Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Päädyin sänkyyn naimisissa olevan miehen kanssa - nyt tapaillaan
05.12.2018 |
Olen tuntenut erään miehen suurinpiirtein vuoden verran. Tutustuimme yhteisten piirien kautta ja tänä aikana olemme ystävystyneet. Meillä on ikäeroa yli 10 vuotta. Miehellä on vaimo ja lapsia.
Päädyimme jokin aika sitten samaan paikkaan viettämään iltaa, juttelimme lasillisien äärellä ja loppuillasta päädyimme luokseni jatkoille. Tässä vaiheessa tilanne oli täysin hallinnassa, tiesin että mies on naimisissa, enkä ajatellutkaan mitään enempää hänen kanssaan.
Parin viinilasillisen jälkeen mies alkoi avautumaan, että hän on ajatellut minua enemmänkin, joka todella yllätti. Päädyimme sänkyyn ja seksi oli aivan ihanaa.
Ajattelin aamulla, että mies on lähtenyt jossain vaiheessa kotiinsa vaimon ja lapsien luo ja että olin satunnainen vaihtelu avioliittoon - sinisilmäinen pedinlämmittäjä.
Mies oli kuitenkin vielä luonani, hän oli laittanut aamupalaa valmiiksi ja tuli viereeni pötköttelemään. Kysyin että kaduttaako häntä, kuulemma ei, ja rakastelimme uudelleen.
Mies vietti koko päivän luonani ja lähti illalla kotiinsa, laittoi hyvänyön viestit ja kertoi että haluaisi olla luonani koko ajan.
Olen älyttömän ihastunut mieheen, mutta tuntuu todella pahalta miehen perheen puolesta. Ollaan kuitenkin tapailtu, ei pelkkää seksiä, vaan yhdessäoloa. Juttelemme todella paljon asioista, nautimme olla yhdessä.
Mitä pitäisi tehdä?
Kommentit (324)
Vierailija kirjoitti:
Olen ainakin huomannut kelpaavani naisille paremmin vähän vanhempana ja perheellisenä. Hiljainen perusjamppa oli ennen kolmeakymmentä pelkkää ilmaa, mutta nyt lähempänä neljääkymmentä suosittu jopa parikymppisten keskuudessa. Omanikäisestä seurasta ei ole pulaa, mutta suosin nuorempia. Elän ikäänkuin kadotettua nuoruutta ja se on parasta mitä minulle on tapahtunut. Myös tasa-arvo on tuonut minulle oikeuden olla itsekäästi minä.
Monet pettämiskuviolla alkaneet suhteet kestävä todella pitkään, jotkut jopa läpi elämän.
Se puoli osui oikeaan.
Syy ei kuitenkaan ole mahtavan seksin, vaan siinä että vihdoin uskaltaa heittäytyä sen tosirakkautensa kanssa elämään.
Se perheenperustamisparisuhde kun monesti on sydämen sijaan "järkisyillä" valittu.
Ja kuten tiedämme, ainoa oikeasti järkevä tapa olisi kuunnella alun alkaenkin vain ja ainoastaan sydäntään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olette molemmat oksettavia.
Varsin älyllistä argumentointia.
Uskollisuus olisi ihannetila, mutta kaukana todellisuudesta. Sen tietää jokainen, joka käy ravintoloissa, työmatkoilla, koulutuksissa, harrastamassa jne. ja yhtään seuraa mitä ympärillä tapahtuu.
Suurin osa vieraissa käyvistä on ns. ihan tavallisia ihmisiä; isiä, äitejä, työkavereita, ystäviä. Harvempi on mitenkään oksettava ihminen. Jokaisella on syynsä pettämiseen, ja ne syyt tai moralisointi ei ulkopuolisille kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Sinun näkökulmastasi tapailet miestä. Muiden - varsinkin vaimon - näkökulmasta et tapaile miestä, vaan piilossa varastat aikaa ja rakkautta hänen perheeltään.
Outo kommentti. Voiko rakkautta tai varastaa, kun se on lähtökohtaisestikin antajan vallassa jakaa eikä näitä ole tiettyä määrää varastossa jaettavaksi olosuhteista riippumatta. Ts. antaisiko kuitenkaan rakkautta ja aikaa perheelleen vaikkei tätä vaihtoehtoista ajanviettotapaa olisikaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaa miten hyökkääväksi naiset muuttuu, kun kyseessä on toisesta naisesta kiinnostuva (avio)mies. Varsinkin jos uusi nainen on nuorempi. Jos nainen tekisi saman tempun miehelleen ja mies tulisi kertomaan asiasta, haukuttaisiinko nainen täällä jokaisen miehen pettäjäksi?
Joskus ruoho on pysyvästi vihreämpää aidan toisella puolella, eikä miehet ole tunteettomia koneita. Jossainhan se syy on, jos mies ihastuu (jopa rakastuu) uuteen naiseen.
Ap:n puolesta toivon, että mies ei käyttäisi häntä hyväkseen ja että tunteista puhumiset ovat olleet aitoja.En ihmettele yhtään, miksi nykyään avioerot ovat niin vihamielisiä, jos naiset täällä vetää lapsetkin mukaan tilanteeseen, jossa parisuhde ei selvästikään ole molempia osapuolia tyydyttävä.
Annetaan jokaisen elää omaa elämäänsä, jos onnen löytää uudesta parisuhteesta - se suotakoon.
Kenenkään ei tulisi elää onnettomassa suhteessa, siinä kärsii kaikki osapuolet.
Peace.Miehet nyt vaan ovat lähtökohtaisesti paskoja pettureita. Kuten tämäkin ketju todistaa.
Kyllä naiset pettää myös. Ja taisi joskus olla jotain juttua, että tasoissa ollaan..Ja kun nykymeininkiä katsoo, niin eiköhän naiset ovat pian tässäkin parempia kuin miehet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ilmaiseksi kirjoitti:
Onko tilastoa kuinka moni avioero on johtunut pettämisestä?
Myös monet tällätavalla alkaneet suhteet kestää, koska seksi mahtavaa:)
Monet naiset kiintyvät seksikumppaneihinsa ja se on tässäkin vaarana. Siinähän sitten roikut kakkosena miehen elämässä ja olet jumissa oman elämäsi suhteen.
Oikeassa oot. Mulle käynyt juuri näin ja kohta olen tuhlannut 2 vuotta elämästäni toisen omaan. Koskaan en häntä itselleni tule saamaan, haluankokaan, pettäisi ihan varmasti minuakin. Olen yrittänyt päästä eroon miehestä, ei onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun näkökulmastasi tapailet miestä. Muiden - varsinkin vaimon - näkökulmasta et tapaile miestä, vaan piilossa varastat aikaa ja rakkautta hänen perheeltään.
Outo kommentti. Voiko rakkautta tai varastaa, kun se on lähtökohtaisestikin antajan vallassa jakaa eikä näitä ole tiettyä määrää varastossa jaettavaksi olosuhteista riippumatta. Ts. antaisiko kuitenkaan rakkautta ja aikaa perheelleen vaikkei tätä vaihtoehtoista ajanviettotapaa olisikaan?
Aamen. Plus että kyllä se ihan tapailua on, huolimatta siitä mitä se petetty ihminen siitä ajattelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä juttu kuinka ap PÄÄTYI sänkyyn ym.
Minä en ole kertaakaan PÄÄTYNYT, kyllä se on ollut joka kerta ihan oma valintani. Monta kertaahan siinä täytyy tehdä päätös, että kyllä, jatkan suutelua, kyllä, annan hänen koskea rintojani, kyllä, alan riisua ym. Sata, tuhat mahdollisuutta päättää, mitä tekee tai ei.
Eniten juuri ärsyttää tuo, ettei oteta omista teoista vastuuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
” Varattu mies on kiinnostavampi kuin sinkkumies ”- on tyypillinen naisten ajatus jota en ole ikinä miehenä ymmärtänyt. Jopa lähipiirini naiset ovat kyselleet kahville tai luokseen kattomaan leffaan vasta, naimisiinmenoni jälkeen muttei ennen sitä enkä todellakaa lämpenisi heille. Vaimoakin naurattaa niitä viestejä kun olen hänelle niitä näyttänyt. JOS iskisin varatun naisen niin en todellakaa luottaisi häneen saati kuvittelemaan elämään sen kanssa vaikka kuinka palava rakkaus osuisi minuun sillä hän varmasti pettäisi minuakin. Todella harv nainen (nykyään) ajattelee näin
Oletko ikinä yrittänyt valkata sinkkumiehistä kumppania? Päällekäyviä, stalkkaavia, ja kun saavat pakit, niin katkeria seläntakana puhujia, jotka esittävät ihan muuta kuin ovat aluksi, ja kun eivät enää jaksa esittää, niin se ero tulee sitten kun mies onkin sohvalla makaaja
. Moni nainen ei tästä syystä halua herättää liiaksi huomiota juuri sinkkumiesten parissa.
Helpompaa kun saarauhassa tutustua jonkun muun, kuin parisuhteenperustamis-syyn nojalla. Mies on rennompi, ihan oma itsensä, jne.
Tuo on toinen yleinen väärinkäsitys (sen lisäksi, että miehellä olisi aina kotona koleaa ja kylmä vaimo, kun hakee vaihtelua). "Voi tämä työkaveri-mies/ ystäväni puoliso on niin oma itsensä kun se on erilainen kuin miehet baarissa!"
Se on samaa peliä.
Takana on usein sama vaihtelun ja valloituksenhalu kuin varsinaiseen pettämiseen ryhtyessä, mutta turvallisella maaperällä jossa on valmiiksi jo vähän pröyheä olo. Ihan vaan asiasta tässä olen ja hommiani hoidan, mutta... Flirt flirt, kelpaanhan? Wink wink, olenhan aika särmä tyyppi? Pssst, nämäkin hommat hoituu hyvin.
Jos ruoho aina näyttää vihreämmältä työpaikalla tai kavereiden miesten kesken, niin syy löytyy siitä että kun vieras nainen ei ole paikalla niin se sama reino kuitenkin elää, syö ja paskoo ilman kiiltokuvapintaa ja ilman halua tehdä vaikutusta. Ei kaada kahvia huomaavaisena kuin sen hetken kuin vieras siinä on.
Tosin kaikenlainen huomaavaisuus kotona ihan perus-reinollakin kummasti lisääntyy, kun reino jää kiinni ensimmäisestä kodin ulkopuolisesta ihastumisesta. Sitten alkaa saamaan aamukahvit suoraan eteen, kuten se firman työkaveri jota leikillisesti valloiteltiin.
Usein seksi- ja rakkauselämä nousee muutenkin uuteen kukoistukseensa sivusuhteen myötä, toisin kuin nämä kakkoset usein kuvittelevat. Kakkonen nostaa pettäjän itsetuntoa niin kovasti, että hän alkaa kohdella omaa kumppaniaan kuin kukkaa kämmenellä, harrastaa tämän kanssa tajunnanräjäyttävää seksiä, nähdä tämän positiivisemmassa valossa. Tällä kommentilla en kannusta pettämään, vaan haluaisin hirttää kaikki pettäjät sukupuolielimistään kattoon. Tarkoitan, että sinä kakkonen et ole sen erityisempi sille miehelle, eikä hän ole sinun.
Missähän fantasiamaailmassa elelet. Suhteen ulkopuolinen ihastus saa kyllä näkemään sen oman parisuhteen toisessa valossa, eikä se ole mikään imarteleva. Se kotona oleva ihminen on kaikkea sitä, mitä sivusuhde ei ole ja se ihminen alkaa ajan saatossa lähinnä kuvottaa ja ärsyttää. Laimea seksi ja seksuaalinen yhteensopimattomuus ei myöskään muutu ”tajunnanräjäyttäväksi” seksiksi, koska sellaisia tunteita ei kotona ole. Kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaa miten hyökkääväksi naiset muuttuu, kun kyseessä on toisesta naisesta kiinnostuva (avio)mies. Varsinkin jos uusi nainen on nuorempi. Jos nainen tekisi saman tempun miehelleen ja mies tulisi kertomaan asiasta, haukuttaisiinko nainen täällä jokaisen miehen pettäjäksi?
Joskus ruoho on pysyvästi vihreämpää aidan toisella puolella, eikä miehet ole tunteettomia koneita. Jossainhan se syy on, jos mies ihastuu (jopa rakastuu) uuteen naiseen.
Ap:n puolesta toivon, että mies ei käyttäisi häntä hyväkseen ja että tunteista puhumiset ovat olleet aitoja.En ihmettele yhtään, miksi nykyään avioerot ovat niin vihamielisiä, jos naiset täällä vetää lapsetkin mukaan tilanteeseen, jossa parisuhde ei selvästikään ole molempia osapuolia tyydyttävä.
Annetaan jokaisen elää omaa elämäänsä, jos onnen löytää uudesta parisuhteesta - se suotakoon.
Kenenkään ei tulisi elää onnettomassa suhteessa, siinä kärsii kaikki osapuolet.
Peace.Jos menee suoraan suhteeseen menettää sen sinkkuajan kun käy panemassa erilaisia mirrejä kunnes kyllästyy. En suosittele tuollaista lennosta vaihtoa. M40+
Aloittajan tekstissä luki, että ovat tunteneet vuoden verran, tapailu ja toiminta on alkanut ilmeisesti lähiaikoina. Mistäpä sitä tietää, vaikka mies olisi elänyt onnettomassa avioliitossa jo vuosia ennen tätä tapausta, kiertänyt vaihtoehtoja ja tutustuessaan aloittajaan on tunteet heränneet.
En jaksa uskoa että noinkin pitkään kestäneen tuntemisen jälkeen, noin sattumalta päädytään jatkoille ja lakanoiden väliin, varsinkin jos mies on puhunut tunteistaan.Täällä myöskin mies 40+, enkä tuomitse tapausta. Joskus se "tuttu ja turvallinen" liitto ei vaan ole tarkoitettu koko elämän kestäväksi.
Jos olis ollut tuo tilanne niin miksei sitten ole eronnut jos kerran avioliitto on paska?! Vai odotteleeko vaan että tulee parempi ja sitten eroaa. Idioottimaista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette molemmat oksettavia.
Varsin älyllistä argumentointia.
Uskollisuus olisi ihannetila, mutta kaukana todellisuudesta. Sen tietää jokainen, joka käy ravintoloissa, työmatkoilla, koulutuksissa, harrastamassa jne. ja yhtään seuraa mitä ympärillä tapahtuu.
Suurin osa vieraissa käyvistä on ns. ihan tavallisia ihmisiä; isiä, äitejä, työkavereita, ystäviä. Harvempi on mitenkään oksettava ihminen. Jokaisella on syynsä pettämiseen, ja ne syyt tai moralisointi ei ulkopuolisille kuulu.
Mielestäni on aina oksettavaa pettää, erityisesti jos on omia lapsia sekä rakastava puoliso. En tule koskaan ymmärtämään, miten ihminen on niin helposti omien halujensa vietävänä. Pettäjä tuskin kunnioittaa perhettään, jos on kerran luottamuksen päättänyt rikkoa. Ja vaikka kunnioittaisikin, niin miksi sitten on täytynyt ylipäätänsä pettää? Eikö silloin ole keskustelun paikka, jos jokin on vialla? Eniten yleensä ajattelen lapsia, sillä jos he saisivat tietää, niin heidän kuvansa vanhemmastaan särkyisi luultavasti totaalisesti. Mutta pettäjää tämä ei varmaan kiinnosta, vai kiinnostaako? Silloin pettäjän luulisi ymmärtävän lopettaa pelleily. Se onkin sääli, kuinka suuri osa ihmisistä sortuu pettämiseen. Minä moralisoin, koska en nää pettämistä missään tilanteessa oikein.
Kiitos vastauksista. Kerroin miehelle etten halua jatkaa tapailua, koska en halua olla osallisena loukkaamassa hänen vaimoaan enempää. Enkä halua olla syy heidän mahdolliseen riitelyyn salailun tuloksena, sillä siitä kärsii heidän lapset.
Mies ilmoitti, että aikoo keskustella asiasta vaimonsa kanssa ja ottaa yhteyttä mahdollisimman pian, kunhan saa selvitettyä asiat.
Vaikka hän pettikin vaimoaan, ei kyseessä ole mikään jokapaikan höylääjä kuten monet täällä antaa olettaa. Pallo on tällä hetkellä miehellä, jos hän päättää kertoa minusta vaimolleen, olen täysin valmis myöntämään osallisuuteni ja tarvittaessa tapaamaan hänen vaimonsa.
Jotkut ovat maininneet lapset täällä, jos meidän välit jossain vaiheessa syvenee, käsitän tilanteen että lapset menee aina edelleni. Enkä missään nimessä halua viedä lapsilta isää.
Vaikea tilannehan tämä on, mutta luotan siihen että mies hoitaa tilanteen parhaalla katsomallaan tavalla. En kuitenkaan jatka miehen kanssa, jos hän päättää pysyä perheensä kanssa.
- Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaa miten hyökkääväksi naiset muuttuu, kun kyseessä on toisesta naisesta kiinnostuva (avio)mies. Varsinkin jos uusi nainen on nuorempi. Jos nainen tekisi saman tempun miehelleen ja mies tulisi kertomaan asiasta, haukuttaisiinko nainen täällä jokaisen miehen pettäjäksi?
Joskus ruoho on pysyvästi vihreämpää aidan toisella puolella, eikä miehet ole tunteettomia koneita. Jossainhan se syy on, jos mies ihastuu (jopa rakastuu) uuteen naiseen.
Ap:n puolesta toivon, että mies ei käyttäisi häntä hyväkseen ja että tunteista puhumiset ovat olleet aitoja.En ihmettele yhtään, miksi nykyään avioerot ovat niin vihamielisiä, jos naiset täällä vetää lapsetkin mukaan tilanteeseen, jossa parisuhde ei selvästikään ole molempia osapuolia tyydyttävä.
Annetaan jokaisen elää omaa elämäänsä, jos onnen löytää uudesta parisuhteesta - se suotakoon.
Kenenkään ei tulisi elää onnettomassa suhteessa, siinä kärsii kaikki osapuolet.
Peace.Jos menee suoraan suhteeseen menettää sen sinkkuajan kun käy panemassa erilaisia mirrejä kunnes kyllästyy. En suosittele tuollaista lennosta vaihtoa. M40+
Aloittajan tekstissä luki, että ovat tunteneet vuoden verran, tapailu ja toiminta on alkanut ilmeisesti lähiaikoina. Mistäpä sitä tietää, vaikka mies olisi elänyt onnettomassa avioliitossa jo vuosia ennen tätä tapausta, kiertänyt vaihtoehtoja ja tutustuessaan aloittajaan on tunteet heränneet.
En jaksa uskoa että noinkin pitkään kestäneen tuntemisen jälkeen, noin sattumalta päädytään jatkoille ja lakanoiden väliin, varsinkin jos mies on puhunut tunteistaan.Täällä myöskin mies 40+, enkä tuomitse tapausta. Joskus se "tuttu ja turvallinen" liitto ei vaan ole tarkoitettu koko elämän kestäväksi.
Jos olis ollut tuo tilanne niin miksei sitten ole eronnut jos kerran avioliitto on paska?! Vai odotteleeko vaan että tulee parempi ja sitten eroaa. Idioottimaista!
Juurikin näin..tämähän on vain järkevää
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Kerroin miehelle etten halua jatkaa tapailua, koska en halua olla osallisena loukkaamassa hänen vaimoaan enempää. Enkä halua olla syy heidän mahdolliseen riitelyyn salailun tuloksena, sillä siitä kärsii heidän lapset.
Mies ilmoitti, että aikoo keskustella asiasta vaimonsa kanssa ja ottaa yhteyttä mahdollisimman pian, kunhan saa selvitettyä asiat.
Vaikka hän pettikin vaimoaan, ei kyseessä ole mikään jokapaikan höylääjä kuten monet täällä antaa olettaa. Pallo on tällä hetkellä miehellä, jos hän päättää kertoa minusta vaimolleen, olen täysin valmis myöntämään osallisuuteni ja tarvittaessa tapaamaan hänen vaimonsa.
Jotkut ovat maininneet lapset täällä, jos meidän välit jossain vaiheessa syvenee, käsitän tilanteen että lapset menee aina edelleni. Enkä missään nimessä halua viedä lapsilta isää.
Vaikea tilannehan tämä on, mutta luotan siihen että mies hoitaa tilanteen parhaalla katsomallaan tavalla. En kuitenkaan jatka miehen kanssa, jos hän päättää pysyä perheensä kanssa.- Ap
Voipi olla et mies ei siitä perheen kasassapysymisestä enää päätä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette molemmat oksettavia.
Varsin älyllistä argumentointia.
Uskollisuus olisi ihannetila, mutta kaukana todellisuudesta. Sen tietää jokainen, joka käy ravintoloissa, työmatkoilla, koulutuksissa, harrastamassa jne. ja yhtään seuraa mitä ympärillä tapahtuu.
Suurin osa vieraissa käyvistä on ns. ihan tavallisia ihmisiä; isiä, äitejä, työkavereita, ystäviä. Harvempi on mitenkään oksettava ihminen. Jokaisella on syynsä pettämiseen, ja ne syyt tai moralisointi ei ulkopuolisille kuulu.Mielestäni on aina oksettavaa pettää, erityisesti jos on omia lapsia sekä rakastava puoliso. En tule koskaan ymmärtämään, miten ihminen on niin helposti omien halujensa vietävänä. Pettäjä tuskin kunnioittaa perhettään, jos on kerran luottamuksen päättänyt rikkoa. Ja vaikka kunnioittaisikin, niin miksi sitten on täytynyt ylipäätänsä pettää? Eikö silloin ole keskustelun paikka, jos jokin on vialla? Eniten yleensä ajattelen lapsia, sillä jos he saisivat tietää, niin heidän kuvansa vanhemmastaan särkyisi luultavasti totaalisesti. Mutta pettäjää tämä ei varmaan kiinnosta, vai kiinnostaako? Silloin pettäjän luulisi ymmärtävän lopettaa pelleily. Se onkin sääli, kuinka suuri osa ihmisistä sortuu pettämiseen. Minä moralisoin, koska en nää pettämistä missään tilanteessa oikein.
Minä moralisoin kaltaisiasi mustavalkoisesti ajattelevia toisten moraalinvartijoita. Kertoo paljon ihmisestä, että on ehdottomasti jotain mieltä. Tilanteita ja ihmisiä on erilaisia.
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä töissä myös tuollainen mieslapsi. On suhteessa nuoreen työkaveriinsa ja kotona vaimo + 3 lasta. Ikävää aina kun vaimo välillä piipahtaa työpaikalla ja mies esittää niin hyvää ja rakastavaa aviomiestä ja isää. Tekisi mieli oksentaa!! Vaimo on aivan ihanan tuntuinen ihminen ja tuntuu niin kauhealta tietää, että elää valheessa. Miksi miehet eivät voi ihan reilusti erota ENNEN kuin liottavat sitä heppiään muualla?!?
No siksi, että he nimenomaan eivät halua erota.
Miksi pitäisi, kun avioliitossa on kaikki ihan hyvin? Ihana koti ja perhe, ja varmasti seksiäkin on.
Mies vaan haluaa vaihtelua, ei se tarkoita että vaimossa olisi mitään vikaa.
Mies kyllästyy ihastukseen tai jättää tämän, kun uusi ihastus alkaa vaatia ratkaisuja. Joskus sivusuhde saattaa kestää pitkäänkin, mutta ei se tarkoita sitä, että miehen avioliitossa olisi mitään vikaa, tai että tämä olisi tyytymätön millään tavalla.
Usein vaimo saattaa jopa aavistaa sivusuhteen, mutta ei halua pilata tunnelmaa kotona riitelemällä asiasta. Vaimo luottaa siihen, että miehellä hän ja lapset ovat kuitenkin ykkösiä.
Meidän työpaikalla tällainen sivusuhde on kestänyt jo uskomattomat 10 vuotta. Siinä on kaksoiselämää kerrakseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaa miten hyökkääväksi naiset muuttuu, kun kyseessä on toisesta naisesta kiinnostuva (avio)mies. Varsinkin jos uusi nainen on nuorempi. Jos nainen tekisi saman tempun miehelleen ja mies tulisi kertomaan asiasta, haukuttaisiinko nainen täällä jokaisen miehen pettäjäksi?
Joskus ruoho on pysyvästi vihreämpää aidan toisella puolella, eikä miehet ole tunteettomia koneita. Jossainhan se syy on, jos mies ihastuu (jopa rakastuu) uuteen naiseen.
Ap:n puolesta toivon, että mies ei käyttäisi häntä hyväkseen ja että tunteista puhumiset ovat olleet aitoja.En ihmettele yhtään, miksi nykyään avioerot ovat niin vihamielisiä, jos naiset täällä vetää lapsetkin mukaan tilanteeseen, jossa parisuhde ei selvästikään ole molempia osapuolia tyydyttävä.
Annetaan jokaisen elää omaa elämäänsä, jos onnen löytää uudesta parisuhteesta - se suotakoon.
Kenenkään ei tulisi elää onnettomassa suhteessa, siinä kärsii kaikki osapuolet.
Peace.Jos menee suoraan suhteeseen menettää sen sinkkuajan kun käy panemassa erilaisia mirrejä kunnes kyllästyy. En suosittele tuollaista lennosta vaihtoa. M40+
Aloittajan tekstissä luki, että ovat tunteneet vuoden verran, tapailu ja toiminta on alkanut ilmeisesti lähiaikoina. Mistäpä sitä tietää, vaikka mies olisi elänyt onnettomassa avioliitossa jo vuosia ennen tätä tapausta, kiertänyt vaihtoehtoja ja tutustuessaan aloittajaan on tunteet heränneet.
En jaksa uskoa että noinkin pitkään kestäneen tuntemisen jälkeen, noin sattumalta päädytään jatkoille ja lakanoiden väliin, varsinkin jos mies on puhunut tunteistaan.Täällä myöskin mies 40+, enkä tuomitse tapausta. Joskus se "tuttu ja turvallinen" liitto ei vaan ole tarkoitettu koko elämän kestäväksi.
Jos olis ollut tuo tilanne niin miksei sitten ole eronnut jos kerran avioliitto on paska?! Vai odotteleeko vaan että tulee parempi ja sitten eroaa. Idioottimaista!
Juurikin näin..tämähän on vain järkevää
Tämä on niin naiivi ajattelumalli ja tulee aina esiin tämäntyyppisissä keskusteluissa.
Miksi ihmeessä ihminen eroaisi ihan kohtalaisesta liitosta, etenkin kun siinä on lapsia (ja kyllä, mieskin on huolissaan heidän elämän hajoittamisesta ja se onkin usein ainoa syy pysyä liitossa). Harva rikkoo huvikseen perheensä ”kun nyt vaan sattuu tuntumaan siltä”.
Sitten tapahtuu jotain eli tapaa ihmisen, joka tuntuu 100% oikealta ja se voi olla sitten sysäys saada ero aikaiseksi. Sitten oletkin jo se hui hirveää, oksettava pettäjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette molemmat oksettavia.
Varsin älyllistä argumentointia.
Uskollisuus olisi ihannetila, mutta kaukana todellisuudesta. Sen tietää jokainen, joka käy ravintoloissa, työmatkoilla, koulutuksissa, harrastamassa jne. ja yhtään seuraa mitä ympärillä tapahtuu.
Suurin osa vieraissa käyvistä on ns. ihan tavallisia ihmisiä; isiä, äitejä, työkavereita, ystäviä. Harvempi on mitenkään oksettava ihminen. Jokaisella on syynsä pettämiseen, ja ne syyt tai moralisointi ei ulkopuolisille kuulu.Mielestäni on aina oksettavaa pettää, erityisesti jos on omia lapsia sekä rakastava puoliso. En tule koskaan ymmärtämään, miten ihminen on niin helposti omien halujensa vietävänä. Pettäjä tuskin kunnioittaa perhettään, jos on kerran luottamuksen päättänyt rikkoa. Ja vaikka kunnioittaisikin, niin miksi sitten on täytynyt ylipäätänsä pettää? Eikö silloin ole keskustelun paikka, jos jokin on vialla? Eniten yleensä ajattelen lapsia, sillä jos he saisivat tietää, niin heidän kuvansa vanhemmastaan särkyisi luultavasti totaalisesti. Mutta pettäjää tämä ei varmaan kiinnosta, vai kiinnostaako? Silloin pettäjän luulisi ymmärtävän lopettaa pelleily. Se onkin sääli, kuinka suuri osa ihmisistä sortuu pettämiseen. Minä moralisoin, koska en nää pettämistä missään tilanteessa oikein.
Minä moralisoin kaltaisiasi mustavalkoisesti ajattelevia toisten moraalinvartijoita. Kertoo paljon ihmisestä, että on ehdottomasti jotain mieltä. Tilanteita ja ihmisiä on erilaisia.
Pettäminen on AINA tietoinen (ja huono!) valinta, ihan sama mistä näkökulmasta katsoo. En ymmärrä sitäkään, että pitää pettämistä alkaa puolustelemaan. Mikään maanpäällinen voima ei ole täällä ketään pakottamassa pettämään.
Alue: Aihe vapaa
Olen ainakin huomannut kelpaavani naisille paremmin vähän vanhempana ja perheellisenä. Hiljainen perusjamppa oli ennen kolmeakymmentä pelkkää ilmaa, mutta nyt lähempänä neljääkymmentä suosittu jopa parikymppisten keskuudessa. Omanikäisestä seurasta ei ole pulaa, mutta suosin nuorempia. Elän ikäänkuin kadotettua nuoruutta ja se on parasta mitä minulle on tapahtunut. Myös tasa-arvo on tuonut minulle oikeuden olla itsekäästi minä.