Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oulu korostui huono-osaisten kaupunginosien selvityksessä - kaupunki alkaa heti selvittää syitä: ”Olin tänään yhteydessä tutkimuksen tehneeseen”
17.12.2018 |
Turun kaupungin hankkeena tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin Suomen suurimpien kaupunkien huono-osaiseksi luokiteltavia kaupunginosia. Eniten huono-osaiseksi luokiteltavia kaupunginosia on Oulussa, kun verrataan Suomen kuutta suurinta kaupunkia keskenään.
Oulussa huono-osaisiksi luokiteltuja kaupunginosia on eniten, peräti 11: Ylikiiminki, Yli-Ii, Jakkukylä (Liittyi Iin kuntaan 2018 alussa), Martinniemi, Rusko, Rajakylä, Taskila-Toppila, Tuira, Pyykösjärvi-Puolivälinkangas, Välivainio, Kaukovainio
Tulos yllätti kaupunginjohtaja Päivi Laajalan.
– Asia otetaan esille kaupungin johtoryhmässä heti ensi vuoden alussa, Laajala sanoi Iltalehdelle sunnuntai-iltana.
– Olin tänään (sunnuntaina) yhteydessä tutkimuksen tehneeseen Teemu Vauhkoseen. Hänen tuloksia voidaan verrata Oulussa sote-palveluista tehtyihin meidän omiin selvityksiin, kuten esim. sairastavuuteen. Niistä on Oulussa jo aiemmin laskettu asuinaluekohtainen hyvinvointi-indikaattori, joka ei ollut millään alueella hälyttävän huono.
Oulun ongelma on Laajalan mukaan suhteellisen korkea (16 %) nuorisotyöttömyys, kun yleinen työttömyysprosentti on laskenut 10,8:aan.
Oulussa on noin 30000 opiskelijaa. Kaikki eivät valmistumisen jälkeen saa työtä. Lisäksi Ouluun muuttaa Laajalan mukaan paljon väkeä eri puolilta Pohjois-Suomen mahdollisen työn ääreen.
Oulun kaupunki hakee vuoden 2026 kulttuuripääkaupungiksi. Laajala toivoo, etteivät oululaiset kokisi sitä elitistiseksi hankkeeksi.
Kommentit (46)
Kaupunginjohtaja yllättyi tilanteesta ja alkoi heti selvittämään asiaa jotta kulttuuripääkaupungin titteli ei menisi ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa nyt ei ole yhtään kaupunkia, joka voisi toimia uskottavana kulttuuripääkaupunkina. No, joku Taidekaupunki Mänttä-Vilppulan ehdokkuus nyt nauratti Oulua enemmän.
Mutta tuo tutkimus oli outo. Useamman kaupungin kohdalla ongelmalähiöiksi oli päätynyt 0 asukkaan teollisuusalueita, mm. Oulun Rusko.
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalolähiöitä...
Lähiöitä on muuallakin Suomessa mutta Oulussa huono-osaisia alueita enemmän kuin muualla.
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalolähiöitä...
Varsinkin Yli-Ii, Ylikiiminki ja Jakkukylä (joka tosin jo liittyi Iihin)... Tai sitten ei.
Osa selittyy kyllä ihan "ongelmalähiö-statuksella" (Toppila, Kaukovainio, Rajakylä), mutta Yli-Ii ja Ylikiiminki ainakin lienevät niitä, missä maaseudun syrjäkylien tyyliin paljon vanhuksia (joilla ei välttämättä keskikoulua kummempaa koulutusta ole = kouluttamattomia) ja työttömiä. Nämä sitten korostuvat tällaisessa tutkimuksessa. Rusko on sitten mielenkiintoinen tapaus, sillä se on suurimmaksi osaksi teollisuusaluetta. Samaan postinumeroalueeseen toki kuuluu Heikinharju, jossa on suuri vastaanottokeskus. Välivainio on suureksi osaksi omakotialuetta, mutta siellä on muutama "ongelmakerrostalo" ja sen kanssa samaan postinumeroalueeseen kuuluu Alppila, jossa asuu uusissa asunnoissa paljon opiskelijoita ja vanhoissa asunnoissa sekaisin vanhuksia ja pienituloisia. Ei mikään varsinainen ongelmalähiö siis.
Sitten kun Oulussakin samalle postinumeroaluelle sattuu niin opiskelijoiden kansoittamaa lähiötä (= pienituloisia) kuin ongelmalähiötä, niin kummasti korostuu myös tutkimuksessa nämä. Tässä kun ei huono-osaisuudella suoraan tarkoitettu moniongelmaisia syrjäytyneitä vaan työttömiä ja köyhiä: "kyseisten alueiden työttömyys
-
ja köyhyysaste sekä kouluttamattomien osuus aikuisväestöstä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin ihan tavallisena oululaisena sanoisin, että Oulun ongelma on se, ettei päättäjiä kiinnosta juuri muu kuin kaupungin tulojen maksimointi. Sekin olisi ihan jees, jos se jotakin kautta valuisi kaupunkilaisten parhaaksi, mutta lähinnä se näkyy suureellisten ja monien mielestä turhien rakennusprojektien määrässä. Vastikään oli myös sellainen tutkimus, jossa todettiin, että Oulun kaupunki mm. käyttää kaikkein vähiten rahaa peruskouluihin. Mielestäni se on aika lailla linjassa tuon uudemman tutkimuksen kanssa. Ouluun on viime vuosina perustettu ihan järkyttävän suuria, reilusti yli tuhannen oppilaan koulukolhooseja. Vaikea uskoa, että pienellä eka- tai tokaluokkalaisella olisi sellaisessa kovin turvallinen olo. Omaa karua kieltään ilmapiiristä kertonee myös syksyinen Riikka Moilanen ja ihmisroskat -case. Oulussa on paljon ihmisiä, joilla menee todella hyvin eikä sitä välitetä piilotella. Mutta paljon on myös niitä, joilla ei ole mennyt hyvin pitkään aikaan ja joiden kohtalo ei kiinnosta oikein ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalolähiöitä...
Varsinkin Yli-Ii, Ylikiiminki ja Jakkukylä (joka tosin jo liittyi Iihin)... Tai sitten ei.
Osa selittyy kyllä ihan "ongelmalähiö-statuksella" (Toppila, Kaukovainio, Rajakylä), mutta Yli-Ii ja Ylikiiminki ainakin lienevät niitä, missä maaseudun syrjäkylien tyyliin paljon vanhuksia (joilla ei välttämättä keskikoulua kummempaa koulutusta ole = kouluttamattomia) ja työttömiä. Nämä sitten korostuvat tällaisessa tutkimuksessa. Rusko on sitten mielenkiintoinen tapaus, sillä se on suurimmaksi osaksi teollisuusaluetta. Samaan postinumeroalueeseen toki kuuluu Heikinharju, jossa on suuri vastaanottokeskus. Välivainio on suureksi osaksi omakotialuetta, mutta siellä on muutama "ongelmakerrostalo" ja sen kanssa samaan postinumeroalueeseen kuuluu Alppila, jossa asuu uusissa asunnoissa paljon opiskelijoita ja vanhoissa asunnoissa sekaisin vanhuksia ja pienituloisia. Ei mikään varsinainen ongelmalähiö siis.
Sitten kun Oulussakin samalle postinumeroaluelle sattuu niin opiskelijoiden kansoittamaa lähiötä (= pienituloisia) kuin ongelmalähiötä, niin kummasti korostuu myös tutkimuksessa nämä. Tässä kun ei huono-osaisuudella suoraan tarkoitettu moniongelmaisia syrjäytyneitä vaan työttömiä ja köyhiä: "kyseisten alueiden työttömyys
-
ja köyhyysaste sekä kouluttamattomien osuus aikuisväestöstä".
Oulussa korkeakoulutettujen työttömyys on myös korkea eikä koulutuskaan takaa työllistymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa nyt ei ole yhtään kaupunkia, joka voisi toimia uskottavana kulttuuripääkaupunkina. No, joku Taidekaupunki Mänttä-Vilppulan ehdokkuus nyt nauratti Oulua enemmän.
Mutta tuo tutkimus oli outo. Useamman kaupungin kohdalla ongelmalähiöiksi oli päätynyt 0 asukkaan teollisuusalueita, mm. Oulun Rusko.
Menee postinumeroalueittain, Ruskossa on asutusta, mutta vähäsen ja samaan postinumeroalueeseen kuuluu Heikinharju. Ja koska tämä postinumeroalue on asukasmäärältään pieni, ongelmatapaukset nousevat helpommin esille. Sillähän se tilasto vääristyykin, sillä jos miettii kuka päätyy asumaan tönöön teollisuusalueen reunalle, niin tuskin kukaan kovin hyvin menestyvä.
Hyvä, että lähdetään todella selvittämään. Ainakin Meri-Toppilassa, Rajakylässä ja Puolivälinkankaalla asuu todella huono-osaisia ihmisiä. Nuorisotyöttömyys, syrjäytyminen ja päihdeongelmat rehottavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pai kirjoitti:
Näin ihan tavallisena oululaisena sanoisin, että Oulun ongelma on se, ettei päättäjiä kiinnosta juuri muu kuin kaupungin tulojen maksimointi. Sekin olisi ihan jees, jos se jotakin kautta valuisi kaupunkilaisten parhaaksi, mutta lähinnä se näkyy suureellisten ja monien mielestä turhien rakennusprojektien määrässä. Vastikään oli myös sellainen tutkimus, jossa todettiin, että Oulun kaupunki mm. käyttää kaikkein vähiten rahaa peruskouluihin. Mielestäni se on aika lailla linjassa tuon uudemman tutkimuksen kanssa. Ouluun on viime vuosina perustettu ihan järkyttävän suuria, reilusti yli tuhannen oppilaan koulukolhooseja. Vaikea uskoa, että pienellä eka- tai tokaluokkalaisella olisi sellaisessa kovin turvallinen olo. Omaa karua kieltään ilmapiiristä kertonee myös syksyinen Riikka Moilanen ja ihmisroskat -case. Oulussa on paljon ihmisiä, joilla menee todella hyvin eikä sitä välitetä piilotella. Mutta paljon on myös niitä, joilla ei ole mennyt hyvin pitkään aikaan ja joiden kohtalo ei kiinnosta oikein ketään.
Tervydenhoito on Oulussa rempallaan, mt-ongelmaiset eivät saa hoitoa, opiskelijaterveyden kautta saa jonottaa jne
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, että lähdetään todella selvittämään. Ainakin Meri-Toppilassa, Rajakylässä ja Puolivälinkankaalla asuu todella huono-osaisia ihmisiä. Nuorisotyöttömyys, syrjäytyminen ja päihdeongelmat rehottavat.
Alle kolmikymppiset kuuluvat nuorisotakuun piiriin, yli kolmekymppiset saavat rauhassa syrjäytyä vaikka työvuosia heilläkin olisi vielä jäljellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa nyt ei ole yhtään kaupunkia, joka voisi toimia uskottavana kulttuuripääkaupunkina. No, joku Taidekaupunki Mänttä-Vilppulan ehdokkuus nyt nauratti Oulua enemmän.
Mutta tuo tutkimus oli outo. Useamman kaupungin kohdalla ongelmalähiöiksi oli päätynyt 0 asukkaan teollisuusalueita, mm. Oulun Rusko.
Rusko-Heikinharju on alueena monimuotoinen. Ruskossa on myös omakotitaloalue. Heikinharjussa on vastaanottokeskus, ja ilmeisesti siellä sijaitsi aikanaan mielisairaala, joten alueen asutus lienee osittain siltä pohjalta.
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalolähiöitä...
Oulun osalta luetelluista alueista puolet on kerrostalolähiöitä, 1 teollisuusalue-vastaanottokeskus ja loput pieniä ja kaukaisia maaseutupitäjiä josta työväestö on muuttanut jo lähemmäs Oulua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällainenkin löytyi netin syövereistä. Tämä vuodelta 2015 oleva raportti kuvaa mielestäni erinomaisesti, kuinka räikeästi hyvä- ja huono-osaisuus ovat erityneet Oulussa. Hyväosaisuus on kasautunut Oulujoen rannoille, etenkin joen eteläpuolelle. Sitten on monia tuollaisia noita 70-luvulla rakennetuja kerrostalolähiöitä, joissa asuu jo kolmannen polven toimeentulotukiasiakkaita, siis aivan todella köyhiä ihmisiä :(.
Oulussa on todella vähän vanhaa rahaa, mutta sitäkin enemmän businessrahaa 1990-2000-lukujen teknologiabuumin jäljiltä. Vaikka pahin buumi hiipuikin, ovat varallisuuserot edelleen todella räikeät, ja Oulu on suurista kaupungeista varmaan eniten epäonnistunut alueellisen eriarvoistumisen estämisessä. Samalla, kun huono-osaiset asuvat noissa ankeissa ja huonokuntoisissa kerrostalolähiöissä, on aivan joen rannoilla uusia luksuskerrostaloja ja yksityiskoteina toimivia valtavia palatseja ihan kuin jossan Beverly Hillsissä parin-kolmen kilometrin säteellä keskustasta. Missä muussa kaupungissa on tällaista?
Joku luokkatietoinen voisi masinoida bussikiertueen noille alueille. Eriarvoisuus on todella räikeää, ja ihmisten elinolot ihan totaalisen eri planeeltalta muutaman kilometrin säteellä. Kaupungilla on todellakin silmiin katsomisen paikka.
Ei kai kaupunginjohtaja epäile, että vika on tutkimuksessa ja/tai sen tekijässä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kaupunginjohtaja epäile, että vika on tutkimuksessa ja/tai sen tekijässä.
No eihän se nyt, herra paratkoon, voi kaupungin johdossakaan olla! Eiku...
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kaupunginjohtaja epäile, että vika on tutkimuksessa ja/tai sen tekijässä.
Onhan Oulussa huono-osaisuutta ja kaupunginosia, joissa on ongelmia, mutta tuon tutkimuksen määrittelemät "kaupunginosat" on naurettavia. Tutkimuksessa olisi ehdottomasti pitänyt ottaa huomioon asukastiheys, nyt siinä rinnastetaan jossain korvessa, yli 50 km Oulun keskustasta kuntaliitoksen mukana Ouluun liitetyt Haukiputaan syrjäkylät johonkin Helsingin Jakomäkeen. Naurettavaa. Nämä syrjäkylät ovat harvaanasuttua maaseutua, joista palvelut on viety jo joskus 20 vuotta sitten, niissä asuu vanhoja ihmisiä ja jokunen aikamiespoika, jotka ovat matalasti koulutettuja. Kaupunkilaisilla on kesämökkejä tutkimuksessa mainituilla alueilla, Martinniemessä ja Yli-Kiimingissä! Oulun huono-osaisimmat kaupunginosat, jotka sijaitsevat oikeasti kaupungissa, ovat Toppila, Rajakylä, Tuira (pohjoisen vastine Helsingin Kalliolle), Puolivälikangas ja Kaukovainio. Todennäköisesti myös tuossa järjestyksessä. Jokainen paikkakuntalainen tietää nämä lähiöt ja niiden ongelmat, mitkä aiheutuvat siitä, että niihin on rakennettu muutamien vuokrakerrostalojen keskittymät. Joka tapauksessa, tutkimuksen luettelemat Oulun "kaupunginosat" kertovat siitä, että tutkijoilla on ollut etelän "suurkaupunki" -lasit päässä. Aika röhönaurut pääsi, kun luin lehdestä että rinnastavat esim. Yli-Kiimingin Jakomäkeen tai Hervantaan.
Helsinginkin osalta oli kyllä perin kummallinen "tilastotieto" eli Roihupelto ongelmalähiö?
Se on teollisuusalue, jossa myös jonkin verran toimitiloja.
Jos siellä joku spurgu asuuu kellarissa, niin ei kai tämän perusteella mitään tilastoa voi tehdä? Toimittajien ammattitaito nyt on mitä on ja taas tuli nähtyä. Ei mitään lähdekritiikkiä. Olisi pitänyt vähän tarkistaa tätä listaa.
Ihmettelen toki tätä Vauhkostakin, että suoltaa tällaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kaupunginjohtaja epäile, että vika on tutkimuksessa ja/tai sen tekijässä.
Onhan Oulussa huono-osaisuutta ja kaupunginosia, joissa on ongelmia, mutta tuon tutkimuksen määrittelemät "kaupunginosat" on naurettavia. Tutkimuksessa olisi ehdottomasti pitänyt ottaa huomioon asukastiheys, nyt siinä rinnastetaan jossain korvessa, yli 50 km Oulun keskustasta kuntaliitoksen mukana Ouluun liitetyt Haukiputaan syrjäkylät johonkin Helsingin Jakomäkeen. Naurettavaa. Nämä syrjäkylät ovat harvaanasuttua maaseutua, joista palvelut on viety jo joskus 20 vuotta sitten, niissä asuu vanhoja ihmisiä ja jokunen aikamiespoika, jotka ovat matalasti koulutettuja. Kaupunkilaisilla on kesämökkejä tutkimuksessa mainituilla alueilla, Martinniemessä ja Yli-Kiimingissä! Oulun huono-osaisimmat kaupunginosat, jotka sijaitsevat oikeasti kaupungissa, ovat Toppila, Rajakylä, Tuira (pohjoisen vastine Helsingin Kalliolle), Puolivälikangas ja Kaukovainio. Todennäköisesti myös tuossa järjestyksessä. Jokainen paikkakuntalainen tietää nämä lähiöt ja niiden ongelmat, mitkä aiheutuvat siitä, että niihin on rakennettu muutamien vuokrakerrostalojen keskittymät. Joka tapauksessa, tutkimuksen luettelemat Oulun "kaupunginosat" kertovat siitä, että tutkijoilla on ollut etelän "suurkaupunki" -lasit päässä. Aika röhönaurut pääsi, kun luin lehdestä että rinnastavat esim. Yli-Kiimingin Jakomäkeen tai Hervantaan.
Tuijotettu prosenttiosuuksia ihan sokeasti. Onhan se iso osuus, jos vaikka 300 asukkaasta 100 on työttömiä, kouluttamattomia vanhuksia tai muita pienituloisia.
Alue: Aihe vapaa
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/44c78afb-cb3e-473a-a927-29c41453fcbe