Ysin oppilas saa lukiossa vitosia ja kutosia

Laiska-Jaakko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä kävi vähän toisin päin, tytär oli aika kovatasoisessa yläkoulussa ja matikka oli aina oikea murheenkryyni, kutosta ja seiskaa sai. Nyt lukiossa 8-9.

Pitkä vai lyhyt?

Näin juuri. Tuo olisi olennaista tietää. On nimittäin hyvä tietää, että pitkän matikan seiska vastaa lyhyen matikan kymppiä.

Ero on vieläkin suurempi. Kirjoitin pitkästä matikasta B:n ja olisin helposti kirjoittanut lyhyestä L:n. 

Oho. Minä menin peruskoulun matikan seiskalla pitkälle matikalle lukioon ja pinnistelin että sain kurssit läpi. Kirjoitin siitä c:n. Mitä olisinkaan lyhyellä saanut?

Ma olin ylaasteella joku 5 - 7 oppilas ja paasin varasijalta lukioon. Oli pakko kylla lukiossa lukea ja tehda laksyja etta etta sain sen kaytya ja pidettya arvosanat samalla tasolla. Kaikkien opettajien hammastykseksi yo kokeessa huonoin arvosana oli B (englanti)

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun opettajilla on kova paine antaa hyviä arvosanoja, koska huonot arvosanat ovat opettajan vika. Opettajan pitää keksiä, miten oppilaan "osaaminen" saadaan esiin. Joka tampiolle pitää antaa vähintään seiska. Oppimisvaikeudet tarkoittavat sitä, että opettajan pitää vain kehittää metodi, jolla saadaan se seiska. Sitten saa olla rauhassa valittavilta vanhemmilta. Tämä vääristää arviontia, koska sitten niille vähänkään osaaville täytyy antaa kaksi tai ysi.

Itse olen opettanut kouluissa, joissa vielä jotain vaaditaan. Kun meille tulee oppilas kesken yläkoulun, arvosanat usein laskevat. Joistakin alakouluista tulee myös ysin oppilaita, jotka saavat vitosen ekasta kokeesta.

Tilanne tulee uuden opsin myötä vain pahenemaan, kun opiskelu muuttaa leikkimisen sitten ja puuhasteluksi.

Tämä. Opetin aikaisemmin koulussa, jossa oli osaavia oppilaita, ja ysin eteen piti todella tehdä töitä. Kasin sai, jos osasi sen, mitä opetussuunnitelmassa vaaditaan. Ysin oppilaat osasivat opiskella itsenäisesti ja soveltaa tietojaan laajasti. Sama linja oli kaikilla opettajilla.

Vaihdoin kouluun, jossa oppilaiden taso on heikompi, ja nyt en kehtaa pudottaa edellisvuoden numeroita liikaa, kun selvästi kympin on ennen saanut sillä, että osaa vastata täydellisesti kirjan mallin mukaan.

Sama ops on kaikissa kouluissa käytössä, mutta sen tavoitteet ja kriteerit on kirjoitettu sen verran löyhästi, että kouluihin syntyy erilaisia arviointikulttuureja.

Itsellä täysin 0-vaivannäöllä yläasteelta ka 8.9. Lukiossa en muuttanut oikeastaan mitään, lun kokeisiin vikana iltana enkä oikein jaksanut tunneilla kuunnella. Lukion päättötodistus oli 8.6. Ja kävin ns hyvän lukion.

24 jatkaa, minulla siis pitkä matikka ettei sekään arvosana tullut mitenkään ilmaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Täytyy varmaan olla kiitollinen kun kasin ysin tyttö saa lukiossa yhä samoja arvosanoja. Eikä ole ollut missään vaiheessa mikään kouluun panostava tyyppi.

Miksei panosta kouluun? En olisi yhtään tyytyväinen

Lukiossa karsitaan jyvät akanoista! Sitä ei voi amis tajuta.

Minulla nousi numerot lukiossa mutta enemmän siellä sai töitä tehdä. Varmasti merkkasi sekin että kiusaaminen loppui.

Lukion arvostelu on tosiaan paljon tiukempi kuin peruskoulun, joten ei ole ihme, että ne numerot putoaa jo sillä sen pari numeroa.

Sain hyviä arvosanoja helposti alakoulussa.

Sain hyviä arvosanoja helposti yläkoulussa.

Sain hyviä arvosanoja helposti lukiossa ja yo-kirjoituksissa.

Sain hyviä arvosanoja helposti yliopistossa ja vieläpä ulkomailla ja vieraalla kielellä opiskellessa. Vieraalla kielellä pakerrettu gradu oli kiitettävä.

Harmi vaan, ettei tuosta ole juurikaan ollut iloa työelämässä, paskat duunit ja surkeat palkat ovat jokapäiväistä todellisuutta. Duunit menee suhteilla ja ylennykset saa se kädetön p-nuolija.

Tarinan opetus: Arvosanat eivät ole kaikki kaikessa.

Tunnettu asia on, että arvosanat vaihtelevat suuresti eri peruskouluissa, kun tarkastellaan samaa koetta. Oletan, että samoin menee myös lukioissa.

Asiasta on ollut mainintoja eri medioissa ja uutisissa vuosien mittaan. On tehty myös tutkimuksia. Kaikki oppilaat eivät ole samalla viivalla, kun peruskoulu päättyy. Voi olla jopa pärstäkerroin vaikuttaa arviointiin joillakin. Tiedä sitten, mut ennen vanhaan oli.

Lukion kokeissa on ihan erilainen vastaustekniikka, kuin peruskoulussa.

Mun tyttö saanut yläasteella ja lukiossa samoja arvosanoja eli 9-10. Kirjoitti ällää ja eetä eli ei muutoksia.

Vierailija kirjoitti:

Noin käy usein. Peruskoulussa hyvä, lahjakas oppilas on tottunut siihen, että hyvät numerot tulevat melkein itsekseen, mutta lukiossa se ei enää menekään niin.

Ne jotka on paiskineet jo peruskoulussa töitä kasin ja ysin eteen, pärjäävät lukiossa jopa paremmin, koska ovat jo tottuneet siihen että töitä pitää tehdä pärjätäkseen.

Mä tein kovasti töitä lukiossa ja siitä huolimatta koulumenestys laski kuin lehmän häntä. Peruskoulun päättötokarin keskiarvo mulla oli 8,5 ja lukion 7,4. Olin kielissä hyvä ja ysillä mulla oli ruotsi ja enkku 10, saksa 8. Lukiossa ruotsi laski 6 ja enkku 8, saksaa en lukenut enää lukiossa koska koin sen jo yläasteella haastavaksi. Matikassa, fyssassa ja kemiassa olin huono jo peruskoulussa ja lukiossa pomppasin monta kurssia.

Kirjoitin ruotsista lopulta ilokseni C:n ja enkku jäi pistettä vaille E. Kirjoituksissa oli helpommat kokeet mitä kursseilla.  

Laiska-Jaakko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä kävi vähän toisin päin, tytär oli aika kovatasoisessa yläkoulussa ja matikka oli aina oikea murheenkryyni, kutosta ja seiskaa sai. Nyt lukiossa 8-9.

Pitkä vai lyhyt?

Näin juuri. Tuo olisi olennaista tietää. On nimittäin hyvä tietää, että pitkän matikan seiska vastaa lyhyen matikan kymppiä.

Ero on vieläkin suurempi. Kirjoitin pitkästä matikasta B:n ja olisin helposti kirjoittanut lyhyestä L:n. 

Oma poika on järjettömän itsepäinen. Pitkän matematiikan keskiarvo on 6,5 muttei vaihtanut lyhyeen matematiikkaan vaikka opo sitä ehdottikin. Ottaa aivoon pojan itsepäisyys! Opiskelisi sitten jos haluaa jatkan pitkällä kurssilla eikä menisi kokeisiin täysin lukemattoman ja harjoittelemattomana.

Yläasteella olin 9,11 tyttö. Lukiossa sitten 8,11. Laski nätisti. Mutta itsepähän en lukenut. Kirjoitin kuitenkin M:n paperit. E, E, M ja C. Vaikka täytyy myöntää, tuo C oli isälleni pettymys. Hassua, sillä hän menestyi lukiosta paljon huonommin kuin minä.

36 jatkaa. Yksi E.stä oli tosiaan pistettä vaille L. Korpeaa koko loppuelämän..

Peruskouluissa ei anneta enää numeroita kuin ihan lopuksi. Rehellistä arviota ei uskalleta enää antaa kun kaikilla on joku diagnoosi ja voisi tulla paha mieli. Vanhemmat kulkee koululla reuhaamassa jos rinsessalle on tullut ahdistus kun ei ole kaikessa paras.

Juuri oli lukiolaisemme (Ressussa toisella) vanhempainilta ja siellä mainittiin, että lukioarviointi on kiristynyt ja tiukentunut huomattavasti viim.5v aikana.

Pitkää matematiikkaa lukee.

No tällä oppilaalla on hyvä opiskelutekniikka ja vielä matikkapääkin!

Kaikille ei ole. Kyllä näitä lahjakkaita aina joukossa on, ja hyvä niin.