Nyt loppuu kummilasten lahjanosto
Tänä jouluna en tuhlaa heihin rahojani. Ikinä ei ole edes korttia lähettäneet tai tekstaria laittaneet kiitokseksi. Synttärilahjan vien jos kutsuvat käymään, muuten en. Vanhemmat, opettakaa lapsenne kiittämään saaduista lahjoista.
Kommentit (99)
Vierailija kirjoitti:
Laittelin kummipojalle viestejä, ihan kuulumisia kyselin. Vastasi n. 3 kk kuluttua. Syykin löytyi nopeasti, rippijuhlat on tuloillaan, piti muistaa ottaa lompakko mukaan 😂 Rahaa oli vailla ainakin 100€, kerroin että rahani ovat menneet sairaalamaksuihin joten niin paljon en voi lahjaksi antaa. Kysyin että riittääkö 40€, ei kuulemma riitä. Jätin sitten kokonaan menemättä, mun lompakkohan sinne kutsuttiin eikä minua 😃
Toivottavasti tämä olisi provo. Jos on totta, niin todella surullista :'(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittelin kummipojalle viestejä, ihan kuulumisia kyselin. Vastasi n. 3 kk kuluttua. Syykin löytyi nopeasti, rippijuhlat on tuloillaan, piti muistaa ottaa lompakko mukaan 😂 Rahaa oli vailla ainakin 100€, kerroin että rahani ovat menneet sairaalamaksuihin joten niin paljon en voi lahjaksi antaa. Kysyin että riittääkö 40€, ei kuulemma riitä. Jätin sitten kokonaan menemättä, mun lompakkohan sinne kutsuttiin eikä minua 😃
Toivottavasti tämä olisi provo. Jos on totta, niin todella surullista :'(
Surullista siis kummin kannalta. Kiittämättömyys on maailman palkka...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittelin kummipojalle viestejä, ihan kuulumisia kyselin. Vastasi n. 3 kk kuluttua. Syykin löytyi nopeasti, rippijuhlat on tuloillaan, piti muistaa ottaa lompakko mukaan 😂 Rahaa oli vailla ainakin 100€, kerroin että rahani ovat menneet sairaalamaksuihin joten niin paljon en voi lahjaksi antaa. Kysyin että riittääkö 40€, ei kuulemma riitä. Jätin sitten kokonaan menemättä, mun lompakkohan sinne kutsuttiin eikä minua 😃
Toivottavasti tämä olisi provo. Jos on totta, niin todella surullista :'(
Ei ole provo, olisikin. Olen kahdesta kummitädistä se huonompi, juurikin rahatilanteen vuoksi. Sain myöhemmin äidiltään viestin jossa kerrottiin että "X:ltä kyllä löytyi 100€ rakkaalle kummipojalleen". Noh, kummipoika lähestyy pian aikuisuutta, tuskin yhtä kummitätiä kaipaa 😀 Varsinkaan rahatonta sellaista.
Terv. Se jonka lompsa pyydettiin juhlimaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittelin kummipojalle viestejä, ihan kuulumisia kyselin. Vastasi n. 3 kk kuluttua. Syykin löytyi nopeasti, rippijuhlat on tuloillaan, piti muistaa ottaa lompakko mukaan 😂 Rahaa oli vailla ainakin 100€, kerroin että rahani ovat menneet sairaalamaksuihin joten niin paljon en voi lahjaksi antaa. Kysyin että riittääkö 40€, ei kuulemma riitä. Jätin sitten kokonaan menemättä, mun lompakkohan sinne kutsuttiin eikä minua 😃
Toivottavasti tämä olisi provo. Jos on totta, niin todella surullista :'(
Ei ole provo, olisikin. Olen kahdesta kummitädistä se huonompi, juurikin rahatilanteen vuoksi. Sain myöhemmin äidiltään viestin jossa kerrottiin että "X:ltä kyllä löytyi 100€ rakkaalle kummipojalleen". Noh, kummipoika lähestyy pian aikuisuutta, tuskin yhtä kummitätiä kaipaa 😀 Varsinkaan rahatonta sellaista.
Terv. Se jonka lompsa pyydettiin juhlimaan
Voi kamala! Olen niin pahoillani puolestasi. Terveisin Toinen kummiuteen kyllästynyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittelin kummipojalle viestejä, ihan kuulumisia kyselin. Vastasi n. 3 kk kuluttua. Syykin löytyi nopeasti, rippijuhlat on tuloillaan, piti muistaa ottaa lompakko mukaan 😂 Rahaa oli vailla ainakin 100€, kerroin että rahani ovat menneet sairaalamaksuihin joten niin paljon en voi lahjaksi antaa. Kysyin että riittääkö 40€, ei kuulemma riitä. Jätin sitten kokonaan menemättä, mun lompakkohan sinne kutsuttiin eikä minua 😃
Toivottavasti tämä olisi provo. Jos on totta, niin todella surullista :'(
Ei ole provo, olisikin. Olen kahdesta kummitädistä se huonompi, juurikin rahatilanteen vuoksi. Sain myöhemmin äidiltään viestin jossa kerrottiin että "X:ltä kyllä löytyi 100€ rakkaalle kummipojalleen". Noh, kummipoika lähestyy pian aikuisuutta, tuskin yhtä kummitätiä kaipaa 😀 Varsinkaan rahatonta sellaista.
Terv. Se jonka lompsa pyydettiin juhlimaan
Voi kamala! Olen niin pahoillani puolestasi. Terveisin Toinen kummiuteen kyllästynyt
Voi kiitos! Onneksi minulla on kummityttökin. On 7-vuotias, hänelle riittää paikalle tuleminen ja halit 😊❤
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittelin kummipojalle viestejä, ihan kuulumisia kyselin. Vastasi n. 3 kk kuluttua. Syykin löytyi nopeasti, rippijuhlat on tuloillaan, piti muistaa ottaa lompakko mukaan 😂 Rahaa oli vailla ainakin 100€, kerroin että rahani ovat menneet sairaalamaksuihin joten niin paljon en voi lahjaksi antaa. Kysyin että riittääkö 40€, ei kuulemma riitä. Jätin sitten kokonaan menemättä, mun lompakkohan sinne kutsuttiin eikä minua 😃
Toivottavasti tämä olisi provo. Jos on totta, niin todella surullista :'(
Ei ole provo, olisikin. Olen kahdesta kummitädistä se huonompi, juurikin rahatilanteen vuoksi. Sain myöhemmin äidiltään viestin jossa kerrottiin että "X:ltä kyllä löytyi 100€ rakkaalle kummipojalleen". Noh, kummipoika lähestyy pian aikuisuutta, tuskin yhtä kummitätiä kaipaa 😀 Varsinkaan rahatonta sellaista.
Terv. Se jonka lompsa pyydettiin juhlimaan
Voi kamala! Olen niin pahoillani puolestasi. Terveisin Toinen kummiuteen kyllästynyt
Voi kiitos! Onneksi minulla on kummityttökin. On 7-vuotias, hänelle riittää paikalle tuleminen ja halit 😊❤
Kaikkea hyvää sinulle ❤
Vierailija kirjoitti:
Kaverini pistää lapset soittamaan kiittääkseen lahjasta ja kortista kiittävät tekstarilla. Kyläillään puolin ja toisin ja autetaan toisiamme. Toinen perhe ei kiittänyt ikinä lahjoista joten siirryin korttilinjalle, yhtään kuvaa en saanut paitsi lasten isoäidiltä ja isoäidin kautta myös tuli kautta rantain toiveita että voisi joskus käydä tms. Jos ei itse pysty pitämään yhteyttä niin mitä turhaan kummejakaan hankkimaan. Synttäreille ei kutsuta jne, rippijuhliin kutsu tuli tekstarilla vähää ennen. Arvatkaa kumpaan perheeseen pidän yhteyttä?
Tämä. Kyllä vanhempien tehtävä on huolehtia, että lapsi kiittää lahjoista.
Meillä jo teini-ikäisiä, silti varmistan, onhan lapset muistaneet kiitokset, joko tekstiviestillä tai soittamalla. Sama jos isovanhemmat muistavat synttäri-tai joululahjat rahana tilisuorituksena.
Perinteisesti kummien lahjat annamme lapsille aattoaamuna tai jo edellisenä päivänä ja ne eivät tule joulupukilta, vaan kummeilta ja aattoaamun ohjelmaan on lapsilla aina kuulunut kiitokset ja hyvän joulun toivotukset kummeille.
Mistä muuten lapset oppivat kiitokset, ellei vanhemnat sitä neuvo.
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä että jos kummiksi ryhtyy pitää se myös hoitaa siihen saakka ainakin kun lapsi on rippi iässä.
Kaikenlaista voi tapahtua 15 vuodessa. Elämä on sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätöntä tämä ettei nykynuoret osaa kiitosta sanoa. Olen törmännyt tähän useasti.
Ja ajatelkaa jos tällaisia pitää päivä kaudesta toiseen opettaa, vaikka kuinka olisikin unelmatyö. Opettaja tarjoaa kahvit oppilailleen eikä yksikään heistä kiitä, vaikka opettaja järjesti omasta pussistaan ja osti paikalle vielä leivonnaiset ja lämmitti ne. Sitten vain kinutaan viikko toisensa jälkeen lisää ja ihmetellään, että miksei se opettaja enää palvele ja ruoki meitä.
Nimimerkki "se opettaja"
Eikö nykyään opettajan tehtäviin kuulu lasten/nuorten kasvatus ja muistuttaminen käytöstavoista?
Luulisi sen olevan itsestään selvyys ja ammattiylpeyttäkin.
Olen keittiössä töissä, ja kyllä avaan suuni ja kysyn, mitäs sanotaan, jos ei kiitosta kuulu.
Lasten kasvatusvastuu ei mielestäni ole ainoastaan vanhemmilla, vaan kaikilla niillä, jotka ovat lapsen kanssa tekemisissä, erityisesti opettajat ja koulun henkilökunta.Siirrä vaan opettajaparalle vastuu lastesi kasvattamisesta. Miten voi olla noin pihalla ihminen. Vastuu on kodin, muualla voidaan täydentää ja maailma kyllä opettaa sitten isona. Sitäpaitsi vanhemmathan käyvät nykyään opettajien silmille jos mitään kritiikkiä tulee
Mitä ihmettä sä kirjoitat? Luepa uudestaan kommentti mihin vastasin.
Eikä vanhemmat ole vielä käyneet ainakaan minun silmille, vaikka vaadin heidän lapsiltaan kiitosta, kun olen keittiössä töissä.
Ja olisiko niin, että metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan, sillä 99% lapsista ja nuorista käyttäytyy hyvin, eikä yksikään ole vielä kieltäytynyt kiitoksen sanomisesta, kun muistutan, mikä unohtui. Ja kyllä, jo laki velvoittaa opettajan kasvatusvastuun koulussa.
Oma kummilapseni on vielä sen verran pieni, ettei hänellä ole puhelinta. Kiitosta lahjoista en ole kertaakaan lapsen vanhemmilta kuullut. Myöskään minua ei muisteta jouluna mitenkään. Lapsen pk-kuva tai jokin hänen tekemä juttu riittäisi ja olisin siitä kiitollinen. Tuntuu siis turhalta ostaa lahjoja, kun en ikinä kuule niistä mitään... en haluaisi kummilapseen katkaista välejä vanhempien huonon käytöksen vuoksi. Mutta ehkä tästedes siirryn yhdessä tehtäviin lahjoihin. Ei enää paketteja, joka ehkä tylsää lapselle, mutta minulta niitä ei enää saa. En ole pakettiautomaatti vaan aikaani voin antaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis voi hyvää päivää, aikuiset ihmiset.
Jos ette halua ostaa lahjoja, älkää ostako. Jos ette halua olla tekemisissä lasten kanssa, älkää olko.
Minulla ei ole kummilapsia, mutta mieheni perheen kautta on elämässämme kaksi alle kymmenvuotiasta. En ole millään tavalla vastuullinen lahjomaan lapsia, mutta arvatkaa mitä: minä rakastan heitä silti ja muistan syntymäpäivinä ja jouluna. Saanko kiitosta aina? En, koska kyseessä on lapset, jotka innostuvat heti avaamaan paketin. Ja minä olen se tylsimys joka ostaa vain pehmeitä paketteja, koska vaatteita tuon ikäisillä kuluu.
Summasummarum, on teillä rankka elämä. Kannattaa lopettaa se kiitosvelan odottaminen ja keskittyä muihin asioihon. Antaminen on ihanaa, itse nautin jo siitä. Kaikki eivät ole toki samanlaisia, mutta antakaa vain sitten olla ja jättäkää perheet ja kummilapsenne omaan arvoon :D
Kyllä sinä sitten olet hyvä ihminen! Ja aivan varmasti muistat korostaa sitä joka käänteessä.
Väärin.
Voitko kuvitella, että on olemassa ihmisiä, jotka oikeasti tekevät mielellään hyviä asioita muille, odottamatta siitä tunnustusta? Se toimii sitten toisin päin, kun laittaa hyvän kiertoon, se yleensä tulee takaisin. Kannattaa kokeilla. :)
Ihanaa et joku muukin ajattelee noin..Itse olen myös kyllästynyt toimimaan vaan lahja automaattina. Useampi kummilapsi on. Silloin aikoinaan suurinosa vanhemmista oli hyviä ystäviä ja pidettiin yhteyttä kun kummiksikin pyydettiin. Nykyisin ei mitään yhteydenpitoa. Ei mitään tietoa onko lahja ollut edes mieluinen. Kiitoksesta puhumattakaan. Monta vuotta tunsin huonoa omaatuntoa asiasta että enkö pidä riittävästi yhteyttä tms..mutta eipä ole ainoastaan kummin tehtävä se yhteydenpito jos lapsi on pieni. Monena vuonna yrittänyt etsiskellä mahdollisimman hyviä lahjoja..kuunnellut toiveita ja miettinyt että onkohan niistä tykätty edes. Päätin lopettaa stressaamisen asiasta. Enkä osta enää yhtään mitään..synttäreille vien lahjan jos kutsutaan juhliin.
Vierailija kirjoitti:
Itse kaduin todella kummiksi alkamista. Lupauduin kummiksi lapselle jonka äidin kanssa olimme jonkinlaisia ystäviä nuorina. Elämä sitten vei kauemmas eikä yhteyttä olisi muuten varmaan pidetty mutta tää kummivelvollisuus oli riippana viime kesään jolloin lapsi pääsi ripille.
Mun pikkuserkun yksi kummeista on hänen isänsä kaveri, ja hän taaperoiän jälkeen seuraavan kerran tapasi kumminsa vasta rippijuhlissa, vaikka he asuivat vain 100km päässä toisistaan, joten välimatkakaan ei ole voinut olla syynä siihen ettei olla tavattu
Höpö höpö! Kummi on latinaksi matrina.
Lähetitkö ap omille kummeillesi joulukortit ja synttärionnittelut?
No, meillä on pyritty kummeja muistamaan myös ja kiittämään. Tosin lopetin, kun eivät edes kutsusta viitsi tulla kummilapsen syntymäpäiville tms. Itse muistanut heidän lapsiaan monta vuotta, mutta sekin loppui siihen, kun eivät omaa kummilastaan noteeraa. Olisivat vaikka kieltäytyneet "kunniasta" jos kerran ei oikeasti kiinnosta. Enkä tarkoita että kummin pitäisi olla mikään lahja-automaatti, kun edes näkisi joskus ja pitäisi yhteyttä, että lapsi tutustuisi että tässä on kummisetä/täti. Lähisukulaisesta vielä kysymys.
Menee se näinkin päin.. :(
Paljon riippuu meistä vanhemmista. Opetammeko me lapsiamme kiittämään lahjoista? Olen huomannut, ettei aina muista huomauttaa lapsille, että "nyt lähetät tekstarin" tms.
Koko kummiajatus pitäisi haudata. Sehän on alunperin tarkoitettu ihmiseksi joka on tukena lapsen kristillisessä kasvatuksessa. Hah. Nykyään vain lahja.automaattina.