Aikuiset lapset jotka saavat vanhemmiltaan taloudellista tukea.
Mikä ilmiö on tämä että aikuiset lapset saavat vanhemmilta kuukausittain suuriakin summia rahaa jotta selviävät arjestaan.
Ymmärrän että joskus voi joutua lainaamaan 10-50e rahaa vanhemmiltaan mutta satasia kuussa on mielestäni liikaa.
Eikö aikuisen kuuluisi tulla omillaan toimeen
Kommentit (79)
Perintövero on pikku juttu siihen, että hoivalaitokset vetää rahat paratiisiyhtiöihin. Kun jos on omaisuutta, eri vanhus saa tukea ennen kuin sen myy.
Kannattaa lahjoittaa ajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Mistä me täällä tänään puhutaan? Rettingeistä, Pauligeista, Erkoista ja Herlineistä vai... ?
Ei vaan niistä, jotka ovat maksaneet esim 1200€/kk asuntolainaa ja maksettuaan velkansa loppuun huomaavat, että heillä on joka kuukausi 1200 € ylimääräistä rahaa.
Ap:n ihmettely on kyllä ihan täyttä kateutta.
Minä olen 48 jo ja sain juuri vanhemmiltani 4000 euroa ja veljeni sai saman summan. Kumpikaan ei pyytänyt mitään, mutta vanhempani halusivat antaa nuo rahat. Joka joulu on saatu rahaa ja muutenkin he haluavat ostella meille kaikenlaista ja antaa rahaa vähän väliä. En noita rahoja edes tarvitse, vaan ne menee ihan säästöön, mutta vanhemmillani vaan on niin paljon ylimääräistä rahaa, että he haluavat jakaa sitä meille perijöille pois jo näin eläessään.
Ja sitten vielä se, että mitäpä luulette kuinka paljon minua kiinmostaa se, että joku ei arvosta minua sen takia kun en ole joka ikistä senttiä itse ansainnut? Ei voisi vähempää nuo arvostukset kiinnostaa. :D
Vanhempani ovat koko aikuisikäni antaneet rahaa minulle sekä sisarukselleni. Olen 52 ja sisaruksenikin kohta 50 v. Sitten opiskelujen emme ole saaneet mitään kuukausiavustusta, joulu- ja syntymäpäivälahjoiksi kyllä. Nykyään myös lapsenlapset saavat heiltä raha-avustusta esim. ajokorttiin, omilleen muutosta jne. Ikinä emme ole pyytäneet ja välillä myös kieltäneet, mutta he ovat vain todenneet, että mitä näitä säästämään, kun teille tulevat lopuksi kuitenkin. Tällä tavalla toimien perintövero jää aikanaan pienemmäksi.
Omien lasten kohdalla aion toimia samoin.
Kaverini saa vanhemmiltaan suuret määrät rahaa. Ei siis suoraan tilisiirtoina, vaan käyttää luottokorttia, jonka laskut äitinsä sitten maksaa. Ja saa myös paljon käteistä rahaa, joka ei tietenkään näy missään kirjoissa eikä kansissa. Saa myös toiselta sukulaiselta rahaa, jolla ei ole omia lapsia. Toki tuon verottoman lahjoitussumman vuodessa, mutta paljon enemmän käteisellä. Tuhansia euroja kuukaudessa kuitenkin. Ja sitten nostaa työttömyyskorvauksia ja asumistukia.
Minä en saa mitään. Ei kyllä haittaisi vaikka joku antaisi. Mutta meillä ei suvuissa ole rikkaita, jotka voisivat antaa. Omaan elämiseensä menee.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n ihmettely on kyllä ihan täyttä kateutta.
Minä olen 48 jo ja sain juuri vanhemmiltani 4000 euroa ja veljeni sai saman summan. Kumpikaan ei pyytänyt mitään, mutta vanhempani halusivat antaa nuo rahat. Joka joulu on saatu rahaa ja muutenkin he haluavat ostella meille kaikenlaista ja antaa rahaa vähän väliä. En noita rahoja edes tarvitse, vaan ne menee ihan säästöön, mutta vanhemmillani vaan on niin paljon ylimääräistä rahaa, että he haluavat jakaa sitä meille perijöille pois jo näin eläessään.
Ja sitten vielä se, että mitäpä luulette kuinka paljon minua kiinmostaa se, että joku ei arvosta minua sen takia kun en ole joka ikistä senttiä itse ansainnut? Ei voisi vähempää nuo arvostukset kiinnostaa. :D
Mä en saa säännöllisesti rahaa, mutta aina joskus. Mun isä saa tällä hetkellä täyttä palkkaa ja täyttä eläkettä, ja heillä on tilillä kymmeniä tuhansia euroja rahaa, että ehkäpä hänellä on, mistä antaa. Eikä mua kiinnosta, jos se jotakuta harmittaa, miksi pitäisi kiinnostaa?
Miks ketään kiinnostaa toisten rahat? Olen 38v naimisissa, kahden lapsen äiti. Tienaan ihan mukavasti, samoin mieheni. Asumme silti isäni omistamassa asunnossa ja ajan isäni omistamalla autolla. Isä maksaa myös vastikkeen ja asunnon remontit, samoin auton huollot, uudet renkaat yms. Hän ei ollut läsnä elämässäni kovinkaan paljon kun olin lapsi tai nuori, tiedän että hän ostaa nyt kiintymystä ja yrittää hyvittää noita vuosia ja mikäs siinä, minulle sopii. Omat rahat menevät sijoituksiin, matkusteluun ja elämästä nauttimiseen (ulkona syöminen, konsertit yms.). Isän uutta vaimoa tämä luonnollisestikin harmittaa.
Olkaa onnellisia jos saatte rahaa vanhemmiltanne. Ja olkaa onnellisia jos saatte apua tai ihan mitä tahansa hyvää toisilta ihmisiltä. Minä mieheni ollaan aloitettu elämä nollasta, koska emme kumpikaan ole saanut eikä siis saada vieläkään mitään apua keneltäkään. Ystäviä emme halua esim lapsien hoidolla häiritä.
Meillä ei ole mitään hulppeaa elämää, mutta kaikki on itse kovalla työllä ansaittua. Kyllä silti tuntuisi kivalta saada vähän lepoa ja hemmottelua. Ehkä joskus vielä...
Jokaiselle lapsilleen voivat lahjoittaa molemmat vanhemmat 5000 e kolmen vuoden aikana. Ylimenevästä osasta pitää maksaa lahjaveroa.
Kyllä se valehtelee joka ei muka ole katkera siitä että ystävä tai muu tuttu porskuttaa vanhempiensa rahojen turvin jatkuvasti lomamatkoille ja ajelee uusimmilla autoilla.
Kyllä minua ainakin kismittää kun serkkupoika oli lapsena aina viimeisen päälle tyylikäs ja hänellä oli kaikki pelit ja vehkeet. Nyt aikuisena hän on isän yrityksessä töissä ilman papereita ja saa rahaa istumalla siellä. Bonuksia näyttää satelevan tiuhaan. Itse olen opiskellut hyvän ammatin mutta päivätöistähän ei rikastumaan pääse. Olen katkera tälle kultalusikka suussa syntyneelle serkulleni koska oma elämä on töitä töitä töitä ja rahaa ei mitenkään ekstraa koskaan ole. Lomamatkoista voi vaan haaveilla...ei se ole aina niin reilua tämä elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani maksoivat minulle "tukea" 250€/kk pitkälti yli kolmikymppiseksi, vaikka olin ilmoittanut etten tarvitse. Vaikka kieltäydyin, rahanmaksu ei loppunut. Lopulta rahantulo loppui, kun olin puoli vuotta maksanut rahat aina takaisin vanhempieni tilille. Lopettamista seurasi haukkumisryöppy vanhemmilta "tyhmyydestäni" ja pari vuotta kestänyt välien huononeminen.
Olen akateeminen hyvätuloinen nainen. Vanhempani ilmeisesti halusivat nähdä minut itsestään riippuvaisina.
Voisivatko alapeukuttajat kertoa, mikä siinä on väärin, etten halua vastaanottaa vanhemmiltani rahaa vaan tulla toimeen omillani?
Millä tavoin sinut saa riippuvaiseksi 250 €:lla?
No ei saanutkaan muualla kuin vanhempieni mielikuvissa. Ja minusta heidän reaktionsa oli kohtuuton. Kai aikuinen ihminen saa päättää, ottaako rahaa vastaan, ilman että siitä täytyy pari vuotta mököttää?
Itse lähiinä ihmettelen miten koet olevasi riippuvainen vanhemmistasi?
En ole yhdessäkään viestissäni kertonut kokevani, että olisin ollut aikuisena taloudellisesti riippuvainen vanhemmistani. Mistä sait sellaisen käsityksen?
Kirjoituksellani tahdoin kertoa, että läheskään aina lasten taloudellinen tukeminen ei ole pakko eikä edes lapsen itsensä toive. Joillain vanhemmilla on pakonomainen tarve olla "tarpeellinen" lapsilleen lasten aikuistuttua ja avusta kieltäytyminen saattaa johtaa välirikkoon.
Suutuit 250 €:n takia? Kuulostaa lähinnä oudolta.
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärrän, että vanhemmat auttavat esim. opiskelijaa, mutta en kyllä ymmärrä sitä, että 45-vuotias työssäkäyvä ihminen maksattaa laskujaan vanhemmillaan, tai on muutoin aina parkumassa isää ja äitiä apuun. Tehokkaasti tällä taktiikalla saa katkaistua välit myös muihin sisaruksiin. Meillä yksi sisarussarjasta on tällainen kenellä ei ole koskaan rahaa sähkölaskuun, mutta ulkomaanmatkaan ja tekokynsiin sitten taas viikon päästä löytyy...
Meillä taas sellainen, jolla on kaikki aina loppu kahvia ja tupakkaa myöten. Niihin tarvitaan apua. Mutta kaljaan menee sitten ihan joka centti, minkä muuten saa joko vaiheitten avulla vanhemmilta, tai lainattua jostain. Ja lainahan pitää maksaa takaisin, tai käy huonosti. Ja taas pyydetään vanhemmilta rahaa joillakin verukkeilla. Yhtään ei kai tule mieleen, että vanhemmilta loppuu rahat, lääkkeet jäävät ostamatta, ruokana on puuroa.
Ei kai siinä mitään, jos vanhemmat haluaa omaisuutta jakaa ennen perintöverojen kolahtamista. Esimerkiksi opintolainan saa lapselta maksaa pois verovapaasti, jolloin se voi olla vain ja ainoastaan järkevä kohde ylimääräisiä säästöjä sulattaa ennen kuin noutaja ja verottaja tulee.
Toki on sellaista ihan suoranaista vanhempien taloudellista hyväksikäyttöäkin, kun ei osata tai haluta ottaa vastuuta omasta elämästä. Nelikymppiset serkkuni vievät järjestäen laskunsa eläkkeellä olevalle isälleen maksettavaksi, kun eivät muka millään pärjää muuten taloudellisesti. Ovat ihan työssä käyviä aikuisia. Eno puhui taannoin, että kuulemma omaisuutta on jäljellä enää talo ja vanha auto. Jos tarvitsisi vaikka vähänkin remonteerata niin ei enää ilman lainaa onnistuisi. Niin hyvin ovat lapset rahansa pummineet kiltiltä isältään.
Kaksi eri asiaa, vaikka joku helposti samaan nuo niputtaisi.
Kaikkein tärkeintä olisi kai jokaisen oppia pärjäämään saamillaan tuloilla. Kyetä maksamaan laskunsa itse. Ei tule sitten ongelmia, jos vanhempien rahahanat sulkeutuu syystä tai toisesta. Itse annan nykyään silloin tällöin rahaa, kun ovat jo asuneet omillaan viisi vuotta. Hyvin osasivat raha-asiansa hoitaa heti alusta asti.
Mä maksoin 3 vuoden ajan tyttäreni ja hänen miehensä vuokran. En antanut rahaa vaan maksoin vuokran suoraan pankkitililtäni. Näin he saivat säästettyä omista rahoistaan noin 35 000 € ja lisäksi lahjoitin molemmille 4999 € . Saivat asuntolainan, kun "käsiraha " oli tilillä. Molemmat työssäkäyviä ja tarkkoja rahoistaan, mutta olisi ollut aika hankalaa maksaa sekä vuokraa että laittaa joka kuukausi sama summa säästöön asuntolainaa varten.
Tämä ihmisiltä usein unohtuu että maailmassa ei ole mitään ”miten asioiden pitäisi olla” jokainen voi tehdä lain sallimissa puitteissa ihan mitä ikinä haluaa. Tasan ei käy kaikilla onnenlahjat kylläkään.