Mies yrittää kasvattaa minua

Vierailija kirjoitti:

Onko mies asperger?

Ei ole. -Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkoittaa hyvää, välittää kovasti, mutta en pidä tästä. Onko mulla vain huono asenne vai onko tässä jotain väärää? Olen joissain asioissa hieman(/paljon) asenneongelmainen ja otan mielelläni myös rakentavaa kritiikkiä vastaan.

Kasvattamisella tarkoitan, että hän huolehtii minusta ikäänkuin lapsesta. "Älä sitten valvo liian myöhään." "Muista tehdä töihin eväät." "Älä unohda syödä vitamiineja." "Ota rauhallisesti henkilön X kanssa, älä hermostu." "Muista varata aika X." jopa: "jos teet asian X, saat (tähän joku kiva juttu)."

Siis tämähän on suloisella tavalla ärsyttävää, mies haluaa huolehtia minusta parhaansa mukaan ja minua kiukuttaa. Omat vanhempani eivät huolehtineet minusta, olen tottunut olemaan liiankin itsenäinen.

En kuitenkaan halua isää, haluan että mies on rakastajani, vertaiseni. Jotenkin tämä tuntuu liian isälliseltä kohtelulta. Olenko vain huono ottamaan vastaan huolehtimista?

No käyttäydy sitten kuin aikuinen jos haluut kunnioitusta. Teini voi olla vähän asennevammainen...ei aikuinen nainen.

En kyllä itse jaksais katsoa vähän/paljon asennevammaista miestä...ihme et sun puoliso jaksaa sua...

Eiköhän meillä kaikilla ole omat asennevammamme, joita pyrimme korjaamaan. Sinullakin. -Ap

Vierailija kirjoitti:

Mua nyt jäi häiritsemään tuo " olen asenneongelmainen"

..meinaatko, että et koita edes kehittyä paremmaksi ihmiseksi vaan kohautat vaan olkia, et " mä nyt vaan olen tällainen asenneongelmainen". Koittakaa kestää.

Aika itsekäs asenne. Sun läheisillä ei ole varmaan helppoa.

Siis tarkoitan, että tiedostan, että mulla on ongelmia omissa asenteissani ja ajatuskuvioissa ja pyrin korjaamaan niitä. Aina en välttämättä näe omia ongelmallisia ajatuskulkujani. Esimerkiksi avun ottaminen vastaan on minulle ongelmallista.

Olen "helppo" ihminen näin yleisesti, käytin ehkä väärää ilmaisua. -Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No hyi. Jos sulla ei ole mitään elämänhallinnan ongelmia niin toi on aivan turhaa. Mies yrittää tuolla lailla "söpösti" kertoa että hän tietää aina mitä tehdä ja mitä pitää tehdä ja sinä nyt olet vähän typerä nainen jota pitää tällä lailla ojentaa ja josta huolehtia. Ei jatkoon, näpäyttäisin takaisin että hyvin oon ilman näitä herran neuvojakin pärjännyt ja että olen aikuinen ihminen ja osaan itse huolehtia asioistani.

Toi mies käyttäytyy, kuin suurin osa naisista. Joko vihdoin tajuatte miten hemmetin holhoavaa, rasittavaa ja kontrolloivaa teidön naisten käytös on?? Aina pitää tehdä teidän tavalla. Aina te tiedätte paremmin.

Juuri tuon takia en halua enää asua yhdessä kenenkään kanssa.

Ymmärrän kyllä hyvin ärsytyksesi. Eiköhän naisissakin ole monenlaisia yksilöitä. :) -Ap

Kun säädät ja sähellät, kaatuuko sen seuraukset jollain tavalla miehen niskaan edes jossain määrin?

Oma puolisoni on toivoton säheltäjä ja aiemmin ihan todella oli elämänhallinta hukassa. Nykyään menee hyvin, mutta silti ei aina pysy asiat hanskassa. Minä sitten muistutan ja huomauttelen jatkuvasti asioista. Syy on se, että ne seuraukset valuu lopulta mun niskaan: jos mies ei herää ajoissa töihin, kämppä on aamutoimien jälkeen kuin pommin jäljiltä. Jos hän ei syö tarpeeksi usein, on tosi kiukkuinen. Jos hän ei uusi lääkereseptiä ajoissa, saan kuunnella toimintakyvyttömän miehen vinkunaa kivusta monta päivää. Vuosien aikana olen aika hyvin oppinut, mitkä asiat vaikuttavat minuun, ja puutun vain niihin. Esim. vaatehuollosta en miehelle huomauta tai muistuta, vaan hän saa minun puolestani kulkea likaisissa tai rikkinäisissä vaatteissa, se ei minua haittaa.

Ehkä sinunkin miehesi kärsii sähellyksestäsi, ja yrittää säästää itseään?

Vierailija kirjoitti:

Tarkoittaa hyvää, välittää kovasti, mutta en pidä tästä. Onko mulla vain huono asenne vai onko tässä jotain väärää? Olen joissain asioissa hieman(/paljon) asenneongelmainen ja otan mielelläni myös rakentavaa kritiikkiä vastaan.

Kasvattamisella tarkoitan, että hän huolehtii minusta ikäänkuin lapsesta. "Älä sitten valvo liian myöhään." "Muista tehdä töihin eväät." "Älä unohda syödä vitamiineja." "Ota rauhallisesti henkilön X kanssa, älä hermostu." "Muista varata aika X." jopa: "jos teet asian X, saat (tähän joku kiva juttu)."

Siis tämähän on suloisella tavalla ärsyttävää, mies haluaa huolehtia minusta parhaansa mukaan ja minua kiukuttaa. Omat vanhempani eivät huolehtineet minusta, olen tottunut olemaan liiankin itsenäinen.

En kuitenkaan halua isää, haluan että mies on rakastajani, vertaiseni. Jotenkin tämä tuntuu liian isälliseltä kohtelulta. Olenko vain huono ottamaan vastaan huolehtimista?

Omat vanhempasi eivät siis osanneet kasvattaa sinua. Tätä on paljon liikkeellä. Miehesi on todennut, että sinua ei ole kasvatettu ja on joutunut ottamaan kasvattajan roolin. Moni mies on joutunut samaan tilanteeseen. Naisia ei ole kasvatettu oikein.

Olisit tyytyväinen, että edes joku yrittää paikata vanhempiesi laiminlyöntiä. 

Vierailija kirjoitti:

Kun säädät ja sähellät, kaatuuko sen seuraukset jollain tavalla miehen niskaan edes jossain määrin?

Oma puolisoni on toivoton säheltäjä ja aiemmin ihan todella oli elämänhallinta hukassa. Nykyään menee hyvin, mutta silti ei aina pysy asiat hanskassa. Minä sitten muistutan ja huomauttelen jatkuvasti asioista. Syy on se, että ne seuraukset valuu lopulta mun niskaan: jos mies ei herää ajoissa töihin, kämppä on aamutoimien jälkeen kuin pommin jäljiltä. Jos hän ei syö tarpeeksi usein, on tosi kiukkuinen. Jos hän ei uusi lääkereseptiä ajoissa, saan kuunnella toimintakyvyttömän miehen vinkunaa kivusta monta päivää. Vuosien aikana olen aika hyvin oppinut, mitkä asiat vaikuttavat minuun, ja puutun vain niihin. Esim. vaatehuollosta en miehelle huomauta tai muistuta, vaan hän saa minun puolestani kulkea likaisissa tai rikkinäisissä vaatteissa, se ei minua haittaa.

Ehkä sinunkin miehesi kärsii sähellyksestäsi, ja yrittää säästää itseään?

Oisitte mun mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsessään tuollainen käytös ei kai ole vielä paha merkki. Siihen voi olla monia syitä ja ihan positiivisia sellaisia. Kuitenkin, jos mies ei voi asiasta järkevästi keskustella, ei ota sinun tunteita huomioon ja vähättelee niitä, eikä muuta käytöstä vaikka olet asiasta huomauttanut, niin voi jo pohtia vahvempaa reaktiota. Erityisesti huolestuisin, jos mies edelleen jatkaa käytöstä sen jälkeen, kun olet sanonut sen häiritsevän.

Oletko yrittänyt ns vakavasti puhua asiasta ja kysyä, miksi mies toimii noin? Kuvitteleeko hän oikeasti että sinä et pärjää, onko se hassu vitsi vai onko hän niin paljon osaavampi, että voi neuvoa?

Olen puhunut asiasta lähinnä vihaisena, emme ole käyneet asiasta järkevää ja rauhallista keskustelua. On hän hieman muuttanut sävyä ja vähentänyt, muttei lopettanut. Kunnon keskustalu on toki suunnitelmissa, mutta halusin täältä jonkinlaista peiliä ajatuksilleni. Uskoisin, että syyt ovat positiivisia. -Ap

No. Lasten kanssa harvemmin pystyy puhumaan järkevästi ja rauhallisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies katsoo sinun olevan vajaavaltainen. Älä alistu.

Kiitos neuvosta! En ole alistuvaa sorttia, vaikka muuten kiltti olenkin. Viime aikoina olen vaan yrittänyt nähdä oman toiminnan ongelmakohtia erityisen paljon, enkä ollut varma olenko tässä asiassa oikeassa vai väärässä.

Eli mies on saanut sut jo epäilemään itseäsi, etkä luota omaan järkeesi. Sitä hän tuolla alistamisella juuri hakee, murentaa itseluottamustasi pikkuhiljaa.

Eihän tuossa ole kyse mistään alistamisesta ollenkaan. Näette olkiukkoja siellä missä niitä ei ole. Hölmöläiset.

Mies yrittää paikata kyseisen naisen vanhempien kasvatuksellista laiminlyöntiä. Ei sen kummempaa. Peukutus miehelle mutta tuskin naista enää tuossa vaiheessa mikään pystyy kehittämään aikuiseksi. Lapsi mikä lapsi ja sellaiseksi jää.

Vierailija kirjoitti:

Kun säädät ja sähellät, kaatuuko sen seuraukset jollain tavalla miehen niskaan edes jossain määrin?

Oma puolisoni on toivoton säheltäjä ja aiemmin ihan todella oli elämänhallinta hukassa. Nykyään menee hyvin, mutta silti ei aina pysy asiat hanskassa. Minä sitten muistutan ja huomauttelen jatkuvasti asioista. Syy on se, että ne seuraukset valuu lopulta mun niskaan: jos mies ei herää ajoissa töihin, kämppä on aamutoimien jälkeen kuin pommin jäljiltä. Jos hän ei syö tarpeeksi usein, on tosi kiukkuinen. Jos hän ei uusi lääkereseptiä ajoissa, saan kuunnella toimintakyvyttömän miehen vinkunaa kivusta monta päivää. Vuosien aikana olen aika hyvin oppinut, mitkä asiat vaikuttavat minuun, ja puutun vain niihin. Esim. vaatehuollosta en miehelle huomauta tai muistuta, vaan hän saa minun puolestani kulkea likaisissa tai rikkinäisissä vaatteissa, se ei minua haittaa.

Ehkä sinunkin miehesi kärsii sähellyksestäsi, ja yrittää säästää itseään?

Ymmärrän kyllä hyvin, jos sähellys vaikuttaa toisenkin elämään. Silloin se ei tietenkään ole enää "oma asia". En ole ehkä ihan tuolla tasolla säätämisessä kuin miehesi, hoidan kyllä omat velvollisuuteni, pidän kiinni sovitusta jne. :) Enemmänkin niin, etten tee asioita yhtä huolellisesti, järjestelmällisesti ja suunnitellusti, unohtelen jne. -Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No hyi. Jos sulla ei ole mitään elämänhallinnan ongelmia niin toi on aivan turhaa. Mies yrittää tuolla lailla "söpösti" kertoa että hän tietää aina mitä tehdä ja mitä pitää tehdä ja sinä nyt olet vähän typerä nainen jota pitää tällä lailla ojentaa ja josta huolehtia. Ei jatkoon, näpäyttäisin takaisin että hyvin oon ilman näitä herran neuvojakin pärjännyt ja että olen aikuinen ihminen ja osaan itse huolehtia asioistani.

Toi mies käyttäytyy, kuin suurin osa naisista. Joko vihdoin tajuatte miten hemmetin holhoavaa, rasittavaa ja kontrolloivaa teidön naisten käytös on?? Aina pitää tehdä teidän tavalla. Aina te tiedätte paremmin.

Juuri tuon takia en halua enää asua yhdessä kenenkään kanssa.

No siis te miehet itse haluatte holhousta ja huolenpitoa. Ette te muuten naisia samaan kämppään haluaisi . äitihahmoa vailla olette. Ihan turha sun on jurputtaa mutta hei kiva että säkin olet viimein itsenäistynyt ja korjaat omat jälkesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies katsoo sinun olevan vajaavaltainen. Älä alistu.

Kiitos neuvosta! En ole alistuvaa sorttia, vaikka muuten kiltti olenkin. Viime aikoina olen vaan yrittänyt nähdä oman toiminnan ongelmakohtia erityisen paljon, enkä ollut varma olenko tässä asiassa oikeassa vai väärässä.

Eli mies on saanut sut jo epäilemään itseäsi, etkä luota omaan järkeesi. Sitä hän tuolla alistamisella juuri hakee, murentaa itseluottamustasi pikkuhiljaa.

Eihän tuossa ole kyse mistään alistamisesta ollenkaan. Näette olkiukkoja siellä missä niitä ei ole. Hölmöläiset.

Mies yrittää paikata kyseisen naisen vanhempien kasvatuksellista laiminlyöntiä. Ei sen kummempaa. Peukutus miehelle mutta tuskin naista enää tuossa vaiheessa mikään pystyy kehittämään aikuiseksi. Lapsi mikä lapsi ja sellaiseksi jää.

AIka törkeä väite. Ei ole miehen tehtävä kasvattaa naista. Vitamiinit yms on jokaisen omalla vastuulla. Kyllä tuossa nimenomaan on naisen asettamista holhottavan asemaan, väitit sinä mitä vaan.

Näitä kaasuvalottajia on nähty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkoittaa hyvää, välittää kovasti, mutta en pidä tästä. Onko mulla vain huono asenne vai onko tässä jotain väärää? Olen joissain asioissa hieman(/paljon) asenneongelmainen ja otan mielelläni myös rakentavaa kritiikkiä vastaan.

Kasvattamisella tarkoitan, että hän huolehtii minusta ikäänkuin lapsesta. "Älä sitten valvo liian myöhään." "Muista tehdä töihin eväät." "Älä unohda syödä vitamiineja." "Ota rauhallisesti henkilön X kanssa, älä hermostu." "Muista varata aika X." jopa: "jos teet asian X, saat (tähän joku kiva juttu)."

Siis tämähän on suloisella tavalla ärsyttävää, mies haluaa huolehtia minusta parhaansa mukaan ja minua kiukuttaa. Omat vanhempani eivät huolehtineet minusta, olen tottunut olemaan liiankin itsenäinen.

En kuitenkaan halua isää, haluan että mies on rakastajani, vertaiseni. Jotenkin tämä tuntuu liian isälliseltä kohtelulta. Olenko vain huono ottamaan vastaan huolehtimista?

Omat vanhempasi eivät siis osanneet kasvattaa sinua. Tätä on paljon liikkeellä. Miehesi on todennut, että sinua ei ole kasvatettu ja on joutunut ottamaan kasvattajan roolin. Moni mies on joutunut samaan tilanteeseen. Naisia ei ole kasvatettu oikein.

Olisit tyytyväinen, että edes joku yrittää paikata vanhempiesi laiminlyöntiä. 

En pidä yleistämisestä, mutta pahoittelen ikäviä kokemuksia joiden johdosta niitä varmasti teet.

Ei ole hänen asiansa paikata vanhempiani. En sellaista taakkaa halua kenenkään harteille asettaa, eikä se ole terveen suhteen kannalta hyvä asia. Oma tehtäväni on "kasvattaa" itseni, silloin jos vanhemmat eivät sitä tehneet. Käyn terapiassa.

-Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies katsoo sinun olevan vajaavaltainen. Älä alistu.

Kiitos neuvosta! En ole alistuvaa sorttia, vaikka muuten kiltti olenkin. Viime aikoina olen vaan yrittänyt nähdä oman toiminnan ongelmakohtia erityisen paljon, enkä ollut varma olenko tässä asiassa oikeassa vai väärässä.

Eli mies on saanut sut jo epäilemään itseäsi, etkä luota omaan järkeesi. Sitä hän tuolla alistamisella juuri hakee, murentaa itseluottamustasi pikkuhiljaa.

Eihän tuossa ole kyse mistään alistamisesta ollenkaan. Näette olkiukkoja siellä missä niitä ei ole. Hölmöläiset.

Mies yrittää paikata kyseisen naisen vanhempien kasvatuksellista laiminlyöntiä. Ei sen kummempaa. Peukutus miehelle mutta tuskin naista enää tuossa vaiheessa mikään pystyy kehittämään aikuiseksi. Lapsi mikä lapsi ja sellaiseksi jää.

Aika paljon oletettu tuntemattomasti ihmisestä, hyvin pienen materiaalin perusteella. Siitä olen samaa mieltä, ettei kyseessä ole se, että mies yrittäisi murtaa ja alistaa minua. En usko näin. -Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies katsoo sinun olevan vajaavaltainen. Älä alistu.

Kiitos neuvosta! En ole alistuvaa sorttia, vaikka muuten kiltti olenkin. Viime aikoina olen vaan yrittänyt nähdä oman toiminnan ongelmakohtia erityisen paljon, enkä ollut varma olenko tässä asiassa oikeassa vai väärässä.

Eli mies on saanut sut jo epäilemään itseäsi, etkä luota omaan järkeesi. Sitä hän tuolla alistamisella juuri hakee, murentaa itseluottamustasi pikkuhiljaa.

Eihän tuossa ole kyse mistään alistamisesta ollenkaan. Näette olkiukkoja siellä missä niitä ei ole. Hölmöläiset.

Mies yrittää paikata kyseisen naisen vanhempien kasvatuksellista laiminlyöntiä. Ei sen kummempaa. Peukutus miehelle mutta tuskin naista enää tuossa vaiheessa mikään pystyy kehittämään aikuiseksi. Lapsi mikä lapsi ja sellaiseksi jää.

AIka törkeä väite. Ei ole miehen tehtävä kasvattaa naista. Vitamiinit yms on jokaisen omalla vastuulla. Kyllä tuossa nimenomaan on naisen asettamista holhottavan asemaan, väitit sinä mitä vaan.

Näitä kaasuvalottajia on nähty.

Ei ole naisen tehtävä kasvattaa miestä. Tämän kun naiset muistaisivat niin oltaisiin lähempänä parempaa maailmaa.

Sun pitää rauhallisesti ja suuttumatta todeta tilanteissa, että olet aikuinen nainen ja vastuusa itse omista eväistä/vitamiineista jne jne. Joka kerta, suuttumatta, viileän rauhallisesti. Sitten, jos tämä ei tehoa, lisäät sanavarastoosi, että olet sanonut asiasta, mitä sanottua et ole ymmärtänyt? Jos ei ala tehota kohtuullisen ajan kuluessa, niin mies on typerä eikä ymmärrä, ja kannattaa miettiä, haluaako typeryksen kanssa olla...

Ehkä miehesi on kiinnostunut esim.  D/s-dynamiikasta.

Googleen DD/lg

D/s

BDSM-baari

sub ja Dom kirjoitti:

Ehkä miehesi on kiinnostunut esim.  D/s-dynamiikasta.

Googleen DD/lg

D/s

BDSM-baari

Noh, jos olisikin niin minä en ole. -Ap

Jos käytöksessäsi on jotain moittimista, ehkä on ihan ok, että poikaystäväsi koittaa sanoa nätisti. Se on välittämistä. Kunhan ei mene liian pitkälle.

Vierailija kirjoitti:

Jos käytöksessäsi on jotain moittimista, ehkä on ihan ok, että poikaystäväsi koittaa sanoa nätisti. Se on välittämistä. Kunhan ei mene liian pitkälle.

Varmasti näinkin. Pitää yrittää erottaa mikä on aiheellista, mikä menee liian pitkälle. -Ap