Aikuiset lapset jotka saavat vanhemmiltaan taloudellista tukea.
Mikä ilmiö on tämä että aikuiset lapset saavat vanhemmilta kuukausittain suuriakin summia rahaa jotta selviävät arjestaan.
Ymmärrän että joskus voi joutua lainaamaan 10-50e rahaa vanhemmiltaan mutta satasia kuussa on mielestäni liikaa.
Eikö aikuisen kuuluisi tulla omillaan toimeen
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Itse saan vanhemmilta ja isovanhemmilta syntymäpäivänä ja jouluna yhteensä n. 500 € ja kaks kertaa viimeisen kymmenen vuoden aikana olen saanu 3999 € (verotta lahjoitettu aa), kun ovat myyneet rahasto-osuuksia tai muuta.
Ovat molemmat keskiluokkaisissa ammateissa, ovat vaan eläneet säästeliäästi ja haluavat avustaa, vaikka olen sanonut aina, ettei tarvitsisi ja tarkoittanut sitä. Hassua tässä on, että exäni oli aina jotenkin kateellinen näistä rahoista, vaikka ne loppupeleissä olivat hyödyksi yhteiselle taloudemme. Hän ei vaan koskaan saanu itse vanhemmiltaan rahaa. Koulusta valmistumisesta äitinsä lupasi tietyn rahasumman ja sai sen kyllä, mutta joutui itse siitä muistuttamaan 😣
Munkin ex-mies oli näistä mun vanhemmilta saamista rahoista katkera ja kateellinen, vaikka itse tulin toimeen ihan hyvin ja exäni eli työttömänä siivelläni. On pari kertaa eronkin jälkeen tilittänyt, kuinka epäoikeudenmukaista on, että eivät ole hänen vanhempiaan. No joo, eron myötä katkesi mun rahahanat exälle ja sen haaveet vanhempieni tulevista perinnöistä. Nyt pitäisi selvitä exän ihan omillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisivatko alapeukuttajat kertoa, mikä siinä on väärin, etten halua vastaanottaa vanhemmiltani rahaa vaan tulla toimeen omillani?
Jos tuohon 250€/kk -kuvioon ei liittynyt mitään sellaista, että vanhemmat olisivat pyrkineet ohjailemaan elämääsi tai pyytäneet apuasi käytännön hommissa ylenmäärin, "koska tuemme sinua", niin en ymmärrä tuollaista kiukuttelua. Jos kerran olet aikuinen ihminen ja tulet omillasi toimeen, niin miten tuollainen pikkuraha sitä horjuttaisi? Sen sijaan että kiukuttelet vanhemmillesi, olisit voinut lahjoittaa rahat vaikka lapsillesi tai johonkin itsellesi tärkeään hyväntekeväisyyskohteeseen.
Aiotko luopua perinnöstäsikin valtion hyväksi, koska "tulet toimeen omillasi"? Vanhempasi pyrkivät vain fiksusti siirtämään sinulle omaisuutta verovapaiden lahjoitusten puitteissa. He ovat luultavasti arvioineet, etteivät tule tarvitsemaan kaikkea varallisuuttaan kuolemaansa asti ja haluavat siirtää sitä fiksusti eteenpäin. Jos sinulla olisi lapsia, vanhempasi luultavasti lahjoittaisivat näillekin.
No vanhempanihan siinä kiukuttelivat, enkä minä. Minä en koko aikana sanonut vanhemmilleni mitään negatiivista, lähetin vain saamani "ei toivutut rahat" takaisin vanhempieni tilille, kun pyyntö lopettaa tuen maksaminen ei tehonnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani maksoivat minulle "tukea" 250€/kk pitkälti yli kolmikymppiseksi, vaikka olin ilmoittanut etten tarvitse. Vaikka kieltäydyin, rahanmaksu ei loppunut. Lopulta rahantulo loppui, kun olin puoli vuotta maksanut rahat aina takaisin vanhempieni tilille. Lopettamista seurasi haukkumisryöppy vanhemmilta "tyhmyydestäni" ja pari vuotta kestänyt välien huononeminen.
Olen akateeminen hyvätuloinen nainen. Vanhempani ilmeisesti halusivat nähdä minut itsestään riippuvaisina.
Voisivatko alapeukuttajat kertoa, mikä siinä on väärin, etten halua vastaanottaa vanhemmiltani rahaa vaan tulla toimeen omillani?
No olithan sä nyt hemmetin tyhmä, ihan oikeassa vanhempasi olivat. Heillä ilmeisesti mielessä siirtää omaisuuttaan sulle pikkuhiljaa ja pienentää perintöveroa. Vai etkö meinaa ottaa perintöäkään vastaan?
Olisit pistänyt jonnekin säästötilille tai vaikka valittuihin hyväntekeväisyyskohteisiin jos siltä tuntuu. Tai omille lapsillesi. Tai jos olet sinkku vela, Valtiokonttori olisi aikanaan kiittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani maksoivat minulle "tukea" 250€/kk pitkälti yli kolmikymppiseksi, vaikka olin ilmoittanut etten tarvitse. Vaikka kieltäydyin, rahanmaksu ei loppunut. Lopulta rahantulo loppui, kun olin puoli vuotta maksanut rahat aina takaisin vanhempieni tilille. Lopettamista seurasi haukkumisryöppy vanhemmilta "tyhmyydestäni" ja pari vuotta kestänyt välien huononeminen.
Olen akateeminen hyvätuloinen nainen. Vanhempani ilmeisesti halusivat nähdä minut itsestään riippuvaisina.
Voisivatko alapeukuttajat kertoa, mikä siinä on väärin, etten halua vastaanottaa vanhemmiltani rahaa vaan tulla toimeen omillani?
Millä tavoin sinut saa riippuvaiseksi 250 €:lla?
No ei saanutkaan muualla kuin vanhempieni mielikuvissa. Ja minusta heidän reaktionsa oli kohtuuton. Kai aikuinen ihminen saa päättää, ottaako rahaa vastaan, ilman että siitä täytyy pari vuotta mököttää?
Miten tuo ilmeni? Edellytettiin esim. siivouspalvelua vastineeksi?
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärrän, että vanhemmat auttavat esim. opiskelijaa, mutta en kyllä ymmärrä sitä, että 45-vuotias työssäkäyvä ihminen maksattaa laskujaan vanhemmillaan, tai on muutoin aina parkumassa isää ja äitiä apuun. Tehokkaasti tällä taktiikalla saa katkaistua välit myös muihin sisaruksiin. Meillä yksi sisarussarjasta on tällainen kenellä ei ole koskaan rahaa sähkölaskuun, mutta ulkomaanmatkaan ja tekokynsiin sitten taas viikon päästä löytyy...
Elämässä tärkeys järjestys pahasti pielessä jos maksattaa laskut vanhemmillaan ja ostelee rakennekynsiä ja matkoja
Vierailija kirjoitti:
Sain pari tonnia "joulurahaa" vanhemmiltani ihan pyytämättä. Käyn töissä, elätän itseni ja olen maksanut talot sun muut pois ja asiat ovat täysin mallillaan, eli pärjäisin kyllä ilmankin. Miksi tämä haittaisi ketään?
Alotuksessa ei nyt ihan tästä taitettu puhua....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani maksoivat minulle "tukea" 250€/kk pitkälti yli kolmikymppiseksi, vaikka olin ilmoittanut etten tarvitse. Vaikka kieltäydyin, rahanmaksu ei loppunut. Lopulta rahantulo loppui, kun olin puoli vuotta maksanut rahat aina takaisin vanhempieni tilille. Lopettamista seurasi haukkumisryöppy vanhemmilta "tyhmyydestäni" ja pari vuotta kestänyt välien huononeminen.
Olen akateeminen hyvätuloinen nainen. Vanhempani ilmeisesti halusivat nähdä minut itsestään riippuvaisina.
Voisivatko alapeukuttajat kertoa, mikä siinä on väärin, etten halua vastaanottaa vanhemmiltani rahaa vaan tulla toimeen omillani?
Millä tavoin sinut saa riippuvaiseksi 250 €:lla?
No ei saanutkaan muualla kuin vanhempieni mielikuvissa. Ja minusta heidän reaktionsa oli kohtuuton. Kai aikuinen ihminen saa päättää, ottaako rahaa vastaan, ilman että siitä täytyy pari vuotta mököttää?
Itse lähiinä ihmettelen miten koet olevasi riippuvainen vanhemmistasi?
Parempi kai sitä rahaa on antaa kun tarve on eikä jättää perinnöksi. Vanhempani eivät ole Otto-automaatteja enkä pyydä heiltä rahaa. He ovat halunneet maksaa kulujani, kuten vuokria ja auton huoltoja, jotta olen voinut tehdä sijoituksia omilla palkkatuloilla. Olen oppinut käyttämään rahaa järkevästi huolimatta vanhempien rahallisesta tuesta.
Nuorimmaiseni vielä opiskelee ja minä ja isänsä koetaan tarpeelliseksi tukea sitä elämän köyhintä aikaa. Harvoin tyttö itse kysyy rahaa, mutta laitan aina joskus omaksi iloksi 50€ hänen tililleen. Sitten tulee perheen yhteisessä whatsappissa kuvia, kun lohikeitto porisee hellalla. Lämmittää sydäntä, kun laps saa parempaa ruokaa, kuin ainaista makaroonia ja jauhelihaa<3
Silppu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silppu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi noin harmittaa se, mihin toiset päättävät rahansa käyttää? Kateellisuutta ilmassa? Ei se mitenkään ihmisen luonnetta kasvata, että pitäisi vaikka opiskeluaika kitkuttaa makaronilla ja tonnikalalla. Katkeraksi ja pahansuovaksi tekee ihmisen.
Ei minun tarvitse olla kateellinen kenellekkään.
Mielestäni lapset pitää opettaa siihen että vanhempi ei ole mikään Otto automaattiVarmaan aika harva vanhempi antaisi rajattomasti rahaa lapselleen vaikka merkkilaukkuihin ja baarissä käymiseen ja muuhun turhaan. Mutta miksi ihmeessä ei voisi antaa vaikka muutamaa satasta elämisen kuluihin opiskelijalle? Miksi lainanotto olisi parempi?
Rahan antamisen ja velkaantumisen välissä on vaihtoehtoja esim töissäkäyminen
Riippuu varmaan siitä mitä opiskelee ja myös jokaisen voimavaroista. Joillakin aloilla opiskelu on kokopäivätyötä plus kotona tehtävä opiskelu, ei siinä käydä töissä oppimisen pahasti kärsimättä.
Vierailija kirjoitti:
Sain pari tonnia "joulurahaa" vanhemmiltani ihan pyytämättä. Käyn töissä, elätän itseni ja olen maksanut talot sun muut pois ja asiat ovat täysin mallillaan, eli pärjäisin kyllä ilmankin. Miksi tämä haittaisi ketään?
Ei mua haittaa yhtään. Itse en aio ottaa mitään joululahjarahaa iäkkäiltä vanhemmiltani. Perinnöstäkin olen sanonut, että tekevät ihan miten haluavat. Esim lahjoitus hyväntekeväisyyteen yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani maksoivat minulle "tukea" 250€/kk pitkälti yli kolmikymppiseksi, vaikka olin ilmoittanut etten tarvitse. Vaikka kieltäydyin, rahanmaksu ei loppunut. Lopulta rahantulo loppui, kun olin puoli vuotta maksanut rahat aina takaisin vanhempieni tilille. Lopettamista seurasi haukkumisryöppy vanhemmilta "tyhmyydestäni" ja pari vuotta kestänyt välien huononeminen.
Olen akateeminen hyvätuloinen nainen. Vanhempani ilmeisesti halusivat nähdä minut itsestään riippuvaisina.
Voisivatko alapeukuttajat kertoa, mikä siinä on väärin, etten halua vastaanottaa vanhemmiltani rahaa vaan tulla toimeen omillani?
Millä tavoin sinut saa riippuvaiseksi 250 €:lla?
No ei saanutkaan muualla kuin vanhempieni mielikuvissa. Ja minusta heidän reaktionsa oli kohtuuton. Kai aikuinen ihminen saa päättää, ottaako rahaa vastaan, ilman että siitä täytyy pari vuotta mököttää?
Itse lähiinä ihmettelen miten koet olevasi riippuvainen vanhemmistasi?
En ole yhdessäkään viestissäni kertonut kokevani, että olisin ollut aikuisena taloudellisesti riippuvainen vanhemmistani. Mistä sait sellaisen käsityksen?
Kirjoituksellani tahdoin kertoa, että läheskään aina lasten taloudellinen tukeminen ei ole pakko eikä edes lapsen itsensä toive. Joillain vanhemmilla on pakonomainen tarve olla "tarpeellinen" lapsilleen lasten aikuistuttua ja avusta kieltäytyminen saattaa johtaa välirikkoon.
Tämä nyt on ihan perhekohtainen juttu!
Toinen auttaa, jotta lapsen perhe saa välttämättömän. Toiselle se on verosuunnittelua. Kellä mitäkin. Ongelma vain, jos antajalla ei ole oikeasti vara antaa tai jos antamalla käytetään väärin valtaa tai tehdään eriarvoisiksi lapsia.
Minä siirrän omalle lapselle (alaikäinen) minkä voin. Samoin omat vanhemmat lapselleni ja meille keski-ikäisille.
Samoin tehdään niin, että vanhin piffaa kaikenlaista, mikä ei verottajaa kiinnosta. Juhlia, matkoja, irtainta.
Ja jos vanhemmat tarvitsevat joskus, niin tietysti autan heitä sitten!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei?
Usein vanhemmilla on asiat taloudellisesti kunnossa ja varallisuutta halutaan siirtää seuraavalle sukupolvelle siinä vaiheessa, kun rahoille on eniten tarvetta.
Mitä sitä perinnöllä sitten enää mitään tekee, kun omat lapset ovat muuttaneet kotoa ja asuntolaina on jo maksettu. Enemmän niistä rahoista on hyötyä ruuhkavuosina.
Meillä juuri näin. Ja kaikki sisarukset ja puolisotki ollaan hyvin toimeentulevia työssä käyviä, eli pärjättäisiin kyllä ilmankin. Mutta olishan se älytöntä vanhusten pantata rahojaan, joita eivät itse saa kaikki matkusteluun ja harrastuksiinsa käytettyä, ihan vain sitä varten, että sitten päästään maksamaan enemmän perintöveroa.
Jaahas. Perintöverosta onkin pelote...
Muistakaa kumminkin laittaa ylös saadut rahasummat. Äkkiä menee sisarusten välit poikki kun joku saa enemmän. Meillä appi antaa 500-5000 e välillä miehen veljen lapselle.
Ja mummo antaa hänelle myös 100 e vähän väliä. Kyseessä on 30-vuotias ”vähän avuton” tyyppi.
Kivaahan tuo ei ole kun meidän lapset saa sen 50 e joulurahaa.
Tasan ei käy onnen lahjat😳
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani maksoivat minulle "tukea" 250€/kk pitkälti yli kolmikymppiseksi, vaikka olin ilmoittanut etten tarvitse. Vaikka kieltäydyin, rahanmaksu ei loppunut. Lopulta rahantulo loppui, kun olin puoli vuotta maksanut rahat aina takaisin vanhempieni tilille. Lopettamista seurasi haukkumisryöppy vanhemmilta "tyhmyydestäni" ja pari vuotta kestänyt välien huononeminen.
Olen akateeminen hyvätuloinen nainen. Vanhempani ilmeisesti halusivat nähdä minut itsestään riippuvaisina.
Voisivatko alapeukuttajat kertoa, mikä siinä on väärin, etten halua vastaanottaa vanhemmiltani rahaa vaan tulla toimeen omillani?
No olithan sä nyt hemmetin tyhmä, ihan oikeassa vanhempasi olivat. Heillä ilmeisesti mielessä siirtää omaisuuttaan sulle pikkuhiljaa ja pienentää perintöveroa. Vai etkö meinaa ottaa perintöäkään vastaan?
Olisit pistänyt jonnekin säästötilille tai vaikka valittuihin hyväntekeväisyyskohteisiin jos siltä tuntuu. Tai omille lapsillesi. Tai jos olet sinkku vela, Valtiokonttori olisi aikanaan kiittänyt.
Ei kaikki ota perintöä vastaan. Tiedän ainakin kaksi ihmistä, jotka ovat kieltäytyneet perinnöstä.
Onhan se ainakin miehen kohdalla todella noloa saada vanhemmilta rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani maksoivat minulle "tukea" 250€/kk pitkälti yli kolmikymppiseksi, vaikka olin ilmoittanut etten tarvitse. Vaikka kieltäydyin, rahanmaksu ei loppunut. Lopulta rahantulo loppui, kun olin puoli vuotta maksanut rahat aina takaisin vanhempieni tilille. Lopettamista seurasi haukkumisryöppy vanhemmilta "tyhmyydestäni" ja pari vuotta kestänyt välien huononeminen.
Olen akateeminen hyvätuloinen nainen. Vanhempani ilmeisesti halusivat nähdä minut itsestään riippuvaisina.
Voisivatko alapeukuttajat kertoa, mikä siinä on väärin, etten halua vastaanottaa vanhemmiltani rahaa vaan tulla toimeen omillani?
Millä tavoin sinut saa riippuvaiseksi 250 €:lla?
No ei saanutkaan muualla kuin vanhempieni mielikuvissa. Ja minusta heidän reaktionsa oli kohtuuton. Kai aikuinen ihminen saa päättää, ottaako rahaa vastaan, ilman että siitä täytyy pari vuotta mököttää?
Itse lähiinä ihmettelen miten koet olevasi riippuvainen vanhemmistasi?
En ole yhdessäkään viestissäni kertonut kokevani, että olisin ollut aikuisena taloudellisesti riippuvainen vanhemmistani. Mistä sait sellaisen käsityksen?
Kirjoituksellani tahdoin kertoa, että läheskään aina lasten taloudellinen tukeminen ei ole pakko eikä edes lapsen itsensä toive. Joillain vanhemmilla on pakonomainen tarve olla "tarpeellinen" lapsilleen lasten aikuistuttua ja avusta kieltäytyminen saattaa johtaa välirikkoon.
Samaa mieltä.
Mistä me täällä tänään puhutaan? Rettingeistä, Pauligeista, Erkoista ja Herlineistä vai... ?
Ei se keltään ole pois, jos vanhemmat auttaa taloudellisesti aikuista lasta. Pääasia on, että tämä aikuinen lapsi ei varasta ja kiristä rahaa vanhemmiltaan. Näitäkin tapauksia on liian paljon. Omat vanhempani halusivat auttaa minua taloudellisesti kun jouduin työttömäksi. Laskut ja vuokran maksoin itse. Kaikessa muussa (yllättävässä) menossa he auttoivat, mm. ostamalla uudet talvikengät, kunnon toppatakin ja pesukoneen.
Monissa varakkaissa suvuissa varallisuutta siirretään eteenpäin jo varhain eikä odoteta siihen asti, että edellinen sukupolvi kuolee. Elinikä on noussut ja yhä useampi saa perintönsä vasta kuuskymppisenä. On siis ihan järkevää siirtää varallisuutta jo aiemmin. Tämä mahdollistaa seuraavan sukupolven vaurastumisen nuoremmalla iällä, kun omistusasuntoon päästään kiinni jo nuorena, on mahdollisuus sijoittaa sekä ottaa riskejä esim perustamalla yritys. Kaverini on 29 v, hänellä on velaton sijoitusasunto ja yli puolet maksettuna asunnosta, jossa asuu. On saanut syntymästään lähtien molemmilta vanhemmiltaan sekä kaikilta neljältä isovanhemmaltaan joka kolmas vuosi summan, jonka saa lahjoittaa verovapaasti. Paljon järkevämpää kuin että hän odottaisi ensin isovanhempiensa kuolemaa ja sen jälkeen vielä vanhempiensa kuolemaa.
Minä ymmärrän, että vanhemmat auttavat esim. opiskelijaa, mutta en kyllä ymmärrä sitä, että 45-vuotias työssäkäyvä ihminen maksattaa laskujaan vanhemmillaan, tai on muutoin aina parkumassa isää ja äitiä apuun. Tehokkaasti tällä taktiikalla saa katkaistua välit myös muihin sisaruksiin. Meillä yksi sisarussarjasta on tällainen kenellä ei ole koskaan rahaa sähkölaskuun, mutta ulkomaanmatkaan ja tekokynsiin sitten taas viikon päästä löytyy...