Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle xxx

Palasin äsken nykyisestä asuinkunnastais, osallistuin siellä eräänlaiseen tapahtumaan, ja elättelin haavetta siuhun törmäämisestä väestömassain seassa. Ehkä ois pitänä kiertää reitti väärin päin. Kävin melkein kaikissa pisteissä, paranivat loppua kohti. Voisinpa lähitulevaisuuessa käyä tilaisuuksissa ja peijaisissa kanssais. Männä yönä, tai oikeastaan herätessäin uni jossa olit vierelläin. Hyvä mieli het aamusta alkain.

Nyt hyvän yön toivotus, suukko ja hali elämäin vaalealle vihersilmättärelle mieheltä, joka itekkin vaaleahko ja vihersilmäinen. Etunimemme alkavat samalla ääntiöllä ja niissä sama määrä kirjaimia ja tavuja. Huomiseen Rakas!

Iltaa Smaug, kiltti tarhurini kirjoitti:

On ollut mielenkiintoista keskustelua täällä tänään. Tässä kuitenkin päivän ainokainen viestini minulta, sinisilmäiseltä murmeligodzillalta sinulle, tärkeälle.

Nuku hyvin joohan. Olet ajatuksissa. Mä oon sun vieressä ja sä oot mun vieressä, edelleen. <3

~

Niinä päivinä, kun sinä olisit tappuraa,

olisin minä syliini sulkeva pumpuli

Ja niinä päivinä kun minä puhkuisin jäätä,

olisit sinä se lämmin sulattava tuli

Ja kun olisin aivan liian kuiva sanoineni, suorastaan kurja,

tulisi sinun hersyvä huumorisi vesi kostuttamaan aikeitani rauhoittavasti

Ja kun sinä vihmoisit sivaltavasti,

minä ottaisin ne varmasti kiinni omaan huotraani

~

Ja niin päivinä, kun minä olen murmeli, olet sinä se lepo ja uni, jota eniten tarvitsen.

Annat minulle voimaa ja rauhaa sieltä matkankin takaa. Kiitos.

Ootko sama, joka kirjoitti mini-Godzillasta puolisen vuotta sitten? Se on ollut tämän palstan paras viesti.

Hyvää yötä. Sinulle. Pitkä oli yö, pitkä oli päivä. Asettele tyynysi hyvin. Pehmoisia unia. Ps. Minä sinua vaan..

Tämä. On. Sekavaa.

Hyvää yötä naiselle länsiluoteeseen karkeat 300 km.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä osallistuin sivusta. Olen nainen. se, joka käyttäytyi rumasti minua kohtaan, on mies.

Eli kaksi naista keskusteli.

Alakuperräin on mies. Teistä muista ei tiedä kukaan.

Välissä keskustelijat oli naisia

Suloista huomenta kaikille kyyhkyläisille kodeissa ja työpaikoilla <3

Uusi päivä, tabula rasa! Illalla taas kooste tänne, miten päivä meni.

Mie kuulin tänään sen että sie oot saatana haukkunu mua kotirosvoksi!!!

"Pimeydeltä älä kysy,

mitä mieltä se on auringosta.

Tieltä älä kysy,

minne sinun pitäisi mennä.

Kukalta älä kysy,

milloin syksy tulee.

Sydämeltäsi kysy vain

vieläkö sitä huvittaisi."

(-Tommy Tabermann-)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun sanotaan että nainen on naiselle susi, niin onko lesbot toisille naisille susia? Entä biseksuaalit? Entä oletko sinä mulle susi?

En ole omassa elämässäni huomannut tällaista ”nainen on naiselle susi”-ilmiötä, päinvastoin naiset auttavat toisiaan ja pitävät aina toistensa puolia.

-nainen

Tosi pitkä ja räkäinen nauru tälle.

Vierailija kirjoitti:

Mie kuulin tänään sen että sie oot saatana haukkunu mua kotirosvoksi!!!

And here we go again... heti aamusta?

Vituttaa varmaan trollia yksinään keksiä tänne jotain jutun tynkää, kukaan ei ilm ole lähtenyt vastailemaan/ollut vedätettävissä, kun viestit alkaa mennä raivoksi, naisvihaksi, juontaja hopeaketuksi ja navan alle.

Säälittävä yksilö!

Voihan levottomuus. Mahdatkohan sinäkin välillä tuntea sellaista? Muistan, että jotenkin hassusti aikoinaan se väheni aina kun olit täällä lähempänä. Ei mistään omistushalusta johtuen tai siitä etteikö se toinen kotisi olisi hyväkin paikka. Tiedät ehkä millaista levottomuutta ja vastaavasti lisääntyvää rauhallisuutta tarkoitan : ).

Taidan olla vähän rikkinäinen levy, kun taas ajattelen halaamista. Voisiko sinun kanssasi halaamiseen muka kyllästyä? Miksi siis ei kuvitella.

Kuinka saisi hengittää syvään sinun tuoksuasi.

Ja tuntea lämmön korostavan paitasi materiaalin tuntua sormissa. Miltä tuntuisi käsiesi ystävällinen hellivä paine mihin ne sitten laittaisitkaan. En ihan muista enää, miten ihminen pitkään halaa toista. En osaa päättää, mikä sinun kanssasi olisi se parhain tapa. Saisit opettaa minua. Mikä kohta sinussa kaipaisi eniten silitystä? Mihin kohtaan sopisi parhaiten painaa huulet nopeasti? Mikä kohta kaulasi sivussa olisi juuri paras sanalle nuzzle?

Saatan nyt kuvitella sen niin elävästi. Ihan vain kun olen ollut niin onnekas, että olen halauksia saanut kanssasi kokea. Toisaalta tunnut aivan unelta ja epätodelta...miten nyt minua?

Edes pikkusormi pikkusormessa, sillä ajatuksella lähden yrittämään paluuta takaisin unimaahan.

(Joku kysyi olenko se mini-Godzillatyyppi. Muistan ihan nauraneeni sille kirjoitukselle silloin kesällä. Se oli hauska ja hieno kirjoitus, ketjujen parhaimmistoa minunkin mielestäni.

Mutta en ole sama, vaikka "hirmu"lisko itse olenkin (ennemminkin pikkuinen gekko katossa, jonka varpaat jäävät kiinni välillä sinne sun tänne. Niitä sitten ähisten ja äristen nyhdän irti). Ja vaikka yhtä lailla mieleeni aikaansaannostaan rakentanutta ja tarhurin vikaa omaavaa lohikäärmettä ajattelenkin.

Hempeät aprikoosinkukat kukkivat puissa ainaisesti ja jos niistä jokin terälehti joskus alas sataakin, ovat ne kuin kuvitellut suukot häneltä mieleni kamaralle. Lintuja keikkuu aivan ylösalaisin eikä niitä mitään kiinni saa. Siellä se taas nukkuu kerällä, puiden kaartuvien oksien alla siivet taiteltuna suojaan.

Sorja puro solisee sille tuutulaulua ja voin hyvin ajatella miltä tuntuisi sormia sen selän kaarta pitkin vieden laskea kaikki koristeelliset piikit. Hännänpäätä se taas tykkää joskus uittaa puron viileässä liikkeessä. Hereillä sen katse on läpitunkeva, tietävä ja viisas. Sitä eksoottista väriä ei löydy mistään muualta sen ympäriltä. Jos se on verryttänyt siipiään päivän lentoharjoituksilla ensin, on sen kuonon pöykkäisy vakaa ja lämpöinen puhina rauhallinen. Ihana. Muutoin saattaisi olla leikkisämpi ja rauhattomampi. Kissa taruolennossa. Vai taruolento kissassa. Vaiko puriseva taruolento lohikäärmeessä. Tiedä sitten sen oikeaa luontoa.

Siivet sillä on aivan joka tapauksessa eikä se sillä tavalla tepastele ja vaapu kuin allekirjoittanut tai jää kiinni oksankarahkaan tai kahden kiven väliin. Hän lentää viuhuen, sulavasti kuin delfiini vedessä heinänkorsia ja pilvitupsuja samalla koskettaen. Osaisin senkin melkein kuvitella miltä tuntuisi lentää sen selässä tai millaiselta puolimattaiset vihertävät suomut tuntuisivat paljaissa varpaissa. Vois kans grillata vaahtokarkkeja :3 Joiden voimalla itsekin nyt soutelisin (ja suutelisin...) tieni takaisin uniin. On se ihme jos näin monen kuvittelun jälkeen ei olisi virittynyt mukaviin ja helppoihin unikuviin. )

Vierailija kirjoitti:

Vituttaa varmaan trollia yksinään keksiä tänne jotain jutun tynkää, kukaan ei ilm ole lähtenyt vastailemaan/ollut vedätettävissä, kun viestit alkaa mennä raivoksi, naisvihaksi, juontaja hopeaketuksi ja navan alle.

Säälittävä yksilö!

Valitettavasti en voi auttaa sinua harhoissasi 😆

Mut ajankuluksi lueskelin nyt aamutuimaan runoja ja löysinkin yhden erittäin erinomaisen, ei ehkä sinua kosketa mut ehkäpä joku muu tuntee sanojen kiilaavan aortan umpeen kuin sepelvatimotautinen joka happea epätoivoisesti suullaan hamuaa.

Hetki pieni niin etsinpäs se runon🙂

Huomenta! Oon miettinyt, onkohan sulla kaikki hyvin? Oot vinkannut, ettei olisi. Haluaisitko kertoa siitä? Toivon, että ottaisit yhteyttä jotain kautta niin voitaisiin puhua siitä ja muistakin asioista paremmin. Minulla on asiat ihan hyvin, ettei siitä tarvi huolehtia... Ainoastaan kova ikävä sinua! <3 Teit kyllä melkoisen tempun sydämelleni. Se on tapaamisesi jälkeen lyönyt ihan omanlaista tahtiaan. Se, kun toivon, että olisit tässä vielä huomenna merkitsee minulle jotain muutakin. Liittyy siihen, mitä kerroin kun nähtiin.

"Hän imi, hän puri, hän puristi mun,

ja hylkäs kuin omenan kuoren.

Hän juonut on mahlan mun maljastain,

hän syönyt on syömeni nuoren.

Kun vihata häntä mä voisin ees!

Mut ei ota tuhka tulta.

Yks sentään lohdutus mulla on:

Sait myrkkyä myös sinä multa."

(-Eino Leino-)

Hopeakettu kirjoitti:

"Hän imi, hän puri, hän puristi mun,

ja hylkäs kuin omenan kuoren.

Hän juonut on mahlan mun maljastain,

hän syönyt on syömeni nuoren.

Kun vihata häntä mä voisin ees!

Mut ei ota tuhka tulta.

Yks sentään lohdutus mulla on:

Sait myrkkyä myös sinä multa."

(-Eino Leino-)

Katkera äijä, jota ei kaipaa kukaan.

Mietin nyt että harhailenko ikävässäni yksinään, vai vieläkö toinenkin tuntee... Kovin vähän on antanut kuulua itsestään, yksi juttu ilahdutti tosin. Miksi kaikki niin vaikeaksi tehty on, siksi minäkin kai olen nyt onneton. Usein mietin miten seisoisimme lähekkäin, sydän kuulisi sanat joita ei lausuttais. Ilma sakeana sydämen puhetta, huokausta. Epätoivo voi epätoivo

Hopeakettu kirjoitti:

"Hän imi, hän puri, hän puristi mun,

ja hylkäs kuin omenan kuoren.

Hän juonut on mahlan mun maljastain,

hän syönyt on syömeni nuoren.

Kun vihata häntä mä voisin ees!

Mut ei ota tuhka tulta.

Yks sentään lohdutus mulla on:

Sait myrkkyä myös sinä multa."

(-Eino Leino-)

Ah, kiitos. Tämä aamuni piristys on. Juuri tuolta tuntuu mennyt, mutten sitä huomiseeni vihana kanna. Uuteen elämääni otan hänet, joka omenan hellästi kuorii.

Askartelin itselleni foliosta hienon hatun. Muitakin varotoimenpiteitä tein ja heti loppui ne oudot jutut jotka liittyi suhun. En ymmärrä vaan että miksi teit niin miten teit.

Hopeakettu kirjoitti:

"Hän imi, hän puri, hän puristi mun,

ja hylkäs kuin omenan kuoren.

Hän juonut on mahlan mun maljastain,

hän syönyt on syömeni nuoren.

Kun vihata häntä mä voisin ees!

Mut ei ota tuhka tulta.

Yks sentään lohdutus mulla on:

Sait myrkkyä myös sinä multa."

(-Eino Leino-)

Oi! Onkin mitä erinomaisin runo, kuten itse sanoit jollekulle tuolla aiemmin.