Onko täällä ketään naista joka olisi lopettanut emotionaalisen työn tekemisen?

Kiitos sinkkumies että trollaat - pysyy ketju näkyvillä!

-ap

Jos eläisin lapsiperheessä, niin suosiin myös höyryttimen käyttöä. 

Siinä valmistuu riisit, niin kasvikset ja jos on valmista kastiketta, niin nekin lämpiävät. Kaikki yhdellä kertaa! 

Kaikki lisukkeet tulisivat tuossa valmiiksi ja ei esim. tarvitsisi enää kuin paistaa lihat .. 

Älyn käyttöä .. ei sen kummempaa! Ottakaapa opiksi.

ʒinkkumieʒ

Vierailija kirjoitti:

Kiitos sinkkumies että trollaat - pysyy ketju näkyvillä!

-ap

Voihan se tuntua trollaukselta, kun oma äly ei riitä ratkaisemaan yksinkertaisia asioita.

ʒinkkumieʒ

"Tänäkin vuonna jouluna moni nainen vetää itsensä piippuun, räyhää perheelleen ja pilaa monen juhlatunnelman, koska "kukaan muu ei tee mitään ja mun on PAKKO tehdä tämäkin vaan ihan muiden eteen!!!"

Tosiasiassa muut haluais rauhaa, edes tämän yhden kerran, eivätkä tule saamaan. Marttyyrimörrimöykkyä ei kiinnosta todellisuudessa pätkääkään muiden toiveet. Sen sijaan hän loukkaantuu, kun uhrauksiaan ei arvosteta.

Sama se on muissakin asioissa."

Nyt on viisaita sanoja!

Marttyyrimörrimöykky on erittäin kuvaava sana näistä nillittäjistä.

Tehkää vaan työtä mitä ei kukaan tarvitse ja uliskaa kun sitä ei arvosteta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet ja naiset ovat erilaisia, vaikka nykyään nähdään paljon vaivaa erojen kiistämiseen. Jostain kumman syystä sen toisen sukupuolen tapaa on hirveen vaikea ymmärtää tai edes yrittää ymmärtää. Aina oma tapa = ainoa oikea.

Monesti kuitenkin naisten "emotionaalinen työ" johtaa ongelmiin, mutta tämä unohdetaan miehiä haukuttaessa. Useat suvun ongelmat ovat nimenomaan naisten välisiä (anoppi, käly, siskot, äiti, miniä...) Näkyy näissäkin keskusteluissa. Ei me naiset niin ylivertaisia olla.

Niin usein tähän ovat syynä vastuuta välttelevät miehet, jotka luikkivat nurkissa ja vapaamatkustavat, sen sijaan että ratkoisivat ongelmia ja olisivat läsnä. Kun mies on heikko ja välttelee, naiset kuormittuvat ja tulee kaikenmaailman klikkejä

Miksi miesten tulee muuttaa vain toimintatapaansa? Kuka sanoo mikä "työ" on tarpeen ja mikä ei? Mikä etuoikeus naisella on määritellä kaikki kotiin, lapsiin ja parisuhteeseen liittyvät tarpeet? Jos ne sattuvat olemaan erilaiset, miksi naiset määritelmät ovat ne oikeat.

Tätä minä en millään naisena ymmärrä! Kyllä minä näen, mitä ympärillä tapahtuu: naiset latelee itseoikeutetusti hyvä elämän kaikki kriteerit täysin omasta vinkkelistä ja auta armias, jos mies ei näitä täytä. Itse ei tarvitse antaa missään periksi tai tulla missään vastaan. Kaikki johtuu vain toisen "laiminlyönnistä"

En ihmettele erolukuja.

Täällähän sinulle on monessa esimerkissä selvennetty kuinka ero on tullut kun nainen on lopettanut näiden tehtävien hoitamisen! Eli mies on sitä odottanut mutta ei ole suostunut vastaavaa tekemään itse. Ja eiköhän se ole monin tutkimuksin todistettu että naiset tekevät valtaosan kotitöistä JA näistä tunnetöistä, ja yleensä tilanne pahenee siinä kohtaa kuin lapsia tulee. Itse asiassa olen itse aika järkyttynyt näistä ketjun esimerkeistä, että nämä naisten tunnetyölakot ovat näinkin suoraviivaisesti johtaneet eroihin.

-Ap

Tänäkin vuonna jouluna moni nainen vetää itsensä piippuun, räyhää perheelleen ja pilaa monen juhlatunnelman, koska "kukaan muu ei tee mitään ja mun on PAKKO tehdä tämäkin vaan ihan muiden eteen!!!"

Tosiasiassa muut haluais rauhaa, edes tämän yhden kerran, eivätkä tule saamaan. Marttyyrimörrimöykkyä ei kiinnosta todellisuudessa pätkääkään muiden toiveet. Sen sijaan hän loukkaantuu, kun uhrauksiaan ei arvosteta.

Sama se on muissakin asioissa.

Haha, no ei. Ne haluaa, että joku kertoo, koska alkaa joulurauhan julistus, ja että sitä ennen on syöty riisipuuro, jonka joku muu on keittänyt, tai ainakin kertonut, koska sitä pitää alkaa keittämään, että ehditään. Ja että sieltä löytyy se manteli, jonka joku on muistanut ostaa etukäteen. Ja että mantelin löytäjä saa sen joulupukin, jonka joku muu on huolehtinut. Ja että joulusaunan ajankohta huolehditaan jouhevasti, että pöydässä on niitä tuttuja herkkuja, jotka joku muu on vähintäänkin organisoinut, resepteistä ja aineksista lähtien (vaikka itse paistaisikin suurin elein "koko yön" sitä joulukinkkua, eli tehnyt ruoan omasta mielestään). Ne haluaa, että lapsilla on lahjoja, että joulumieli pysyy kaikilla ja että joku muu huolehtii nämä asiat. Sitten on mukava vatsa täynnä köllötellä sohvalla ja sanoa että "älä mamma ressaa, näin ne asiat hoituu", tajuamatta minkä työn se mamma on tehnyt että kaikilla on juuri se toiveiden mukainen joulu, joka heidän näkökulmastaan vaan hoituu joka joulu.

Anteeks, mut ei varmana halua. Tuollainen joulu kuulostaa helvetilliseltä.

Ja lahjoja ostaa ihan varmasti miehetkin -muistuttelematta. Ja monessa perheessä hakee kuusenkin. Ja tuo muu on ihan hirveetä paskaa. Tehkää, jos haluatte. Mutta älkää marttyroiko, jos muut eivät halua!

Saat anteeksi, koska tämä oli karrikoitu esimerkki ja yhteenveto monista kuulemistani tarinoista. Nainen hoitaa asiat, ja jos joku jää hoitamatta, unohtuu tai muuta, niin siinä on yllättävän monella sitten naama myttyrällä, kun ei saakaan sitä suklaapukkia kukaan. Minä vietän jouluni aikuisessa seurassa ja panostan juuri sen verran kuin itseäni huvittaa, mutta se ei estä minua sympatisoimasta näitä naisia, jotka raatavat, koska perhe nyt vaan odottaa tietynlaista joulua, jonka he olettavat tapahtuvan itsekseen. Ja paistoihan iskä kinkun!

Niin varmasti kertovat asiat noin ja sinä miesvihassasi olet valmis vastaanottamaan kaiken! :D Kyllä mä sen uskon. Eikö sulla ole mitään lähdekritikkiä??! Edes perustuen omaan elämään? Ne naamat on kuule norsunperseellä vain ja ainoastaan näillä marttyyrimammoilla. Kannattaa vähän miettiä ihan järjellä ja vaikka kysellä näiltä perheenjäseniltä.

Rauhoituhan nyt. Ei naama ole kellään norsunperseellä, kyse oli vain ja ainoastaan siitä, että perhe haluaa että asiat tapahtuvat tietyssä järjestyksessä aattona, koska aina on niin tehty, mutta eivät aikatauluta itse yhtään mitään sen hyväksi. Eli sen lisäksi että äiti tekee valtaosan työstä (koska perhe haluaa tietyt tutut ruoat, joita äiti väsää, tai vähintään delegoi tehtävät muulle perheelle, mutta muu perhe ei oma-aloitteisesti ota vastuuta), hän myös suunnittelee kaiken sujuvasti niin, että niille muille joulun asioille on luonteva(lta tuntuva) rako. Huomaa että sinä et edes ymmärrä mistä puhun, sinulle ne asiat varmasti vain tapahtuvat - kun joku muu suunnittelee sen juuri sellaiseksi. Mieti itse ihan järjellä. 

Kyllä te sitten mahdatte olla neroja! 

Miehillä kaikki asiat kyllä onnistuvat ilman tyhjänpäiväistä uhriutumista ja suunnittelua. Asiat tehdään silloin kun niiden ajankohta on oikea -täysin ilman tekemättä siitä mitään numeroa.

ʒinkkumieʒ

Jos perhe haluaa (tämän huomaa siitä, että jos niin ei tapahdu, niin "joulu on pilalla", ei siitä että perhe lausuisi nämä toiveet ääneen), että jouluna

- katsotaan joulurauhan julistus

- syödään joulupuuro

- käydään haudalla

- käydään viemässä parit joulukukat

- saunotaan

- syödään sen seitsemää sorttia

- rentoudutaankin jossain välissä

- jaetaan lahjat

- juodaan kahvit/glögit

- yms.

niin kyllä ne vain vaativat hiukan organisointia, jopa päiviä etukäteen. Söpöä että sinulla on käsitys, että lapsiperheissä ne asiat vain tapahtuvat ilman mitään suunnittelua tai ajankohta yhtäkkiä luontevasti vain on oikea niille. 

Neroksi en itseäni väitä, korkeintaan näitä äitejä, jotka tosiaan tekevät tämän kaiken, siitä ollaan samaa mieltä. :)

Kuule, mun siskoilla on kymmenkunta lasta, joten kun te pikku-apinat ette vain tiedä mitä minä tiedän. Ja mä osaan niiden kanssa kuule toimia spontaanisti ja tehdä asiat. 

Ok, jos rupeaisin samaan aikaan kokkaamaan ne ruuat, niin voisi tulla ongelmia, mutta en kai minä niin tyhmä ole, että jättäisin ne jouluaattoon tekemiseen, vaikka siskojani ei olisi olemassakaan ja huolehtisin niistä lapsista. 

Lisäksi kuule organisoin töissä kymmenien ihmisten edestä asioita, eikä se vaadi minulta viikkojen etukäteen suunnittelua. Asiat hoidetaan silloin pois päiväjärjestyksestä kun niiden ajankohta on.

Joskus myös suunnittelulle on ajankohtansa, mutta pitäisikö suunnitella suunnittelun suunnittelua ;) 

Teidän mielestänne varmaan pitäisi ;)

ʒinkkumieʒ

Voi lol 4inkkumie4 sun kanssas. Että oikein siskoilla on kymmenkunta lasta, no tokihan sinä sitten pyörität lapsiperhearkea suvereenisti (esim. kerran vuodessa) verrattuna perheenäitiin/-isään, joka tekee sitä vuoden.jokaisena.päivänä. Niinhän tuossa taisin mainita, että vaatii työtä/suunnittelua jo päivä etukäteen, viivaten lihavoituun kohtaan.

Olet kyllä niin selvä trolli tuolla oneliner-viestin tykittämisellä, että en jaksa nähdä enempää vaivaa kanssasi. Hyvää joulua kätesi kanssa, siihen on varmasti syynsä, että olet 5inkkumie5! :)

Vierailija kirjoitti:

Sinkkumies, ota aamulääkkeet.

Ei mulla ole sellaisia. On vain iltalääkkeet.

ʒinkkumieʒ

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet ja naiset ovat erilaisia, vaikka nykyään nähdään paljon vaivaa erojen kiistämiseen. Jostain kumman syystä sen toisen sukupuolen tapaa on hirveen vaikea ymmärtää tai edes yrittää ymmärtää. Aina oma tapa = ainoa oikea.

Monesti kuitenkin naisten "emotionaalinen työ" johtaa ongelmiin, mutta tämä unohdetaan miehiä haukuttaessa. Useat suvun ongelmat ovat nimenomaan naisten välisiä (anoppi, käly, siskot, äiti, miniä...) Näkyy näissäkin keskusteluissa. Ei me naiset niin ylivertaisia olla.

Niin usein tähän ovat syynä vastuuta välttelevät miehet, jotka luikkivat nurkissa ja vapaamatkustavat, sen sijaan että ratkoisivat ongelmia ja olisivat läsnä. Kun mies on heikko ja välttelee, naiset kuormittuvat ja tulee kaikenmaailman klikkejä

Miksi miesten tulee muuttaa vain toimintatapaansa? Kuka sanoo mikä "työ" on tarpeen ja mikä ei? Mikä etuoikeus naisella on määritellä kaikki kotiin, lapsiin ja parisuhteeseen liittyvät tarpeet? Jos ne sattuvat olemaan erilaiset, miksi naiset määritelmät ovat ne oikeat.

Tätä minä en millään naisena ymmärrä! Kyllä minä näen, mitä ympärillä tapahtuu: naiset latelee itseoikeutetusti hyvä elämän kaikki kriteerit täysin omasta vinkkelistä ja auta armias, jos mies ei näitä täytä. Itse ei tarvitse antaa missään periksi tai tulla missään vastaan. Kaikki johtuu vain toisen "laiminlyönnistä"

En ihmettele erolukuja.

Täällähän sinulle on monessa esimerkissä selvennetty kuinka ero on tullut kun nainen on lopettanut näiden tehtävien hoitamisen! Eli mies on sitä odottanut mutta ei ole suostunut vastaavaa tekemään itse. Ja eiköhän se ole monin tutkimuksin todistettu että naiset tekevät valtaosan kotitöistä JA näistä tunnetöistä, ja yleensä tilanne pahenee siinä kohtaa kuin lapsia tulee. Itse asiassa olen itse aika järkyttynyt näistä ketjun esimerkeistä, että nämä naisten tunnetyölakot ovat näinkin suoraviivaisesti johtaneet eroihin.

-Ap

Tänäkin vuonna jouluna moni nainen vetää itsensä piippuun, räyhää perheelleen ja pilaa monen juhlatunnelman, koska "kukaan muu ei tee mitään ja mun on PAKKO tehdä tämäkin vaan ihan muiden eteen!!!"

Tosiasiassa muut haluais rauhaa, edes tämän yhden kerran, eivätkä tule saamaan. Marttyyrimörrimöykkyä ei kiinnosta todellisuudessa pätkääkään muiden toiveet. Sen sijaan hän loukkaantuu, kun uhrauksiaan ei arvosteta.

Sama se on muissakin asioissa.

Haha, no ei. Ne haluaa, että joku kertoo, koska alkaa joulurauhan julistus, ja että sitä ennen on syöty riisipuuro, jonka joku muu on keittänyt, tai ainakin kertonut, koska sitä pitää alkaa keittämään, että ehditään. Ja että sieltä löytyy se manteli, jonka joku on muistanut ostaa etukäteen. Ja että mantelin löytäjä saa sen joulupukin, jonka joku muu on huolehtinut. Ja että joulusaunan ajankohta huolehditaan jouhevasti, että pöydässä on niitä tuttuja herkkuja, jotka joku muu on vähintäänkin organisoinut, resepteistä ja aineksista lähtien (vaikka itse paistaisikin suurin elein "koko yön" sitä joulukinkkua, eli tehnyt ruoan omasta mielestään). Ne haluaa, että lapsilla on lahjoja, että joulumieli pysyy kaikilla ja että joku muu huolehtii nämä asiat. Sitten on mukava vatsa täynnä köllötellä sohvalla ja sanoa että "älä mamma ressaa, näin ne asiat hoituu", tajuamatta minkä työn se mamma on tehnyt että kaikilla on juuri se toiveiden mukainen joulu, joka heidän näkökulmastaan vaan hoituu joka joulu.

Anteeks, mut ei varmana halua. Tuollainen joulu kuulostaa helvetilliseltä.

Ja lahjoja ostaa ihan varmasti miehetkin -muistuttelematta. Ja monessa perheessä hakee kuusenkin. Ja tuo muu on ihan hirveetä paskaa. Tehkää, jos haluatte. Mutta älkää marttyroiko, jos muut eivät halua!

Saat anteeksi, koska tämä oli karrikoitu esimerkki ja yhteenveto monista kuulemistani tarinoista. Nainen hoitaa asiat, ja jos joku jää hoitamatta, unohtuu tai muuta, niin siinä on yllättävän monella sitten naama myttyrällä, kun ei saakaan sitä suklaapukkia kukaan. Minä vietän jouluni aikuisessa seurassa ja panostan juuri sen verran kuin itseäni huvittaa, mutta se ei estä minua sympatisoimasta näitä naisia, jotka raatavat, koska perhe nyt vaan odottaa tietynlaista joulua, jonka he olettavat tapahtuvan itsekseen. Ja paistoihan iskä kinkun!

Niin varmasti kertovat asiat noin ja sinä miesvihassasi olet valmis vastaanottamaan kaiken! :D Kyllä mä sen uskon. Eikö sulla ole mitään lähdekritikkiä??! Edes perustuen omaan elämään? Ne naamat on kuule norsunperseellä vain ja ainoastaan näillä marttyyrimammoilla. Kannattaa vähän miettiä ihan järjellä ja vaikka kysellä näiltä perheenjäseniltä.

Rauhoituhan nyt. Ei naama ole kellään norsunperseellä, kyse oli vain ja ainoastaan siitä, että perhe haluaa että asiat tapahtuvat tietyssä järjestyksessä aattona, koska aina on niin tehty, mutta eivät aikatauluta itse yhtään mitään sen hyväksi. Eli sen lisäksi että äiti tekee valtaosan työstä (koska perhe haluaa tietyt tutut ruoat, joita äiti väsää, tai vähintään delegoi tehtävät muulle perheelle, mutta muu perhe ei oma-aloitteisesti ota vastuuta), hän myös suunnittelee kaiken sujuvasti niin, että niille muille joulun asioille on luonteva(lta tuntuva) rako. Huomaa että sinä et edes ymmärrä mistä puhun, sinulle ne asiat varmasti vain tapahtuvat - kun joku muu suunnittelee sen juuri sellaiseksi. Mieti itse ihan järjellä. 

Kyllä te sitten mahdatte olla neroja! 

Miehillä kaikki asiat kyllä onnistuvat ilman tyhjänpäiväistä uhriutumista ja suunnittelua. Asiat tehdään silloin kun niiden ajankohta on oikea -täysin ilman tekemättä siitä mitään numeroa.

ʒinkkumieʒ

Jos perhe haluaa (tämän huomaa siitä, että jos niin ei tapahdu, niin "joulu on pilalla", ei siitä että perhe lausuisi nämä toiveet ääneen), että jouluna

- katsotaan joulurauhan julistus

- syödään joulupuuro

- käydään haudalla

- käydään viemässä parit joulukukat

- saunotaan

- syödään sen seitsemää sorttia

- rentoudutaankin jossain välissä

- jaetaan lahjat

- juodaan kahvit/glögit

- yms.

niin kyllä ne vain vaativat hiukan organisointia, jopa päiviä etukäteen. Söpöä että sinulla on käsitys, että lapsiperheissä ne asiat vain tapahtuvat ilman mitään suunnittelua tai ajankohta yhtäkkiä luontevasti vain on oikea niille. 

Neroksi en itseäni väitä, korkeintaan näitä äitejä, jotka tosiaan tekevät tämän kaiken, siitä ollaan samaa mieltä. :)

Kuule, mun siskoilla on kymmenkunta lasta, joten kun te pikku-apinat ette vain tiedä mitä minä tiedän. Ja mä osaan niiden kanssa kuule toimia spontaanisti ja tehdä asiat. 

Ok, jos rupeaisin samaan aikaan kokkaamaan ne ruuat, niin voisi tulla ongelmia, mutta en kai minä niin tyhmä ole, että jättäisin ne jouluaattoon tekemiseen, vaikka siskojani ei olisi olemassakaan ja huolehtisin niistä lapsista. 

Lisäksi kuule organisoin töissä kymmenien ihmisten edestä asioita, eikä se vaadi minulta viikkojen etukäteen suunnittelua. Asiat hoidetaan silloin pois päiväjärjestyksestä kun niiden ajankohta on.

Joskus myös suunnittelulle on ajankohtansa, mutta pitäisikö suunnitella suunnittelun suunnittelua ;) 

Teidän mielestänne varmaan pitäisi ;)

ʒinkkumieʒ

Voi lol 4inkkumie4 sun kanssas. Että oikein siskoilla on kymmenkunta lasta, no tokihan sinä sitten pyörität lapsiperhearkea suvereenisti (esim. kerran vuodessa) verrattuna perheenäitiin/-isään, joka tekee sitä vuoden.jokaisena.päivänä. Niinhän tuossa taisin mainita, että vaatii työtä/suunnittelua jo päivä etukäteen, viivaten lihavoituun kohtaan.

Olet kyllä niin selvä trolli tuolla oneliner-viestin tykittämisellä, että en jaksa nähdä enempää vaivaa kanssasi. Hyvää joulua kätesi kanssa, siihen on varmasti syynsä, että olet 5inkkumie5! :)

Siis tuommoista paskaa suollat, haukut ihmisiä, et pysy aiheessa (minä pysyn) ja syytät muita trolleiksi. Ei teillä paljon älyä näytä olevan. Luuletko, että tuo menee jollekin läpi? 

ʒinkkumieʒ

Minä. Tein selväksi mikä on kummankin vastuulla mihin toinen ei puutu ja mitkä hoidetaan yhdessä. Lapsi on jo yläasteella eikä miehellä ollut edes Wilma-tunnuksia, hoidin ne sille ja sanoin että tää kuuluu myös sulle.

Alussa mies yritti puuttua tekemisiini mutta sanoin joka kerta että pidä huoli omista vastuistani. Olen voimakkaampi persoona hyvällä organisointikyvyllä, otin vastuullisemmat asiat hoitooni.

Minua helpottaa kun on asioita joihin ei enää tarvitse aikaa tuhlata. Ja nyt voin tehdä asiat miten itse haluan. Meillä on nykyään enemmän rahaa, perheaikaa sekä aikaa minkä mies viettää lasten kanssa. Ei ole enää rästihommia ja kalenteri on kovassa käytössä, nykyään ei miehellekkään tule yllärinä lasten joka viikkoiset harrastukset, laskun maksut jne.

Mies kipuili tosiaan alussa mutta huomasi kovin äkkiä että ne hommat mitä se piti ei minään onkin tärkeitä että arki sujuu. Joudun edelleen tekemään miettimistyötä ja organisointia mutta se kyllä minulta sujuu. Mutta melkein puolet on kuitenkin poissa. Sekin että me ollaan ihan erilaisia voi olla vahvuus. Minä olen järkevä, hyvä organisoimaan, huolellinen ja tunnollinen, mies taas vähän sinnepäin tekevä, kaiken unohtava, ei näe jatkumoa mutta myös fiksu, ahkera ja läsnäoleva isä. Kun näistä tehtiin työnjako mikä on molemmille sopiva niin johan alkoi sujumaan.

Yleensä joulumme mökillä menee näin:

Aamulla herätään ja laitetaan puuro haudutuskattilaan. (Se yleensä, joka herää ensimmäisenä aikuisista)

Aamupuuron syötyä lähdettään lasten kanssa ulos leikkimään / kävelylle, tunniksi pariksi.  Vähän lasten iästä riippuen.

Joskus eno (minä) leikkii lasten kanssa sisällä, etenkin kun lapset olivat pienempiä. 

Sitten eno lähtee yleensä puolenpäivän jälkeen saunan lämmitykseen. Yleensä lapset haluavat tulla mukaan. Siinä menee tunti tai pari. 

Kaupungissa ollessa tässä välissä käydään haudalla, kirkkoon joutuu yleensä kiirehtimään aamusta. Sinne menee kuka tahtoo. 

Saunan lämmityksen ohella ollaan ulkona (pihasauna mökillä) ja ruokitaan esim. lintuja, laitetaan lasten kanssa kynttilöitä. 

Sen jälkeen kun koko bändi on käynyt saunassa, niin aloitetaan jouluruokailu. (joskus laatikot on nostettu uuniin ennen viimeistä saunojaa)

Syödään ja sen jälkeen levähdetään. Siitä n. tunti aloitetaan lahjojen jako (kun lapset isompia) tai Joulupukki tulee. Joskus jouduttu odottamaan tuntikin, mutta eihän se mitään haittaa kun homma toimii spontaanisti. Siinä välissä lapset leikkivät ja minä juon lasin konjakkia.

Lahjojen jaon jälkeen ne lapset sitten ihmettelevätkin niitä lahjojaan lopun iltaa ennen nukkumaanmenoa. Tässä vaiheessa yleensä kukakin syö mitä itse tahtoo oman tilanteensa mukaan.

Näin jouluaatto on vietty täysin spontaanisti ilman mitään ihmeellisiä suunnitteluja.

Sinkkis

Vierailija kirjoitti:

Yleensä joulumme mökillä menee näin:

Aamulla herätään ja laitetaan puuro haudutuskattilaan. (Se yleensä, joka herää ensimmäisenä aikuisista)

Aamupuuron syötyä lähdettään lasten kanssa ulos leikkimään / kävelylle, tunniksi pariksi.  Vähän lasten iästä riippuen.

Joskus eno (minä) leikkii lasten kanssa sisällä, etenkin kun lapset olivat pienempiä. 

Sitten eno lähtee yleensä puolenpäivän jälkeen saunan lämmitykseen. Yleensä lapset haluavat tulla mukaan. Siinä menee tunti tai pari. 

Kaupungissa ollessa tässä välissä käydään haudalla, kirkkoon joutuu yleensä kiirehtimään aamusta. Sinne menee kuka tahtoo. 

Saunan lämmityksen ohella ollaan ulkona (pihasauna mökillä) ja ruokitaan esim. lintuja, laitetaan lasten kanssa kynttilöitä. 

Sen jälkeen kun koko bändi on käynyt saunassa, niin aloitetaan jouluruokailu. (joskus laatikot on nostettu uuniin ennen viimeistä saunojaa)

Syödään ja sen jälkeen levähdetään. Siitä n. tunti aloitetaan lahjojen jako (kun lapset isompia) tai Joulupukki tulee. Joskus jouduttu odottamaan tuntikin, mutta eihän se mitään haittaa kun homma toimii spontaanisti. Siinä välissä lapset leikkivät ja minä juon lasin konjakkia.

Lahjojen jaon jälkeen ne lapset sitten ihmettelevätkin niitä lahjojaan lopun iltaa ennen nukkumaanmenoa. Tässä vaiheessa yleensä kukakin syö mitä itse tahtoo oman tilanteensa mukaan.

Näin jouluaatto on vietty täysin spontaanisti ilman mitään ihmeellisiä suunnitteluja.

Sinkkis

Olipa hyvä kirjoitus. Aion kokeilla tuota meilläkin jouluna.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä joulumme mökillä menee näin:

Aamulla herätään ja laitetaan puuro haudutuskattilaan. (Se yleensä, joka herää ensimmäisenä aikuisista)

Aamupuuron syötyä lähdettään lasten kanssa ulos leikkimään / kävelylle, tunniksi pariksi.  Vähän lasten iästä riippuen.

Joskus eno (minä) leikkii lasten kanssa sisällä, etenkin kun lapset olivat pienempiä. 

Sitten eno lähtee yleensä puolenpäivän jälkeen saunan lämmitykseen. Yleensä lapset haluavat tulla mukaan. Siinä menee tunti tai pari. 

Kaupungissa ollessa tässä välissä käydään haudalla, kirkkoon joutuu yleensä kiirehtimään aamusta. Sinne menee kuka tahtoo. 

Saunan lämmityksen ohella ollaan ulkona (pihasauna mökillä) ja ruokitaan esim. lintuja, laitetaan lasten kanssa kynttilöitä. 

Sen jälkeen kun koko bändi on käynyt saunassa, niin aloitetaan jouluruokailu. (joskus laatikot on nostettu uuniin ennen viimeistä saunojaa)

Syödään ja sen jälkeen levähdetään. Siitä n. tunti aloitetaan lahjojen jako (kun lapset isompia) tai Joulupukki tulee. Joskus jouduttu odottamaan tuntikin, mutta eihän se mitään haittaa kun homma toimii spontaanisti. Siinä välissä lapset leikkivät ja minä juon lasin konjakkia.

Lahjojen jaon jälkeen ne lapset sitten ihmettelevätkin niitä lahjojaan lopun iltaa ennen nukkumaanmenoa. Tässä vaiheessa yleensä kukakin syö mitä itse tahtoo oman tilanteensa mukaan.

Näin jouluaatto on vietty täysin spontaanisti ilman mitään ihmeellisiä suunnitteluja.

Sinkkis

Minäkin olen hoitanut muiden lapsia, jopa työksenikin. Se on helpompaa kuin omien lasten hoitaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä joulumme mökillä menee näin:

Aamulla herätään ja laitetaan puuro haudutuskattilaan. (Se yleensä, joka herää ensimmäisenä aikuisista)

Aamupuuron syötyä lähdettään lasten kanssa ulos leikkimään / kävelylle, tunniksi pariksi.  Vähän lasten iästä riippuen.

Joskus eno (minä) leikkii lasten kanssa sisällä, etenkin kun lapset olivat pienempiä. 

Sitten eno lähtee yleensä puolenpäivän jälkeen saunan lämmitykseen. Yleensä lapset haluavat tulla mukaan. Siinä menee tunti tai pari. 

Kaupungissa ollessa tässä välissä käydään haudalla, kirkkoon joutuu yleensä kiirehtimään aamusta. Sinne menee kuka tahtoo. 

Saunan lämmityksen ohella ollaan ulkona (pihasauna mökillä) ja ruokitaan esim. lintuja, laitetaan lasten kanssa kynttilöitä. 

Sen jälkeen kun koko bändi on käynyt saunassa, niin aloitetaan jouluruokailu. (joskus laatikot on nostettu uuniin ennen viimeistä saunojaa)

Syödään ja sen jälkeen levähdetään. Siitä n. tunti aloitetaan lahjojen jako (kun lapset isompia) tai Joulupukki tulee. Joskus jouduttu odottamaan tuntikin, mutta eihän se mitään haittaa kun homma toimii spontaanisti. Siinä välissä lapset leikkivät ja minä juon lasin konjakkia.

Lahjojen jaon jälkeen ne lapset sitten ihmettelevätkin niitä lahjojaan lopun iltaa ennen nukkumaanmenoa. Tässä vaiheessa yleensä kukakin syö mitä itse tahtoo oman tilanteensa mukaan.

Näin jouluaatto on vietty täysin spontaanisti ilman mitään ihmeellisiä suunnitteluja.

Sinkkis

Minäkin olen hoitanut muiden lapsia, jopa työksenikin. Se on helpompaa kuin omien lasten hoitaminen.

Sen myönnän. Ne on aika enkeleitä minulle, kun ei ihan joka viikko nähdä.

ʒinkkumieʒ

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim töissä tai parisuhteessa, miehen / miesten puolesta? Itse olen parhaillaan aviokriisissä eikä ole huvittanut taipua tuohon naisen rooliin asioiden selvittelijänä ja keskustelun aloittajana, olen antanut miehen mököttää ja raivota itsekseen jo toista kuukautta, kun alun kommunikaatioyritykseni eivät tuottaneet tulosta. Mutta mihinköhän tämä johtaa... eroon varmaan...

Eli jatkat entiseen malliin tuttua valikoivan nalkuttamisen linjaa?

MITÄ? Aikani yritin mutta kun mies mökötti niin olen sitten antanut mököttää. En ole tehnyt sitä epätoivoista jättimäistä selvittelytyötä mitä olen miehen kanssa aiemmin tehnyt ja aiemmissakin parisuhteissa ongelmien ilmetessä. Kummasti miehet eivät ole koskaan tätä minun puolestani tehneet, siis hädissään kyselleet että mikä on vialla ja voisinko pliis nyt kuitenkin puhua asiasta. Ei tämänhetkinen puolisonikaan tässä kriisissä. Eikä näytä tykkäävän yhtään että olen jättänyt hänet rauhaa, kerää vaan kierroksia. Nimenomaan olen lopettanut "nalkuttamisen". Niin kuin moni muukin ketjun nainen.

-ap

Tässä näkee tuloksen miesten puutteellisesta tunnekasvatuksesta. Mökötetään, kiukutellaan eikä osata rakentavalla tavalla keskustella ongelmista. Kuitenkin odotetaan että nainen hoitaa sen keskustelupuolen miehenkin puolesta.

Miehet on pohjimmiltaan laiskoja sikoja. Naisten pitää olla aloitteellisia. Mies seisoo kädet taskussa tuppisuuna, kun nainen tuhahtaa kynttilän sammuksiin.

Tämäkin ketju sen vahvistaa. Missä nainen, siellä ongelma.

Ei miehillä ole tälläisia ongelmia minkään "emotionaalisen työn" kanssa.

Mies pärjää parhaiten yksin.

Paitsi ne "miehet" jotka välttämättä tarvitsevat sen äidin siihen viereensä vielä aikuisinakin.

Upeaa muuten huomata että naisistakin alkaa nykyään löytymään näitä vahvoja oman tiensä kulkijoita jotka heittävät biologiset kellonsa ja muun lässytyksen roskiin ja elävät elämäänsä niin kuin parhaaksi katsovat.

Ovat meinaan erinomaista seuraa verrattuna näihin aikuisten "miesten" holhoojiin.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä joulumme mökillä menee näin:

Aamulla herätään ja laitetaan puuro haudutuskattilaan. (Se yleensä, joka herää ensimmäisenä aikuisista)

Aamupuuron syötyä lähdettään lasten kanssa ulos leikkimään / kävelylle, tunniksi pariksi.  Vähän lasten iästä riippuen.

Joskus eno (minä) leikkii lasten kanssa sisällä, etenkin kun lapset olivat pienempiä. 

Sitten eno lähtee yleensä puolenpäivän jälkeen saunan lämmitykseen. Yleensä lapset haluavat tulla mukaan. Siinä menee tunti tai pari. 

Kaupungissa ollessa tässä välissä käydään haudalla, kirkkoon joutuu yleensä kiirehtimään aamusta. Sinne menee kuka tahtoo. 

Saunan lämmityksen ohella ollaan ulkona (pihasauna mökillä) ja ruokitaan esim. lintuja, laitetaan lasten kanssa kynttilöitä. 

Sen jälkeen kun koko bändi on käynyt saunassa, niin aloitetaan jouluruokailu. (joskus laatikot on nostettu uuniin ennen viimeistä saunojaa)

Syödään ja sen jälkeen levähdetään. Siitä n. tunti aloitetaan lahjojen jako (kun lapset isompia) tai Joulupukki tulee. Joskus jouduttu odottamaan tuntikin, mutta eihän se mitään haittaa kun homma toimii spontaanisti. Siinä välissä lapset leikkivät ja minä juon lasin konjakkia.

Lahjojen jaon jälkeen ne lapset sitten ihmettelevätkin niitä lahjojaan lopun iltaa ennen nukkumaanmenoa. Tässä vaiheessa yleensä kukakin syö mitä itse tahtoo oman tilanteensa mukaan.

Näin jouluaatto on vietty täysin spontaanisti ilman mitään ihmeellisiä suunnitteluja.

Sinkkis

Tässähän se hienosti summattiin, kuinka mies (tai muu vapaamatkustaja) näkee joulun. Kuinka ihanan helppoa! Ollaan vaan ja nautitaan!

Totuushan on se, että hyvin organisoidussa joulussa ei ole enää aattona kiirettä. Ennen h-hetkeä pitää kuitenkin:

- ostaa tarpeet aaton ruokiin ja valmistaa ne. Se joka on ostanut ruuat esim. 10 hengen sakille tietää, että se vaatii suunnittelua, laskemista ja monien aineiden tarkistamista, että onko niitä jo valmiiksi. Vaikeaa? Ei. Aikaa vievää? Kyllä.

- riippuen ruuista osa on myös valmistettu etukäteen. Onko leipomuksia? Joku ne on leiponut.

- etukäteen on tehty joulusiivousta, tarkastettu petivaatteet yövieraille, laitettu koristeita, ostettu linnunruuat

- jos lähdetään mökille, täytyy myös pakata lapsilauman varusteet. Varsinkin pienimpien kanssa pakkaamista riittää, jos on vaipat, tuttipullot tai muut astiat, mahdollisesti omat ruuat ihan pienille yms. yms.

-lahjat suunniteltu ja hankittu.

Hyvä kuitenkin, että olet paikalla viihdyttämässä lapsia. Näin se äiti saa rauhassa touhuta sisällä mökissä ja siivota aamupuuron jäljet, kuoria perunoita koko sakille, valmistella seuraavaa ruokailua...

Tästä nyt varmasti joku suuttuu, mutta suosittelen kuuntelemaan silti.

Koetko olevasi velvollinen auttamaan muita? Tämän vuoksi pidät langat käsissäsi. Huolehdit, huolehdit, huolehdit. Odotat kiitosta, jota et koskaan saa. Hiljainen viha kasvaa sisälläsi, se tuntuu pahalta ja yrität tyynnyttää itsesi. Kuitenkin kysyt: miksi en ole rakkauden arvoinen? Uskot ehkä vielä parempaan huomiseen, etkä lähde. Kuitenkin tunnet selittämätöntä arvottomuutta, syyllisyyttä, häpeää. Seksissäkään et saa tyydytystä, et edes siinä. Toivot vain, että saisit kiitosta, arvostusta, hellimistä, huomiota. Rakkautta.

Kyllä, puolisosi ei kohtele sinua arvollesi sopivalla tavalla. Hän tekee hyvin väärin sinua kohtaan, ei kanna hänelle kuuluvaa vastuuta.

Mutta lue tämä:

https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/tunnista_laheisriippuvuus

Vierailija kirjoitti:

Yleensä joulumme mökillä menee näin:

Aamulla herätään ja laitetaan puuro haudutuskattilaan. (Se yleensä, joka herää ensimmäisenä aikuisista)

Aamupuuron syötyä lähdettään lasten kanssa ulos leikkimään / kävelylle, tunniksi pariksi.  Vähän lasten iästä riippuen.

Joskus eno (minä) leikkii lasten kanssa sisällä, etenkin kun lapset olivat pienempiä. 

Sitten eno lähtee yleensä puolenpäivän jälkeen saunan lämmitykseen. Yleensä lapset haluavat tulla mukaan. Siinä menee tunti tai pari. 

Kaupungissa ollessa tässä välissä käydään haudalla, kirkkoon joutuu yleensä kiirehtimään aamusta. Sinne menee kuka tahtoo. 

Saunan lämmityksen ohella ollaan ulkona (pihasauna mökillä) ja ruokitaan esim. lintuja, laitetaan lasten kanssa kynttilöitä. 

Sen jälkeen kun koko bändi on käynyt saunassa, niin aloitetaan jouluruokailu. (joskus laatikot on nostettu uuniin ennen viimeistä saunojaa)

Syödään ja sen jälkeen levähdetään. Siitä n. tunti aloitetaan lahjojen jako (kun lapset isompia) tai Joulupukki tulee. Joskus jouduttu odottamaan tuntikin, mutta eihän se mitään haittaa kun homma toimii spontaanisti. Siinä välissä lapset leikkivät ja minä juon lasin konjakkia.

Lahjojen jaon jälkeen ne lapset sitten ihmettelevätkin niitä lahjojaan lopun iltaa ennen nukkumaanmenoa. Tässä vaiheessa yleensä kukakin syö mitä itse tahtoo oman tilanteensa mukaan.

Näin jouluaatto on vietty täysin spontaanisti ilman mitään ihmeellisiä suunnitteluja.

Sinkkis

Ei helvetti. :D Olen sama nainen, joka joskus ensilehdillä kertoi olevansa liian laiska ja mukavuudenhaluinen hoitamaan mitään työtä yksin. Mutta en myöskään ikinä kehtaisi aikuisena ihmisenä mennä noin vapaamatkustajana joulunviettoon.

Sinkkis hyvä, sinulla on vielä paljon opittavaa. :DDD Eiköhän sua täällä joku valista. Mää en jaksa, jos et ole trolli niin en kestä. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet ja naiset ovat erilaisia, vaikka nykyään nähdään paljon vaivaa erojen kiistämiseen. Jostain kumman syystä sen toisen sukupuolen tapaa on hirveen vaikea ymmärtää tai edes yrittää ymmärtää. Aina oma tapa = ainoa oikea.

Monesti kuitenkin naisten "emotionaalinen työ" johtaa ongelmiin, mutta tämä unohdetaan miehiä haukuttaessa. Useat suvun ongelmat ovat nimenomaan naisten välisiä (anoppi, käly, siskot, äiti, miniä...) Näkyy näissäkin keskusteluissa. Ei me naiset niin ylivertaisia olla.

Niin usein tähän ovat syynä vastuuta välttelevät miehet, jotka luikkivat nurkissa ja vapaamatkustavat, sen sijaan että ratkoisivat ongelmia ja olisivat läsnä. Kun mies on heikko ja välttelee, naiset kuormittuvat ja tulee kaikenmaailman klikkejä

Miksi miesten tulee muuttaa vain toimintatapaansa? Kuka sanoo mikä "työ" on tarpeen ja mikä ei? Mikä etuoikeus naisella on määritellä kaikki kotiin, lapsiin ja parisuhteeseen liittyvät tarpeet? Jos ne sattuvat olemaan erilaiset, miksi naiset määritelmät ovat ne oikeat.

Tätä minä en millään naisena ymmärrä! Kyllä minä näen, mitä ympärillä tapahtuu: naiset latelee itseoikeutetusti hyvä elämän kaikki kriteerit täysin omasta vinkkelistä ja auta armias, jos mies ei näitä täytä. Itse ei tarvitse antaa missään periksi tai tulla missään vastaan. Kaikki johtuu vain toisen "laiminlyönnistä"

En ihmettele erolukuja.

Täällähän sinulle on monessa esimerkissä selvennetty kuinka ero on tullut kun nainen on lopettanut näiden tehtävien hoitamisen! Eli mies on sitä odottanut mutta ei ole suostunut vastaavaa tekemään itse. Ja eiköhän se ole monin tutkimuksin todistettu että naiset tekevät valtaosan kotitöistä JA näistä tunnetöistä, ja yleensä tilanne pahenee siinä kohtaa kuin lapsia tulee. Itse asiassa olen itse aika järkyttynyt näistä ketjun esimerkeistä, että nämä naisten tunnetyölakot ovat näinkin suoraviivaisesti johtaneet eroihin.

-Ap

Tänäkin vuonna jouluna moni nainen vetää itsensä piippuun, räyhää perheelleen ja pilaa monen juhlatunnelman, koska "kukaan muu ei tee mitään ja mun on PAKKO tehdä tämäkin vaan ihan muiden eteen!!!"

Tosiasiassa muut haluais rauhaa, edes tämän yhden kerran, eivätkä tule saamaan. Marttyyrimörrimöykkyä ei kiinnosta todellisuudessa pätkääkään muiden toiveet. Sen sijaan hän loukkaantuu, kun uhrauksiaan ei arvosteta.

Sama se on muissakin asioissa.

Haha, no ei. Ne haluaa, että joku kertoo, koska alkaa joulurauhan julistus, ja että sitä ennen on syöty riisipuuro, jonka joku muu on keittänyt, tai ainakin kertonut, koska sitä pitää alkaa keittämään, että ehditään. Ja että sieltä löytyy se manteli, jonka joku on muistanut ostaa etukäteen. Ja että mantelin löytäjä saa sen joulupukin, jonka joku muu on huolehtinut. Ja että joulusaunan ajankohta huolehditaan jouhevasti, että pöydässä on niitä tuttuja herkkuja, jotka joku muu on vähintäänkin organisoinut, resepteistä ja aineksista lähtien (vaikka itse paistaisikin suurin elein "koko yön" sitä joulukinkkua, eli tehnyt ruoan omasta mielestään). Ne haluaa, että lapsilla on lahjoja, että joulumieli pysyy kaikilla ja että joku muu huolehtii nämä asiat. Sitten on mukava vatsa täynnä köllötellä sohvalla ja sanoa että "älä mamma ressaa, näin ne asiat hoituu", tajuamatta minkä työn se mamma on tehnyt että kaikilla on juuri se toiveiden mukainen joulu, joka heidän näkökulmastaan vaan hoituu joka joulu.

Anteeks, mut ei varmana halua. Tuollainen joulu kuulostaa helvetilliseltä.

Ja lahjoja ostaa ihan varmasti miehetkin -muistuttelematta. Ja monessa perheessä hakee kuusenkin. Ja tuo muu on ihan hirveetä paskaa. Tehkää, jos haluatte. Mutta älkää marttyroiko, jos muut eivät halua!

Saat anteeksi, koska tämä oli karrikoitu esimerkki ja yhteenveto monista kuulemistani tarinoista. Nainen hoitaa asiat, ja jos joku jää hoitamatta, unohtuu tai muuta, niin siinä on yllättävän monella sitten naama myttyrällä, kun ei saakaan sitä suklaapukkia kukaan. Minä vietän jouluni aikuisessa seurassa ja panostan juuri sen verran kuin itseäni huvittaa, mutta se ei estä minua sympatisoimasta näitä naisia, jotka raatavat, koska perhe nyt vaan odottaa tietynlaista joulua, jonka he olettavat tapahtuvan itsekseen. Ja paistoihan iskä kinkun!

Niin varmasti kertovat asiat noin ja sinä miesvihassasi olet valmis vastaanottamaan kaiken! :D Kyllä mä sen uskon. Eikö sulla ole mitään lähdekritikkiä??! Edes perustuen omaan elämään? Ne naamat on kuule norsunperseellä vain ja ainoastaan näillä marttyyrimammoilla. Kannattaa vähän miettiä ihan järjellä ja vaikka kysellä näiltä perheenjäseniltä.

Rauhoituhan nyt. Ei naama ole kellään norsunperseellä, kyse oli vain ja ainoastaan siitä, että perhe haluaa että asiat tapahtuvat tietyssä järjestyksessä aattona, koska aina on niin tehty, mutta eivät aikatauluta itse yhtään mitään sen hyväksi. Eli sen lisäksi että äiti tekee valtaosan työstä (koska perhe haluaa tietyt tutut ruoat, joita äiti väsää, tai vähintään delegoi tehtävät muulle perheelle, mutta muu perhe ei oma-aloitteisesti ota vastuuta), hän myös suunnittelee kaiken sujuvasti niin, että niille muille joulun asioille on luonteva(lta tuntuva) rako. Huomaa että sinä et edes ymmärrä mistä puhun, sinulle ne asiat varmasti vain tapahtuvat - kun joku muu suunnittelee sen juuri sellaiseksi. Mieti itse ihan järjellä. 

Kyllä te sitten mahdatte olla neroja! 

Miehillä kaikki asiat kyllä onnistuvat ilman tyhjänpäiväistä uhriutumista ja suunnittelua. Asiat tehdään silloin kun niiden ajankohta on oikea -täysin ilman tekemättä siitä mitään numeroa.

ʒinkkumieʒ

Jos perhe haluaa (tämän huomaa siitä, että jos niin ei tapahdu, niin "joulu on pilalla", ei siitä että perhe lausuisi nämä toiveet ääneen), että jouluna

- katsotaan joulurauhan julistus

- syödään joulupuuro

- käydään haudalla

- käydään viemässä parit joulukukat

- saunotaan

- syödään sen seitsemää sorttia

- rentoudutaankin jossain välissä

- jaetaan lahjat

- juodaan kahvit/glögit

- yms.

niin kyllä ne vain vaativat hiukan organisointia, jopa päiviä etukäteen. Söpöä että sinulla on käsitys, että lapsiperheissä ne asiat vain tapahtuvat ilman mitään suunnittelua tai ajankohta yhtäkkiä luontevasti vain on oikea niille. 

Neroksi en itseäni väitä, korkeintaan näitä äitejä, jotka tosiaan tekevät tämän kaiken, siitä ollaan samaa mieltä. :)

Hmm.. kun luen tuota listaa niin minulle kaikki nuo asiat ovat hauskoja. Sinulle ne ovat työtä ja suunnittelua vaativia projekteja. Suosikkini on ehdottomasti kohta "rentoudutaankin jossain välissä". Siis rentoutuminenkin voi olla rasittavaa :D

Toinen asia kun tuota listaa lukee niin kylläpä sitä pystyy ihan tavallisista arkisista asioista paisuttamaan varsinaisen Sisyfoksen urakan. Listallesi sopisi todella luontevasti myös:

- suljetaan ulko-ovi kun mennään ulos

- muistetaan hengittää sisään ja ulos (muuten joulu menee pilalle)

-käytetään ruokailuvälineitä

-laitetaan valot päälle kun on pimeää

-yms.

Vierailija kirjoitti:

Tästä nyt varmasti joku suuttuu, mutta suosittelen kuuntelemaan silti.

Koetko olevasi velvollinen auttamaan muita? Tämän vuoksi pidät langat käsissäsi. Huolehdit, huolehdit, huolehdit. Odotat kiitosta, jota et koskaan saa. Hiljainen viha kasvaa sisälläsi, se tuntuu pahalta ja yrität tyynnyttää itsesi. Kuitenkin kysyt: miksi en ole rakkauden arvoinen? Uskot ehkä vielä parempaan huomiseen, etkä lähde. Kuitenkin tunnet selittämätöntä arvottomuutta, syyllisyyttä, häpeää. Seksissäkään et saa tyydytystä, et edes siinä. Toivot vain, että saisit kiitosta, arvostusta, hellimistä, huomiota. Rakkautta.

Kyllä, puolisosi ei kohtele sinua arvollesi sopivalla tavalla. Hän tekee hyvin väärin sinua kohtaan, ei kanna hänelle kuuluvaa vastuuta.

Mutta lue tämä:

https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/tunnista_laheisriippuvuus

Voi jeesus kylläpä nyt aukesi koko tämä vyyhti! Not. On täälläkin Hellstenit luettuna ja pari- summuut terapiat käytynä ja kaikenlaista elämänkokemusta takana, ei ole auttanut. Eikä näköjään ”auta” tämä tunnetyön tekemisen lopettaminenkaan. Paitsi minua sinänsä että en enää koskaan tule ryhtymään siihen suuressa mittakaavassa.

-ap