Miksi lääkärit ei nykyään halua hoitaa yhtään mitään? Kysyn ihan tosissani, ihan normaalina ihmisenä jolla ei ole aikaisemmin ollut mitään lääkäreitä vastaan

Olen saanut apua julkisella  ja sain lähetteen Ortopedille ja pääsen leikkaukseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäkysymyksenä; haluaisitteko tietää jos pois lähettämällänne potilaalla onkin jotain? Olen miettinyt että tuntuuko se vaan vinoilulta.. Kun en tiedä onko kyse osaamisen, halun vai minkä puutteesta.

ehdottomasti haluaisin. Jos toimintatavoista ei anneta palautetta, ei mikään muutu. Yleisesti Suomen terveydenhuollon ongelma on pirstaleisuus, jossa mikään taho ei ota kokonaisvastuuta mistään. Lähetteitä ja vastuuta pallotellaan edes takaisin ja luotetaan että joku muu varmasti hoitaa.

Nimenomaan. Ja potilaan oikeudet on olemattomat: vaikka jälkikäteen tekisi valituksen hoitamatta jättämisestä, niin kuka niistä kymmenestä asiaan osallistuneista lääkäreistä on se, jota syytetään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosi suosittu näyttää olevan ”todennäköisesti virustauti”, silloin kun ei löydy heti helppoa vastausta. Ei haittaa vaikka crp huitelee 150 tai yli. No mitä siihen sanomaan muuta kun katellaan ja odotellaan. Ja sitten taas uudestaan lekuriin. No ei ollut virustauti.

Varmaan tiedätkin ettei viruksiin auta antibiootit. Flunssa menee ohi itsekseen. Itse olen jokaiselle minua hoitavalle lääkärille toimittanut kiitokseksi suklaata ja kukkia, riippumatta onko lääkäri vaikuttanut etäiseltä tai kiireiseltä. Myös sille vihaiselle töksäyttelijälle. On parempi että edes jonkinlainen lääkäri hoitaa meitä köyhiä, kuin ei lääkäriä olisi ollenkaan. Huonoa palautetta en anna vaan etsin jokaiselta käynniltä ainakin yhden kiitettävän asian.

Mutta se ongelma olikin siinä, että ei hoideta. Jos lääkäri ei hoida, on ihan sama kuin että lääkäriä ei ole. 

Sama ilmiö rupeaa näkymään myös yksityisellä. Ei lääkäreitä vaan kiinnosta ja jos ei ne tiedä ne vaan arvuuttelee sen sijaan että tutkisivat että mikä on. Yksityiselläkin pitää tietää kenen lääkärin vastaanotolle menee koska sieltäkin löytyy näitä huonoja tapauksia yllättävän paljon.

Onko tk-lääkäreillä ja te-toimiston henkilöillä jotain yhteistä? 

Olen lähes aina ollut oikeassa, kun kehossani on jokin mennyt/menossa pahasti vikaan. Lääkärit ovat uskoneet sen joskus heti, joskus 3-6 kuukauden kuluttua - joskus kun tuhot ovat olleet jo peruuttamattomia.

Kaverilla oli ongelmia kilpirauhasen kanssa vuosia, ensi tarjottiin masennusdiagnoosia ja sitten katsottiin arvot, jotka olivat sen verran normaalin rajoissa ettei kuulemma voinut olla kilpirauhasesta kyse.  Väsymys, laihtuminen ja rytmihäiriöt eivät ilmeisesti olleet lääkäreiden mielestä hälyttäviä ja ystäväni pelkäsi tosissaan,  että  kaatuu joku päivä elottomana kotinsa lattialle ja  koira syö nälissään lapset  :D 

Vasta kun silmät pullistuivat päästä kuin mopsilla, eivätkä menneet enää kunnolla kiinni oli lääkäri todennut että arvoista viis, nyt  kokeillaan lääkitystä. Tilanne oli vain päässyt niin pahaksi, ettei lääkitys yksin purrut vaan koko kilpirauhanen piti poistaa. 

No niin, olisin toivonut, että lääkäri olisi tutkinut psoriasisoireita, sen sijaan laittoi reseptin lääkkeelle, jota ei saa ottaa, jos on psoriasis .... 

Vierailija kirjoitti:

Sama ilmiö rupeaa näkymään myös yksityisellä. Ei lääkäreitä vaan kiinnosta ja jos ei ne tiedä ne vaan arvuuttelee sen sijaan että tutkisivat että mikä on. Yksityiselläkin pitää tietää kenen lääkärin vastaanotolle menee koska sieltäkin löytyy näitä huonoja tapauksia yllättävän paljon.

Onneksi yksityisillä on jonkilainen vastuu siitä että hommat hoituu, muuten ei ole asiakkaita. Valitettavasti lääkäriliitto pitää sisäänottomääriä tarkoituksella pieninä että varmasti jokaiselle valmistuneelle piisaa hommia, jopa niille paskoille lääkäreille. Kuitenkin yksityisellä voit edes valita kenelle menet ja todennäköisesti saat rahoillesi vastinetta.

on kiire rannalle

Olen seuraillut reilun vuoden erään tuttavani facebook päivityksiä kun vatsa on ollut kipeä käyty terkkarilla/lääkärillä ja välillä päivystyksessä hakemassa helpotusta vatsakipuihin. Kuukausi sitten tämä henkilö pyörtyi kaupassa, lanssilla sairaalaan missä mietittiin vaan missä on vika. Sattumalta vuorossa oli hoitaja mikä oli tämän tuttavan ennenkin vastaanottanut lääkärin hoitoon ja sanoi lääkäreille että jos tämä vaiva liittyisi niihin vatsakipuihin. Tuttava kuvattiin ja löytyi kasvain suolistossa.

Kiireellisenä leikkaukseen, paljastui syöväksi.

Nyt toivotaan että ei ole syöpä päässyt leviämään ja että kaikki saatiin pois. Tuttava oli tavallaan helpottunut kuullessaan että oli syöpä, sillä hän oli luullut olevansa jo luulosairas.

Minut lähetettiin paniikkihäiriöpotilaana illalla takaisin kotiin, seuraavana aamuna ambulanssilla takaisin . Muistan vielä ambulanssityyppien ja minut kotiin passittaneen lääkärin sananvaihdon kun saavuin sairaalalle, en ole ihan varma oliko se nyt sanatarkkaan noin mutta tuohon tyyliin kuitenkin

"Niin hän on siis se paniikkihäiriö-potilas"

" Rouvalla on kyllä happisaturaatiot pahasti pielessä"

Ja kun minut otettiin osastolle, tämä lääkäri katosi tyystin. Luultavasti siksi etten ollut enää hänen vastullaan, mutta luultavasti myös häpesi. Toivon ainakin niin ! Kai tuossa jokin hoitovirhekin kävi, kun ekalla kerralla ei katsottu happisaturaatioita.  Se oli siis kuumeton keuhkokuume, se paniikkihäiriöni. 

Käyn äärimmäisen harvoin lääkärissä. Olen joutunut mt asian takia kerran hoitoon.

No, kukapa uskoo mt potilasta missään kehon oireessa, vaikka olisi kuinka korkeasti koulutettu.

Jos käyn kerran 8 vuodessa hammaslääkärissä ja kerran 5 vuodessa lääkärillä, onko se liikaa pyydetty, että saisi ongelmaansa apua?

Kävin 2 vuotta sitten ruumiillisen elämäni laatua huomattavasti alentavan asian takia lääkärillä, mutta en saanut apua. Lääkäri laittoi lähetteen röntgeniin ja ultraan, mutta niitä kohtia ei tutkittu missä vaiva oli, vaikka huomautin asiasta ja näytin missä vaiva on. Aivan uskomatonta. Kyseinen vaiva vaikuttaa jo puheeseeni aika ajoin, mutta en uskalla mennä hakemaan apua enää sen jälkeen mitä tämä noin 30 vuotias mies sanoi. Todella julma oli sanoinensa, kun olin hänelle selittänyt erään todella arkaluontoisen asian. Koko prosessi on menneen mt diagnoosin takia ollut aivan absurdi.

Oikeasti, kaikki te jotka olette saaneet huonoa kohtelua tai teidän vaivojanne ei ole otettu todesta, tehkää valitus!

Jos lääkärin (tai muun hoitohenkilökunnan) toiminnasta ei tule tietoa "ylemmille tahoille" ei voida olettaakaan, että mikään muuttuu!

t. valelääkäri

Tätä ketjua lukiessani tulee mieleen, että onkohan lääkärien koulutuksessa jotain vikaa? Systeemiä pitäisi muuttaa niin, että karsintaa tehtäisiin myös opiskeluvaiheessa. Opiskelijoissakin on eroja ja sinua hoitanut lääkäri saattaa olla juuri se, joka on kursseista päässyt läpi rimaa hipoen.

Koulutus on kallis, joten jos opintojen aikana huomataan ettei tämä ihminen ole kykenevä lääkäriksi, ei häntä silti voida koulusta poistaa (pl. vakavat rikokset ja esim. päihdeongelmat...) Jotenkin sitä karsintaa täytyisi ulottaa myös opiskelujen puolelle. Nythän lääkistenttejä voi uusia periaatteessa loputtomasti. Opintosuoritukset vanhenee muistaakseni 10 vuoden sisällä, mutta niihinkin käsittääkseni voi anoa jatkoaikaa.

Tulee mieleen,että (yksityisellä) saman rahan saa helpoista tapauksista tyyliin selkeä flunssapotilas niin ei viitti alkaa vaikeita tapauksia diagnosoimaan tai hoitamaan. Eli oma hyvä elanto tulee helpollakin. Nykyään nimittäin ei meinaa saada kunnon hoitoa edes yksityisellä. Kokemusta on kun sairasta isää hoidettu. Koko hoidon perusta olisi kait oikea diagnoosi, jonka jälkeen yleensä toimivia hoitoja löytyy. Oikean diagnoosin tekeminen taas vaatii joskus työtä ja mielellään kokemusta (tai konsultointia kokeneemmalta).

Toki on hyviäkin lääkäreitä. Ja Google ei oo oikeesti turha kapine. Esim.lääkkeistä ja niiden vaikutuksista saa siellä ihan hyvää tietoa. Pitää vaan osata suodattaa tietoa eli ei uskoa kaikkea p****a.

Tosi ristiriitaista, kun aina kaikki ammattilaisetkin ovat sitä mieltä, että kannattaa käydä ajoissa lääkärissä, mutta eihän sinne pääse! Ja jos kerran 10 vuodessa sattuu pääsemään, vähättelynaureskellaan sieltä ulos. 

Jos googlea ei olisi niin hoitaisin yhä väärin paria somaattista sairauttani tai sitten en, koska olisin kuollut lääkäriemme erinomaisen hoidon takia. Sen sijaan olen eläkkeellä sairaudesta mitä minulla ei ole. En viitsi edes palata työelämään vaikka voisin lääkärien pilattua terveyttäni lähes vuosikymmenen siihen pisteeseen asti että tuli eläkepaperit. Tervehdyin lopetettuani kaikki hoidot mitä he oli antaneet minulle keksimiinsä sairauksiin. Invaliditeettini johtui heidän määräämiensä virheellisten lääkitysten oireista. Traumat jäi siitä millaisia puoskareita meillä on ja mikä valta tuollaisilla psykopaatti narsisteilla on tuhota ihmisten elämiä. Lääkikseen pitäisi saada psykologiset testit että sinne ei oteta ketä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleisimpiin kuolinsyihin kuuluvat hoitovirheet ja hoitamatta jättäminen.

Tietenkään tätä ei kirjata tilastoihin. Ilmiötä ei ole virallisesti olemassa. Suomalaisille on tärkeintä pysyä "Maailman paras maa" tilaston kärjessä. Se on sivuseikka miten surkeasti täällä oikeasti menee.

Kaikki mahdollinen tuotanto ja teollisuus poistetaan Suomesta kannattamattomana. Loput rahat lahjoitetaan baahadbuuttajille.

Työttömiä aktivoidaan huuhaakursseilla.

Sitten ollaan ihmeissään, kun täällä ei ole rahaa eikä kukaan osaa mitään.

Mun mielestä nyt tämmönenkään puhe ei ole ok. Kyllä Suomessa on edelleen todella hyvä terveydenhuolto, hyvä koulutus ja pääosin todella osaavat ihmiset. Vaikka porukalla on huonoja kokemuksia ja taatusti huonoja ihmisiä eksyy myös alalle, niin silti ei voi väittää tuollaista.

Terveydenhuolto Suomessa on huippuluokkaa ja terveydenhuollon ammattilaiset on todellisia ammattilaisia, osaajia. Täällä hoidetaan ihmisiä kuoleman porteilta takasin täysin terveeksi ihmiseksi. Uskomattomia selviytymistarinoita, syöpien hoidot on uskomattomalla tasolla ja yhä useampi palaa ennalleen terveeksi omaksi itsekseen. Ja ennusteet paranee kokoajan. On vaativia leikkauksia joista ihmiset selviää takaisin kaloilleen nopeasti, on elinten siirtoja ja ties mitä. Kokoajan, joka päivä tuolla meidän sairaaloissa. Me ei vaan niistä tiedetä. Sairaalat elää 24/7 ja suomalaisissa sairaaloissa tapahtuu uskomattomia asioita (positiivisia).

Perusterveydenhuolto kusee kyllä, mutta erikoissairaanhoito on aivan huippua!

Hmmm. Kyllä perusterveydenhuollossa tehdään myös paljon. Se ei vaan näy sinulle. Yritetään hoitaa mahdollisimman hyvin jo ennalta, ettei tarvittaisi sitten niitä sydänleikkauksia tai liuotushoitoja siellä sairaalassa. Se ei vaan ole niin seksikkään kuulosta hoitaa verenpainetta ja yrittää vierottaa tupakasta. Yleislääketiede on vaativin lääketieteen ala mutta vähiten arvostetuin. Resurssit myös on huonot, Suomessa erikoissairaanhoidon kustannukset on kasvaneet huimasti viime vuosikymmeninä ja silti sieltä siirretään koko ajan vaativampia asioita terveyskeskusten hoidettaviksi. Välttämättä emme edes saa kunnon hoitopalautteita sairaalasta. Potilaat myös osaavat vaatia kovasti tutkimuksia (esim kuvantamistutkimuksia) vaivoissa jotka on meidän näkökulmasta banaaleja esim. heikon lihastasapainon tai yksipuolisen kuormituksen aiheuttamia, joihin auttaa aika, burana, liikunta ja fysioterapia. Toki potilaalle se oma vaiva on iso juttu eikä arkinen pikkuasia.

Sitä en osaa sanoa miksi teillä on kokemuksia ettei verenpainetta ole haluttu hoitaa. Ehkä kyseisissä paikoissa on huonoa johtanista, kiirettä ja liikaa kuormitusta? Kuulostaa oudolta minusta. Jos potilas haluaa paineensa hoitaa niin ilomielin siinä autan. Kiire voi ja kokemus siitä ettei enää hallitse työnsä määrää voi johtaa siihen että kyynistyy ja uupuu ja muuttuu ärsyyntyneeksi lisävaatimuksia kohtaan jos on jo työssään jatkuvasti äärirajoilla. Tietenkään se ei saisi potilaalle välittyä, kurjaa jos teille on niin käynyt. Perusterveydenhuollon pelastaisi yksinkertaisesti se että saataisiin lisää virkoja. Koulutusmäärien nosto on hyödytöntä jos virkoja ei lisätä mutta kuntien budjetissa tähän ei tunnu olevan varaa vaan yhä mennään samalla virkamäärällä kuin 30 v sitten vaikka väestö vanhenee, pth:n tehtävät lisääntyy ja hoito- ja tutkimusmahdollisuudet lisääntyy samanaikaisesti ihmisten vaatimusten kanssa.

terv. Tk:ssa töissä eräässä kunnassa jossa tilanne ei ole kovin hyvä mutta potilaat pyrin parhaani mukaan hoitamaan

Tehdään paljon, eli pyritään keksimään puhelimessa syitä ettei tarvitse edes antaa lääkäriaikaa. Saa helkkarin kovapäinen olla että pääsee tutkimuksiin. Onneksi isäni vaati, ja hänen syöpänsä löytyi. Sama minun kohdallani. Isäni joutui leikkauksessa tehdyn virheen takia uusintaleikkaukseen kotiuduttuaan, ja hänelle oli puhelimessa hoitaja sanonut, että buranaa ja lepoa vain. Iso leikkaus ja yhtäkkiä vointi romahtanut... Tuon hoitajan ohjeita noudattamalla minulla ei enää olisi isää.

Vierailija kirjoitti:

Tätä ketjua lukiessani tulee mieleen, että onkohan lääkärien koulutuksessa jotain vikaa? Systeemiä pitäisi muuttaa niin, että karsintaa tehtäisiin myös opiskeluvaiheessa. Opiskelijoissakin on eroja ja sinua hoitanut lääkäri saattaa olla juuri se, joka on kursseista päässyt läpi rimaa hipoen.

Koulutus on kallis, joten jos opintojen aikana huomataan ettei tämä ihminen ole kykenevä lääkäriksi, ei häntä silti voida koulusta poistaa (pl. vakavat rikokset ja esim. päihdeongelmat...) Jotenkin sitä karsintaa täytyisi ulottaa myös opiskelujen puolelle. Nythän lääkistenttejä voi uusia periaatteessa loputtomasti. Opintosuoritukset vanhenee muistaakseni 10 vuoden sisällä, mutta niihinkin käsittääkseni voi anoa jatkoaikaa.

Mun mielestä rimaa hipoen läpi pääseminen ei pitäisi olla mikään ongelma. Ongelma sen sijaan on siinä, jos päästetään tenteistä läpi ilman, että oikeasti osaa aiheesta sen verran kuin kyseisessä ammatissa toimimiseen tarvitaan. Ihan sama, onko kyseessä lääkäri, sähkömies vai kirjanpitäjä - todistuksen opinnoista pitäisi todistaa se, että voi kyseistä työtä ruveta tekemään ja osaa ainakin perusasiat (toki vastavalmistunut joutuu kyselemään kollegoilta harvinaisemmissa tilanteissa). Riman korkeuden pitäisi olla sellainen, että vaikka pääsisi läpi kolmannella kerralla ja rimaa hipoen, niin on silti riittävän hyvä.