Mikä on utelua ja mikä small talkia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Small talk: Vein lapseni juuri kouluun. Onko sinulla lapsia, minkä ikäisiä? Ei yhtään, ok. Hiukan haastavia muuten nämä kouluunsaattamiset ja muut, kun hiekoituksesta ei nykyään kamalasti huolehdita. Pitäisikö laittaa palautetta Facebookiin, kun tuo paikallislehden yleisönosastokaan ei oikein enää vedä porukkaa.

Utelu: Vein lapseni juuri kouluun. Onko sinulla lapsia, minkä ikäisiä? Ei yhtään? Minkäs ikäinen sinä olitkaan, kohta tulee kiire. Miten et ole löytänyt hyvää miestä lapsillesi isäksi, nyt hopi hopi toimeen. Vai onko sinulla jo mies? Onhan semmoinen sopivan ikäinen, ettei tarvitse pelätä leskeksi jäämistä?

Ei ole hienoa kysellä lapsista heti ensimmäisenä! Kuulostat muutenkin vanhemmalta, joka kääntää kaikki puheenaiheet lapsiinsa.

No itse asiassa en ole vanhempi, vaan lapsikeskustelu tuli esimerkkinä mieleen. Pienellä paikkakunnalla kun naisten oletetaan olevan joko äitejä tai muuten lapsihulluja ja monesti puheenaiheet vieraiden kanssa liittyvät juuri heihin. Monesti vielä niin, että sitä lapsetonta hiillostetaan ihan urakalla, että miksi ei ole lapsia ja missä nyt mättää, ettei niitä ole. Tämä on valitettavan yleistä "small talkia" vielä tämän päivän Suomessa.

t. se lainaamasi kirjoittaja

En ole kyllä tuollaiseen koskaan törmännyt. Missäköhän sinä oikein asut? Minä olen asunut niin Helsingissä, pienissä kaupungeissa kuin keskisuurissakin. Lapsihulluihin en ole törmännyt missään, enkä siihen että ketään kiinnostaisi hiillostaa ketään lapsetonta. Olisko itäsuomalainen tapa?

Ei tarvitse olla Asperger kun on joutunut jatkuvaan kysymyspommitukseen esim.terveydenhuollossa tai työnsä puolesta,silloin on vaan tottunut kertomaan tarkemmin asiansa elämästään ja siitä on tullut normaalia jokapäiväistä kanssakäymistä. Suomalaiset ovat ihmeen sisäänpäin kääntynyttä kansaa,paitsi itä -ja pohjois Suomessa puhutaan aivan kaikki ulos :)