Kerro jotain mielenkiintoista Suomen historiasta!
Haluan oppia :)
Itse tiedän, että 1906 suomessa naiset saivat äänioikeuden ensimmäisenä Euroopassa, se oli kova paikka joillekkin miehille ja useissa perheissä ei naiset saaneet äänioikeuttaan miehen käskystä käyttää. Miehet taisi silloin vielä olla aviovaimojensa huoltajia..
Kommentit (258)
Suomessa käytettyä virallista alaikää naimisiinmenolle keskiajalla ei tiedetä varmasti, mutta todennäköisesti se oli 12 vuotta tytöille, ja 14 vuotta pojille. Mutta se tiedetään, että Mikael Agricola määräsi 1500-luvun puolivälissä, että alle 13-vuotiaita tyttöjä tai alle 14-vuotiaita poikia ei saanut vihkiä avioliittoon. Ja tässä kannattaa tosiaan huomata, että ajatus oli estää tätä nuorempien naittaminen, jota muuten nähtävästi olisi esiintynyt.
1600-luvulla Ruotsissa (johon Suomikin kuului), määrättiin avioliiton alaikärajaksi 15 ja 18 vuotta, mutta suomalaiset eivät tähän taipuneet, vaan vihkivät tätä nuorempiakin.
1700-luvulla tuli uusi laki, joka määräsi ikärajoiksi 15 ja 21 vuotta. Varsinkin miesten kohdalla tuosta tingittiin ja usein, ja käytännössä miesten ikärajaksi muodostui 17-18 vuotta.
Vasta 1911 naisten ikärajaksi tuli 17 vuotta, miesten oli edelleen virallisesti 21, kunnes se parinkymmenen vuoden jälkeen laskettiin 18 vuoteen. Vasta 1988 tyttöjen ikäraja nostettiin samaan.
Poikkeuslupaa mennä nuorempana naimisiin on kautta aikojen voinut hakea, ja periaatteessa Suomessa ei ole alaikärajaa sille, miten nuorelle voidaan antaa poikkeuslupa mennä naimisiin. Käytännössä viimeisten vuosikymmenten aikana nuorimmat naimisiin menneet suomalaiset ovat olleet 14-vuotiaita.
Lapamato oli vielä 1940-luvulla joka viidennellä suomalaisella, Itä-Suomessa useammallakin. Loista ei pidetty kansan keskuudessa kovin haitallisena, vaan katsottiin, että madot edistävät ruuansulatusta ja möyhentävät ruokaa suolistossa. Lapamato voi kuitenkin aiheuttaa B12-vitamiinin puutteesta johtuvan vakavan anemian. 1950-luvulla terveyssisar, myöhempi kansanedustaja ja sosiaalineuvos Alli Vaittinen aloitti kampanjan lapamadon hävittämiseksi ja sai siitä lempinimen Mato-Alli.
https://www.duodecimlehti.fi/duo91929
Olen kuullut että ulkomaiset tutkijat saattavat edelleen ajoittain kysellä suomalaisilta kollegoilta lapamatonäytteitä, "kun teillä niitä riittää".
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisia on suhteellisesti laskien, viety eniten orjiksi. Pääasiassa isonvihan aikaan venäläisten toimesta. Kyllä skanditkin viikinkiaikaan teki samaa. Meillä ei ole velkaa ja vastuuta tässä mielessä kenellekään.
Niinpä.
Isoviha on vaietuimpia asioita historiassamme. Muuta syytä en tiedä kuin sen, että kylmän sodan vuosikymmeninä ei haluttu silläkään neukkuja ärsyttää turhaan.
Oikeusministeriössä keksittiin lesbojuoru koska virkamies ei tykännyt naisista esimiehinä. Oikeusministeriössä seksuaalisesti ahdisteltiin naisia.
Kekkonen pääsi pääministeriksi Neuvostoliiton tuella.
187: Isonvihan aikaan kymmeniätuhansia suomalaisia vietiin tosiaan orjiksi Venäjälle ja aina Ottomaanien valtakuntaan asti. Sinne katosivat loppuiäkseen kuin tuhka tuuleen.
Kylän yleistä pontikkapannua säilyteltiin kirkon kellotapulissa 1900 alkuun asti
Sieltä sai lainata sitä tarpeeseen
Miten noi evakkolehmät on seurannut niin kiltisti perässä?
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/34b6d7c3-6b5a-44c6-afc7-7776f295bac4
Ainakin Sodankylän vanhan kirkon lattian alle on muumioitu pappisperheitä. Ennen niitä sai katsoa, mutta saksalaiset turistit varastelivat sieltä. Tila on suljettu
Vierailija kirjoitti:
Suoalueita on arkeologisesti hyvin vähän tutkittu taloudellisista syistä. Sinne on aina aikojen alusta asti piilotettu ja haudattu asioita. Lähellä kotiani on suolampi ja sieltä on 1900-luvun alussa löytynyt ruuhi. Ikivanha yhdestä puusta veistetty vene tai kanootti. Eräästä toisesta lähellä olevasta suoalueesta on löytynyt lasihelminauha. Onhan meillä vanha sanontakin, 'työntää suohon'.
Meilläpäin länsirannikolla on Kasakkajärvi, oikeastaan suolampi, jonne on talonpojat upottaneet kasakoita. Kun kuultiin sellaisten liikkuvan alueella, järjestettiin väijytys ja upotettiin ruumiit Kasakkajärveen. Virallinen nimi on joku muu, mutta edelleen paikalliset puhuvat Kasakkajärvestä.
Kirmukarmu, sotapäällikkö 1200l. Hämeessä. Ihana nimi. Sattui silmään, kun luin tietoja Vesilahdesta..
Kirmukarmu ja Hunnun Herra - samanlainen klassikko kuin Elinan surma samalta alueelta.
Menee enemmän muinaishistorian puolelle, mutta Suomessa on ollut paljonkin muinaisia kivimaalauksia. Valitettavasti näissä ilmaston olosuhteissa suurin osa on haalistunut pois tai tunnistamattomiksi. Ne mitä on vielä silmillä nähtävissä, kuvaavat muun muassa taisteluita jättiläisiä vastaan, eläimiä ja omituisen näköisiä olentoja.
Venäjä ja NL ovat hyökänneet Suomen alueelle 45 kertaa. Meillä ei ole muita ulkoisia vihollisia.
Vesilahdesta tuli mieleen Laukon kartano ja sinne ensimmäisenä Suomeen tuodut Laukonpeurat 30 / 40 - luvulla jotka nyt tunnetaan nimellä valkohäntäpeura tai -kauris. Historiaa kai tämäkin.
Evakkokarjalaisiin suhtauduttiin monin paikoin rasistisesti. Ei todellakaan otettu avosylin vastaan suomalaisina.
Hyvinkää oli ennen, 1900-luvun vaihteen paikkeilla, suosittu matkailukohde, vähän kuin Hangon tyylinen mutta vetovoimatekijänä oli metsä. Hyvinkäälle matkustettiin varsinkin Helsingistä rauhoittumaan mäntymetsien katveeseen ja siellä oli kuulemma "erityisen raikas" ilma :D
Kyllä. Toinen vaihtoehto on tehdä puolukkasurvos, itse olen säilönyt puolukat tällä tavoin.
Marjoja survotaan niin, että tulee mehua riittävästi peittääkseen marjat.
Osa marjoista voi jäädä kokonaiseksi, mutta säilytyksessä survoksen pinnan täytyy olla tasainen ja kokonaan mehun peitossa. Jos näin ei ole, niin pinnan yläpuolelle jäävät alkaa homehtua.