Miksi jotkut ihmiset ovat hylkiöitä, esim. minä?
Olen aina hyväkäytöksinen ja toiset huomioon ottava, mutta vaikka kohtelen muita hyvin, niin silti minua aina hyljeksitään, jätetään ryhmän ulkopuolelle ja minulle ollaan ilkeitä. Sellaista se on aina ollut koko elämäni ajan. Se ainakin on täysi vale, kun sanotaan, että niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Minä huudan metsään kohteliaisuuksia ja saan vastaukseksi vain pilkkaa, ivaa ja hyljeksintää.
Kommentit (280)
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö. Tottakai esim työpaikalla ja kaveriporukassa on mukavampaa jos ihmiset ovat hyviä toisilleen. Jos tulet uutena ihmisenä mukaan, et voi olettaa, että toiset heti sinulle lämpenee. Se tutustuminen kestää, eikä sitä pysty pakottamaan. Mulkuista ei tykkää kukaan.
Selitä sitten, miksi A. Lahdenmäen kaltaiset mulkut ovat niin suosittuja. Olen perusluonteeltani kiltti ja idealistivanhemmat vielä pahensivat asiaa kasvatuksellaan. Jos haluan jotain muuta kuin nuivaa tai välinpitämätöntä kohtelua, niin joudun vastoin luonnettani toimimaan röyhkesti, mikä tuntuu minusta inhottavalta. Olen kuitenkin kyllästynyt olemaan kynnysmatto. Ihmiset halveksuvat kilttejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset eivät käyttäytyisi muita kohtaan mielivaltaisesti, elleivät kokisi olevansa suhteessa toiseen ihmiseen sellaisessa asemassa, että se on mahdollista. Siksi kusipäinen käytös ei ikinä tule tästä maailmasta loppumaan, yritti sen kohteeksi joutunut mitä tahansa.
Ihmiset, jotka pitävät kiinni omista rajoistaan, eivät päästä toisia sellaiseen asemaan, että mielivaltainen käyttäytyminen olisi mahdollista.
Valitettavasti vaikka tietää missä omat rajat menee, niin kukaan ei niillä pysty kontrolloimaan toista ihmistä.
Kyllä se tarpeeksi k usipäinen ja vahva persooona jatkaa mielivaltaista käytöstä just niin pitkään, kunnes saa opetuksen tai kohtaa vahvempansa.
Tietenkin on tilanteita, joissa et voi itse valita seuraasi. Esimerkiksi töissä. Mutta voit antaa työkaverin juttujen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kyseiset ihmiset ovat sulle merkityksettömiä eikä kannata vaivata päätään heidän mielipiteillään. Ikäviin sukulaisiin kannattaa ottaa etäisyyttä, jos välien katkaiseminen kokonaan ei ole mahdollista. Ystävät ja kaverit valitset itse ja jos joku heistä osoittautuu mulkuksi, niin adios.
Kiltit ja ystävälliset ihmiset saavat ihan hyvin kavereita, vaikka osaavatkin sanoa ei. He myös välttyvät suuremmilta hyväksikäytöiltä, koska hyväksikäyttäjät eivät saa heiltä haluamaansa ja etsivät uuden uhrin.
"Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos"... kenenkään ei pitäisi joutua turvautumaan dissosiaatioon selviytymiskeinonaan, koska sen Käytöstä maksaa myöhemmin kovan hinnan.
Voi hyvää päivää taas! Ihan oikeasti pitää opetella tekemään ero merkityksellisten ja merkityksettömien ihmissuhteiden välillä.
Töissä näkee ihmisiä paljon, joten työpaikan ihmissuhteilla on merkitystä omaan hyvinvointiin. Ei työpaikkakiusaaminen suotta ole Suomessa iso ongelma. Se on ongelma siksi, että se heikentää merkittävästi ihmisten töissä jaksamista.
Mutta jaksaa paremmin, jos suhtautuu työkavereihin samalla tavalla kuin anonyymeihin palstalaisiin. Töissä tekee työnsä ja vapaa-ajan merkityksellisten ihmisten kanssa. Olen ollut monissa naisvaltaisissa työpaikoissa, joissa on aina ollut joku kurppana. Mutta koska olen antanut kurppanan simputtamisten valua kuin vesi hanhen selästä, kurppanat ovat lakanneet simputtamasta mua. En ole antanut heille heidän toivomaansa reaktiota, joten he ovat luovuttaneet mun suhteeni.
Kiva sinulle. Minun työpaikallani esimies totesi kehittämiskeskustelussa, että kokee kyseisen ihmisen terrorisoivan myös häntä. Kuulemma välillä työpäivän jälkeen itkettää, kun alainen on taas oikein pahasti ilkeillyt.
Sun esimiehesikin pitäisi opetella ajattelemaan toisin. Kiusaajat ovat kuin pieniä lapsia, joilla on kaksi nappia: toisesta kuuluu painaessa TRÖÖT ja toisesta ei tapahtu yhtään mitään. Kumman napin lapsi valitsee muutaman kokeilun jälkeen?
Tietenkin työpaikkakiusaamiseen pitää puuttua, mutta jos työnantajalla ei ole mahdollisuutta antaa kiusaajalle potkujakaan, muiden pitää opetella kovettamaan nahkansa.
Tätä ihmiset yrittivät, mutta lopputulos kaikesta oli lopulta se, että työpaikalla ei syntynyt oikein minkäänlaista tulosta minkään suhteen ja porukka oli koko ajan sairaslomalla tai muuten erilaisilla vapailla. Ei tuota ilmapiiriä kukaan pitkällä aikavälillä jaksanut.
Mitä helkkaria. Jos joku ei puheesta ota opiksi, niin sille pitää järjestää "opetus" sitten työajan ulkopuolella.
Siihen loppuu kiusaaminen aivan taatusti ja muistaa sen lopun ikänsä.Niin minä ainakin teen, jos ei puhe mene perille. Ku ei siinä muukaan auta.
Millaisia opetuksia olet antanut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset eivät käyttäytyisi muita kohtaan mielivaltaisesti, elleivät kokisi olevansa suhteessa toiseen ihmiseen sellaisessa asemassa, että se on mahdollista. Siksi kusipäinen käytös ei ikinä tule tästä maailmasta loppumaan, yritti sen kohteeksi joutunut mitä tahansa.
Ihmiset, jotka pitävät kiinni omista rajoistaan, eivät päästä toisia sellaiseen asemaan, että mielivaltainen käyttäytyminen olisi mahdollista.
Valitettavasti vaikka tietää missä omat rajat menee, niin kukaan ei niillä pysty kontrolloimaan toista ihmistä.
Kyllä se tarpeeksi k usipäinen ja vahva persooona jatkaa mielivaltaista käytöstä just niin pitkään, kunnes saa opetuksen tai kohtaa vahvempansa.
Tietenkin on tilanteita, joissa et voi itse valita seuraasi. Esimerkiksi töissä. Mutta voit antaa työkaverin juttujen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kyseiset ihmiset ovat sulle merkityksettömiä eikä kannata vaivata päätään heidän mielipiteillään. Ikäviin sukulaisiin kannattaa ottaa etäisyyttä, jos välien katkaiseminen kokonaan ei ole mahdollista. Ystävät ja kaverit valitset itse ja jos joku heistä osoittautuu mulkuksi, niin adios.
Kiltit ja ystävälliset ihmiset saavat ihan hyvin kavereita, vaikka osaavatkin sanoa ei. He myös välttyvät suuremmilta hyväksikäytöiltä, koska hyväksikäyttäjät eivät saa heiltä haluamaansa ja etsivät uuden uhrin.
"Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos"... kenenkään ei pitäisi joutua turvautumaan dissosiaatioon selviytymiskeinonaan, koska sen Käytöstä maksaa myöhemmin kovan hinnan.
Voi hyvää päivää taas! Ihan oikeasti pitää opetella tekemään ero merkityksellisten ja merkityksettömien ihmissuhteiden välillä.
Töissä näkee ihmisiä paljon, joten työpaikan ihmissuhteilla on merkitystä omaan hyvinvointiin. Ei työpaikkakiusaaminen suotta ole Suomessa iso ongelma. Se on ongelma siksi, että se heikentää merkittävästi ihmisten töissä jaksamista.
Mutta jaksaa paremmin, jos suhtautuu työkavereihin samalla tavalla kuin anonyymeihin palstalaisiin. Töissä tekee työnsä ja vapaa-ajan merkityksellisten ihmisten kanssa. Olen ollut monissa naisvaltaisissa työpaikoissa, joissa on aina ollut joku kurppana. Mutta koska olen antanut kurppanan simputtamisten valua kuin vesi hanhen selästä, kurppanat ovat lakanneet simputtamasta mua. En ole antanut heille heidän toivomaansa reaktiota, joten he ovat luovuttaneet mun suhteeni.
Kiva sinulle. Minun työpaikallani esimies totesi kehittämiskeskustelussa, että kokee kyseisen ihmisen terrorisoivan myös häntä. Kuulemma välillä työpäivän jälkeen itkettää, kun alainen on taas oikein pahasti ilkeillyt.
Sun esimiehesikin pitäisi opetella ajattelemaan toisin. Kiusaajat ovat kuin pieniä lapsia, joilla on kaksi nappia: toisesta kuuluu painaessa TRÖÖT ja toisesta ei tapahtu yhtään mitään. Kumman napin lapsi valitsee muutaman kokeilun jälkeen?
Tietenkin työpaikkakiusaamiseen pitää puuttua, mutta jos työnantajalla ei ole mahdollisuutta antaa kiusaajalle potkujakaan, muiden pitää opetella kovettamaan nahkansa.
Tätä ihmiset yrittivät, mutta lopputulos kaikesta oli lopulta se, että työpaikalla ei syntynyt oikein minkäänlaista tulosta minkään suhteen ja porukka oli koko ajan sairaslomalla tai muuten erilaisilla vapailla. Ei tuota ilmapiiriä kukaan pitkällä aikavälillä jaksanut.
Mitä helkkaria. Jos joku ei puheesta ota opiksi, niin sille pitää järjestää "opetus" sitten työajan ulkopuolella.
Siihen loppuu kiusaaminen aivan taatusti ja muistaa sen lopun ikänsä.Niin minä ainakin teen, jos ei puhe mene perille. Ku ei siinä muukaan auta.
Millaisia opetuksia olet antanut?
Mm. Nyrkil lä päähän ja toista samaisella välineellä ilmat pihalle. Loppui siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö. Tottakai esim työpaikalla ja kaveriporukassa on mukavampaa jos ihmiset ovat hyviä toisilleen. Jos tulet uutena ihmisenä mukaan, et voi olettaa, että toiset heti sinulle lämpenee. Se tutustuminen kestää, eikä sitä pysty pakottamaan. Mulkuista ei tykkää kukaan.
Selitä sitten, miksi A. Lahdenmäen kaltaiset mulkut ovat niin suosittuja. Olen perusluonteeltani kiltti ja idealistivanhemmat vielä pahensivat asiaa kasvatuksellaan. Jos haluan jotain muuta kuin nuivaa tai välinpitämätöntä kohtelua, niin joudun vastoin luonnettani toimimaan röyhkesti, mikä tuntuu minusta inhottavalta. Olen kuitenkin kyllästynyt olemaan kynnysmatto. Ihmiset halveksuvat kilttejä.
Julkkikset ovat aina olleet suosittuja. Nykyisin vielä aiempaa enemmän, koska moni haaveilee itsekin julkisuudesta. Jos Ari olisi lvi-asentaja Hyvinkäältä, hän ei olisi suosittukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset eivät käyttäytyisi muita kohtaan mielivaltaisesti, elleivät kokisi olevansa suhteessa toiseen ihmiseen sellaisessa asemassa, että se on mahdollista. Siksi kusipäinen käytös ei ikinä tule tästä maailmasta loppumaan, yritti sen kohteeksi joutunut mitä tahansa.
Ihmiset, jotka pitävät kiinni omista rajoistaan, eivät päästä toisia sellaiseen asemaan, että mielivaltainen käyttäytyminen olisi mahdollista.
Valitettavasti vaikka tietää missä omat rajat menee, niin kukaan ei niillä pysty kontrolloimaan toista ihmistä.
Kyllä se tarpeeksi k usipäinen ja vahva persooona jatkaa mielivaltaista käytöstä just niin pitkään, kunnes saa opetuksen tai kohtaa vahvempansa.
Tietenkin on tilanteita, joissa et voi itse valita seuraasi. Esimerkiksi töissä. Mutta voit antaa työkaverin juttujen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kyseiset ihmiset ovat sulle merkityksettömiä eikä kannata vaivata päätään heidän mielipiteillään. Ikäviin sukulaisiin kannattaa ottaa etäisyyttä, jos välien katkaiseminen kokonaan ei ole mahdollista. Ystävät ja kaverit valitset itse ja jos joku heistä osoittautuu mulkuksi, niin adios.
Kiltit ja ystävälliset ihmiset saavat ihan hyvin kavereita, vaikka osaavatkin sanoa ei. He myös välttyvät suuremmilta hyväksikäytöiltä, koska hyväksikäyttäjät eivät saa heiltä haluamaansa ja etsivät uuden uhrin.
"Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos"... kenenkään ei pitäisi joutua turvautumaan dissosiaatioon selviytymiskeinonaan, koska sen Käytöstä maksaa myöhemmin kovan hinnan.
Voi hyvää päivää taas! Ihan oikeasti pitää opetella tekemään ero merkityksellisten ja merkityksettömien ihmissuhteiden välillä.
Töissä näkee ihmisiä paljon, joten työpaikan ihmissuhteilla on merkitystä omaan hyvinvointiin. Ei työpaikkakiusaaminen suotta ole Suomessa iso ongelma. Se on ongelma siksi, että se heikentää merkittävästi ihmisten töissä jaksamista.
Mutta jaksaa paremmin, jos suhtautuu työkavereihin samalla tavalla kuin anonyymeihin palstalaisiin. Töissä tekee työnsä ja vapaa-ajan merkityksellisten ihmisten kanssa. Olen ollut monissa naisvaltaisissa työpaikoissa, joissa on aina ollut joku kurppana. Mutta koska olen antanut kurppanan simputtamisten valua kuin vesi hanhen selästä, kurppanat ovat lakanneet simputtamasta mua. En ole antanut heille heidän toivomaansa reaktiota, joten he ovat luovuttaneet mun suhteeni.
Kiva sinulle. Minun työpaikallani esimies totesi kehittämiskeskustelussa, että kokee kyseisen ihmisen terrorisoivan myös häntä. Kuulemma välillä työpäivän jälkeen itkettää, kun alainen on taas oikein pahasti ilkeillyt.
Sun esimiehesikin pitäisi opetella ajattelemaan toisin. Kiusaajat ovat kuin pieniä lapsia, joilla on kaksi nappia: toisesta kuuluu painaessa TRÖÖT ja toisesta ei tapahtu yhtään mitään. Kumman napin lapsi valitsee muutaman kokeilun jälkeen?
Tietenkin työpaikkakiusaamiseen pitää puuttua, mutta jos työnantajalla ei ole mahdollisuutta antaa kiusaajalle potkujakaan, muiden pitää opetella kovettamaan nahkansa.
Tätä ihmiset yrittivät, mutta lopputulos kaikesta oli lopulta se, että työpaikalla ei syntynyt oikein minkäänlaista tulosta minkään suhteen ja porukka oli koko ajan sairaslomalla tai muuten erilaisilla vapailla. Ei tuota ilmapiiriä kukaan pitkällä aikavälillä jaksanut.
Mitä helkkaria. Jos joku ei puheesta ota opiksi, niin sille pitää järjestää "opetus" sitten työajan ulkopuolella.
Siihen loppuu kiusaaminen aivan taatusti ja muistaa sen lopun ikänsä.Niin minä ainakin teen, jos ei puhe mene perille. Ku ei siinä muukaan auta.
Millaisia opetuksia olet antanut?
Mm. Nyrkil lä päähän ja toista samaisella välineellä ilmat pihalle. Loppui siihen.
Eikä työkaverisi tehneet rikosilmoitusta?
Vierailija kirjoitti:
Se miksi me jäädään ulkopuolisiksi on se, että ehkä alitajuisesti toivotaan, että muut olisivat enemmän kaltaisiamme haluamatta sopeutua sosiaalisiin peleihin. Ja toisaalta emme kelpaa toisillemme, koska siitä huolimatta haluaisimme olla vähän enemmän kuin ne muut. Kuulua laumaan, mutta omilla ehdoillamme ja omana itsenämme..
. .
"sosiaalisiin peleihin"
Jos koulut opettaisi täällä jungia ja enneagrammia tai vastaavia jotka ei lähde siitä että kaikki tarvitsee hoitoa ja pillereitä niin osattaisiin paremmin tunnistaa yhteensopivuuksia ja luoda toimivia ryhmiä. Viralliset tahot ei noita halua tukea koska hyvin toimivat ryhmät olisi uhka establishmentille. Siksi tarvitaan auktoriteettejä ja moderoijia jotka varmistaa että ajatukset mukailee poliittisia linjauksia.
Koska olen näihin perehtynyt niin tiedän mitkä tyypit pelaa ja ei pelaa pelejä. Faktaa on että maailman rikkaimmat ja politbyroosta itsenäiset toimijat ovat juuri niitä jotka ei pelaa pelejä. Ja nämä voi toimia yhdessä kunhan oppivat muotoilemaan mitä haluavat sopimuksiin. Ongelma lähinnä on että yhdessä koululuokassa tämmöisiä on ehkä 1-4 kpl. Hollywood ja muut viihdetuotantoympäristöt taas perinteisesti ollut täynnä porukkaa joka haluaa aikaansaada näkyviä juttuja jotka jää elämään itsensä jälkeenkin enemmän kuin keskittyä sos.peleihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset eivät käyttäytyisi muita kohtaan mielivaltaisesti, elleivät kokisi olevansa suhteessa toiseen ihmiseen sellaisessa asemassa, että se on mahdollista. Siksi kusipäinen käytös ei ikinä tule tästä maailmasta loppumaan, yritti sen kohteeksi joutunut mitä tahansa.
Ihmiset, jotka pitävät kiinni omista rajoistaan, eivät päästä toisia sellaiseen asemaan, että mielivaltainen käyttäytyminen olisi mahdollista.
Valitettavasti vaikka tietää missä omat rajat menee, niin kukaan ei niillä pysty kontrolloimaan toista ihmistä.
Kyllä se tarpeeksi k usipäinen ja vahva persooona jatkaa mielivaltaista käytöstä just niin pitkään, kunnes saa opetuksen tai kohtaa vahvempansa.
Tietenkin on tilanteita, joissa et voi itse valita seuraasi. Esimerkiksi töissä. Mutta voit antaa työkaverin juttujen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kyseiset ihmiset ovat sulle merkityksettömiä eikä kannata vaivata päätään heidän mielipiteillään. Ikäviin sukulaisiin kannattaa ottaa etäisyyttä, jos välien katkaiseminen kokonaan ei ole mahdollista. Ystävät ja kaverit valitset itse ja jos joku heistä osoittautuu mulkuksi, niin adios.
Kiltit ja ystävälliset ihmiset saavat ihan hyvin kavereita, vaikka osaavatkin sanoa ei. He myös välttyvät suuremmilta hyväksikäytöiltä, koska hyväksikäyttäjät eivät saa heiltä haluamaansa ja etsivät uuden uhrin.
"Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos"... kenenkään ei pitäisi joutua turvautumaan dissosiaatioon selviytymiskeinonaan, koska sen Käytöstä maksaa myöhemmin kovan hinnan.
Voi hyvää päivää taas! Ihan oikeasti pitää opetella tekemään ero merkityksellisten ja merkityksettömien ihmissuhteiden välillä.
Töissä näkee ihmisiä paljon, joten työpaikan ihmissuhteilla on merkitystä omaan hyvinvointiin. Ei työpaikkakiusaaminen suotta ole Suomessa iso ongelma. Se on ongelma siksi, että se heikentää merkittävästi ihmisten töissä jaksamista.
Mutta jaksaa paremmin, jos suhtautuu työkavereihin samalla tavalla kuin anonyymeihin palstalaisiin. Töissä tekee työnsä ja vapaa-ajan merkityksellisten ihmisten kanssa. Olen ollut monissa naisvaltaisissa työpaikoissa, joissa on aina ollut joku kurppana. Mutta koska olen antanut kurppanan simputtamisten valua kuin vesi hanhen selästä, kurppanat ovat lakanneet simputtamasta mua. En ole antanut heille heidän toivomaansa reaktiota, joten he ovat luovuttaneet mun suhteeni.
Kiva sinulle. Minun työpaikallani esimies totesi kehittämiskeskustelussa, että kokee kyseisen ihmisen terrorisoivan myös häntä. Kuulemma välillä työpäivän jälkeen itkettää, kun alainen on taas oikein pahasti ilkeillyt.
Sun esimiehesikin pitäisi opetella ajattelemaan toisin. Kiusaajat ovat kuin pieniä lapsia, joilla on kaksi nappia: toisesta kuuluu painaessa TRÖÖT ja toisesta ei tapahtu yhtään mitään. Kumman napin lapsi valitsee muutaman kokeilun jälkeen?
Tietenkin työpaikkakiusaamiseen pitää puuttua, mutta jos työnantajalla ei ole mahdollisuutta antaa kiusaajalle potkujakaan, muiden pitää opetella kovettamaan nahkansa.
Tätä ihmiset yrittivät, mutta lopputulos kaikesta oli lopulta se, että työpaikalla ei syntynyt oikein minkäänlaista tulosta minkään suhteen ja porukka oli koko ajan sairaslomalla tai muuten erilaisilla vapailla. Ei tuota ilmapiiriä kukaan pitkällä aikavälillä jaksanut.
Mitä helkkaria. Jos joku ei puheesta ota opiksi, niin sille pitää järjestää "opetus" sitten työajan ulkopuolella.
Siihen loppuu kiusaaminen aivan taatusti ja muistaa sen lopun ikänsä.Niin minä ainakin teen, jos ei puhe mene perille. Ku ei siinä muukaan auta.
Millaisia opetuksia olet antanut?
Mm. Nyrkil lä päähän ja toista samaisella välineellä ilmat pihalle. Loppui siihen.
+ Työkaveri sai kiusaamisen loppumaan pelkällä voimakeinojen käytöllä uhkaamisella.
Että ihan oikeesti jos ei ees työnantaja saa kuriin jotain häirikköä, niin tottakai niitä pitää läksyttää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset eivät käyttäytyisi muita kohtaan mielivaltaisesti, elleivät kokisi olevansa suhteessa toiseen ihmiseen sellaisessa asemassa, että se on mahdollista. Siksi kusipäinen käytös ei ikinä tule tästä maailmasta loppumaan, yritti sen kohteeksi joutunut mitä tahansa.
Ihmiset, jotka pitävät kiinni omista rajoistaan, eivät päästä toisia sellaiseen asemaan, että mielivaltainen käyttäytyminen olisi mahdollista.
Valitettavasti vaikka tietää missä omat rajat menee, niin kukaan ei niillä pysty kontrolloimaan toista ihmistä.
Kyllä se tarpeeksi k usipäinen ja vahva persooona jatkaa mielivaltaista käytöstä just niin pitkään, kunnes saa opetuksen tai kohtaa vahvempansa.
Tietenkin on tilanteita, joissa et voi itse valita seuraasi. Esimerkiksi töissä. Mutta voit antaa työkaverin juttujen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kyseiset ihmiset ovat sulle merkityksettömiä eikä kannata vaivata päätään heidän mielipiteillään. Ikäviin sukulaisiin kannattaa ottaa etäisyyttä, jos välien katkaiseminen kokonaan ei ole mahdollista. Ystävät ja kaverit valitset itse ja jos joku heistä osoittautuu mulkuksi, niin adios.
Kiltit ja ystävälliset ihmiset saavat ihan hyvin kavereita, vaikka osaavatkin sanoa ei. He myös välttyvät suuremmilta hyväksikäytöiltä, koska hyväksikäyttäjät eivät saa heiltä haluamaansa ja etsivät uuden uhrin.
"Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos"... kenenkään ei pitäisi joutua turvautumaan dissosiaatioon selviytymiskeinonaan, koska sen Käytöstä maksaa myöhemmin kovan hinnan.
Voi hyvää päivää taas! Ihan oikeasti pitää opetella tekemään ero merkityksellisten ja merkityksettömien ihmissuhteiden välillä.
Töissä näkee ihmisiä paljon, joten työpaikan ihmissuhteilla on merkitystä omaan hyvinvointiin. Ei työpaikkakiusaaminen suotta ole Suomessa iso ongelma. Se on ongelma siksi, että se heikentää merkittävästi ihmisten töissä jaksamista.
Mutta jaksaa paremmin, jos suhtautuu työkavereihin samalla tavalla kuin anonyymeihin palstalaisiin. Töissä tekee työnsä ja vapaa-ajan merkityksellisten ihmisten kanssa. Olen ollut monissa naisvaltaisissa työpaikoissa, joissa on aina ollut joku kurppana. Mutta koska olen antanut kurppanan simputtamisten valua kuin vesi hanhen selästä, kurppanat ovat lakanneet simputtamasta mua. En ole antanut heille heidän toivomaansa reaktiota, joten he ovat luovuttaneet mun suhteeni.
Kiva sinulle. Minun työpaikallani esimies totesi kehittämiskeskustelussa, että kokee kyseisen ihmisen terrorisoivan myös häntä. Kuulemma välillä työpäivän jälkeen itkettää, kun alainen on taas oikein pahasti ilkeillyt.
Sun esimiehesikin pitäisi opetella ajattelemaan toisin. Kiusaajat ovat kuin pieniä lapsia, joilla on kaksi nappia: toisesta kuuluu painaessa TRÖÖT ja toisesta ei tapahtu yhtään mitään. Kumman napin lapsi valitsee muutaman kokeilun jälkeen?
Tietenkin työpaikkakiusaamiseen pitää puuttua, mutta jos työnantajalla ei ole mahdollisuutta antaa kiusaajalle potkujakaan, muiden pitää opetella kovettamaan nahkansa.
Tätä ihmiset yrittivät, mutta lopputulos kaikesta oli lopulta se, että työpaikalla ei syntynyt oikein minkäänlaista tulosta minkään suhteen ja porukka oli koko ajan sairaslomalla tai muuten erilaisilla vapailla. Ei tuota ilmapiiriä kukaan pitkällä aikavälillä jaksanut.
Mitä helkkaria. Jos joku ei puheesta ota opiksi, niin sille pitää järjestää "opetus" sitten työajan ulkopuolella.
Siihen loppuu kiusaaminen aivan taatusti ja muistaa sen lopun ikänsä.Niin minä ainakin teen, jos ei puhe mene perille. Ku ei siinä muukaan auta.
Millaisia opetuksia olet antanut?
Mm. Nyrkil lä päähän ja toista samaisella välineellä ilmat pihalle. Loppui siihen.
Eikä työkaverisi tehneet rikosilmoitusta?
Se oli kouluaikana, mutta eivät tehneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset eivät käyttäytyisi muita kohtaan mielivaltaisesti, elleivät kokisi olevansa suhteessa toiseen ihmiseen sellaisessa asemassa, että se on mahdollista. Siksi kusipäinen käytös ei ikinä tule tästä maailmasta loppumaan, yritti sen kohteeksi joutunut mitä tahansa.
Ihmiset, jotka pitävät kiinni omista rajoistaan, eivät päästä toisia sellaiseen asemaan, että mielivaltainen käyttäytyminen olisi mahdollista.
Valitettavasti vaikka tietää missä omat rajat menee, niin kukaan ei niillä pysty kontrolloimaan toista ihmistä.
Kyllä se tarpeeksi k usipäinen ja vahva persooona jatkaa mielivaltaista käytöstä just niin pitkään, kunnes saa opetuksen tai kohtaa vahvempansa.
Tietenkin on tilanteita, joissa et voi itse valita seuraasi. Esimerkiksi töissä. Mutta voit antaa työkaverin juttujen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kyseiset ihmiset ovat sulle merkityksettömiä eikä kannata vaivata päätään heidän mielipiteillään. Ikäviin sukulaisiin kannattaa ottaa etäisyyttä, jos välien katkaiseminen kokonaan ei ole mahdollista. Ystävät ja kaverit valitset itse ja jos joku heistä osoittautuu mulkuksi, niin adios.
Kiltit ja ystävälliset ihmiset saavat ihan hyvin kavereita, vaikka osaavatkin sanoa ei. He myös välttyvät suuremmilta hyväksikäytöiltä, koska hyväksikäyttäjät eivät saa heiltä haluamaansa ja etsivät uuden uhrin.
"Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos"... kenenkään ei pitäisi joutua turvautumaan dissosiaatioon selviytymiskeinonaan, koska sen Käytöstä maksaa myöhemmin kovan hinnan.
Voi hyvää päivää taas! Ihan oikeasti pitää opetella tekemään ero merkityksellisten ja merkityksettömien ihmissuhteiden välillä.
Töissä näkee ihmisiä paljon, joten työpaikan ihmissuhteilla on merkitystä omaan hyvinvointiin. Ei työpaikkakiusaaminen suotta ole Suomessa iso ongelma. Se on ongelma siksi, että se heikentää merkittävästi ihmisten töissä jaksamista.
Mutta jaksaa paremmin, jos suhtautuu työkavereihin samalla tavalla kuin anonyymeihin palstalaisiin. Töissä tekee työnsä ja vapaa-ajan merkityksellisten ihmisten kanssa. Olen ollut monissa naisvaltaisissa työpaikoissa, joissa on aina ollut joku kurppana. Mutta koska olen antanut kurppanan simputtamisten valua kuin vesi hanhen selästä, kurppanat ovat lakanneet simputtamasta mua. En ole antanut heille heidän toivomaansa reaktiota, joten he ovat luovuttaneet mun suhteeni.
Kiva sinulle. Minun työpaikallani esimies totesi kehittämiskeskustelussa, että kokee kyseisen ihmisen terrorisoivan myös häntä. Kuulemma välillä työpäivän jälkeen itkettää, kun alainen on taas oikein pahasti ilkeillyt.
Sun esimiehesikin pitäisi opetella ajattelemaan toisin. Kiusaajat ovat kuin pieniä lapsia, joilla on kaksi nappia: toisesta kuuluu painaessa TRÖÖT ja toisesta ei tapahtu yhtään mitään. Kumman napin lapsi valitsee muutaman kokeilun jälkeen?
Tietenkin työpaikkakiusaamiseen pitää puuttua, mutta jos työnantajalla ei ole mahdollisuutta antaa kiusaajalle potkujakaan, muiden pitää opetella kovettamaan nahkansa.
Tätä ihmiset yrittivät, mutta lopputulos kaikesta oli lopulta se, että työpaikalla ei syntynyt oikein minkäänlaista tulosta minkään suhteen ja porukka oli koko ajan sairaslomalla tai muuten erilaisilla vapailla. Ei tuota ilmapiiriä kukaan pitkällä aikavälillä jaksanut.
Mitä helkkaria. Jos joku ei puheesta ota opiksi, niin sille pitää järjestää "opetus" sitten työajan ulkopuolella.
Siihen loppuu kiusaaminen aivan taatusti ja muistaa sen lopun ikänsä.Niin minä ainakin teen, jos ei puhe mene perille. Ku ei siinä muukaan auta.
Millaisia opetuksia olet antanut?
Mm. Nyrkil lä päähän ja toista samaisella välineellä ilmat pihalle. Loppui siihen.
+ Työkaveri sai kiusaamisen loppumaan pelkällä voimakeinojen käytöllä uhkaamisella.
Että ihan oikeesti jos ei ees työnantaja saa kuriin jotain häirikköä, niin tottakai niitä pitää läksyttää
Meillä ei työnantaja hyväksyisi edes väkivallalla uhkailua. Enemmän tulisi harmia uhkailijalle kuin uhrille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset eivät käyttäytyisi muita kohtaan mielivaltaisesti, elleivät kokisi olevansa suhteessa toiseen ihmiseen sellaisessa asemassa, että se on mahdollista. Siksi kusipäinen käytös ei ikinä tule tästä maailmasta loppumaan, yritti sen kohteeksi joutunut mitä tahansa.
Ihmiset, jotka pitävät kiinni omista rajoistaan, eivät päästä toisia sellaiseen asemaan, että mielivaltainen käyttäytyminen olisi mahdollista.
Valitettavasti vaikka tietää missä omat rajat menee, niin kukaan ei niillä pysty kontrolloimaan toista ihmistä.
Kyllä se tarpeeksi k usipäinen ja vahva persooona jatkaa mielivaltaista käytöstä just niin pitkään, kunnes saa opetuksen tai kohtaa vahvempansa.
Tietenkin on tilanteita, joissa et voi itse valita seuraasi. Esimerkiksi töissä. Mutta voit antaa työkaverin juttujen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kyseiset ihmiset ovat sulle merkityksettömiä eikä kannata vaivata päätään heidän mielipiteillään. Ikäviin sukulaisiin kannattaa ottaa etäisyyttä, jos välien katkaiseminen kokonaan ei ole mahdollista. Ystävät ja kaverit valitset itse ja jos joku heistä osoittautuu mulkuksi, niin adios.
Kiltit ja ystävälliset ihmiset saavat ihan hyvin kavereita, vaikka osaavatkin sanoa ei. He myös välttyvät suuremmilta hyväksikäytöiltä, koska hyväksikäyttäjät eivät saa heiltä haluamaansa ja etsivät uuden uhrin.
"Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos"... kenenkään ei pitäisi joutua turvautumaan dissosiaatioon selviytymiskeinonaan, koska sen Käytöstä maksaa myöhemmin kovan hinnan.
Voi hyvää päivää taas! Ihan oikeasti pitää opetella tekemään ero merkityksellisten ja merkityksettömien ihmissuhteiden välillä.
Töissä näkee ihmisiä paljon, joten työpaikan ihmissuhteilla on merkitystä omaan hyvinvointiin. Ei työpaikkakiusaaminen suotta ole Suomessa iso ongelma. Se on ongelma siksi, että se heikentää merkittävästi ihmisten töissä jaksamista.
Mutta jaksaa paremmin, jos suhtautuu työkavereihin samalla tavalla kuin anonyymeihin palstalaisiin. Töissä tekee työnsä ja vapaa-ajan merkityksellisten ihmisten kanssa. Olen ollut monissa naisvaltaisissa työpaikoissa, joissa on aina ollut joku kurppana. Mutta koska olen antanut kurppanan simputtamisten valua kuin vesi hanhen selästä, kurppanat ovat lakanneet simputtamasta mua. En ole antanut heille heidän toivomaansa reaktiota, joten he ovat luovuttaneet mun suhteeni.
Kiva sinulle. Minun työpaikallani esimies totesi kehittämiskeskustelussa, että kokee kyseisen ihmisen terrorisoivan myös häntä. Kuulemma välillä työpäivän jälkeen itkettää, kun alainen on taas oikein pahasti ilkeillyt.
Sun esimiehesikin pitäisi opetella ajattelemaan toisin. Kiusaajat ovat kuin pieniä lapsia, joilla on kaksi nappia: toisesta kuuluu painaessa TRÖÖT ja toisesta ei tapahtu yhtään mitään. Kumman napin lapsi valitsee muutaman kokeilun jälkeen?
Tietenkin työpaikkakiusaamiseen pitää puuttua, mutta jos työnantajalla ei ole mahdollisuutta antaa kiusaajalle potkujakaan, muiden pitää opetella kovettamaan nahkansa.
Tätä ihmiset yrittivät, mutta lopputulos kaikesta oli lopulta se, että työpaikalla ei syntynyt oikein minkäänlaista tulosta minkään suhteen ja porukka oli koko ajan sairaslomalla tai muuten erilaisilla vapailla. Ei tuota ilmapiiriä kukaan pitkällä aikavälillä jaksanut.
Mitä helkkaria. Jos joku ei puheesta ota opiksi, niin sille pitää järjestää "opetus" sitten työajan ulkopuolella.
Siihen loppuu kiusaaminen aivan taatusti ja muistaa sen lopun ikänsä.Niin minä ainakin teen, jos ei puhe mene perille. Ku ei siinä muukaan auta.
Millaisia opetuksia olet antanut?
Mm. Nyrkil lä päähän ja toista samaisella välineellä ilmat pihalle. Loppui siihen.
+ Työkaveri sai kiusaamisen loppumaan pelkällä voimakeinojen käytöllä uhkaamisella.
Että ihan oikeesti jos ei ees työnantaja saa kuriin jotain häirikköä, niin tottakai niitä pitää läksyttää
Meillä ei työnantaja hyväksyisi edes väkivallalla uhkailua. Enemmän tulisi harmia uhkailijalle kuin uhrille.
No just tälläsen pelleilyn takia ne häiriköt saavat tehä mitä haluavat joissain paikoissa.
Kävin justiin ostamassa vanilja kossun.
Vierailija kirjoitti:
Kävin justiin ostamassa vanilja kossun.
Tuonhan pitäisi olla kinuski tai toffee kossu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset eivät käyttäytyisi muita kohtaan mielivaltaisesti, elleivät kokisi olevansa suhteessa toiseen ihmiseen sellaisessa asemassa, että se on mahdollista. Siksi kusipäinen käytös ei ikinä tule tästä maailmasta loppumaan, yritti sen kohteeksi joutunut mitä tahansa.
Ihmiset, jotka pitävät kiinni omista rajoistaan, eivät päästä toisia sellaiseen asemaan, että mielivaltainen käyttäytyminen olisi mahdollista.
Valitettavasti vaikka tietää missä omat rajat menee, niin kukaan ei niillä pysty kontrolloimaan toista ihmistä.
Kyllä se tarpeeksi k usipäinen ja vahva persooona jatkaa mielivaltaista käytöstä just niin pitkään, kunnes saa opetuksen tai kohtaa vahvempansa.
Tietenkin on tilanteita, joissa et voi itse valita seuraasi. Esimerkiksi töissä. Mutta voit antaa työkaverin juttujen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kyseiset ihmiset ovat sulle merkityksettömiä eikä kannata vaivata päätään heidän mielipiteillään. Ikäviin sukulaisiin kannattaa ottaa etäisyyttä, jos välien katkaiseminen kokonaan ei ole mahdollista. Ystävät ja kaverit valitset itse ja jos joku heistä osoittautuu mulkuksi, niin adios.
Kiltit ja ystävälliset ihmiset saavat ihan hyvin kavereita, vaikka osaavatkin sanoa ei. He myös välttyvät suuremmilta hyväksikäytöiltä, koska hyväksikäyttäjät eivät saa heiltä haluamaansa ja etsivät uuden uhrin.
"Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos"... kenenkään ei pitäisi joutua turvautumaan dissosiaatioon selviytymiskeinonaan, koska sen Käytöstä maksaa myöhemmin kovan hinnan.
Voi hyvää päivää taas! Ihan oikeasti pitää opetella tekemään ero merkityksellisten ja merkityksettömien ihmissuhteiden välillä.
Töissä näkee ihmisiä paljon, joten työpaikan ihmissuhteilla on merkitystä omaan hyvinvointiin. Ei työpaikkakiusaaminen suotta ole Suomessa iso ongelma. Se on ongelma siksi, että se heikentää merkittävästi ihmisten töissä jaksamista.
Mutta jaksaa paremmin, jos suhtautuu työkavereihin samalla tavalla kuin anonyymeihin palstalaisiin. Töissä tekee työnsä ja vapaa-ajan merkityksellisten ihmisten kanssa. Olen ollut monissa naisvaltaisissa työpaikoissa, joissa on aina ollut joku kurppana. Mutta koska olen antanut kurppanan simputtamisten valua kuin vesi hanhen selästä, kurppanat ovat lakanneet simputtamasta mua. En ole antanut heille heidän toivomaansa reaktiota, joten he ovat luovuttaneet mun suhteeni.
Kiva sinulle. Minun työpaikallani esimies totesi kehittämiskeskustelussa, että kokee kyseisen ihmisen terrorisoivan myös häntä. Kuulemma välillä työpäivän jälkeen itkettää, kun alainen on taas oikein pahasti ilkeillyt.
Sun esimiehesikin pitäisi opetella ajattelemaan toisin. Kiusaajat ovat kuin pieniä lapsia, joilla on kaksi nappia: toisesta kuuluu painaessa TRÖÖT ja toisesta ei tapahtu yhtään mitään. Kumman napin lapsi valitsee muutaman kokeilun jälkeen?
Tietenkin työpaikkakiusaamiseen pitää puuttua, mutta jos työnantajalla ei ole mahdollisuutta antaa kiusaajalle potkujakaan, muiden pitää opetella kovettamaan nahkansa.
Tätä ihmiset yrittivät, mutta lopputulos kaikesta oli lopulta se, että työpaikalla ei syntynyt oikein minkäänlaista tulosta minkään suhteen ja porukka oli koko ajan sairaslomalla tai muuten erilaisilla vapailla. Ei tuota ilmapiiriä kukaan pitkällä aikavälillä jaksanut.
Mitä helkkaria. Jos joku ei puheesta ota opiksi, niin sille pitää järjestää "opetus" sitten työajan ulkopuolella.
Siihen loppuu kiusaaminen aivan taatusti ja muistaa sen lopun ikänsä.Niin minä ainakin teen, jos ei puhe mene perille. Ku ei siinä muukaan auta.
Millaisia opetuksia olet antanut?
Mm. Nyrkil lä päähän ja toista samaisella välineellä ilmat pihalle. Loppui siihen.
+ Työkaveri sai kiusaamisen loppumaan pelkällä voimakeinojen käytöllä uhkaamisella.
Että ihan oikeesti jos ei ees työnantaja saa kuriin jotain häirikköä, niin tottakai niitä pitää läksyttää
Meillä ei työnantaja hyväksyisi edes väkivallalla uhkailua. Enemmän tulisi harmia uhkailijalle kuin uhrille.
No just tälläsen pelleilyn takia ne häiriköt saavat tehä mitä haluavat joissain paikoissa.
En usko, että työnantaja voisi tuollaista edes hyväksyä. Siis ihan lainkaan mukaan. Sen verran vakava uhkaus, että ei voisi painaa villasella. En ihmettelisi, jos tuo olisi jopa irtisanomisperuste.
Monet ihmiset ajattelevat/tulkitsevat hyvinkin negatiivisia niistä, jotka eivät toimi niin kuin 'kaikki muutkin'. Esimerkkejä:
-kiltti ja kohtelias = ärsyttävä pyrkyri/perCnnuolija
-ei liity ryhmäjuttuihin aktiivisesti = halveksii muita
-hiljainen tai viihtyy omissa oloissaan = ylimielinen
-ujo/arka = outo/nolo
...ja usein nämä liittyy siihen, että kukaan ei oikeasti käy puhumasta asiasta 'erilaisen' henkilön kanssa ja joku äänekkäämpi ilmaisee negatiivisen mielipiteen, jota sitten aletaan ryhmän kesken pitää yleisenä totuutena. Siitä se sitten lähti.
PS: Sosiaalisesti lahjakas ja aktiivinenkin ihminen voi olla itsestään epävarma ja voi purkaa epävarmuuttaan mm. ohjaamalla (ilkeämielistä) huomiota toiseen ihmiseen.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä syrjityille ja kiusatuille ei anneta realistista palautetta heidän käytöksestään, vaan kiusaajat keksivät maan ja taivaan väliltä syitä kiusata, jotenka vika löytyy näistä ihmisistä eikä kiusatuista. Ujoille ja herkille yleensä kehittyy se oma identiteettikin muita jäljessä ja jos häntä vielä kiusataan tuossa vaiheessa, alkaa ajattelee onkohan minussa tuollaisia ja tuollaisia vikoja, niiden realististen "vikojen" sijaan, mihinkä ei anneta palautetta.
Hieman kyllä yleistävää tekstiä. Ääriesimerkkinä esm. Jos joku vaikuttaa poikkeuksellisen onnelliselta, sairaalta tai muuten hyvin erilaiselta muttei neutraalilta/flegmaattiselta, ei minusta puhuta käytöksestä vaan jostain muusta mutta joku saattaa reagoida tuohon siten että kohde tulkitsee asian häiritsevästi jos nyt ei pahempaa. Ja jos tuo neg. reagointi erilaisuuteen jatkuu toistuvasti niin voihan sen jo tulkita kiusaamiseksi jos on erityisherkkä tms. Esm. Mbti tutkimuksista tiedetään että 1/16 tyypistä omaa fyysisen kosketuksen tapanaan toimia ja jos tuota ei tiedä ja osaa tulkita niin varmasti syntyy väärinymmärryksiä. Jonkun toisen toiminta tapa voi olla unien manipulointi tai äänetön viestintä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset eivät käyttäytyisi muita kohtaan mielivaltaisesti, elleivät kokisi olevansa suhteessa toiseen ihmiseen sellaisessa asemassa, että se on mahdollista. Siksi kusipäinen käytös ei ikinä tule tästä maailmasta loppumaan, yritti sen kohteeksi joutunut mitä tahansa.
Ihmiset, jotka pitävät kiinni omista rajoistaan, eivät päästä toisia sellaiseen asemaan, että mielivaltainen käyttäytyminen olisi mahdollista.
Valitettavasti vaikka tietää missä omat rajat menee, niin kukaan ei niillä pysty kontrolloimaan toista ihmistä.
Kyllä se tarpeeksi k usipäinen ja vahva persooona jatkaa mielivaltaista käytöstä just niin pitkään, kunnes saa opetuksen tai kohtaa vahvempansa.
Tietenkin on tilanteita, joissa et voi itse valita seuraasi. Esimerkiksi töissä. Mutta voit antaa työkaverin juttujen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kyseiset ihmiset ovat sulle merkityksettömiä eikä kannata vaivata päätään heidän mielipiteillään. Ikäviin sukulaisiin kannattaa ottaa etäisyyttä, jos välien katkaiseminen kokonaan ei ole mahdollista. Ystävät ja kaverit valitset itse ja jos joku heistä osoittautuu mulkuksi, niin adios.
Kiltit ja ystävälliset ihmiset saavat ihan hyvin kavereita, vaikka osaavatkin sanoa ei. He myös välttyvät suuremmilta hyväksikäytöiltä, koska hyväksikäyttäjät eivät saa heiltä haluamaansa ja etsivät uuden uhrin.
"Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos"... kenenkään ei pitäisi joutua turvautumaan dissosiaatioon selviytymiskeinonaan, koska sen Käytöstä maksaa myöhemmin kovan hinnan.
Voi hyvää päivää taas! Ihan oikeasti pitää opetella tekemään ero merkityksellisten ja merkityksettömien ihmissuhteiden välillä.
Töissä näkee ihmisiä paljon, joten työpaikan ihmissuhteilla on merkitystä omaan hyvinvointiin. Ei työpaikkakiusaaminen suotta ole Suomessa iso ongelma. Se on ongelma siksi, että se heikentää merkittävästi ihmisten töissä jaksamista.
Mutta jaksaa paremmin, jos suhtautuu työkavereihin samalla tavalla kuin anonyymeihin palstalaisiin. Töissä tekee työnsä ja vapaa-ajan merkityksellisten ihmisten kanssa. Olen ollut monissa naisvaltaisissa työpaikoissa, joissa on aina ollut joku kurppana. Mutta koska olen antanut kurppanan simputtamisten valua kuin vesi hanhen selästä, kurppanat ovat lakanneet simputtamasta mua. En ole antanut heille heidän toivomaansa reaktiota, joten he ovat luovuttaneet mun suhteeni.
Kiva sinulle. Minun työpaikallani esimies totesi kehittämiskeskustelussa, että kokee kyseisen ihmisen terrorisoivan myös häntä. Kuulemma välillä työpäivän jälkeen itkettää, kun alainen on taas oikein pahasti ilkeillyt.
Sun esimiehesikin pitäisi opetella ajattelemaan toisin. Kiusaajat ovat kuin pieniä lapsia, joilla on kaksi nappia: toisesta kuuluu painaessa TRÖÖT ja toisesta ei tapahtu yhtään mitään. Kumman napin lapsi valitsee muutaman kokeilun jälkeen?
Tietenkin työpaikkakiusaamiseen pitää puuttua, mutta jos työnantajalla ei ole mahdollisuutta antaa kiusaajalle potkujakaan, muiden pitää opetella kovettamaan nahkansa.
Tätä ihmiset yrittivät, mutta lopputulos kaikesta oli lopulta se, että työpaikalla ei syntynyt oikein minkäänlaista tulosta minkään suhteen ja porukka oli koko ajan sairaslomalla tai muuten erilaisilla vapailla. Ei tuota ilmapiiriä kukaan pitkällä aikavälillä jaksanut.
Mitä helkkaria. Jos joku ei puheesta ota opiksi, niin sille pitää järjestää "opetus" sitten työajan ulkopuolella.
Siihen loppuu kiusaaminen aivan taatusti ja muistaa sen lopun ikänsä.Niin minä ainakin teen, jos ei puhe mene perille. Ku ei siinä muukaan auta.
Millaisia opetuksia olet antanut?
Mm. Nyrkil lä päähän ja toista samaisella välineellä ilmat pihalle. Loppui siihen.
+ Työkaveri sai kiusaamisen loppumaan pelkällä voimakeinojen käytöllä uhkaamisella.
Että ihan oikeesti jos ei ees työnantaja saa kuriin jotain häirikköä, niin tottakai niitä pitää läksyttää
Meillä ei työnantaja hyväksyisi edes väkivallalla uhkailua. Enemmän tulisi harmia uhkailijalle kuin uhrille.
No just tälläsen pelleilyn takia ne häiriköt saavat tehä mitä haluavat joissain paikoissa.
En usko, että työnantaja voisi tuollaista edes hyväksyä. Siis ihan lainkaan mukaan. Sen verran vakava uhkaus, että ei voisi painaa villasella. En ihmettelisi, jos tuo olisi jopa irtisanomisperuste.
Sen uhkauksen voi tehdä anonyymisti sille häirikölle, mutta kuitenkin niin, että mitään ei jää epäselväksi.
Kiltteys ja ystävällisyys ovat hyviä ominaisuuksia, mutta eivät yksistään riitä tekemään kenestäkään kiinnostavaa. Lisäksi eri ihmiset kiinnostuvat erilaisista ihmisistä ja asioista.
ihmistutkija kirjoitti:
Monet ihmiset ajattelevat/tulkitsevat hyvinkin negatiivisia niistä, jotka eivät toimi niin kuin 'kaikki muutkin'. Esimerkkejä:
-kiltti ja kohtelias = ärsyttävä pyrkyri/perCnnuolija
-ei liity ryhmäjuttuihin aktiivisesti = halveksii muita-hiljainen tai viihtyy omissa oloissaan = ylimielinen
-ujo/arka = outo/nolo
...ja usein nämä liittyy siihen, että kukaan ei oikeasti käy puhumasta asiasta 'erilaisen' henkilön kanssa ja joku äänekkäämpi ilmaisee negatiivisen mielipiteen, jota sitten aletaan ryhmän kesken pitää yleisenä totuutena. Siitä se sitten lähti.
PS: Sosiaalisesti lahjakas ja aktiivinenkin ihminen voi olla itsestään epävarma ja voi purkaa epävarmuuttaan mm. ohjaamalla (ilkeämielistä) huomiota toiseen ihmiseen.
Ilkeämielinen ihminen ei ole sosiaalisesti lahjakas. Sosiaalisesti lahjakas on empaattinen, kohtelias ja muut huomioonottava.
Vierailija kirjoitti:
Millaiset perhesuhteesi ovat? Osa kasvaa ulkopuolisuuden tunteen kanssa jo varhaisesta lapsuudestaan alkaen. Tämä kuvio sitten helposti toisinto muissakin yhteyksissä, kun oppii siihen, etteivät muut seuraasi vaikuta kaipaavan.
No minä olin rakastettu perheessäni, en ulkopuolinen. Mutta koulukiusaaminen vaikutti paljon negatiivista.
Mitä helkkaria. Jos joku ei puheesta ota opiksi, niin sille pitää järjestää "opetus" sitten työajan ulkopuolella.
Siihen loppuu kiusaaminen aivan taatusti ja muistaa sen lopun ikänsä.
Niin minä ainakin teen, jos ei puhe mene perille. Ku ei siinä muukaan auta.