Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä ketään naista joka olisi lopettanut emotionaalisen työn tekemisen?
11.12.2018 |
Esim töissä tai parisuhteessa, miehen / miesten puolesta? Itse olen parhaillaan aviokriisissä eikä ole huvittanut taipua tuohon naisen rooliin asioiden selvittelijänä ja keskustelun aloittajana, olen antanut miehen mököttää ja raivota itsekseen jo toista kuukautta, kun alun kommunikaatioyritykseni eivät tuottaneet tulosta. Mutta mihinköhän tämä johtaa... eroon varmaan...
Kommentit (299)
Ap on provo :D
Hienosti menin minäkin halpaan. Kamoon, tunnetyö!
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene ap vaikka Rentoon feminismiryhmään keskustelemaan niin löydät tukea oikeassaolollesi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä joulumme mökillä menee näin:
Aamulla herätään ja laitetaan puuro haudutuskattilaan. (Se yleensä, joka herää ensimmäisenä aikuisista)
Aamupuuron syötyä lähdettään lasten kanssa ulos leikkimään / kävelylle, tunniksi pariksi. Vähän lasten iästä riippuen.
Joskus eno (minä) leikkii lasten kanssa sisällä, etenkin kun lapset olivat pienempiä.
Sitten eno lähtee yleensä puolenpäivän jälkeen saunan lämmitykseen. Yleensä lapset haluavat tulla mukaan. Siinä menee tunti tai pari.
Kaupungissa ollessa tässä välissä käydään haudalla, kirkkoon joutuu yleensä kiirehtimään aamusta. Sinne menee kuka tahtoo.
Saunan lämmityksen ohella ollaan ulkona (pihasauna mökillä) ja ruokitaan esim. lintuja, laitetaan lasten kanssa kynttilöitä.
Sen jälkeen kun koko bändi on käynyt saunassa, niin aloitetaan jouluruokailu. (joskus laatikot on nostettu uuniin ennen viimeistä saunojaa)
Syödään ja sen jälkeen levähdetään. Siitä n. tunti aloitetaan lahjojen jako (kun lapset isompia) tai Joulupukki tulee. Joskus jouduttu odottamaan tuntikin, mutta eihän se mitään haittaa kun homma toimii spontaanisti. Siinä välissä lapset leikkivät ja minä juon lasin konjakkia.
Lahjojen jaon jälkeen ne lapset sitten ihmettelevätkin niitä lahjojaan lopun iltaa ennen nukkumaanmenoa. Tässä vaiheessa yleensä kukakin syö mitä itse tahtoo oman tilanteensa mukaan.
Näin jouluaatto on vietty täysin spontaanisti ilman mitään ihmeellisiä suunnitteluja.
Sinkkis
Tässähän se hienosti summattiin, kuinka mies (tai muu vapaamatkustaja) näkee joulun. Kuinka ihanan helppoa! Ollaan vaan ja nautitaan!
Totuushan on se, että hyvin organisoidussa joulussa ei ole enää aattona kiirettä. Ennen h-hetkeä pitää kuitenkin:
- ostaa tarpeet aaton ruokiin ja valmistaa ne. Se joka on ostanut ruuat esim. 10 hengen sakille tietää, että se vaatii suunnittelua, laskemista ja monien aineiden tarkistamista, että onko niitä jo valmiiksi. Vaikeaa? Ei. Aikaa vievää? Kyllä.
- riippuen ruuista osa on myös valmistettu etukäteen. Onko leipomuksia? Joku ne on leiponut.
- etukäteen on tehty joulusiivousta, tarkastettu petivaatteet yövieraille, laitettu koristeita, ostettu linnunruuat
- jos lähdetään mökille, täytyy myös pakata lapsilauman varusteet. Varsinkin pienimpien kanssa pakkaamista riittää, jos on vaipat, tuttipullot tai muut astiat, mahdollisesti omat ruuat ihan pienille yms. yms.
-lahjat suunniteltu ja hankittu.Hyvä kuitenkin, että olet paikalla viihdyttämässä lapsia. Näin se äiti saa rauhassa touhuta sisällä mökissä ja siivota aamupuuron jäljet, kuoria perunoita koko sakille, valmistella seuraavaa ruokailua...
Miten niin äiti?
ʒinkkumieʒ
Voi että mitä metatyötä. Täytyy miettiä, että mitä ainesosia ostaa jouluruokiin.
Onhan se ikävää kun ʒinkkumieʒkin joutuu tekemään nuo kaikki samat toimenpiteet mitä luettelit.
Katsos kun ei sen skaalaaminen enää ole iso homma. Laittaa ainesosat laskukoneeseen ja x esim viidellä, jos on viisi henkeä.
Jos sínkkumies ostaa 3 perunaa, niin 5 hengelle ostetaan 15 perunaa.
Mikä tässä nyt on vaikeata? Skaalata se isommalle määrälle?
Kyllä minäkin yksinäni joudun samat jouluruuat ostamaan, samat siivoukset tekemään.
ʒinkkumieʒ
Mitä jos tänä jouluna säilyttäisit vaikka sen ostoslistan ja ottaisit ensi jouluksi siitä kopion, jos sinulle on iso työ miettiä mitä pitää ostaa?
ʒinkkumieʒ
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä naisten ongelmanratkaisukykyky on niin nolla kuin olla ja voi.
Sen tämäkin ketju osoittaa.
ʒinkkumieʒ
Tiedätkö sä miten meidän faija opetti meidät pienenä? Saatiin ihan itse pakata "matkalaukkumme" ja jos ei ollut jotain pakannut mukaan mökille, niin sitten sitä ei ollut mökillä!
Se opettaa vastuun kantoa omista valinnoistaan lapsille ja joku päivä ne voi vaikka töissä oppia kantamaan vastuuta muidenkin edestä.
ʒinkkumieʒ
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö sä miten meidän faija opetti meidät pienenä? Saatiin ihan itse pakata "matkalaukkumme" ja jos ei ollut jotain pakannut mukaan mökille, niin sitten sitä ei ollut mökillä!
Se opettaa vastuun kantoa omista valinnoistaan lapsille ja joku päivä ne voi vaikka töissä oppia kantamaan vastuuta muidenkin edestä.
ʒinkkumieʒ
Siitähän se ap juuri yrittää päästä eroon, vastuun kantamisesta muidenkin edestä.
Arvon röllinpoikanen, kun aikaa näyttää olevan, voisit jakaa viisauksiasi myös sen suhteen, miten ap:n miehestä tulee oma-aloitteinen vastuunkantaja sukujoulujen suhteen, mielellään seuraavien 48 tunnin aikana ja pysyväisluonteisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä joulumme mökillä menee näin:
Aamulla herätään ja laitetaan puuro haudutuskattilaan. (Se yleensä, joka herää ensimmäisenä aikuisista)
Aamupuuron syötyä lähdettään lasten kanssa ulos leikkimään / kävelylle, tunniksi pariksi. Vähän lasten iästä riippuen.
Joskus eno (minä) leikkii lasten kanssa sisällä, etenkin kun lapset olivat pienempiä.
Sitten eno lähtee yleensä puolenpäivän jälkeen saunan lämmitykseen. Yleensä lapset haluavat tulla mukaan. Siinä menee tunti tai pari.
Kaupungissa ollessa tässä välissä käydään haudalla, kirkkoon joutuu yleensä kiirehtimään aamusta. Sinne menee kuka tahtoo.
Saunan lämmityksen ohella ollaan ulkona (pihasauna mökillä) ja ruokitaan esim. lintuja, laitetaan lasten kanssa kynttilöitä.
Sen jälkeen kun koko bändi on käynyt saunassa, niin aloitetaan jouluruokailu. (joskus laatikot on nostettu uuniin ennen viimeistä saunojaa)
Syödään ja sen jälkeen levähdetään. Siitä n. tunti aloitetaan lahjojen jako (kun lapset isompia) tai Joulupukki tulee. Joskus jouduttu odottamaan tuntikin, mutta eihän se mitään haittaa kun homma toimii spontaanisti. Siinä välissä lapset leikkivät ja minä juon lasin konjakkia.
Lahjojen jaon jälkeen ne lapset sitten ihmettelevätkin niitä lahjojaan lopun iltaa ennen nukkumaanmenoa. Tässä vaiheessa yleensä kukakin syö mitä itse tahtoo oman tilanteensa mukaan.
Näin jouluaatto on vietty täysin spontaanisti ilman mitään ihmeellisiä suunnitteluja.
Sinkkis
Tässähän se hienosti summattiin, kuinka mies (tai muu vapaamatkustaja) näkee joulun. Kuinka ihanan helppoa! Ollaan vaan ja nautitaan!
Totuushan on se, että hyvin organisoidussa joulussa ei ole enää aattona kiirettä. Ennen h-hetkeä pitää kuitenkin:
- ostaa tarpeet aaton ruokiin ja valmistaa ne. Se joka on ostanut ruuat esim. 10 hengen sakille tietää, että se vaatii suunnittelua, laskemista ja monien aineiden tarkistamista, että onko niitä jo valmiiksi. Vaikeaa? Ei. Aikaa vievää? Kyllä.
- riippuen ruuista osa on myös valmistettu etukäteen. Onko leipomuksia? Joku ne on leiponut.
- etukäteen on tehty joulusiivousta, tarkastettu petivaatteet yövieraille, laitettu koristeita, ostettu linnunruuat
- jos lähdetään mökille, täytyy myös pakata lapsilauman varusteet. Varsinkin pienimpien kanssa pakkaamista riittää, jos on vaipat, tuttipullot tai muut astiat, mahdollisesti omat ruuat ihan pienille yms. yms.
-lahjat suunniteltu ja hankittu.Hyvä kuitenkin, että olet paikalla viihdyttämässä lapsia. Näin se äiti saa rauhassa touhuta sisällä mökissä ja siivota aamupuuron jäljet, kuoria perunoita koko sakille, valmistella seuraavaa ruokailua...
Ai niin, unohtui vielä yksi juttu. Kuinkas hyvin tuo mökki on varusteltu? Onko viemäröinti, sisälle asti lämmin vesi vai peräti astianpesukone? Jouluaterian jälkeen oma iso projektinsa on tiskit. Syöttekö kertakäyttöastioilta vai tiskaako siskosi vielä silloin, kun itse rentoudut konjakin äärellä? Joutuuko kantamaan vedet avannosta ja lämmittämään tiskiveden hellalla?
No mä myönnän, että äitini yleensä tarttuu ensimmäisenä tiskeihin.
Mä en niitä suostunut tekemään edes lapsena rahasta, vaikka kaikkia muita töitä kylläkin.
ʒinkkumieʒ
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ja naiset ovat erilaisia, vaikka nykyään nähdään paljon vaivaa erojen kiistämiseen. Jostain kumman syystä sen toisen sukupuolen tapaa on hirveen vaikea ymmärtää tai edes yrittää ymmärtää. Aina oma tapa = ainoa oikea.
Monesti kuitenkin naisten "emotionaalinen työ" johtaa ongelmiin, mutta tämä unohdetaan miehiä haukuttaessa. Useat suvun ongelmat ovat nimenomaan naisten välisiä (anoppi, käly, siskot, äiti, miniä...) Näkyy näissäkin keskusteluissa. Ei me naiset niin ylivertaisia olla.
Niin usein tähän ovat syynä vastuuta välttelevät miehet, jotka luikkivat nurkissa ja vapaamatkustavat, sen sijaan että ratkoisivat ongelmia ja olisivat läsnä. Kun mies on heikko ja välttelee, naiset kuormittuvat ja tulee kaikenmaailman klikkejä
Miksi miesten tulee muuttaa vain toimintatapaansa? Kuka sanoo mikä "työ" on tarpeen ja mikä ei? Mikä etuoikeus naisella on määritellä kaikki kotiin, lapsiin ja parisuhteeseen liittyvät tarpeet? Jos ne sattuvat olemaan erilaiset, miksi naiset määritelmät ovat ne oikeat.
Tätä minä en millään naisena ymmärrä! Kyllä minä näen, mitä ympärillä tapahtuu: naiset latelee itseoikeutetusti hyvä elämän kaikki kriteerit täysin omasta vinkkelistä ja auta armias, jos mies ei näitä täytä. Itse ei tarvitse antaa missään periksi tai tulla missään vastaan. Kaikki johtuu vain toisen "laiminlyönnistä"
En ihmettele erolukuja.
Täällähän sinulle on monessa esimerkissä selvennetty kuinka ero on tullut kun nainen on lopettanut näiden tehtävien hoitamisen! Eli mies on sitä odottanut mutta ei ole suostunut vastaavaa tekemään itse. Ja eiköhän se ole monin tutkimuksin todistettu että naiset tekevät valtaosan kotitöistä JA näistä tunnetöistä, ja yleensä tilanne pahenee siinä kohtaa kuin lapsia tulee. Itse asiassa olen itse aika järkyttynyt näistä ketjun esimerkeistä, että nämä naisten tunnetyölakot ovat näinkin suoraviivaisesti johtaneet eroihin.
-Ap
Missähän todellisuudessa sä oikein elät, kun luulet, että miehet ovat niitä, jotka kaipaavat jotain "tunnetyötä". (Varmaan yksikään mies ei edes keksisi koko termiä) Miehet ovat loppujen lopuksi huomattavan paljon vähempään tyytyväisiä kuin naiset.
No luepa ne esimerkit uudestaan; niissähän naiset kertoo kuinka ukot ei oo yhtään tykänneet kun naiset on lopettaneet siivoamisen, neuvolakäyntien koordinoimisen ja miehen kuulumisten kyselemisen, ja mies ei ole osannut tarttua itse toimeen eikä varmaan ole tajunnut edes että mistä on kyse, mutta jostain syystä on silti v*tuttanut.
-Ap
Ehkä sulle tekis hyvää lukea kans niitä esimerkkejä läpi sillä silmällä, et voisko mun väitteessä tarpeiden erilaisuudesta olla perää. Moni esimerkki näyttäis viittaavan siihen.
Sitä en ymmärrä miten neuvolakäynnit tai kotityöt liittyvät emotionaaliseen työhön...
Just niin, tämä on hieman huvittava ketju. Alkoi emotionaalisella työllä josta esimerkkinä viitatussa jutussa käytettiin sisustamista ja sukulaisten lahjojen ostamista. Nyt ketju on laajennut yleiseksi miesten arvosteluksi. Eiköhän noiden tyytymättömien kannattaisi joko erota jos ongelmat niin suuria - tai sitten etsiä ratkaisua lapsellisen kiukuttelun (en tee kun toinenkaan ei tee) sijaan. Noissa kertomuksissa on suhde alkanut hyvänä mutta "mies on muuttunut". Meneekö se aina noin vai eikö huomata sitä omaa osuutta parisuhteessa.
Tunnetyöllä tarkoitetaan sekä sitä että manageroidaan omaa ja muiden tunne-elämää yhtä aikaa (selvitetään ongelmat ja konfliktit, kommunikoidaan aktiivisesti, yritetään pitää muut hyvällä tuulella) että sitä että koordinoidaan neuvolakäyntejä, sisustamisia ja sukulaissuhteita.
-Ap
Mä en oikein käsitä tätä. Musta tässä menee kaksi ihan eri asiaa sekaisin; tunnetyö ja arjen vastuu.
Arjen pyöritys on tehtävä joka tapauksessa. Ihan riippumatta siitä, mikä fiilis on kotona ja huvittaako. Yleensä se tekee, joka on vastuuntuntoisempi (yleensä äiti) mutta ottakaa huomioon, että nuo joulukortit ja sukulaisten muistamiset sun muu höpötys ei ole oikeasti mitenkään tärkeää, vaan ihan oma valinta jos tuollaiseen laittaa aikaa.
Jos nainen uhriutuu siitä, että joutuu aina ostamaan lasten kavereiden synttärilahjat, niin aika pienet on huolet mammalla.
Ihan samalla tavalla se mies voi huolehtia perheen auton varaosat. Hän hoitaa oman tonttinsa valittamatta, eikä yhtäkkiä laitakaan liinoja kiinni ja ajattele, että "hitto, nyt mä en enää korjaakaan tätä autoa, kun toi toinen ei osallistu varaosien tilaamiseen". Ymmärrättekö, mitä ajan takaa?
Miksi naiselle on niin hirveän tärkeää, että mies osallistuu naisen arjen pyöritykseen? Menettekö itse sinne autotalliin osallistumaan siihen, mitä se mies siellä puuhaa?
Jos kumpikin hoitaa oman tonttinsa, siinä ei ole mitään vikaa.
Se on näytetty tutkimuksissa (ja sen voi maalaisjärjellä päätellä) että noita miesten töitä ei nyky-yhteiskunnassa ole enää samalla tavalla kuin naisten töitä. Autoa korjataan ehkä muutama krt vuodessa, tiskejä laitetaan tiskikoneeseen joka päivä ym. Ja kummasti miehet odottavat että naiset luovat kodikasta tunnelmaa ja hoitelevat ihmissuhteita, kun miehillä niitä ei juuri ole, varsinkaan syvällisiä sellaisia.
-Ap
Tiskithän nyt saa tiskikoneeseen, kun jaksaa kävellä lautasen kanssa keittiöön.
Uroteko?
ʒinkkumieʒ
Mä en myöskään pidä pyykinpesua minään työnä. Monelle naiselle sekin on uhriutumisen paikka.
ʒinkkumieʒ
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entisaikaan kun tiskit ja pyykit pestiin järvessä kesät talvet, niin sitä saattoi kutsua jo työksi.
ʒinkkumieʒ
Vierailija kirjoitti:
Entisaikaan kun tiskit ja pyykit pestiin järvessä kesät talvet, niin sitä saattoi kutsua jo työksi.
ʒinkkumieʒ
Ja kun minä olin 5 vuotias, niin vaarini mökki oli tämmöinen. Myöhemmin ostettiin sitten sähköistetty.
ʒinkkumieʒ
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö sä miten meidän faija opetti meidät pienenä? Saatiin ihan itse pakata "matkalaukkumme" ja jos ei ollut jotain pakannut mukaan mökille, niin sitten sitä ei ollut mökillä!
Se opettaa vastuun kantoa omista valinnoistaan lapsille ja joku päivä ne voi vaikka töissä oppia kantamaan vastuuta muidenkin edestä.
ʒinkkumieʒ
Siitähän se ap juuri yrittää päästä eroon, vastuun kantamisesta muidenkin edestä.
Arvon röllinpoikanen, kun aikaa näyttää olevan, voisit jakaa viisauksiasi myös sen suhteen, miten ap:n miehestä tulee oma-aloitteinen vastuunkantaja sukujoulujen suhteen, mielellään seuraavien 48 tunnin aikana ja pysyväisluonteisesti.
Nämä vaatimukset ovat sinussa.
Ymmärrätkö? Sinä olet vaatimassa muilta. Siitä pääsee eroon, kun oppii olemaan spontaani, eikä aseta muille vaatimuksia omista olettamuksista sen mukaan mitä itse pitää täydellisenä jouluna.
Joulun rauhaa,
ʒinkkumieʒ
Yleensä meillä sovitaan mitä ruokia kukakin tuo/tekee. Minä tuon yleensä kinkun.
Katson, että sillä olen hoitanut oman osuuteni.
ʒinkkumieʒ
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö sä miten meidän faija opetti meidät pienenä? Saatiin ihan itse pakata "matkalaukkumme" ja jos ei ollut jotain pakannut mukaan mökille, niin sitten sitä ei ollut mökillä!
Se opettaa vastuun kantoa omista valinnoistaan lapsille ja joku päivä ne voi vaikka töissä oppia kantamaan vastuuta muidenkin edestä.
ʒinkkumieʒ
Siitähän se ap juuri yrittää päästä eroon, vastuun kantamisesta muidenkin edestä.
Arvon röllinpoikanen, kun aikaa näyttää olevan, voisit jakaa viisauksiasi myös sen suhteen, miten ap:n miehestä tulee oma-aloitteinen vastuunkantaja sukujoulujen suhteen, mielellään seuraavien 48 tunnin aikana ja pysyväisluonteisesti.
Nämä vaatimukset ovat sinussa.
Ymmärrätkö? Sinä olet vaatimassa muilta. Siitä pääsee eroon, kun oppii olemaan spontaani, eikä aseta muille vaatimuksia omista olettamuksista sen mukaan mitä itse pitää täydellisenä jouluna.
Joulun rauhaa,
ʒinkkumieʒ
Jos kaikki sukujoulun viettäjät ovat aiemman esimerkkisi mukaan spontaaneja, ei ole paljoa mitä viettää.
En odottanutkaan. Hauskaa hanukkaa!
Onneksi en ole sukua sinkkumiehelle. Sääliksi käy hänen sukulaisiaan, joiden joulupöytään kaveri änkeää selittämään.
Pakko myöntää että tuo sinkkumiehen joulu on vähän koominen.” Sitten syödään jouluruokaa”... jaa, niin kuka sen on valmistanut?
Mutta siis, edelleenkään tässä ei ole kyse mistään hemmetin ”tunnetyöstä”. Vaan ihan käytännön työstä :)
🇺🇦🇮🇱
Tarkoittaako tunnetyö siis sitä, kun tonen yrittää tehdä normaalia, aikuisen ihmisen osaansa hyvän ilmapiirin luomiseksi, toinen vain tylyttää? Yrittää pitää yhteyttä yllä, mutta toinen ei tule vastaan?
Organisointi ja käytännön jutut eivät ole tunnetyötä mielestäni.
Kuitenkin, kun kyseessä on parisuhde, eikä kämppikset, niin yhteyden ylläpitämiseen pitäisi myös nähdä paljon vaivaa. (Jos ei tule luonnostaan.) Se on vaan monimutkaisempaa psykologista pohdintaa, mistä mikin johtuu. Asia voi toisen osapuolen silmissä näyttää täysin erilaiselta. Paitsi tapauksissa, joissa toinen on tahallaan ilkeä.
Miksei hermostuisi, kun vastaväitteet ovat luokattoman huonoja? - Eri