AHDISTAA kamalasti! Mitä tämä tilanne miehen kanssa tarkoittaa??
Taustaa: ollaan siis tapailtu aika säännöllisesti reilun kuukauden ajan, ollaan puhuttu kaikesta mahdollisesta ja mies on sanonut ettei koskaan kenenkään muun kanssa ole ollut tälläistä. Meillä oli alusta asti jotenkin todella helppoa ja luontevaa toistemme seurassa ja nautimme toistemme seurasta.
Olen käynyt hänen luonaan, hän myös minun luonani ja hän esitteli jo minut myös vanhemmilleen. Meillä on ollut tosi hauskaa, romanttista myös. Ei olla riidelty tai mitään sellaista mutta nyt eilisestä asti mies on ollut todella outo. Eilen kaikki oli hyvin iltaan asti, mutta nyt tuntuu että hän välttelee siitä lähtien. Ei enää katso tai kosketa. Huomaan ihan selvästi eron entiseen ja olen todella hämmentynyt. En halua töksäyttää ihan suoraan mutta varmaan on kohta pakko kysyä mitä oikein tapahtui. Eron vielä eiliseen iltapäivään huomaa ihan selvästi. En ymmärrä yhtään miksi hän yhtäkkiä alkoi vältellä, tuntuu vaan todella pahalta. Jos yritän kysellä milloin nähdään seuraavan kerran, hän ei enää vastaa mitään vaan yrittää kierrellä. Eilen aamulla oli vielä ihan innoissaan suunnittelemassa jotain kanssani.
Oli pakko avautua. Tuntuu niin pahalle kun tuntuu siltä että tämä taisi nyt sitten olla tässä. En usko että hänellä voisi olla ketään toista kun vielä eilen aamulla mietti jotain yhteisiä lomamatkoja tms tulevalle talvelle, tuskin olisi sellaista puhunut jos olisi koko ajan ollut jonkun toisen kanssa.
Kommentit (390)
Jos tuollainen mies laittaakin viestiä, niin miten reagoida/vastata? Mietin omasta tilanteestani. Olenko hänelle vain joku 345 vaihtoehto vai olisiko hän voinut ihan oikeasti tulla katumapäälle ja olla aidosti edelleen kiinnostunut?
ohis
Vierailija kirjoitti:
Jos tuollainen mies laittaakin viestiä, niin miten reagoida/vastata? Mietin omasta tilanteestani. Olenko hänelle vain joku 345 vaihtoehto vai olisiko hän voinut ihan oikeasti tulla katumapäälle ja olla aidosti edelleen kiinnostunut?
ohis
No ei tietenkään ole tosissaan kiinnostunut!
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Itse deittailin reilut puoli vuotta erästä miestä. Meillä oli ihan kivaa, kyse ei välttämättä ollut mistään elämää suuremmasta rakkaudesta, mutta jonkunlainen suhde kuitenkin. Juteltiin kaikenlaisista asioista, eräänä iltana tv:tä katsellessa tuli puheeksi yllätysraskaus. Siinä sitten keskustelun tuoksinassa sanoin, että en tiedä mitä tekisin jos tulisin raskaaksi. Raskauden mahdollisuus oli pieni, ehkäisy oli kunnossa, joten en nyt pitänyt sitä mitenkään tärkeänä. Mies kuitenkin jäi hautomaan asiaa ja muutaman viikon jälkeen sanoi, että ei pääse yli ajatuksesta etten mahdollisen raskauden tapauksessa tekisi aborttia. Suhde koko lailla kuihtui siihen, kun mies ahdistui potentiaalisesta isyydestään. Olin kyllä hieman huvittunut käänteestä.
Minulla taas tapailu kaatui siihen, että mies ei kestänyt minun vanhenemistani. Olin tapaillut muutaman kuukauden ajan erästä miestä, ja koko homma vaikutti kaikin puolin lupaavalta. Eräänä päivänä törmäsimme kaupungilla kävellessä isovanhempiini (molemmat reilu 80-v). Tämän kohtaamisen jälkeen mies meni jotenkin todella vaikeaksi, ja muutaman päivän päästä sai sanottua että ei oikein osaa kuvitella olevansa kanssani sitten kun olen yhtä ryppyinen ja harmaantunut kuin isoäitini. Hän ilmeisesti kuvitteli, että pelkästään minä vanhenen, mutta hän pysyy ikuisesti kolmekymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
]
Minulla taas tapailu kaatui siihen, että mies ei kestänyt minun vanhenemistani. Olin tapaillut muutaman kuukauden ajan erästä miestä, ja koko homma vaikutti kaikin puolin lupaavalta. Eräänä päivänä törmäsimme kaupungilla kävellessä isovanhempiini (molemmat reilu 80-v). Tämän kohtaamisen jälkeen mies meni jotenkin todella vaikeaksi, ja muutaman päivän päästä sai sanottua että ei oikein osaa kuvitella olevansa kanssani sitten kun olen yhtä ryppyinen ja harmaantunut kuin isoäitini. Hän ilmeisesti kuvitteli, että pelkästään minä vanhenen, mutta hän pysyy ikuisesti kolmekymppisenä.
Joillekin tulee yllätyksenä se, että jokainen todellakin vanhenee
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse deittailin reilut puoli vuotta erästä miestä. Meillä oli ihan kivaa, kyse ei välttämättä ollut mistään elämää suuremmasta rakkaudesta, mutta jonkunlainen suhde kuitenkin. Juteltiin kaikenlaisista asioista, eräänä iltana tv:tä katsellessa tuli puheeksi yllätysraskaus. Siinä sitten keskustelun tuoksinassa sanoin, että en tiedä mitä tekisin jos tulisin raskaaksi. Raskauden mahdollisuus oli pieni, ehkäisy oli kunnossa, joten en nyt pitänyt sitä mitenkään tärkeänä. Mies kuitenkin jäi hautomaan asiaa ja muutaman viikon jälkeen sanoi, että ei pääse yli ajatuksesta etten mahdollisen raskauden tapauksessa tekisi aborttia. Suhde koko lailla kuihtui siihen, kun mies ahdistui potentiaalisesta isyydestään. Olin kyllä hieman huvittunut käänteestä.
Minulla taas tapailu kaatui siihen, että mies ei kestänyt minun vanhenemistani. Olin tapaillut muutaman kuukauden ajan erästä miestä, ja koko homma vaikutti kaikin puolin lupaavalta. Eräänä päivänä törmäsimme kaupungilla kävellessä isovanhempiini (molemmat reilu 80-v). Tämän kohtaamisen jälkeen mies meni jotenkin todella vaikeaksi, ja muutaman päivän päästä sai sanottua että ei oikein osaa kuvitella olevansa kanssani sitten kun olen yhtä ryppyinen ja harmaantunut kuin isoäitini. Hän ilmeisesti kuvitteli, että pelkästään minä vanhenen, mutta hän pysyy ikuisesti kolmekymppisenä.
Toivottavasti hän löysi sellaisen naisen, joka ei vanhene.
Kysy[/quote]
Erittäin epätodennäköistä.
Ettekö te nyt oikeasti tajua, että kun tosissaan ihastuu ja rakastuu, millään olosuhteilla ei ole mitään merkitystä. Sellaista ihmistä EI jätä, jota kohtaan on palavia tunteita vaikka hän asuisi toisella puolella maapalloa.
Eräs ystäväni hoki tätä samaa, että tapailemansa mies ei vaan kestänyt etäsuhdetta ja siksi lopetti homman. Sanoin kokoajan, että joopa joo, se ei vaan kuule halua sua tarpeeksi. Ei uskonut, kunnes stalkkasi somesta että nyt mies seurustelee naisen kanssa joka on samasta kaupungista kuin hän itse.[/quote] niin? Siis mies alkoi seurustella samassa kaupungissa asuvan kanssa, sen jälkeen kun oli sanonut ettei halua etäsuhdetta? Samassa kuin itse vai samassa kuin tämä toinen? Aika oudosti esität asian
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse deittailin reilut puoli vuotta erästä miestä. Meillä oli ihan kivaa, kyse ei välttämättä ollut mistään elämää suuremmasta rakkaudesta, mutta jonkunlainen suhde kuitenkin. Juteltiin kaikenlaisista asioista, eräänä iltana tv:tä katsellessa tuli puheeksi yllätysraskaus. Siinä sitten keskustelun tuoksinassa sanoin, että en tiedä mitä tekisin jos tulisin raskaaksi. Raskauden mahdollisuus oli pieni, ehkäisy oli kunnossa, joten en nyt pitänyt sitä mitenkään tärkeänä. Mies kuitenkin jäi hautomaan asiaa ja muutaman viikon jälkeen sanoi, että ei pääse yli ajatuksesta etten mahdollisen raskauden tapauksessa tekisi aborttia. Suhde koko lailla kuihtui siihen, kun mies ahdistui potentiaalisesta isyydestään. Olin kyllä hieman huvittunut käänteestä.
Minulla taas tapailu kaatui siihen, että mies ei kestänyt minun vanhenemistani. Olin tapaillut muutaman kuukauden ajan erästä miestä, ja koko homma vaikutti kaikin puolin lupaavalta. Eräänä päivänä törmäsimme kaupungilla kävellessä isovanhempiini (molemmat reilu 80-v). Tämän kohtaamisen jälkeen mies meni jotenkin todella vaikeaksi, ja muutaman päivän päästä sai sanottua että ei oikein osaa kuvitella olevansa kanssani sitten kun olen yhtä ryppyinen ja harmaantunut kuin isoäitini. Hän ilmeisesti kuvitteli, että pelkästään minä vanhenen, mutta hän pysyy ikuisesti kolmekymppisenä.
Wtf??? :D
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te nyt oikeasti tajua, että kun tosissaan ihastuu ja rakastuu, millään olosuhteilla ei ole mitään merkitystä. Sellaista ihmistä EI jätä, jota kohtaan on palavia tunteita vaikka hän asuisi toisella puolella maapalloa.
Nyyh, mä en ole koskaan tuntenut tällaista! Ajattelen, että vähempi riittää mulle ja hyvässä tapauksessa se jalostuu joksikin tuon kaltaiseksi, vaikka epäilyttää muuttaisinko kenenkään perässä sentään toiselle puolelle maapalloa.
Jotkut miehet on tuuliviirejä. On kokemusta. Edetään tunnetasolla nopeasti ja ollaan niiin rakastuneita. Eräänä päivänä ei ollakaan.
Viimeisin suhde mieheen, joka ei tiedä, mitä tahtoo. Välillä naimisiin, välillä tapailua. Välillä rakastunut, välillä rakastaakin eksäänsä. Välillä rakastaa minua muttei ole rakastunut. Perseestä.
Kun osaisi valita tasapainoisen ihmisen. AP:llä tuuria kun kävi ilmi ennen kuin oli pidempia aika kulunut. Aina ei selviä heti alkuun, että toinen on ailahteleva. Sitten onkin jo itse tukevasti rakastunut ja sattuu kovaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse deittailin reilut puoli vuotta erästä miestä. Meillä oli ihan kivaa, kyse ei välttämättä ollut mistään elämää suuremmasta rakkaudesta, mutta jonkunlainen suhde kuitenkin. Juteltiin kaikenlaisista asioista, eräänä iltana tv:tä katsellessa tuli puheeksi yllätysraskaus. Siinä sitten keskustelun tuoksinassa sanoin, että en tiedä mitä tekisin jos tulisin raskaaksi. Raskauden mahdollisuus oli pieni, ehkäisy oli kunnossa, joten en nyt pitänyt sitä mitenkään tärkeänä. Mies kuitenkin jäi hautomaan asiaa ja muutaman viikon jälkeen sanoi, että ei pääse yli ajatuksesta etten mahdollisen raskauden tapauksessa tekisi aborttia. Suhde koko lailla kuihtui siihen, kun mies ahdistui potentiaalisesta isyydestään. Olin kyllä hieman huvittunut käänteestä.
Minulla taas tapailu kaatui siihen, että mies ei kestänyt minun vanhenemistani. Olin tapaillut muutaman kuukauden ajan erästä miestä, ja koko homma vaikutti kaikin puolin lupaavalta. Eräänä päivänä törmäsimme kaupungilla kävellessä isovanhempiini (molemmat reilu 80-v). Tämän kohtaamisen jälkeen mies meni jotenkin todella vaikeaksi, ja muutaman päivän päästä sai sanottua että ei oikein osaa kuvitella olevansa kanssani sitten kun olen yhtä ryppyinen ja harmaantunut kuin isoäitini. Hän ilmeisesti kuvitteli, että pelkästään minä vanhenen, mutta hän pysyy ikuisesti kolmekymppisenä.
Toivottavasti hän löysi sellaisen naisen, joka ei vanhene.
Niin sellaisen naisen joka ei itse vanhene, mutta hyväksyy sen että ukko sen sijaan rupsahtaa ja mahavoituu :)
miks tää ketju jatkuu ja jatkuu päivästä toiseen, eikä itse Ap kerro, kuinka tilanne ratkesi?
voisiko joku muu kertoa, mikä tilanne on.? Olen lukenu avauksen ja n. 10 ensimmäistä kommenttia..
Vierailija kirjoitti:
Jos tuollainen mies laittaakin viestiä, niin miten reagoida/vastata? Mietin omasta tilanteestani. Olenko hänelle vain joku 345 vaihtoehto vai olisiko hän voinut ihan oikeasti tulla katumapäälle ja olla aidosti edelleen kiinnostunut?
ohis
Jos siis on jo kerran dumpannut sinut, niin älä lähde uudelleen matkaan. Minulla se ketjussa aiemmin mainittu huuman etsijä kaverina ja saattaa todella vakuutella vaikka ja mitä exilleen, että saa takasin ja taas jättää. Ja siis metsästyksen aikana uskoo itsekin sanomiinsa lurituksiin, mutta kun ex on saatu takaisin, menee huuma ohi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse deittailin reilut puoli vuotta erästä miestä. Meillä oli ihan kivaa, kyse ei välttämättä ollut mistään elämää suuremmasta rakkaudesta, mutta jonkunlainen suhde kuitenkin. Juteltiin kaikenlaisista asioista, eräänä iltana tv:tä katsellessa tuli puheeksi yllätysraskaus. Siinä sitten keskustelun tuoksinassa sanoin, että en tiedä mitä tekisin jos tulisin raskaaksi. Raskauden mahdollisuus oli pieni, ehkäisy oli kunnossa, joten en nyt pitänyt sitä mitenkään tärkeänä. Mies kuitenkin jäi hautomaan asiaa ja muutaman viikon jälkeen sanoi, että ei pääse yli ajatuksesta etten mahdollisen raskauden tapauksessa tekisi aborttia. Suhde koko lailla kuihtui siihen, kun mies ahdistui potentiaalisesta isyydestään. Olin kyllä hieman huvittunut käänteestä.
Minulla taas tapailu kaatui siihen, että mies ei kestänyt minun vanhenemistani. Olin tapaillut muutaman kuukauden ajan erästä miestä, ja koko homma vaikutti kaikin puolin lupaavalta. Eräänä päivänä törmäsimme kaupungilla kävellessä isovanhempiini (molemmat reilu 80-v). Tämän kohtaamisen jälkeen mies meni jotenkin todella vaikeaksi, ja muutaman päivän päästä sai sanottua että ei oikein osaa kuvitella olevansa kanssani sitten kun olen yhtä ryppyinen ja harmaantunut kuin isoäitini. Hän ilmeisesti kuvitteli, että pelkästään minä vanhenen, mutta hän pysyy ikuisesti kolmekymppisenä.
Tämä on kyllä paras kuulemani juttu vähän aikaan:D Siis mitä ihmettä?:D
Vierailija kirjoitti:
miks tää ketju jatkuu ja jatkuu päivästä toiseen, eikä itse Ap kerro, kuinka tilanne ratkesi?
voisiko joku muu kertoa, mikä tilanne on.? Olen lukenu avauksen ja n. 10 ensimmäistä kommenttia..
Miehellä oli työpulma, jonka takia oli vaisu. Tämä kriisi sai kuitenkin miehen tajuamaan kuinka paljon rakastaa ap:ta kuukauden tapailun jälkeen ja nyt pariskunta on onnellisesti naimisissa ja kolmen lapsen vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut miehet on tuuliviirejä. On kokemusta. Edetään tunnetasolla nopeasti ja ollaan niiin rakastuneita. Eräänä päivänä ei ollakaan.
Viimeisin suhde mieheen, joka ei tiedä, mitä tahtoo. Välillä naimisiin, välillä tapailua. Välillä rakastunut, välillä rakastaakin eksäänsä. Välillä rakastaa minua muttei ole rakastunut. Perseestä.
Kun osaisi valita tasapainoisen ihmisen. AP:llä tuuria kun kävi ilmi ennen kuin oli pidempia aika kulunut. Aina ei selviä heti alkuun, että toinen on ailahteleva. Sitten onkin jo itse tukevasti rakastunut ja sattuu kovaa.
Mies pitää sinua koukussa, eli ei itse ole niin kiinnostunut, mutta tuot kivan ego boostin hänelle ja draamaa arjen harmauteen. Älä suostu toisen leikkikaluksi, vaan pois tuollaisesta suhteen irvikuvasta heti!
Vierailija kirjoitti:
Jos tuollainen mies laittaakin viestiä, niin miten reagoida/vastata? Mietin omasta tilanteestani. Olenko hänelle vain joku 345 vaihtoehto vai olisiko hän voinut ihan oikeasti tulla katumapäälle ja olla aidosti edelleen kiinnostunut?
ohis
Minun mieheni tuli katumanpäälle ja otti uudelleen yhteyttä todella vilpittömän anteeksipyynnön kera. Hän oli tapailuvaiheessa ahdistunut, koska meillä oli välimatkaa ja hän oli tuolloin lähes koko ajan töissä, joten minun tapailuuni ei ollut aikaa siten, kuin hän olisi halunnut. Kuitenkin hän päätti tapailun silloin rehellisesti ihan kasvotusten ja yhteistuumin päätettiin lopettaa. Sitten pari kuukautta meni ja hän tajusi, että minä olen se nainen kenet hän haluaa ja nyt oltu 8 vuotta yhdessä, josta 3 vuotta avioliitossa.
Vierailija kirjoitti:
miks tää ketju jatkuu ja jatkuu päivästä toiseen, eikä itse Ap kerro, kuinka tilanne ratkesi?
voisiko joku muu kertoa, mikä tilanne on.? Olen lukenu avauksen ja n. 10 ensimmäistä kommenttia..
S. 5
Oletkohan joskus myynyt itseäsi ja mies saanut tietää... Tai onkohan sinulla ollut paljon seksikumppaneita ja mies saanut tietää tai teillä ollut puhetta niistä.
No miten tässä siis kävi Ap?