaan sama kuin meillä? Vaimo laittaa hiki hatussa joulua ja sinä makaat sängyssä lomailemassa?

Voisitko tehdä itsellesi ja tekemisillesi jotain? Vai pakottaako mies asella uhaten sinua?

Kannattaa katsoa aikuisen naisen joulukalenteri.

Siinä mies osaa suhtautua.

Ihana mies.

Nainen hiukka karrikoitu.

https://www.tunnelukkosi.fi/testi.php

Suosittelen myös tätä testiä. Jo ilman kirjaakin siitä saa osviittaa omista haasteistaan, jotka johtuvat aiemmista kokemuksista. Voihan testin tehdä myös eläytyen toisen ihmisen näkökulmaan, tällöin tulokseen tulee suhtautua varauksella. Tunnelukkojen tunnistaminen auttaa ymmärtämään omia ja muiden reaktioita erilaisiin asioihin.

Vaimollasi tuli toiveestasi jokin tunne, johon hän nyt reagoi. Tunne ei kuitenkaan johdu yksin siitä mitä sanoit, vaan vaimosi aiemmista kokemuksista ja tavasta tulkita asioita.

Ei voi muuta sanoa kuin että on pieni ihme, että ihmiset pystyvät olemaan edes suhteellisen tyydyttävissä suhteissa toistensa kanssa, heh.

Se sama kommentoija taas.

Jouluksi etelään kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillä varmaan sama kuin meillä? Vaimo laittaa hiki hatussa joulua ja sinä makaat sängyssä lomailemassa?

Edellisessä suhteessani oli juuri tuollaista. Avokki oli "jouluihminen" ja stressasi joulusta aivan tolkuttomasti. Laatikot piti imellyttää itse ja ammeen alunen kuurata. Sitten se oli jouluaattona väsynyt ja kiukkuinen, kun en arvostanut hänen panostustaan.

Sain aina kuulla, kuinka hän sen kaiken teki MEITÄ varten. No ei tehnyt kuin itseään varten. Minua ei oikeasti olisi voinut vähempää kiinnostaa himmelit ja sinappihunnut.

On se jännä kun aina se, jota asia ei kiinnosta, on määräysvallassa. Koskee niin juhlapyhiä kuin siivoamistakin. Se joka haluaa siistin kodin tai juhlavan kodin on väärässä, ja muut saavat osoittaa sen kiukuttelulla että "ei sinappihunnut kiinnosta".

Ajatteles, on sellaisiakin ihmisiä jotka haluavat ilahduttaa toisia, ja osallistuvat siksi toiselle tärkeisiin asioihin kuten juhlan laittamiseen.

Stressireaktio.

Naiset katsoo facesta ja blogeista, millaiseen jouluun pitäisi pystyä ja yrittävät venyä kaikkeen.

Lahjaakaan ei osaa ostaa.

Pyydä Gantin kaulahuivi ja pipo.

Vie vaimolle kuohari ja joulukukka, jos vähän helpottais.

Vierailija kirjoitti:

Stressireaktio.

Naiset katsoo facesta ja blogeista, millaiseen jouluun pitäisi pystyä ja yrittävät venyä kaikkeen.

Lahjaakaan ei osaa ostaa.

Pyydä Gantin kaulahuivi ja pipo.

Vie vaimolle kuohari ja joulukukka, jos vähän helpottais.

Kuoharin (alkoholittoman) voin viedä ja joulukukan, mutta pipoa ja kaulaliinaa en käytä. Olisin voinut pyytää konjakkia tai viskiä, mutta tiukkapipo-rouva ei siedä alkoholia juomatarkoituksissa, niin en edes viitsinyt pyytää.