Onko Suomessa todella olemassa aikuisia ihmisiä, joille huumeet ovat jotenkin kaukainen juttu?
Ja tarkoitetaan huumeilla nyt kaikkia muita päihteitä kuin alkoholia.
Minulla on lähipiirissä huumeidenkäyttäjiä ihan hitosti, vaikka ikinä en ole itse käyttänyt edes pilveä.
Samoin kaikki tuntemani ihmiset taustastaan riippumatta tietävät useita, jotka käyttävät tai ovat ainakin kokeilleet esim. viihdekäytössä huumeita. Käyttäjät ovat "ihan normaaleja työssäkäyviä ihmisiä", monet korkeasti koulutettujakin.
Millaista elämää pitää elää, ettei ikinä törmää huumeiden käyttöön muutoin kuin uutisissa tai että ehkä näkee joskus jossain kadulla jonkun pelottavan narkkarin?
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Olen itse kannabista epäsäännöllisen säännöllisesti käyttävä, mutta silti ihan normaali töissäkäyvä ihminen
Minä myös. Suurin osa tuttavistani ei tiedä tästä "harrastuksestani" - jos sitä nyt voi edes harrastukseksi sanoa, kun sitä tekee ehkä pari kertaa vuodessa.
Olen 23v nainen ja ystävissäni puolet täysin vastaan ja puolet viihdekäyttäjiä. Itse kuulun jälkimmäiseen sakkiin, kokeiltu kaikenlaista ja viihdekäytössä piri sekä pilvi. Alkoholia en juo, tupakoin. Vakityö ja koulut käyty kunnolla. Lukeudun mielestäni ’kunnon ihmisiin’ enkä näe ongelmaa aineiden kanssa. Pahempaa tavaraa se alkoholi on, sitä näen työssäni aivan liikaa.
Mielestäni olen elänyt ihan tavallista elämää. En tunne ketään, jonka tietäisin käyttävän tai käyttäneen huumeita. Huumeisiin en ole törmännyt missään eikä minulla ole aavistustakaan, mistä sellaisia saisi jos haluaisi.
Selkeästi huumeissa olevia olen nähnyt Virossa.
En ole juurikaan törmännyt aiheeseen eikä ole itse tullut kokeiltua. Yhden ainoan ex-käyttäjän osaisin nimetä, lukiokaverini käytti suonensisäsiä lyhyen aikaa. Pääsi niistä kuitenkin eroon yllättävänkin nopeasti ja nyt aikuisena ihan tavallinen perheenäiti. En juuri ollut lukiossa kanssaan tekemisissä kun ihan eri piireissä pyörittiin mut tänä päivänä paljonkin. Ketään muuta en tiedä.
N28
Mitäs sitten kun joutuu niiden huumeiden kanssa tekemisiin, niin pitääkö niille huudaa että menevät pois vai pitääkö lyödä ja potkia
Mulle huumeet on kaukainen juttu, koska olen "hylännyt" ne kaverit jotka olivat nuorena ihan tohkeissaan kannabiksesta. Vähitellen ovat siirtyneet vahvempiin aineisiin tai masentuneet ja makaavat kotona työkyvyttömyyseläkkeellä. Sori nyt vaan, mutta en kaipaa tuollaisia ihmisiä kavereikseni, ja mielestäni seuransa saa aivan vapaasti valita. Nykyinen kaveripiirini on oikein mukavaa työssäkäyvää väkeä, eikä alkoholiakaan käytetä kuin kohtuudella.
Myös asuinalueeni olen valinnut siten, ettei kamapäitä pyöri ihan kotinurkilla. Valitettavasti monien kaupunkien keskustat ovat nykyään niin täynnä näitä narkkeja, etten missään nimessä pystyisi niissä asumaan. Joskus kyllä kaipaan keskusta-asumista.
Joko asuvat maaseudulla ihmisten kanssa, jotka ovat aina asuneet samalla pikkukylällä, tai sitten eivät vain tiedä tuntevansa huumekokemuksilla rikastuneita ihmisiä.
Olen asunut koko nuoruuteni ja suurimman osan aikuudestani sellaisilla paikkakunnilla, jossa on ollut huumeongelmia. Jotenkin vaan olen osannut ne väistää. Yläasteella kuulin juttuja joistain tyypeistä ja kerran joku kysyi multa tiedänkö mistä saa pilveä. Myöhemmin sitten kuulin, että ainakin yksi niistä, joista oli huhut kulkeneet, olikin ollut todella koukussa aineisiin. Pääsi myöhemmin eroon niistä mutta sen jälkeen en ole kuullut miten menee.
Aikuisena en tiedä tuntevani ketään huumeidenkäyttäjää. Ei se sitä tarkoita etteikö joku voisi käyttää, mutta minä en siitä tiedä.
Olen reilu nelikymppinen ja kaksi melkein aikuista lasta.
En ole koskaan käyttänyt mitään huumetta. Ainoa tuntemani käyttäjä on ex-poikaystäväni, joka käytti piriä 90-luvulla ja sittemmin raitistui. En tiedä ketään pilvenpolttajaakaan.
N48
Vierailija kirjoitti:
Mitäs sitten kun joutuu niiden huumeiden kanssa tekemisiin, niin pitääkö niille huudaa että menevät pois vai pitääkö lyödä ja potkia
Parempi lähteä itse pois. Vähin äänin ja äkkiä.
Vierailija kirjoitti:
Millaista elämää pitää elää, ettei ikinä törmää huumeiden käyttöön muutoin kuin uutisissa tai että ehkä näkee joskus jossain kadulla jonkun pelottavan narkkarin?
On aloittanut elämänsä jo 1950-luvulla, eikä nuoruudessa ollut tarjolla huumeita. Hotapulveria ja yskänlääkkeitä ei sellaisiksi lasketa, kun harvemmat niitä väärinkäyttivät. Toki meilläkin on ollut jopa koulujen kulmilla outojen pillereitten tarjoajia.
Tavallista elämää maalla tai pienessä kaupungissa voi elää vallan hyvin ilman huumeita. Tyrkytetäänkö niitä todella keikoilla festareilla ja baareissa täysin tuntemattomille ihmille?
Tämä on tyyliä " en tunne yhtään työtöntä", eli eräänlaista tynnyrissä elämistä.
Vierailija kirjoitti:
Joko asuvat maaseudulla ihmisten kanssa, jotka ovat aina asuneet samalla pikkukylällä, tai sitten eivät vain tiedä tuntevansa huumekokemuksilla rikastuneita ihmisiä.
Pikkukylissä harvemmin kerskaillaan huumekokokemuksilla rikastumisella. Yllättävän moni käyttää vieläkin huumeita salaa. Katsos kun huumeiden käyttö on laitonta, niin "tietyissä piireissä" sitä ei kannata kovin suureen ääneen julistaa.
Minä tunnen muutaman huumeidenkäyttäjän. En nimitä heitä narkomaaneiksi, koska he eivät ole aineista riippuvaisia eivätkä käytä niitä säännöllisesti tai usein.
Tunnen myös ihmisiä, jotka eivät tunne yhtään huumeidenkäyttäjää. Heidän arjessaan huumeet eivät ole missään roolissa edes välillisesti. Heitä on oikeastaan aika monta.