Kun mies ei tunne samoin -FWB gone bad

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon yrittänyt turruttaakin itseäni tinderöimäillä uusia panoja

Vastasit avauksessa itsellesi miksi mies ei parisuhdetta kanssasi halua. Valitettavasti tinderpanoja hakeva nainen ei ole parisuhdemateriaalia, ja sama pätee myös miehiinkin.

Lopettakaa nyt. Ei ole olemassa mitään "parisuhdemateriaalia", on niin paljon erilaisia ihmisiä. Eiköhän ne tinderpanoja hakevatkin voi löytää toisensa, semminkin kun on samanlainen ajatusmaailma. Mulla ja mun aviopuolisolla (5 vuotta naimisissa) on ollut molemmilla kolminumeroinen luku kumppaneita. On se ihme kun ollaan parisuhde toisistamme löydetty.

Tajutkaa, että on ihmisiä, joille seksiä on kahdenlaista- on himohurvittelua ja sitten on rakastelua. Ne eivät sulje toisiaan pois eikä toinen ole sen kummempi kuin toinenkaan. Jos tuo himohurvittelu ei sinun elämääsi sovi, niin sitten se ei sovi, mutta anna muiden olla.

Täytyy kyllä sanoa, että jotenkin sairasta tekstiä. Tulee mieleen, että minkälaisia mielenterveysongelmia tuollaisen käyttäytymisen taakse kätkeytyy. Onko kumpikaan teistä koettanut niihin apua hakea. Sinänsä hyvä, että olette toisrnne löytäneet. Viimeinkin.

Minusta sinun tekstisi on himpun sairasta. Syyllistävää keittiöpsykologin tekstiä, jonka maailmankuvassa ei saa yksinkertaisesti toimia toisin. Itse en edes tiedä montako kumppania miesystävälläni on, voi olla mitä vaan 5-100 väliltä, tai vaikka enemmänkin, mutta toisaalta on ollut pitkässä avioliitossa jonka aikana ei pettänyt, niin aika ehtiväinen saisi olla. On silti liittonsa jälkeen kyllä tutustunut sinkkumiehen maailmaan käsittääkseni aika hyvin, eikä se ole minulta mitenkään pois. On käyttänyt ehkäisyä ja tärkeintä tuo tieto, että on suhteessa uskollinen. Itselläni on kaksinumeroinen luku, viimeisen 10 vuoden aikana lukema on kasvanut n. kahdella vuodessa enkä itsekään ole yhtään miestäni pettänyt. En myöskään kärsi mielenterveysongelmista, vaikka en olekaan aina säästellyt itseäni parisuhteeseen päätyäkseni sänkyyn. 

Ahdistavaa tuollainen katsomus, jota täällä "totuutena" jakelet ympäriinsä.

No tämä on aika yleinen käsitys. Tutkitusti ihmisten mielessä on ajatuksia siitä, mikä on hyväksytty ja sopiva määrä seksikumppaneita ja tämä on aika ahdas luku. Toisaalta ihmiset pitävät hävettävänä, että on ollut yli 10 kumppinia ja toisaalta pidetään outona jos on ollut selkeästi alle 10 kumppania (siis Usassa tätä selvitetty). Tämä koskee niin miehiä kuin naisiakin. Tästä seuraa se, että yleensä naiset valehtelee lukunsa alaspäin ja miehet ylöspäin, koska ei haluta poiketa normista. Toki poikkeuksia löytyy niin miehistä kuin naisistakin. Siis nämä kolmenumeroiset panijat ja täydet nollat.

Mielestäni fwb on parempi vaihtoehto kuin vuosia kestävä tinderöinti. Itsellä oli fwb suhde miehen kanssa, päädyttiin tilanteeseen kun kumpikin oltiin yksinäisiä ja ilman parisuhdetta. Tapailtiin välillä useammankin kerran viikossa ja pidettiin taukoa jos toinen oli tavannut jonkun potentiaalisen parisuhde ehdokkaan. Emme halunneet keskenään parisuhdetta juurikaan sen vuoksi kun oltiin tosi hyviä kavereita ja ei ollut mitään romantiikkaa, flirttiä kylläkin. Eikä meidän tulevaisuuden suunnitelmat ja toiveetkaan mätsänneet millään tavalla. Lopulta päädyimme kumpikin tahoillamme naimisiin, hän ehti löytää kumppanin ensin, toki harmitti sillä tavalla että aluksi oli tylsää yksinäisinä iltoina ja kaipasin kaveruutta, mutta samaan aikaan olin onnellinen että ystäväni löysi elämänkumppanin ja sain itsekin toivoa että joskus minullakin tärppää. Emme ole hirveästi pitäneet yhteyttä enää jälkeenpäin. Fwb suhde kesti parikin vuotta niin jossain määrin kokisin vaivaannuttavaksi esitellä häntä miehelleni tai päinvastoin, vaihdellaan toki kuulumisia jos törmätään jossain!

Vierailija kirjoitti:

Mies huomasi, ettei saa enää seksiä ja siksi kertoo, että on "jotain tunteita" ja olisi kiva viettää aikaa. Moni käyttää tilaisuuden hyväkseen, kun huomaa toisen olevan heikko tai reppana.

Mä en vieläkään tiedä miten itselleni kävi, tai siis sitä mitä mies loppupeleissä ajatteli tai tunsi, mutta itselleni kävi näin:

Tapasin miehen, jonka kanssa vetovoima oli ihan käsittämätöntä. Liusuimme hyvin äkkiä mahtavaan sekssiin, eikä muuta ollut suunnitelmissakaan. Sitten mies alkoi puhumaan pehmoisia(en tiedä johtuiko siitä että hän kehitteli tunteita, vai siitä että hän halusi pitää loistavan s-suhteen) eli kertomaan miten ikävöi, jakoi kakenlaista elämästään kanssani, puhuimme pitkiä puheluita kun emme nähneet. Minä kuitenkin olen omanlaiseni, enkä pidä esim. valehtelusta yhtään, joten jouduin ottamaan todesta nämä miehen pehmoilut. Jos hän olisi halunnut jatkaa s-juttuja, niin hänen ei olisi pitänyt alkaa esittämään, tai oikeasti kehittämään tunteita minua kohtaan. Mulle olis kelvannut panoilusuhde pelkästään oikein hyvin. Noh, kuitenkin aloin sitten itsekin ihastumaan, kun mieskin väitti ihastuneensa. MUutaman kuukauden jäkeen kysyin että oltaisiinko ihan oikeasti yhdessä, ja ilman muita. Tässä vaiheessa mies meni hiljaiseksi ja alkoi perumaan, että hän ei kyllä ole vielä valmis sitoutumaan noin kovasti (ai miten kovasti?!? että katsottaisiin tuleeko meistä pari(niin kuin hän itse vihjaili) ja sillä välillä ei panntaisi muita?)

Tästä päättelin että tuo tunteista puhuminen ja vihjailu, ja ikävöinti oli hänen tapansa yrittää pitää minut lähellä koska olenhan "nainen, ja naiset KAIKKI vaativat tällaista käyttäytymistä, jotteivät laittaisi luukkuja kiinni! Eniten loukkasi siis se että hän luuli että minä olen kuten kaikki muutkin ja toteutan jotain "kaikkien naisten kaavaa" ja että hän voi muka ohjailla jotenkin tätä hommaa molempien puolesta.

Miunlle pekkä hyvä seeksi olisi riittänyt, mutta siitä meni maku kun koin hänen valehtelevan minulle. Tuossa vaiheesssa olisi vielä kelvannut "anteeksi että olin idiottinen ja pidin sinua tyhmänä ja samanlaisena kuin kaikkia muitakin", mutta en kuullut näitä sanoja koskaan. Sen sijaan vähensin omat yhteydenottoni minimiin, enkä enää viestinyt mitään, ja vastasin hänen lähettämiin viesteihinsä lyhyesti. Ehdottamansa ajat eivät enää käyneet, vaan minulla oli "ikävä kyllä aina jotain muuta juuri silloin".

Jonkin ajan kuluttua mies tajusi mitä puuhailin(eli eroa kokonaan), ja alkoi kyselemään enkö halua enää jatkaa. Vastasin että minulla nyt vain ei tahdo aika oikein riittää, jonka jälkeen alkoi kysely että onko minulla joku toinen mies, ja kuka se on. Sanoin etten usko että meidän kannattaa jatkaa, kun tämä on mennyt tämmöiseksi säätämiseksi, jolloin hän alkoi kyselypommittama-an sillä että hänellä on tunteita, ja hän luuli koko ajan että katseltuamme meille tulisi ihan oikea suhde! Tuossa vaiheessa mua itketti, mutta pysyin lujana, ja sanoin vain että jaa, minä luulin että hän oli suhdetta vastaan, kun aiemmin sitä ehdottaessani suhde ei kelvannut. En tiedä vieläkään kumpi meistä mokasi, mutta päätin että elämän on jatkuttava, enkä kuitenkaan haluaisi sellaiseta miestä jonka sanaan en osaa luottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies huomasi, ettei saa enää seksiä ja siksi kertoo, että on "jotain tunteita" ja olisi kiva viettää aikaa. Moni käyttää tilaisuuden hyväkseen, kun huomaa toisen olevan heikko tai reppana.

Mä en vieläkään tiedä miten itselleni kävi, tai siis sitä mitä mies loppupeleissä ajatteli tai tunsi, mutta itselleni kävi näin:

Tapasin miehen, jonka kanssa vetovoima oli ihan käsittämätöntä. Liusuimme hyvin äkkiä mahtavaan sekssiin, eikä muuta ollut suunnitelmissakaan. Sitten mies alkoi puhumaan pehmoisia(en tiedä johtuiko siitä että hän kehitteli tunteita, vai siitä että hän halusi pitää loistavan s-suhteen) eli kertomaan miten ikävöi, jakoi kakenlaista elämästään kanssani, puhuimme pitkiä puheluita kun emme nähneet. Minä kuitenkin olen omanlaiseni, enkä pidä esim. valehtelusta yhtään, joten jouduin ottamaan todesta nämä miehen pehmoilut. Jos hän olisi halunnut jatkaa s-juttuja, niin hänen ei olisi pitänyt alkaa esittämään, tai oikeasti kehittämään tunteita minua kohtaan. Mulle olis kelvannut panoilusuhde pelkästään oikein hyvin. Noh, kuitenkin aloin sitten itsekin ihastumaan, kun mieskin väitti ihastuneensa. MUutaman kuukauden jäkeen kysyin että oltaisiinko ihan oikeasti yhdessä, ja ilman muita. Tässä vaiheessa mies meni hiljaiseksi ja alkoi perumaan, että hän ei kyllä ole vielä valmis sitoutumaan noin kovasti (ai miten kovasti?!? että katsottaisiin tuleeko meistä pari(niin kuin hän itse vihjaili) ja sillä välillä ei panntaisi muita?)

Tästä päättelin että tuo tunteista puhuminen ja vihjailu, ja ikävöinti oli hänen tapansa yrittää pitää minut lähellä koska olenhan "nainen, ja naiset KAIKKI vaativat tällaista käyttäytymistä, jotteivät laittaisi luukkuja kiinni! Eniten loukkasi siis se että hän luuli että minä olen kuten kaikki muutkin ja toteutan jotain "kaikkien naisten kaavaa" ja että hän voi muka ohjailla jotenkin tätä hommaa molempien puolesta.

Miunlle pekkä hyvä seeksi olisi riittänyt, mutta siitä meni maku kun koin hänen valehtelevan minulle. Tuossa vaiheesssa olisi vielä kelvannut "anteeksi että olin idiottinen ja pidin sinua tyhmänä ja samanlaisena kuin kaikkia muitakin", mutta en kuullut näitä sanoja koskaan. Sen sijaan vähensin omat yhteydenottoni minimiin, enkä enää viestinyt mitään, ja vastasin hänen lähettämiin viesteihinsä lyhyesti. Ehdottamansa ajat eivät enää käyneet, vaan minulla oli "ikävä kyllä aina jotain muuta juuri silloin".

Jonkin ajan kuluttua mies tajusi mitä puuhailin(eli eroa kokonaan), ja alkoi kyselemään enkö halua enää jatkaa. Vastasin että minulla nyt vain ei tahdo aika oikein riittää, jonka jälkeen alkoi kysely että onko minulla joku toinen mies, ja kuka se on. Sanoin etten usko että meidän kannattaa jatkaa, kun tämä on mennyt tämmöiseksi säätämiseksi, jolloin hän alkoi kyselypommittama-an sillä että hänellä on tunteita, ja hän luuli koko ajan että katseltuamme meille tulisi ihan oikea suhde! Tuossa vaiheessa mua itketti, mutta pysyin lujana, ja sanoin vain että jaa, minä luulin että hän oli suhdetta vastaan, kun aiemmin sitä ehdottaessani suhde ei kelvannut. En tiedä vieläkään kumpi meistä mokasi, mutta päätin että elämän on jatkuttava, enkä kuitenkaan haluaisi sellaiseta miestä jonka sanaan en osaa luottaa.

Sori mutta aika klassinen nainenhan sä olitkin. Lankesit pehmoiluun ja aloit odottaa sen perusteella enemmän ja ihastuit. Mikä tarve korostaa kuinka juuri sinä olet erilainen, kun et ole? Ja sanon tämän naisena.

Vierailija kirjoitti:

Tällä pelillä on säännöt ja tämä tapaus on sääntörikkomus. Peli ei sovi heikkohermoisille haaveilijoille.

😂😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon yrittänyt turruttaakin itseäni tinderöimäillä uusia panoja

Vastasit avauksessa itsellesi miksi mies ei parisuhdetta kanssasi halua. Valitettavasti tinderpanoja hakeva nainen ei ole parisuhdemateriaalia, ja sama pätee myös miehiinkin.

Lopettakaa nyt. Ei ole olemassa mitään "parisuhdemateriaalia", on niin paljon erilaisia ihmisiä. Eiköhän ne tinderpanoja hakevatkin voi löytää toisensa, semminkin kun on samanlainen ajatusmaailma. Mulla ja mun aviopuolisolla (5 vuotta naimisissa) on ollut molemmilla kolminumeroinen luku kumppaneita. On se ihme kun ollaan parisuhde toisistamme löydetty.

Tajutkaa, että on ihmisiä, joille seksiä on kahdenlaista- on himohurvittelua ja sitten on rakastelua. Ne eivät sulje toisiaan pois eikä toinen ole sen kummempi kuin toinenkaan. Jos tuo himohurvittelu ei sinun elämääsi sovi, niin sitten se ei sovi, mutta anna muiden olla.

Täytyy kyllä sanoa, että jotenkin sairasta tekstiä. Tulee mieleen, että minkälaisia mielenterveysongelmia tuollaisen käyttäytymisen taakse kätkeytyy. Onko kumpikaan teistä koettanut niihin apua hakea. Sinänsä hyvä, että olette toisrnne löytäneet. Viimeinkin.

Mielenterveysongelmia? Olemme terveitä, itsenäisiä, meillä on hyvä itsetunto emmekä ole uskonnon tai ahdasmielisyyden vallassa päättämässä ja arvostelemassa, miten muut ihmiset saavat tai eivät saa toimia. Tai leikkimässä palstalääkäriä.

Jos oma seksuaalisuus ei vahingoita toista ihmistä eikä ole laitonta, siihen ei ole kenelläkään mitään sanomista, se ei ole moraalitonta eikä väärin. Seksistä nauttiminen ei ole sairaus, eikä siihen liity mielenterveysongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Voi johtaa jopa itsrmurhaan, hyväksikäytetyn osalta. Toinen vaan jatkaa. Samat sanat

Sanoi mulle, olisko ollu sama mies? En tosin ollut pitkään kun vain kerran tekemisissä, tietämättä hänen tarkoitusperiään.tää on Pk-seutu n. 40 v mies? Onko sillä joku toinen, vaimo tai tyttöystävä? Miksi ei halunnut suhdetta? Varmasti on, mutta salaa. Pengohan taustat niin totuus paljastuu, se haikailee jonkun toisen perään oikeesti jota ei saa nyt. Lopeta heti tuo peli. Ottaisin minäkin vaikka kyun taivaalta oispa kivaa, mutta kun ei anneta.

Mistä ihmeestä keksit hyväksikäytön tähän?

Voi jeesus näitä nykyajan kotkotuksia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies huomasi, ettei saa enää seksiä ja siksi kertoo, että on "jotain tunteita" ja olisi kiva viettää aikaa. Moni käyttää tilaisuuden hyväkseen, kun huomaa toisen olevan heikko tai reppana.

Mä en vieläkään tiedä miten itselleni kävi, tai siis sitä mitä mies loppupeleissä ajatteli tai tunsi, mutta itselleni kävi näin:

Tapasin miehen, jonka kanssa vetovoima oli ihan käsittämätöntä. Liusuimme hyvin äkkiä mahtavaan sekssiin, eikä muuta ollut suunnitelmissakaan. Sitten mies alkoi puhumaan pehmoisia(en tiedä johtuiko siitä että hän kehitteli tunteita, vai siitä että hän halusi pitää loistavan s-suhteen) eli kertomaan miten ikävöi, jakoi kakenlaista elämästään kanssani, puhuimme pitkiä puheluita kun emme nähneet. Minä kuitenkin olen omanlaiseni, enkä pidä esim. valehtelusta yhtään, joten jouduin ottamaan todesta nämä miehen pehmoilut. Jos hän olisi halunnut jatkaa s-juttuja, niin hänen ei olisi pitänyt alkaa esittämään, tai oikeasti kehittämään tunteita minua kohtaan. Mulle olis kelvannut panoilusuhde pelkästään oikein hyvin. Noh, kuitenkin aloin sitten itsekin ihastumaan, kun mieskin väitti ihastuneensa. MUutaman kuukauden jäkeen kysyin että oltaisiinko ihan oikeasti yhdessä, ja ilman muita. Tässä vaiheessa mies meni hiljaiseksi ja alkoi perumaan, että hän ei kyllä ole vielä valmis sitoutumaan noin kovasti (ai miten kovasti?!? että katsottaisiin tuleeko meistä pari(niin kuin hän itse vihjaili) ja sillä välillä ei panntaisi muita?)

Tästä päättelin että tuo tunteista puhuminen ja vihjailu, ja ikävöinti oli hänen tapansa yrittää pitää minut lähellä koska olenhan "nainen, ja naiset KAIKKI vaativat tällaista käyttäytymistä, jotteivät laittaisi luukkuja kiinni! Eniten loukkasi siis se että hän luuli että minä olen kuten kaikki muutkin ja toteutan jotain "kaikkien naisten kaavaa" ja että hän voi muka ohjailla jotenkin tätä hommaa molempien puolesta.

Miunlle pekkä hyvä seeksi olisi riittänyt, mutta siitä meni maku kun koin hänen valehtelevan minulle. Tuossa vaiheesssa olisi vielä kelvannut "anteeksi että olin idiottinen ja pidin sinua tyhmänä ja samanlaisena kuin kaikkia muitakin", mutta en kuullut näitä sanoja koskaan. Sen sijaan vähensin omat yhteydenottoni minimiin, enkä enää viestinyt mitään, ja vastasin hänen lähettämiin viesteihinsä lyhyesti. Ehdottamansa ajat eivät enää käyneet, vaan minulla oli "ikävä kyllä aina jotain muuta juuri silloin".

Jonkin ajan kuluttua mies tajusi mitä puuhailin(eli eroa kokonaan), ja alkoi kyselemään enkö halua enää jatkaa. Vastasin että minulla nyt vain ei tahdo aika oikein riittää, jonka jälkeen alkoi kysely että onko minulla joku toinen mies, ja kuka se on. Sanoin etten usko että meidän kannattaa jatkaa, kun tämä on mennyt tämmöiseksi säätämiseksi, jolloin hän alkoi kyselypommittama-an sillä että hänellä on tunteita, ja hän luuli koko ajan että katseltuamme meille tulisi ihan oikea suhde! Tuossa vaiheessa mua itketti, mutta pysyin lujana, ja sanoin vain että jaa, minä luulin että hän oli suhdetta vastaan, kun aiemmin sitä ehdottaessani suhde ei kelvannut. En tiedä vieläkään kumpi meistä mokasi, mutta päätin että elämän on jatkuttava, enkä kuitenkaan haluaisi sellaiseta miestä jonka sanaan en osaa luottaa.

Sori mutta aika klassinen nainenhan sä olitkin. Lankesit pehmoiluun ja aloit odottaa sen perusteella enemmän ja ihastuit. Mikä tarve korostaa kuinka juuri sinä olet erilainen, kun et ole? Ja sanon tämän naisena.

Mikäli hänen tarkoituksensa oli valehdella tunteita, että minä pysyisin lähellä, ja tämä siksi, että kaikki naisethan pysyvät lähellä kun valehtelee että on ihastunut, niin tässähän kävi juuri päin vastoin. Sen sijaan että olisin pysynyt s-suhteessa, niin en pysynytkään, vaan juuri siitä syystä lopetin koko homman. Jos hän sen sijaan olisi rehdisti pysynyt siinä alkuperäisessä suunnitelmassa, että pidetään vain hauskaa, niin olisin todennäköisesti pysynyt siinä paljon kauemmin, ehkä jopa siihen asti että HÄN olisi halunnut jostain syystä lopettaa, ellen olisi löytänyt jotain parempaa tilalle. Voi myös olla, että hän oikeasti kehitteli näitä tunteita minua kohtaan, ja nyt olenkin hänet "menettänyt", mutta sillä ei oikeastaan ole väliä, sillä jos käytännössä katsoen kertoo toiselle haluavansa pannna muita, vaikka on niiiiin ihastunut, niin sen jälkeen on kyllä ainakaan minun kanssani tulevaisuutta kuvitella. Kirjoitukseni pointti on siis se, että tällaiset "suhteet" voi mennä, ja meneekin mönkään usein eri tavoin, ja aina ei saa edes selvyyttä miksi kävi niin kuin kävi. Ei siis kannata jäädä suremaan, vaan entistä tiukemmin pitää kiinni niistä omista rajoista, ettei venkulat pääse ihon alle. Oikean rakkauden kyllä sitten tunnistaa siitä että se kestää kysymykset, epävarmuudet, Keskustelut keskustelun perään, eikä sellaisen ihmisen kanssa tule tunetta että mikähän vedätys tässä on taustalla.

Minä en soimaa näitä "kaikkia naisia", vaan sitä että mikäli tämä mies kuvitteli jollain kaavalla saavansa mitä haluaa, koska HÄN on niin typerä että luulee että kaikki naiset ovat sellaisia että tunteista puhuminen heidät pehmittää ja saa taipumaan mihin järjestelyihin vain, niin HÄN on väärässä.

Mikäli et tätä vieläkään ymmärrä, niin en voi sinulle ymmärrykseksi muuttua, ja täten asian selventäminen kolmatta kertaa menee osaltani ihan hukkaan.

Juu, hyväksikäyttöä se on silloin, kun käyttää toisen tunteita hyväkseen saadakseen seksisuhteen. Ap:llahan näin ei ollut, vaan sävelet olis selvät molemmille, kunnes kävi klassisesti, eli toinen halusikin enemmän. Teit ap ihan oikean ratkaisun olla jatkamatta tuota suhdetta enää. Tsemppiä tulevaan, kyllä se ohi menee, ja mieti seuraavalla kerralla kannattaako juuri tuollainen suhde sinulle, vai olisiko sellainen kertaluontoinen kivan vietto parempi ratkaisu siksi aikaa, kunnes haluat pysyvämmän parisuhteen.

Tämä tie vie vain mielisairaalaan. Tai hautuumaalle. Nähty. Jokainen joka yrittää tappaa itteään/ on masennusdiagnoosilla on tälleen tullu hyväksikäytetyksi seksuaalisesti ja dumpatuksi.

Hän löysi naisen, jonka kanssa haluaa enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itellä syvä vaikea masennus hylkäyksestä vaikka seksi oisi kelvannut. Tähän se johtaa. Voit joutua sairaslomalle ,mielisairaalaan ja eläkkeelle mt diagnoosillä niin kuin kaikki muutkin on just samasta syystä. 1 tuttu tappoi itsemsä kyn mies jätti, toinen yritti kahdesti, elää mutta elämä sekasin. Varaudu laiyoskierteeseen. Varjele mielenterveyttäsi

Etköhän sinä nyt hieman liikaa vastuuta tätä toista osapuolta mielenterveytesi ongelmista? Vaikka minä nyt aloittaisin parisuhteen tai panosuhteen niin ei se sitä tarkoita, että en saa siitä koskaan lähteä. Ihmisellä on oikeus muuttaa mielensä ja päättää suhde oli suhde millainen tahansa. Ehkä mielenterveytesi ongelmat ovat jo olleet olemassa ja juuri ne ovat ajaneet miehen pois?

Enpä usko koska ikinä 40 v ikään mennessä ei ole tullut itsariajatuksia mistään kun tästä hyväksikäytöstä/ dumppauksesta/ ghostauksesta jonka kävin läpi. Luulin että hän rakasti minua, mutta ei kai ollutkaan? Ihan normaali, iloinen, tasapainoinen ihminen olin aina ollut. Psykologi myös sanoi niin aiemmin kun hain terveysalan kouluun haastattelussa.

Vierailija kirjoitti:

Tämä tie vie vain mielisairaalaan. Tai hautuumaalle. Nähty. Jokainen joka yrittää tappaa itteään/ on masennusdiagnoosilla on tälleen tullu hyväksikäytetyksi seksuaalisesti ja dumpatuksi.

Höpö höpö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies huomasi, ettei saa enää seksiä ja siksi kertoo, että on "jotain tunteita" ja olisi kiva viettää aikaa. Moni käyttää tilaisuuden hyväkseen, kun huomaa toisen olevan heikko tai reppana.

Mä en vieläkään tiedä miten itselleni kävi, tai siis sitä mitä mies loppupeleissä ajatteli tai tunsi, mutta itselleni kävi näin:

Tapasin miehen, jonka kanssa vetovoima oli ihan käsittämätöntä. Liusuimme hyvin äkkiä mahtavaan sekssiin, eikä muuta ollut suunnitelmissakaan. Sitten mies alkoi puhumaan pehmoisia(en tiedä johtuiko siitä että hän kehitteli tunteita, vai siitä että hän halusi pitää loistavan s-suhteen) eli kertomaan miten ikävöi, jakoi kakenlaista elämästään kanssani, puhuimme pitkiä puheluita kun emme nähneet. Minä kuitenkin olen omanlaiseni, enkä pidä esim. valehtelusta yhtään, joten jouduin ottamaan todesta nämä miehen pehmoilut. Jos hän olisi halunnut jatkaa s-juttuja, niin hänen ei olisi pitänyt alkaa esittämään, tai oikeasti kehittämään tunteita minua kohtaan. Mulle olis kelvannut panoilusuhde pelkästään oikein hyvin. Noh, kuitenkin aloin sitten itsekin ihastumaan, kun mieskin väitti ihastuneensa. MUutaman kuukauden jäkeen kysyin että oltaisiinko ihan oikeasti yhdessä, ja ilman muita. Tässä vaiheessa mies meni hiljaiseksi ja alkoi perumaan, että hän ei kyllä ole vielä valmis sitoutumaan noin kovasti (ai miten kovasti?!? että katsottaisiin tuleeko meistä pari(niin kuin hän itse vihjaili) ja sillä välillä ei panntaisi muita?)

Tästä päättelin että tuo tunteista puhuminen ja vihjailu, ja ikävöinti oli hänen tapansa yrittää pitää minut lähellä koska olenhan "nainen, ja naiset KAIKKI vaativat tällaista käyttäytymistä, jotteivät laittaisi luukkuja kiinni! Eniten loukkasi siis se että hän luuli että minä olen kuten kaikki muutkin ja toteutan jotain "kaikkien naisten kaavaa" ja että hän voi muka ohjailla jotenkin tätä hommaa molempien puolesta.

Miunlle pekkä hyvä seeksi olisi riittänyt, mutta siitä meni maku kun koin hänen valehtelevan minulle. Tuossa vaiheesssa olisi vielä kelvannut "anteeksi että olin idiottinen ja pidin sinua tyhmänä ja samanlaisena kuin kaikkia muitakin", mutta en kuullut näitä sanoja koskaan. Sen sijaan vähensin omat yhteydenottoni minimiin, enkä enää viestinyt mitään, ja vastasin hänen lähettämiin viesteihinsä lyhyesti. Ehdottamansa ajat eivät enää käyneet, vaan minulla oli "ikävä kyllä aina jotain muuta juuri silloin".

Jonkin ajan kuluttua mies tajusi mitä puuhailin(eli eroa kokonaan), ja alkoi kyselemään enkö halua enää jatkaa. Vastasin että minulla nyt vain ei tahdo aika oikein riittää, jonka jälkeen alkoi kysely että onko minulla joku toinen mies, ja kuka se on. Sanoin etten usko että meidän kannattaa jatkaa, kun tämä on mennyt tämmöiseksi säätämiseksi, jolloin hän alkoi kyselypommittama-an sillä että hänellä on tunteita, ja hän luuli koko ajan että katseltuamme meille tulisi ihan oikea suhde! Tuossa vaiheessa mua itketti, mutta pysyin lujana, ja sanoin vain että jaa, minä luulin että hän oli suhdetta vastaan, kun aiemmin sitä ehdottaessani suhde ei kelvannut. En tiedä vieläkään kumpi meistä mokasi, mutta päätin että elämän on jatkuttava, enkä kuitenkaan haluaisi sellaiseta miestä jonka sanaan en osaa luottaa.

Sori mutta aika klassinen nainenhan sä olitkin. Lankesit pehmoiluun ja aloit odottaa sen perusteella enemmän ja ihastuit. Mikä tarve korostaa kuinka juuri sinä olet erilainen, kun et ole? Ja sanon tämän naisena.

Kyllä jokainen ihminen on todellakin erilainen ja omalla tavallaan erityinen. On loukkaavaa kun oletetaan jonkin ryhmittelyn (esim. nainen, mies) mukaan, millainen toinen on, eikä vaivauduta toiseen oikeasti syvällisemmin tutustumaan. Pidetään omia ennakkokäsityksiä, jotka voivat olla kovinkin valheellisia eikä koske kyseistä yksilöä lainkaan. On ankeaa kun suhteen pohja perustuu niin hataralle ja valheellisellekin pohjalle. Ei haluta kohdata kyseistä ihmistä sellaisena kuin hän on, vaan ryhmänsä (esim. nainen) edustajana.

Ja tuo että sitten vielä käyttää omia stereotypioitaan omia etujaan ajaen kusetuksen lähtökohtana, on kyllä aika perseestä. Siitä puuttuu toisen aitoa kohtaamista ja arvostamista.

Kiitos kun jaoit tarinasi :) (siis tuo edellinen, joka kertoi kokemuksensa suhteesta, josta ei muodostuynut seurustelua ja miehen todelliset tunteet ja ajatukset jäivät hieman mysteeriksi.)  Mulla päättyi myös aika lyhyehkö, mutta aika vakava suhde, osaksi juuri sen takia, että mies niputti "naiset" samaan kategoriaan. Ei pystynyt kohtaamaan mua kunnolla ilmeisesti yksilönä ja ihmisenä, varsinkaan jonkun erimielisyyden sattuessa. Oli jotenkin aika loukkaavaa. Mun mielestä oli myös aika itsekeskeistä kun luuli tietävänsä jotenkin etukäteen mun ajatukset sillä perustein että "kun kaikki naiset sitä ja tätä", ja toimi sitten sen mukaan. Hän pisti myös joitain exänsä sanomisia mun suuhun, mikä oli aika abrurdia myös. Meillä meni muitakin asioita ristiin, eikä tämä ollut ainoa syy eroon, mutta kuitenkin aika suurikin vaikuttaja.

Vierailija kirjoitti:

Mies halusi susta pillun ja sä menit mukaan. Sä rakastuit mieheen, se aatteli sua vaan pilluna. Tämä on se syy miksi en halua harrastaa yhden yön juttuja. Kyllä sullekin se sopiva mies löytyy kunhan alat arvostaa itseäsi ja alat nyt menee reippaasti parisuhdemarkkinoille. Etkä pane ennen ku tulee vähän enemmän juttua molempien puolelle. Miehet osaa vaan pukitella ilman tunteita. Akat harvemmin.

Yhtä hyvin ap on voinut olla se aloitteellinen osapuoli fwb-suhteelle. Olen ollut pari kertaa seksisuhteessa ja hyvin tarkkaan valitsin sen mieleisen miehen, johon otin sitten yhteyttä. 

Vierailija kirjoitti:

Hän löysi naisen, jonka kanssa haluaa enemmän.

Ap:han se oli, joka ei tyytynyt tilanteeseen. Moni mies toivoo tuollaista FWB-suhdetta, jossa ei olla sitouduttu kuin seksin harrastamiseen. Luulis naistenkin olevan tyytyväisiä, kun ei tarvii miehen kotiorjaksi ruveta :)

Eihän AP:tä ole hyväksikäytetty, kun on koko ajan tiennyt mikä on suhteen taso.

Taasko sinut jätettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itellä syvä vaikea masennus hylkäyksestä vaikka seksi oisi kelvannut. Tähän se johtaa. Voit joutua sairaslomalle ,mielisairaalaan ja eläkkeelle mt diagnoosillä niin kuin kaikki muutkin on just samasta syystä. 1 tuttu tappoi itsemsä kyn mies jätti, toinen yritti kahdesti, elää mutta elämä sekasin. Varaudu laiyoskierteeseen. Varjele mielenterveyttäsi

Etköhän sinä nyt hieman liikaa vastuuta tätä toista osapuolta mielenterveytesi ongelmista? Vaikka minä nyt aloittaisin parisuhteen tai panosuhteen niin ei se sitä tarkoita, että en saa siitä koskaan lähteä. Ihmisellä on oikeus muuttaa mielensä ja päättää suhde oli suhde millainen tahansa. Ehkä mielenterveytesi ongelmat ovat jo olleet olemassa ja juuri ne ovat ajaneet miehen pois?

Enpä usko koska ikinä 40 v ikään mennessä ei ole tullut itsariajatuksia mistään kun tästä hyväksikäytöstä/ dumppauksesta/ ghostauksesta jonka kävin läpi. Luulin että hän rakasti minua, mutta ei kai ollutkaan? Ihan normaali, iloinen, tasapainoinen ihminen olin aina ollut. Psykologi myös sanoi niin aiemmin kun hain terveysalan kouluun haastattelussa.

Olet tunnekiristäjä. Tunteita ei sekään mies voi laskelmoida ja ei suostu just siihen laskelmointiin. Kun ei joku tunne niin ei tunne. Tajuatko????? Et ole normaali ellet tajua!