Vaimon reaktio joululahjatoiveeseen

Jos inttää ja inttää ( naisille hyvin tavallista) , niin ei pidä ärsyyntyä vastauksesta, kun on itse ensin ärsyttänyt miestä. Sympatiat täysin ap:lle!

T. Nainen ( joku kuitenkin kommentoi kohta, että olen mies)

Anna sille se viisi rakkauden kieltä kirja, jos ei muuten ymmärrä, ettei lahjat merkkaa sinulle mitään.

Tai oikeastaan tuo #19 on ehkä oikeilla jäljillä, ja kyse ei olekaan sinusta, vaan pätemisestä sinulle ostetulla lahjalla.

Itse

https://i.imgur.com/PbZ4uk4.jpg

toivon aina vaan tuommoista, ja sitä ehostavaa. Oli joulu tai juhannus.

Naiset ovat yksilöitä kuten miehetkin. Ihmetyttää aina, että niin moni mies ei käsitä sitä.

Esim mieheni ex vaimo oli sellainen, että ei olisi saanut olla yhtään omissa menoissa vaan aina yhteistä aikaa kotona. Minä taas olen erakkoluonne ja haluan olla paljon yksin kotona ja nyt mies valittaa, kun hänet aina ajetaan jonnekin pois kotoa harrastamaan tsi hengaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos inttää ja inttää ( naisille hyvin tavallista) , niin ei pidä ärsyyntyä vastauksesta, kun on itse ensin ärsyttänyt miestä. Sympatiat täysin ap:lle!

T. Nainen ( joku kuitenkin kommentoi kohta, että olen mies)

Olet sovinistinainen. Et näköjään pysty kösittämään, että naiset ovat yksilöitä ja kukin erilaisia. Määrität omassa päässäsi muut naiset tietynlaisiksi negatiivisella tavalla ja itsesi erilaiseksi ja muka poikkeavaksi positiivisella tavalla. Itsepetoksen muoto sekin...

Vierailija kirjoitti:

Ollaan oltu naimisissa yli kymmenen vuotta, joten ei kai se varsinainen rakastumisvaihe enää pitäisi vaikuttaa. Jotain läheisriippuvuuden piirteitä on ollut ennenkin, nyt tämä oli vaan niin överi reaktio, että havahduin tähän. Ja ei ole halukas keskustelemaan, kun kiukuttelee vaan jos yritän jotain sanoa. Mieluummin olen sitten hiljaa.

Ap

Todella ikävää, että vaimosi on haluton keskustelemaan. Toivottavasti tähän asiaan tulee jossain vaiheessa muutos. On varmasti uuvuttavaa, jos kokee, että omia tarpeita ei voi tuoda esiin ilman riskiä siitä, että toinen reagoi siihen kiukustumalla/mököttämällä. Tällöin omien tarpeiden esiintuomista saattaa vähitellen alkaa varoa ja se ei ole hyväksi sinulle, hänelle eikä teidän yhteiselle suhteellenne.

On kuitenkin hyvä asia, että olet nyt havahtunut siihen, että suhteessanne on jokin asia, joka vaatii huomiota. Tämä on ensimmäinen askel siinä, että voitte alkaa työstää asiaa. Jos vaimosi on haluton tällä hetkellä käsittelemän asiaa rakentavasti, voit aloittaa asian prosessoimisen itseksesi. Voit pohtia esimerkiksi, että mitkä ovat sellaisia tarpeita joiden et koe täyttyvän suhteessanne ja toisaalta, mitkä niitä jotka täyttyvät. Kannattaa myös perehtyä vaatimuksen ja vetäytymisen käyttäytymispariin (pursue-withdraw tai demand-withdraw) joka on yksi tuhoisimmista käyttäytymisen ilmiöistä parisuhteen tyytyväisyyden kannalta. Vaatimus olisi tässä tilanteessanne sinun toiveesi omalle ajalle/keskutelulle (koettu vaatimus, ei siis tarkoita että olisit hampaat irvessä vaatinut varsinaisesti) ja vetäytyminen vaimosi tapa reagoida mököttämällä tai kiukuttelemalla eli toisinsanoen kieltäytymällä asian oikeasta käsittelystä.

Jospa saisit tilanteen rauhoittumaan joulunajaksi jollain aikaisemminkin käyttämälläsi keinolla. Näin isoa asiaa ei välttämättä kannata alkaa käsittelemään juuri joulun alla, kun ihmiset tuppaavat olemaan normaalia stressaantuneempia. Ehkä voisit pohtia näitä asioita ajan kanssa ja kirjoittaa vaikka kirjeen vaimollesi? Kenties se voisi motivoida myös vaimoasi keskustelemaan. Jossain vaiheessa myös keskusteluapu voisi olla hedelmällistä, jos kahdestaam asioiden työstäminen tuntuu vaikealta.

Se sama.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos inttää ja inttää ( naisille hyvin tavallista) , niin ei pidä ärsyyntyä vastauksesta, kun on itse ensin ärsyttänyt miestä. Sympatiat täysin ap:lle!

T. Nainen ( joku kuitenkin kommentoi kohta, että olen mies)

Olet sovinistinainen. Et näköjään pysty kösittämään, että naiset ovat yksilöitä ja kukin erilaisia. Määrität omassa päässäsi muut naiset tietynlaisiksi negatiivisella tavalla ja itsesi erilaiseksi ja muka poikkeavaksi positiivisella tavalla. Itsepetoksen muoto sekin...

Kyllä, olen paljon parempi kuin täällä huonosta parisuhteestaan ja perheestään valittavat naiset ja niiden miesten vaimot ( esim. ap:n vaimo).

Ehkäpä vaimo odottaa paljon yhteiseltä joululta ja haluaisi panostaa siihen, tulkitsi sitten vastauksesi niin, että sinä et odota kovinkaan paljoa joululta etkä myöskään yhdessäololta. Jokin sellainen voisi selittää kokonaisvaltaisen happaman reaktion... Jos tulkintanne keskustelusta ovat erilaiset, niin niiden selvittäminen voisi varmaan selvittää koko tilanteen.

Vierailija kirjoitti:

Teillä varmaan sama kuin meillä? Vaimo laittaa hiki hatussa joulua ja sinä makaat sängyssä lomailemassa?

Miksi laittaa?

päläpäläpälälllllääää

Communication Breakdown kirjoitti:

Ehkäpä vaimo odottaa paljon yhteiseltä joululta ja haluaisi panostaa siihen, tulkitsi sitten vastauksesi niin, että sinä et odota kovinkaan paljoa joululta etkä myöskään yhdessäololta. Jokin sellainen voisi selittää kokonaisvaltaisen happaman reaktion... Jos tulkintanne keskustelusta ovat erilaiset, niin niiden selvittäminen voisi varmaan selvittää koko tilanteen.

Varmaan loukkaa, jos toivoo raivoavalta vaimolta rauhallista joulua. Rauhallinen joulu lienee yksi tapa myös toivottaa "Rauhallista Joulua." Lienee liian kunnollinen lahjatoive?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Stressireaktio.

Naiset katsoo facesta ja blogeista, millaiseen jouluun pitäisi pystyä ja yrittävät venyä kaikkeen.

Lahjaakaan ei osaa ostaa.

Pyydä Gantin kaulahuivi ja pipo.

Vie vaimolle kuohari ja joulukukka, jos vähän helpottais.

Kuoharin (alkoholittoman) voin viedä ja joulukukan, mutta pipoa ja kaulaliinaa en käytä. Olisin voinut pyytää konjakkia tai viskiä, mutta tiukkapipo-rouva ei siedä alkoholia juomatarkoituksissa, niin en edes viitsinyt pyytää.

Ei sitä lahjaa sinun alunperin pitänyt sydämestäsi toivoa. Vaan arvata (vieläpä oikein) minkälaisen lahjan vaimo olisi halunut antaa.

Kysy seuraavan kerran vaimoltasi minkälaisen lahjan sinun olisi kuulunut haluta... vaimon mielestä.

Näin olisit saanut alunperin toivomasi rauhallisen joulun. Tällätapaa välillisesti.

Vierailija kirjoitti:

Jouluksi etelään kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillä varmaan sama kuin meillä? Vaimo laittaa hiki hatussa joulua ja sinä makaat sängyssä lomailemassa?

Edellisessä suhteessani oli juuri tuollaista. Avokki oli "jouluihminen" ja stressasi joulusta aivan tolkuttomasti. Laatikot piti imellyttää itse ja ammeen alunen kuurata. Sitten se oli jouluaattona väsynyt ja kiukkuinen, kun en arvostanut hänen panostustaan.

Sain aina kuulla, kuinka hän sen kaiken teki MEITÄ varten. No ei tehnyt kuin itseään varten. Minua ei oikeasti olisi voinut vähempää kiinnostaa himmelit ja sinappihunnut.

On se jännä kun aina se, jota asia ei kiinnosta, on määräysvallassa. Koskee niin juhlapyhiä kuin siivoamistakin. Se joka haluaa siistin kodin tai juhlavan kodin on väärässä, ja muut saavat osoittaa sen kiukuttelulla että "ei sinappihunnut kiinnosta".

Ajatteles, on sellaisiakin ihmisiä jotka haluavat ilahduttaa toisia, ja osallistuvat siksi toiselle tärkeisiin asioihin kuten juhlan laittamiseen.

Miteköhän tuosta edellisestä tekstistä sai aivan päinvastaisen kuvan. "Oikean" joulun valmistelija olikin tuo nainen.

Viikkokausia jynssätään ja raivotaan sitä puolen tunnin jouluateriaa varten! Kummallinen lapsuudessa opittu tapa, josta tulisi oppia pois.

Itse opettelin stressittömän joulun vuosia sitten ja kyllä helpotti.

Jouluksi etelään kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillä varmaan sama kuin meillä? Vaimo laittaa hiki hatussa joulua ja sinä makaat sängyssä lomailemassa?

Edellisessä suhteessani oli juuri tuollaista. Avokki oli "jouluihminen" ja stressasi joulusta aivan tolkuttomasti. Laatikot piti imellyttää itse ja ammeen alunen kuurata. Sitten se oli jouluaattona väsynyt ja kiukkuinen, kun en arvostanut hänen panostustaan.

Sain aina kuulla, kuinka hän sen kaiken teki MEITÄ varten. No ei tehnyt kuin itseään varten. Minua ei oikeasti olisi voinut vähempää kiinnostaa himmelit ja sinappihunnut.

Meillä äiti oli myös tuollainen. Kaiken piti ollaviimeisen päälle siistiä, aikataulussa ja laitettua. Ja hirveä stressi kaikesta ja kuulemma ”lapsia varten”. Me lapset sanottiin monta kertaa että meillä riittää kaupan valmiit laatikot ja kinkku, suklaat piparit, joulusauna ja lahjat, ei meitä kiinnosta onko siistiä tai kaikilla uudet mekot päällä. Olisipa joskus ollut rentoa yhdessä oloa, se olisi ollut paras joulu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös sitä mieltä, että on kohtuullista toivoa välillä aikaa itselleen (itse olen aika introvertti ja suorastaan tarvitsen välillä ihan omaa aikaa, niin paljon kuin puolisoani rakastankin), mutta sen esille tuominen lahjatoiveen muodossa ei ollut ehkä se tahdikkain idea. 

Ei ollut, mutta kun väkisin piti jotain keksiä, niin kerroin sen mitä eniten kaipaisin.

Olisin parjannyt ihan hyvin niillä sukillakin, mutta se ei vaimolle riittänyt.

Ap

Oli vaimoltasi väärin jankata, mutta oli sinulta hölmöä toivoa lahjaksi ikään kuin irtiottoa hänestä. Eikö sinulla ole yhtään empatiakykyä? Molemmat teitte hölmösti.

Vierailija kirjoitti:

Teillä varmaan sama kuin meillä? Vaimo laittaa hiki hatussa joulua ja sinä makaat sängyssä lomailemassa?

Kukaan ei pyydä sitä joulua laittamaan hiki hatussa! Mikä tässä on vaikea ymmärtää?! Meillä tehdään rauhassa mitä jaksetaan ja halutaan. Näin on monessa muussakin perheessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillä varmaan sama kuin meillä? Vaimo laittaa hiki hatussa joulua ja sinä makaat sängyssä lomailemassa?

Kukaan ei pyydä sitä joulua laittamaan hiki hatussa! Mikä tässä on vaikea ymmärtää?! Meillä tehdään rauhassa mitä jaksetaan ja halutaan. Näin on monessa muussakin perheessä.

Tämä ei ollut siis ap, vaan ulkopuolinen naishenkilö.

Vierailija kirjoitti:

Jouluksi etelään kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillä varmaan sama kuin meillä? Vaimo laittaa hiki hatussa joulua ja sinä makaat sängyssä lomailemassa?

Edellisessä suhteessani oli juuri tuollaista. Avokki oli "jouluihminen" ja stressasi joulusta aivan tolkuttomasti. Laatikot piti imellyttää itse ja ammeen alunen kuurata. Sitten se oli jouluaattona väsynyt ja kiukkuinen, kun en arvostanut hänen panostustaan.

Sain aina kuulla, kuinka hän sen kaiken teki MEITÄ varten. No ei tehnyt kuin itseään varten. Minua ei oikeasti olisi voinut vähempää kiinnostaa himmelit ja sinappihunnut.

On se jännä kun aina se, jota asia ei kiinnosta, on määräysvallassa. Koskee niin juhlapyhiä kuin siivoamistakin. Se joka haluaa siistin kodin tai juhlavan kodin on väärässä, ja muut saavat osoittaa sen kiukuttelulla että "ei sinappihunnut kiinnosta".

Ajatteles, on sellaisiakin ihmisiä jotka haluavat ilahduttaa toisia, ja osallistuvat siksi toiselle tärkeisiin asioihin kuten juhlan laittamiseen.

Miksei kumpikin tee mitä kokee oikeaksi?! Mikä oikeus sillä juhlahullulla on joka vuosi patistaa muut tekemään asioita, joita vain juhlahullu haluaa? Miksei juhlahullu anna koskaan muille mitä muut haluavat?

Vierailija kirjoitti:

Jouluksi etelään kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillä varmaan sama kuin meillä? Vaimo laittaa hiki hatussa joulua ja sinä makaat sängyssä lomailemassa?

Edellisessä suhteessani oli juuri tuollaista. Avokki oli "jouluihminen" ja stressasi joulusta aivan tolkuttomasti. Laatikot piti imellyttää itse ja ammeen alunen kuurata. Sitten se oli jouluaattona väsynyt ja kiukkuinen, kun en arvostanut hänen panostustaan.

Sain aina kuulla, kuinka hän sen kaiken teki MEITÄ varten. No ei tehnyt kuin itseään varten. Minua ei oikeasti olisi voinut vähempää kiinnostaa himmelit ja sinappihunnut.

On se jännä kun aina se, jota asia ei kiinnosta, on määräysvallassa. Koskee niin juhlapyhiä kuin siivoamistakin. Se joka haluaa siistin kodin tai juhlavan kodin on väärässä, ja muut saavat osoittaa sen kiukuttelulla että "ei sinappihunnut kiinnosta".

Ajatteles, on sellaisiakin ihmisiä jotka haluavat ilahduttaa toisia, ja osallistuvat siksi toiselle tärkeisiin asioihin kuten juhlan laittamiseen.

Minusta asia on päinvastoin. Se, jota kiinnosti, yritti omia määräysvallan itselleen. En minä häntä kieltänyt hössöttämästä joulua, mutta hän yritti pakottaa minut mukaan kotkotuksiinsa.

Siivoaminen onkin toinen hyvä esimerkki. Jostain syystä se, jolle siisteys on tärkeämpää, katsoo oikeudekseen määritellä siisteysstandardin. Tosiasia vain on, että jos asiasta ei synny kompromissia, se siistimpi saa sitten siivota yksinään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jouluksi etelään kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillä varmaan sama kuin meillä? Vaimo laittaa hiki hatussa joulua ja sinä makaat sängyssä lomailemassa?

Edellisessä suhteessani oli juuri tuollaista. Avokki oli "jouluihminen" ja stressasi joulusta aivan tolkuttomasti. Laatikot piti imellyttää itse ja ammeen alunen kuurata. Sitten se oli jouluaattona väsynyt ja kiukkuinen, kun en arvostanut hänen panostustaan.

Sain aina kuulla, kuinka hän sen kaiken teki MEITÄ varten. No ei tehnyt kuin itseään varten. Minua ei oikeasti olisi voinut vähempää kiinnostaa himmelit ja sinappihunnut.

On se jännä kun aina se, jota asia ei kiinnosta, on määräysvallassa. Koskee niin juhlapyhiä kuin siivoamistakin. Se joka haluaa siistin kodin tai juhlavan kodin on väärässä, ja muut saavat osoittaa sen kiukuttelulla että "ei sinappihunnut kiinnosta".

Ajatteles, on sellaisiakin ihmisiä jotka haluavat ilahduttaa toisia, ja osallistuvat siksi toiselle tärkeisiin asioihin kuten juhlan laittamiseen.

Miteköhän tuosta edellisestä tekstistä sai aivan päinvastaisen kuvan. "Oikean" joulun valmistelija olikin tuo nainen.

Viikkokausia jynssätään ja raivotaan sitä puolen tunnin jouluateriaa varten! Kummallinen lapsuudessa opittu tapa, josta tulisi oppia pois.

Itse opettelin stressittömän joulun vuosia sitten ja kyllä helpotti.

Puolen tunnin?

Kolmisen tuntia meillä, alusta loppuun. No lapset eivät tietenkään jaksa istua niin pitkään.

Ja oikein mielelläni osallistun valmisteluihin ja laitan kravatin kaulaan. Nuorena äitiä, ja myöhemmin vaimoa varten. Kyllä hän tietää, että itse olisin mielummin vaikka Thaimassa tai Karibialla hänen kanssaan.

Kenelle, siis kenelle tulee mieleen pyytää lahjaksi aikaa erossa lahjan antajasta? Siis tuohan on kuin märkä rätti päin naamaa silloin kun toinen yrittää ilahduttaa. Äärimmäisen ilkeää. Ei ihme että vaimo suuttui.