Miksiköhän ihan älykkäätkin ihmiset uskovat johonkin tiettyyn uskontoon kuten esim. kristinusko?
Ihmettelen eniten miksi jotkut uskovat juuri tiettyyn uskontoon ja tiettyyn "kirjaan" kuten esim. Raamattuun.
Kommentit (371)
Älykkyys ja usko eivät sulje pois toisiaan, siksi myös älykäs voi uskoa. Älykkyys on vain yksi ominaisuus ihmisessä eikä sillä ole uskon kanssa mitään tekemistä.
aivopesua on ollut aina. Ihmisen mieli on loppujen lopuksi aika helposti muovailtava ja helpoiten siihen pystyy kun luo pelkoja. Kuolemaahan kaikki pelkää niin sitten voi satuilla kuoleman jälkeisestä elämästä.
Minulle on ihan ok jos joku on uskovainen, oma asiansa. Erittäin huolestuttavaa on, että maamme johdossa on lestadiolaisia ja uskon veljet ja siskot pitävät toistensa puolta. Ei valtiota voi johtaa uskoen mielikuvitusolentoon.
Niimpä niin. Uskon, että Jumala loi maailman ja hän toteuttaa jotakin suunnitelmaa ihmisen kautta jonka loi. Uskon, että Jumala tuli ihmiseksi ja sovitti meidän syntimme ja uskomalla häneen ja tekemällä parannuksen saan syntini anteeksi. Lisäksi uskon, että meidän kaikkien on kerran tehtävä tili elämästämme hänen valtakunnassaan. Pyydän Jumalaa pitämään nimeni aina siellä Karitsan Elämänkirjassa.
Uskon siis siksi, että en joutuisi sinne huonoon paikkaan.
Vaikka et uskoisi Jumalaan uskot kuitenkin moniin muihin asioihin joita et näe etkä voi todistaa. Niin sanottuun tieteeseen uskovatkin perustavat tietonsa tosiasiallisesti uskoon.
Ateismi on ainoa uskonto kellekkään, joka kehtaa väittää itseään älykkääksi. Miksi uskoa jeesukseen, kun on lentävä spagetti monster? Juuri niin, ei mikskään... Pitää olla aika daiju et uskoo raamattuun.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen eniten miksi jotkut uskovat juuri tiettyyn uskontoon ja tiettyyn "kirjaan" kuten esim. Raamattuun.
Harvemmin kovin älykkäät kuitenkaan.
Niiitä vtittaa kuolla kun niillä on iso omaiisuuus.
Lainaus eräältä sivustolta:
Risti ja viisaus
” Heti aamulla ylipapit pitivät neuvottelun vanhimpien ja lainopettajien kanssa, ja sitten neuvosto teki päätöksen…” (Mark. 15:1)
” Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. Onhan kirjoitettu: - Minä hävitän viisaitten viisauden ja teen tyhjäksi ymmärtäväisten ymmärryksen. Missä ovat viisaat ja oppineet, missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hulluudeksi? Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat.” (1 Kor. 1:15-21)
niinuskonsen kirjoitti:
Vaikka et uskoisi Jumalaan uskot kuitenkin moniin muihin asioihin joita et näe etkä voi todistaa.
Ja sitten esimerkkejä näistä, kiitos. Ja mielellään sellaisia missä et sotke sanan ”usko” eri merkityksiä (faith/belief) keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Koska usko antaa mm. toivoa ja lohtua. Ja ehkä tiettyyn usknotoon siksi, että uskonto elää myös yhteisösssä; pidetään tärkeää ja rvokkaanaa, että voi nauttia ja iloita tradtioista yhdessä muiden suunnilleen samanmielisten kanssa. Esimerkiksi Joulun viettäminen yksin olisi vähän tylsää.
Minä en ole ikinä viettänyt uskonnollista joulua elämäni aikana. Ei ole myöskään ollut tylsää enkä ole ollut yksin.
Vierailija kirjoitti:
Mutta itse pidän todennäköisenä, että on joku ihmistä suurempi voima.
Miksi pidät todennäköisenä sellaista mistä ei ole mitään havaintoja tai todisteita eikä sitä voi mitenkään loogisesti perustella?
Vierailija kirjoitti:
Lainaus eräältä sivustolta:
Risti ja viisaus
” Heti aamulla ylipapit pitivät neuvottelun vanhimpien ja lainopettajien kanssa, ja sitten neuvosto teki päätöksen…” (Mark. 15:1)
” Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. Onhan kirjoitettu: - Minä hävitän viisaitten viisauden ja teen tyhjäksi ymmärtäväisten ymmärryksen. Missä ovat viisaat ja oppineet, missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hulluudeksi? Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat.” (1 Kor. 1:15-21)
Kristinuskon useissa vaiheissa usko joutuu vastakkain viisauden ja oppineisuuden kanssa. Jeesusta tuomitsemaan kokoontui juutalaisen kansan merkittävimmät ja oppineimmat miehet: ylipapit, vanhimmat, lainopettajat. Samoin apostoli Paavali joutui Korintin seurakunnassa kohtaamaan tilanteen, jossa väki oli jakaantunut hyvin koulutettujen ja oppineiden ja ns. tavallisen seurakuntaväen kesken. Myöskin apostolina toiminut Apollos ja hänen kumppaninsa vetosivat oppineisuudellaan ja fiksuudellaan korinttolaisiin. Myös toisissa tilanteissa Paavali joutui vastatusten filosofien ja eliitin kanssa. Samoin monet muut evankeliumin julistajat eri tilanteissa.
Erityistä tässä vastakkainasettelussa, niin Jeesuksen kuin Paavalinkin kohdalla, on se, että heillä ei suinkaan ole ajatuksena ryhtyä filosofiseen mittelöön tai yrittää poliittisin puhein kääntää toisinajattelijoiden päätä. Jeesuksen kohtalo ei sekään ole mikään siisti diplomaatin diplomaattinen teloitus vaan häpeällinen ja lohduton kuolema, josta ei luulisi jäävän apostoleille leuhkittavaa. Koko tilanne huutaa äärimmäistä vastakohtaisuutta. Suuri opettaja saa roiston kohtalon.
Vierailija kirjoitti:
Mullapa on tutkitusti korkeampi älykkyysosamäärä kuin suurella osalla Mensalaisista, ja olen silti uskovainen. Ehkäpä ap ymmärtäisi paremmin, jos olisi huippuälykäs. Kun on riittävästi kapasiteettia, voi analysoida riittävän monesta kulmasta ja sitten ymmärtää, miksi älykäskin uskoo.
Mutta itse pidän todennäköisenä, että on joku ihmistä suurempi voima. Uskon myös tieteeseen, eikä se ole ristiriidassa uskontoni kanssa mielestäni mitenkään. Ihminen ei ole koskaan ollut niin fiksu että tietäisi kaikesta kaiken, eikä ole vieläkään.
Tietenkään korkea älykkyysosamäärä ei takaa sitä että kukaan olisi oikeassa, ei uskova eikä ateisti.
Skannaa paperit missä sun ÄO tulee ilmi ja linkitä tänne. Puhut paljon älykkyydestäsi, joten haluamme todisteet.
Kaikki riippuu tietoisuuden tasosta ja siitä kuinka paljon on avautunut korkeamman Itsen tietoisuudelle.
Siksi, että uskonto on uskonto. Ei sitä tarvitse selittää tieteellisesti. Se perustuu omiin kokemuksiin ja tuntemuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta itse pidän todennäköisenä, että on joku ihmistä suurempi voima.
Miksi pidät todennäköisenä sellaista mistä ei ole mitään havaintoja tai todisteita eikä sitä voi mitenkään loogisesti perustella?
Koska olisi epätodennäköistä, että kaikki olisi vain ilmestynyt tyhjästä.
Yhtä loogisestihan tuon korkeamman voiman olemassaolon voi perustella kuin sen, että kaikki on ilmestynyt olemattomasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullapa on tutkitusti korkeampi älykkyysosamäärä kuin suurella osalla Mensalaisista, ja olen silti uskovainen. Ehkäpä ap ymmärtäisi paremmin, jos olisi huippuälykäs. Kun on riittävästi kapasiteettia, voi analysoida riittävän monesta kulmasta ja sitten ymmärtää, miksi älykäskin uskoo.
Mutta itse pidän todennäköisenä, että on joku ihmistä suurempi voima. Uskon myös tieteeseen, eikä se ole ristiriidassa uskontoni kanssa mielestäni mitenkään. Ihminen ei ole koskaan ollut niin fiksu että tietäisi kaikesta kaiken, eikä ole vieläkään.
Tietenkään korkea älykkyysosamäärä ei takaa sitä että kukaan olisi oikeassa, ei uskova eikä ateisti.
Skannaa paperit missä sun ÄO tulee ilmi ja linkitä tänne. Puhut paljon älykkyydestäsi, joten haluamme todisteet.
En. Mistäs tietäisit että paperi edes olisi minun?
Lisäksi tekemäni testi ei ollut viihteellinen, siitä ei saa sellaista diplomia mitä vaikka mensan testistä. Joutuisin ottamaan printscreenit omastakannasta tai pyytämään psykologilta todistuksen.
Logiikka. Esim. joko Jumala on olemassa, tai ei ole.
Jos totuus on että Jumala on olemassa, ja vaikka Raamattu totta, eikö ole älykästä uskoa se ja elää sen mukaan? Päinvastaisessa tapauksessa on älykästä olla ateisti ja elää ateismin mukaan.
Tiede ja rationaalinen ajattelu versus uskonto palvelevat eri tarkoituksia. Eivät ole aina toisiaan vastaan, vaan täydentävät toisiaan. Kysyvät eri kysymyksiä. Antavat täydentäviä vastauksia ja näkökulmia. Uskontoa tai jumalan olemassaoloa ei tarvitse tieteellisesti todistaa, koska usko on uskoa ja tiede tiedettä.
T: ei-uskovainen, joka ymmärtää uskonnon tärkeyden ja merkityksen monille.
Juuri siksi että pitää sitä luotettavana.