Ysin oppilas saa lukiossa vitosia ja kutosia

Lukio on paljon haastavampi kuin peruskoulu. Itse sain peruskoulussa 8-10:jä, lukiossa 9 oli tuskan takana, ja sain seiskoja, jopa kuutosia kursseista ennen kuin tajusin, että pitää lukea hieman enemmän.

Ihan normaalia. Mun poika oli yläasteella ysin oppilas matikassa ja otti pitkän matikan lukiossa, kun opettajakin kuulemma suositteli. Ekan kurssin tahkosi vitosen arvoisesti läpi ja vaihtoi sen jälkeen lyhyelle matikalle. Vaikeampaa on kuin peruskoulun puolella.

Ihan normaalia

tuohon voi vaikuttaa myös ysin ja lukion välinen ero. jos on ollut jossain huonommassa koulussa koulun parhaimpia oppilaita ja sitten menee johonkin kovempitasoiseen lukioon niin tasoero voi yllättää.

Ei se tekniikasta riipu.

Siitä on sen sijaan ollut viime aikoina mediassa juttuja, että yläasteilla joissain paikoin annetaan aivan liian löperösti numeroita ja teineillä on omista taidoistaan ylimitoitetut luulot.

Toinen mahdollinen selitys liittyy siihen, että lukiossa edellytetään nykyään aika lailla omatoimista opiskelua. Kaikkia asioita ei enää käydä tunneilla lävitse, joten pelkkä "korvat auki tunneilla" ei enää auta. Pitää todellakin myös LUKEA.

Koealueet ovat paljon laajempia, koko kurssi yleensä eli helposti 150 sivua.

Ja mekaaninen ulkoa opettelu ei auta, asiat pitää sisäistää ja niistä pitää kirjoittaa esseetyyppisiä vastauksia, mikä on myös oma taitonsa.

Ehkä nuorella ei myöskään ole ihan kunnollinen motivaatio. Moni poika on juuri lukiossa pahimmassa murkkuiässä ja kapinoi jättämällä läksyt tekemättä.

Tässä nyt muutamia arvauksia.

Noin käy usein. Peruskoulussa hyvä, lahjakas oppilas on tottunut siihen, että hyvät numerot tulevat melkein itsekseen, mutta lukiossa se ei enää menekään niin.

Ne jotka on paiskineet jo peruskoulussa töitä kasin ja ysin eteen, pärjäävät lukiossa jopa paremmin, koska ovat jo tottuneet siihen että töitä pitää tehdä pärjätäkseen.

Lapsesi yläasteella on ollut liian lepsu arvostelu. Tästä on ollut ihan juttujakin, että sitten tulee yllätyksenä lukion huonot numerot. Ei muukta kuin opiskelemaan, ehkä lapsesi on vielä joskus aidosti ysin oppilas.

Noin minullekin kävi. Jatkoin samaan malliin lukiossa kuin peruskoulussa ja eihän se mihinkään riittänyt. Toisella yrittämällä vasta sain lakinkin. Sen jälkeen on menestys ollutkin vähän parempaa.

Peruskoulusta voi selvitä 9llä vähälläkin lukemisella, mutta lukiossa ei selviä vaan on oikeasti luettava. Se voi tuntua rankalta, jos ei ole tottunut vaatimaan itseltään ahkeruutta.

Tietysti voi olla aina joku muukin esim psyykkinen syy, miksi arvosanat tippuvat ja se tippuminen nyt vaan sattui tulemaan siihe peruskoulun ja lukion välille.

Meillä kävi vähän toisin päin, tytär oli aika kovatasoisessa yläkoulussa ja matikka oli aina oikea murheenkryyni, kutosta ja seiskaa sai. Nyt lukiossa 8-9.

Vierailija kirjoitti:

Ihan normaalia. Mun poika oli yläasteella ysin oppilas matikassa ja otti pitkän matikan lukiossa, kun opettajakin kuulemma suositteli. Ekan kurssin tahkosi vitosen arvoisesti läpi ja vaihtoi sen jälkeen lyhyelle matikalle. Vaikeampaa on kuin peruskoulun puolella.

.

Täällä kävi samoin ja vitosia tuli myöhemminkin, jatkoi kuitenkin pitkällä matikalla.

.

Nyt viimeinen lukiovuosi menossa ja koenumerot parantuneet hurjasti, viimeisimmästäkin tuli 10.

Vierailija kirjoitti:

Meillä kävi vähän toisin päin, tytär oli aika kovatasoisessa yläkoulussa ja matikka oli aina oikea murheenkryyni, kutosta ja seiskaa sai. Nyt lukiossa 8-9.

Pitkä vai lyhyt?

Peruskoulun opettajilla on kova paine antaa hyviä arvosanoja, koska huonot arvosanat ovat opettajan vika. Opettajan pitää keksiä, miten oppilaan "osaaminen" saadaan esiin. Joka tampiolle pitää antaa vähintään seiska. Oppimisvaikeudet tarkoittavat sitä, että opettajan pitää vain kehittää metodi, jolla saadaan se seiska. Sitten saa olla rauhassa valittavilta vanhemmilta. Tämä vääristää arviontia, koska sitten niille vähänkään osaaville täytyy antaa kaksi tai ysi.

Itse olen opettanut kouluissa, joissa vielä jotain vaaditaan. Kun meille tulee oppilas kesken yläkoulun, arvosanat usein laskevat. Joistakin alakouluista tulee myös ysin oppilaita, jotka saavat vitosen ekasta kokeesta.

Tilanne tulee uuden opsin myötä vain pahenemaan, kun opiskelu muuttaa leikkimisen sitten ja puuhasteluksi.

Täytyy varmaan olla kiitollinen kun kasin ysin tyttö saa lukiossa yhä samoja arvosanoja. Eikä ole ollut missään vaiheessa mikään kouluun panostava tyyppi.

Vierailija kirjoitti:

tuohon voi vaikuttaa myös ysin ja lukion välinen ero. jos on ollut jossain huonommassa koulussa koulun parhaimpia oppilaita ja sitten menee johonkin kovempitasoiseen lukioon niin tasoero voi yllättää.

Samat opetussuunnitelmat ja vaatimustasot niissä on oppilasainekseen katsomatta.

Itse sain yläasteella ysejä ja kaseja, mutta lukiossa kutoset tulivat erittäinkin tutuiksi, myös vitoset melko tutuksi. Sainpa joskus muutaman nelosenkin. Pari kympin oppilastakin yläasteelta sai lukiossa yhden kerran yhdeltä kurssilta nelosen.

Eli on todellakin täysin mahdollista, että lukiossa arvosanat putoavat reilusti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä kävi vähän toisin päin, tytär oli aika kovatasoisessa yläkoulussa ja matikka oli aina oikea murheenkryyni, kutosta ja seiskaa sai. Nyt lukiossa 8-9.

Pitkä vai lyhyt?

Näin juuri. Tuo olisi olennaista tietää. On nimittäin hyvä tietää, että pitkän matikan seiska vastaa lyhyen matikan kymppiä.

Näin se näyttäisi menevän. Peruskoulussa jos on saanut vähällä lukemisella kiitettävän, niin lukiossa saa sen 5-6. Kovasti pitää opiskella enemmän parempiin numeroihin. Oma poika on lukiossa, lähti sinne 8,0 keskiarvolla ja vähän jännitin miten käy. Numerot on edelleen samoja. Kutosia on muutama, näitä ei peruskoulun päättötoikkarissa ollut, loput seiskaa ja kasia ja joku kiitettäväkin on. Ne ysin tyypit on saaneet samoja ja huonompiakin numeroita kuin mun poika. Eli oikeasti ne peruskoulun numerot ei sano mitään, jos omaa opiskelua ei muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä kävi vähän toisin päin, tytär oli aika kovatasoisessa yläkoulussa ja matikka oli aina oikea murheenkryyni, kutosta ja seiskaa sai. Nyt lukiossa 8-9.

Pitkä vai lyhyt?

Näin juuri. Tuo olisi olennaista tietää. On nimittäin hyvä tietää, että pitkän matikan seiska vastaa lyhyen matikan kymppiä.

Ero on vieläkin suurempi. Kirjoitin pitkästä matikasta B:n ja olisin helposti kirjoittanut lyhyestä L:n. 

Poikani yläasteen päättötodistuksen keskiarvo oli 9.8. Hän itse sanoi, että on oikeastaan tasoa 8, mutta koska koulun yleinen taso oli niin olematon, niin keskimääräinen oppilas loisti.

Lukioon oli keskiarvorajana 8.6 eli sinne ei päässyt ihan kuka tahansa ja poika ryhtyi tosissaan opiskelemaan siihenastisen "mä tein bussissa läksyt" sijaan. Silti ensimmäisenä syksynä tavallisin numero oli 8 eli juuri se, minkä hän itsekin omaksi tasokseen epäili. Vähitellen numerot siitä kohosivat ja keväällä hän kirjoitti 3 L, 3 E ja 1 M arvosanat.

Eli kuten joku jo sanoi: on kouluja, joissa 9 saa siitä, että koulussa on mukana sekä kirja että työkirja. Ja kouluja, joissa pitää myös osata.