Miksi jotkut ihmiset ovat hylkiöitä, esim. minä?
Olen aina hyväkäytöksinen ja toiset huomioon ottava, mutta vaikka kohtelen muita hyvin, niin silti minua aina hyljeksitään, jätetään ryhmän ulkopuolelle ja minulle ollaan ilkeitä. Sellaista se on aina ollut koko elämäni ajan. Se ainakin on täysi vale, kun sanotaan, että niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Minä huudan metsään kohteliaisuuksia ja saan vastaukseksi vain pilkkaa, ivaa ja hyljeksintää.
Kommentit (280)
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ihmisistä on toisilleen merkityksettömiä ja yhdentekeviä. Ei ole hyljeksimistä eikä ilkeilyä olla kiinnostumatta toisesta ihmisestä. Joillain ihmisillä on kova tarve saada huomiota ja hyväksyntää muilta ihmisiltä olemalla vain olemassa ja kun eivät saa, pahoittavat mielensä. On helpompaa saada huomiota ja hyväksyntää sellaisilla teoilla ja saavutuksilla, joita muut ihailevat. Olemalla taitava jossain asiassa. Tekemällä jotain paremmin kuin muut. Huomio ja hyväksyntä ei tule henkilökohtaisten ominaisuuksien (olen niin kiva, mukava ja kaikille ystävällinen) perusteella vaan aikaansaannosten perusteella. Kun tämän oivaltaa ja lähtee toteuttamaan, itsetunto kasvaa ja alkaa tulla nähdyksi, kuulluksi ja huomioiduksi.
Tottakai suurin osa ihmisistä on toisilleen merkityksettömiä. Eikä varmaan kukaan luule, että kiinnostumattomuus olisi ilkeilyä!!
Julkkikset ovat aina olleet suosittuja. Nykyisin vielä aiempaa enemmän, koska moni haaveilee itsekin julkisuudesta. Jos Ari olisi lvi-asentaja Hyvinkäältä, hän ei olisi suosittukaan.
Eipä tainnut ko. tyyppi päästä asemaansa kiltteydellä.
Vierailija kirjoitti:
ihmistutkija kirjoitti:
Monet ihmiset ajattelevat/tulkitsevat hyvinkin negatiivisia niistä, jotka eivät toimi niin kuin 'kaikki muutkin'. Esimerkkejä:
-kiltti ja kohtelias = ärsyttävä pyrkyri/perCnnuolija
-ei liity ryhmäjuttuihin aktiivisesti = halveksii muita-hiljainen tai viihtyy omissa oloissaan = ylimielinen
-ujo/arka = outo/nolo
...ja usein nämä liittyy siihen, että kukaan ei oikeasti käy puhumasta asiasta 'erilaisen' henkilön kanssa ja joku äänekkäämpi ilmaisee negatiivisen mielipiteen, jota sitten aletaan ryhmän kesken pitää yleisenä totuutena. Siitä se sitten lähti.
PS: Sosiaalisesti lahjakas ja aktiivinenkin ihminen voi olla itsestään epävarma ja voi purkaa epävarmuuttaan mm. ohjaamalla (ilkeämielistä) huomiota toiseen ihmiseen.
Ilkeämielinen ihminen ei ole sosiaalisesti lahjakas. Sosiaalisesti lahjakas on empaattinen, kohtelias ja muut huomioonottava.
Valitettavasti kuitenkin sosiaalisesti lahjakas voi käyttää lahjojaan hyvään tai pahaan. Sosiaalisesti lahjakas ei tarkoita hyvää ihmistä, eikä takaa kykyä tai halua empatiaan tai sympatiaan.
ihmistutkija kirjoitti:
Monet ihmiset ajattelevat/tulkitsevat hyvinkin negatiivisia niistä, jotka eivät toimi niin kuin 'kaikki muutkin'. Esimerkkejä:
-kiltti ja kohtelias = ärsyttävä pyrkyri/perCnnuolija
-ei liity ryhmäjuttuihin aktiivisesti = halveksii muita-hiljainen tai viihtyy omissa oloissaan = ylimielinen
-ujo/arka = outo/nolo
...ja usein nämä liittyy siihen, että kukaan ei oikeasti käy puhumasta asiasta 'erilaisen' henkilön kanssa ja joku äänekkäämpi ilmaisee negatiivisen mielipiteen, jota sitten aletaan ryhmän kesken pitää yleisenä totuutena. Siitä se sitten lähti.
PS: Sosiaalisesti lahjakas ja aktiivinenkin ihminen voi olla itsestään epävarma ja voi purkaa epävarmuuttaan mm. ohjaamalla (ilkeämielistä) huomiota toiseen ihmiseen.
Itseasiassa, monikaan noista ominaisuuksista ei johda syrjintään/kiusaamiseen. Ne saattavat kyllä olla peruste sille.
Mikäli henkilö kokee, että on kärsinyt jostakin mainitsemastasi ominaisuudesta ja pystynyt tekemään asialle jotakin, sekä kokenut sen vaikuttavan tilanteeseensa, kyseessä on melko varmasti ollut vain itseensä liittyvä epävarmuus, eikä ainakaan merkittävästi muiden reagointi siihen. Epävarmuuskaan ei ole merkittävä tekijä, mikäli se ei aiheuta omaehtoista eristäytymistä, mainitsemaasi muiden nokkimista se voi kyllä aiheuttaa.
Usein näissä keskusteluissa on ongelmana se, että jokainen puhuu omista lähtökohdistaan joka johtaa helposti siihen, että puhutaankin eriasioista.
Täällä joku kertoi, että antaa negatiivisten asioiden "mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos", mikä on aivan normaali ratkaisu, johon usein esim. Kiusaamista kokeviakin kehoitetaan. Lauseessa oletuksena on se, että oma kokemus on jotenkin normi ja muiden tilanteet ovat vastaavia, jolloin luonnollinen johtopäätös on se, että muutkin voivat vaikuttaa kohteluunsa samoin metodein. Ja suurin osa voikin, tietenkin on yksillöllistä miten raskaasti kokee asiat ja kuinka helppoa on vain "antaa olla".
Mutta kiistatta on olemassa myös se ryhmä, johon tämä ei päde. Eikä siihen ole mitään erityistä rationaalista syytä.
Esimerkiksi osa psykologeista tms. Tunnistaa/tunnustaa ilmiön, jossa täysin terveellä tavalla ympäristön kaltoinkohteluun reagoivalle lyödään jonkin mt-ongelman leima. Psykologi ei voi vaikuttaa asiakkaan olosuhteisiin, mutta se voi yrittää tarjota vastauksen dg:n muodossa miksi-kysymykseen ja toisaalta ehkä myös vapauttaa asiakkaan itsesyytöksistä kun kelpaamattomuuden taustalle keksitään jokin dg. Toisaalta vika voi aivan yhtä hyvin ja todennäköisesti olla asiakkaasta riippumaton.
Vaikka psykologia pyrkii aidosti auttamaan ihmisiä, on sillä omat ongelmansa. Kuten se, että avun piiriin valikoituvat ne, jotka ovat tavalla tai toisella uhreja, eivätkä tekijöitä. Esim. Lapselle annettu dg mahdollistaa avun antamisen lapselle, koska se poistaa huonon vanhemmuuden stigman. Lapsessa on ongelma, ei vanhemmuudessa.
Tätä ei pidä tulkita nyt niin, että pitäisin dg-lapsen vanhempia "pahoina" tai "huonoina", vaan useimmat kuitenkin yrittävät parhaansa. Ongelma ei vain useinkaan tiedä olevansa vähintäänkin osa sitä. Meillä useimmilla on sokeat pisteemme ja se on inhimillistä.
Oletko ap varma, että oikeasti viihtyisitkään missään porukoissa? Sellaisissa kun väkisinkin tulee välillä eripuraa. Vaikka et olisikaan itse kohteena vaan kyse olisi kahdesta muusta, kiltille ja ystävälliselle voi olla epämiellyttävää olla osa riitaisaa ihmissuhdekuviota. Varsinkin, jos sinun edellytetään "valitsevan puolesi" ja asettuvan toista osapuolta vastaan, eikä sulla ole osaa eikä arpaa heidän keskinäisiin kähinöihinsä ja pidät molemmista ihan yhtä paljon. Molemmat vielä puhuvat sulle pahaa toisistaan ja haluavat, että lähdet mukaan toisen haukkumisiin ainakin myötäilemällä.
Mulla on työporukassa muutama ihminen, jotka ovat vähän väliä sukset ristissä toistensa kanssa ja hakevat pönkitystä omille mielipiteilleen muilta työkavereiltaan. Koen nämä tilanteet erittäin kiusallisina ja sen vuoksi pysyttelen "ulkokehällä" työporukasta.
Kaveriporukoiden sijasta mulla on ystäviä ja kavereita, jotka eivät tunne toisiaan. Enkä halua edes tutustuttaa heitä toisiinsa, koska olen kyllästynyt porukoissa ilmeneviin draamailuihin enkä jaksa myöskään olla mikään diplomaatti tai rauhanneuvottelija muiden konflikteissa.
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap varma, että oikeasti viihtyisitkään missään porukoissa? Sellaisissa kun väkisinkin tulee välillä eripuraa. Vaikka et olisikaan itse kohteena vaan kyse olisi kahdesta muusta, kiltille ja ystävälliselle voi olla epämiellyttävää olla osa riitaisaa ihmissuhdekuviota. Varsinkin, jos sinun edellytetään "valitsevan puolesi" ja asettuvan toista osapuolta vastaan, eikä sulla ole osaa eikä arpaa heidän keskinäisiin kähinöihinsä ja pidät molemmista ihan yhtä paljon. Molemmat vielä puhuvat sulle pahaa toisistaan ja haluavat, että lähdet mukaan toisen haukkumisiin ainakin myötäilemällä.
Mulla on työporukassa muutama ihminen, jotka ovat vähän väliä sukset ristissä toistensa kanssa ja hakevat pönkitystä omille mielipiteilleen muilta työkavereiltaan. Koen nämä tilanteet erittäin kiusallisina ja sen vuoksi pysyttelen "ulkokehällä" työporukasta.
Kaveriporukoiden sijasta mulla on ystäviä ja kavereita, jotka eivät tunne toisiaan. Enkä halua edes tutustuttaa heitä toisiinsa, koska olen kyllästynyt porukoissa ilmeneviin draamailuihin enkä jaksa myöskään olla mikään diplomaatti tai rauhanneuvottelija muiden konflikteissa.
Siinä tapauksessa et ole hylkiö, jos sinulla on paljon mieluista seuraa.
Juuri sen takia olet hyvä sylkikuppi, kun olet hyväkäytöksinen ja hienotunteinen ja annat sen tapahtua itsellesi, sillä nämä huonokäytöksiset viis välittävät, loukkaako se toista tai pahoittaako se jonkun mieltä.
Monet suorasuut jopa ylpeilevät, kuinka rehellisyyden nimissä he voivat laukoa mitä tahansa, viis välittämättä muista. Kunhan se voivat vain puhua suoraan, mitä kielinystyrät laulavat.
Tässä jotain syitä, oletuksella että olet nainen.
Pituus 165/paino 99kg
Pullonpohjalasit
urheilurintaliivit
vaatteet kissankarvaisia urheilvaatteita
yleissivistys/harrastukset: tempparit, paradice islandin ja huutokauppa keisarin seuraaminen
Onnistunut saamaan työpaikan ja olettaa että työkaverit rupee sen kavereiksi
Jos kaikissa porukoissa hyljeksitään, niin mikä onkaan se yhdistävä tekijä? Ja vinkki, syy ei ole kiltteys, kauneus tai erityinen älykkyyskään. Vika ei myöskään ole muissa, jos he eivät suostu muuttumaan yhden tarpeiden mukaan.
Ketä tahansa voidaan kiusata joskus, jossakin tilanteessa tai porukassa. Jos taas aina joutuu kiusatuksi, tekee itse jotakin väärin. Ei ole mikään pakko miettiä omaa osuutta miksi jää ulkopuoliseksi, voi halutessaan hyvin jatkaa hylkiönä, ihan oma asiansa. Mutta jos haluaa muutosta asiantilaan, pitää ymmärtää se omakin osuus, uhriutumalla asia ei muutu paremmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Tässä jotain syitä, oletuksella että olet nainen.
Pituus 165/paino 99kg
Pullonpohjalasit
urheilurintaliivit
vaatteet kissankarvaisia urheilvaatteita
yleissivistys/harrastukset: tempparit, paradice islandin ja huutokauppa keisarin seuraaminen
Onnistunut saamaan työpaikan ja olettaa että työkaverit rupee sen kavereiksi
edellämainittu kuvaus ei sulje pois ystävällistä käytöstä ja halua kaveerata ryhmän kanssa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap varma, että oikeasti viihtyisitkään missään porukoissa? Sellaisissa kun väkisinkin tulee välillä eripuraa. Vaikka et olisikaan itse kohteena vaan kyse olisi kahdesta muusta, kiltille ja ystävälliselle voi olla epämiellyttävää olla osa riitaisaa ihmissuhdekuviota. Varsinkin, jos sinun edellytetään "valitsevan puolesi" ja asettuvan toista osapuolta vastaan, eikä sulla ole osaa eikä arpaa heidän keskinäisiin kähinöihinsä ja pidät molemmista ihan yhtä paljon. Molemmat vielä puhuvat sulle pahaa toisistaan ja haluavat, että lähdet mukaan toisen haukkumisiin ainakin myötäilemällä.
Mulla on työporukassa muutama ihminen, jotka ovat vähän väliä sukset ristissä toistensa kanssa ja hakevat pönkitystä omille mielipiteilleen muilta työkavereiltaan. Koen nämä tilanteet erittäin kiusallisina ja sen vuoksi pysyttelen "ulkokehällä" työporukasta.
Kaveriporukoiden sijasta mulla on ystäviä ja kavereita, jotka eivät tunne toisiaan. Enkä halua edes tutustuttaa heitä toisiinsa, koska olen kyllästynyt porukoissa ilmeneviin draamailuihin enkä jaksa myöskään olla mikään diplomaatti tai rauhanneuvottelija muiden konflikteissa.
Siinä tapauksessa et ole hylkiö, jos sinulla on paljon mieluista seuraa.
En ole missään väittänytkään olevani. Ap kuitenkin kokee jäävänsä aina ryhmien ulkopuolelle. Meidän ap:n kaltaisten ihmisten kannattaa miettiä, että ihan oikeastiko haluaisimme johonkin ryhmään mukaan. Koska ryhmissä valitettavasti käy välillä niin, että ollessasi kiva, mukava ja ystävällinen yhdelle, et olekaan toisen mielestä enää kiva, mukava ja ystävällinen hänelle, koska menit jo olemaan kiva, mukava ja ystävällinen tämän riitakumppanille tai ihmiselle, josta tämä ei muuten pidä. Jos haluat olla lojaali molemmille, sun pitää ottaa sovittelijan rooli. Pahimmassa tapauksessa käy vielä niin, että kun jonkinlaiseen sovittelukompromissiin päästään, kumpikaan riitapukareista ei sisimmässään ole ratkaisuun tyytyväinen ja sen jälkeen sinä oletkin tarinan pahis, vaikka alunperin sulla ei ollut osaa eikä arpaa koko kärhämään. Erityisesti naisvaltaisilla aloilla tyypillistä peliä, että kun suututaan yhdelle, kumpikin pyrkii kääntämään muut osapuolet omalle puolelleen ja toista vastaan. Ihan hemmetin rasittavaa.
Vierailija kirjoitti:
Tässä jotain syitä, oletuksella että olet nainen.
Pituus 165/paino 99kg
Pullonpohjalasit
urheilurintaliivit
vaatteet kissankarvaisia urheilvaatteita
yleissivistys/harrastukset: tempparit, paradice islandin ja huutokauppa keisarin seuraaminen
Onnistunut saamaan työpaikan ja olettaa että työkaverit rupee sen kavereiksi
Kiltteys ja ystävällisyys ovat hyviä ominaisuuksia, mutta eivät yksistään riitä tekemään kenestäkään kiinnostavaa. Lisäksi eri ihmiset kiinnostuvat erilaisista ihmisistä ja asioista.
Vierailija kirjoitti:
Tässä jotain syitä, oletuksella että olet nainen.
Pituus 165/paino 99kg
Pullonpohjalasit
urheilurintaliivit
vaatteet kissankarvaisia urheilvaatteita
yleissivistys/harrastukset: tempparit, paradice islandin ja huutokauppa keisarin seuraaminen
Onnistunut saamaan työpaikan ja olettaa että työkaverit rupee sen kavereiksi
Miksi tuon työkaveriksi ei ryhdyttäisi? Ei ole tarkoituskaan mennä naimisiin tai saada ulkonäkövinkkejä, vaan tulla sen verran toimeen että kaikki voivat työpaikalla suht hyvin. Ihan sama mitä vapaalla tekee, ei pitäisi olla työkavereiden ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap varma, että oikeasti viihtyisitkään missään porukoissa? Sellaisissa kun väkisinkin tulee välillä eripuraa. Vaikka et olisikaan itse kohteena vaan kyse olisi kahdesta muusta, kiltille ja ystävälliselle voi olla epämiellyttävää olla osa riitaisaa ihmissuhdekuviota. Varsinkin, jos sinun edellytetään "valitsevan puolesi" ja asettuvan toista osapuolta vastaan, eikä sulla ole osaa eikä arpaa heidän keskinäisiin kähinöihinsä ja pidät molemmista ihan yhtä paljon. Molemmat vielä puhuvat sulle pahaa toisistaan ja haluavat, että lähdet mukaan toisen haukkumisiin ainakin myötäilemällä.
Mulla on työporukassa muutama ihminen, jotka ovat vähän väliä sukset ristissä toistensa kanssa ja hakevat pönkitystä omille mielipiteilleen muilta työkavereiltaan. Koen nämä tilanteet erittäin kiusallisina ja sen vuoksi pysyttelen "ulkokehällä" työporukasta.
Kaveriporukoiden sijasta mulla on ystäviä ja kavereita, jotka eivät tunne toisiaan. Enkä halua edes tutustuttaa heitä toisiinsa, koska olen kyllästynyt porukoissa ilmeneviin draamailuihin enkä jaksa myöskään olla mikään diplomaatti tai rauhanneuvottelija muiden konflikteissa.
Siinä tapauksessa et ole hylkiö, jos sinulla on paljon mieluista seuraa.
En ole missään väittänytkään olevani. Ap kuitenkin kokee jäävänsä aina ryhmien ulkopuolelle. Meidän ap:n kaltaisten ihmisten kannattaa miettiä, että ihan oikeastiko haluaisimme johonkin ryhmään mukaan. Koska ryhmissä valitettavasti käy välillä niin, että ollessasi kiva, mukava ja ystävällinen yhdelle, et olekaan toisen mielestä enää kiva, mukava ja ystävällinen hänelle, koska menit jo olemaan kiva, mukava ja ystävällinen tämän riitakumppanille tai ihmiselle, josta tämä ei muuten pidä. Jos haluat olla lojaali molemmille, sun pitää ottaa sovittelijan rooli. Pahimmassa tapauksessa käy vielä niin, että kun jonkinlaiseen sovittelukompromissiin päästään, kumpikaan riitapukareista ei sisimmässään ole ratkaisuun tyytyväinen ja sen jälkeen sinä oletkin tarinan pahis, vaikka alunperin sulla ei ollut osaa eikä arpaa koko kärhämään. Erityisesti naisvaltaisilla aloilla tyypillistä peliä, että kun suututaan yhdelle, kumpikin pyrkii kääntämään muut osapuolet omalle puolelleen ja toista vastaan. Ihan hemmetin rasittavaa.
Naisvankilastako kirjoittelet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä jotain syitä, oletuksella että olet nainen.
Pituus 165/paino 99kg
Pullonpohjalasit
urheilurintaliivit
vaatteet kissankarvaisia urheilvaatteita
yleissivistys/harrastukset: tempparit, paradice islandin ja huutokauppa keisarin seuraaminen
Onnistunut saamaan työpaikan ja olettaa että työkaverit rupee sen kavereiksi
Miksi tuon työkaveriksi ei ryhdyttäisi? Ei ole tarkoituskaan mennä naimisiin tai saada ulkonäkövinkkejä, vaan tulla sen verran toimeen että kaikki voivat työpaikalla suht hyvin. Ihan sama mitä vapaalla tekee, ei pitäisi olla työkavereiden ongelma.
wow. yksinkertainen ihminen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap varma, että oikeasti viihtyisitkään missään porukoissa? Sellaisissa kun väkisinkin tulee välillä eripuraa. Vaikka et olisikaan itse kohteena vaan kyse olisi kahdesta muusta, kiltille ja ystävälliselle voi olla epämiellyttävää olla osa riitaisaa ihmissuhdekuviota. Varsinkin, jos sinun edellytetään "valitsevan puolesi" ja asettuvan toista osapuolta vastaan, eikä sulla ole osaa eikä arpaa heidän keskinäisiin kähinöihinsä ja pidät molemmista ihan yhtä paljon. Molemmat vielä puhuvat sulle pahaa toisistaan ja haluavat, että lähdet mukaan toisen haukkumisiin ainakin myötäilemällä.
Mulla on työporukassa muutama ihminen, jotka ovat vähän väliä sukset ristissä toistensa kanssa ja hakevat pönkitystä omille mielipiteilleen muilta työkavereiltaan. Koen nämä tilanteet erittäin kiusallisina ja sen vuoksi pysyttelen "ulkokehällä" työporukasta.
Kaveriporukoiden sijasta mulla on ystäviä ja kavereita, jotka eivät tunne toisiaan. Enkä halua edes tutustuttaa heitä toisiinsa, koska olen kyllästynyt porukoissa ilmeneviin draamailuihin enkä jaksa myöskään olla mikään diplomaatti tai rauhanneuvottelija muiden konflikteissa.
Siinä tapauksessa et ole hylkiö, jos sinulla on paljon mieluista seuraa.
En ole missään väittänytkään olevani. Ap kuitenkin kokee jäävänsä aina ryhmien ulkopuolelle. Meidän ap:n kaltaisten ihmisten kannattaa miettiä, että ihan oikeastiko haluaisimme johonkin ryhmään mukaan. Koska ryhmissä valitettavasti käy välillä niin, että ollessasi kiva, mukava ja ystävällinen yhdelle, et olekaan toisen mielestä enää kiva, mukava ja ystävällinen hänelle, koska menit jo olemaan kiva, mukava ja ystävällinen tämän riitakumppanille tai ihmiselle, josta tämä ei muuten pidä. Jos haluat olla lojaali molemmille, sun pitää ottaa sovittelijan rooli. Pahimmassa tapauksessa käy vielä niin, että kun jonkinlaiseen sovittelukompromissiin päästään, kumpikaan riitapukareista ei sisimmässään ole ratkaisuun tyytyväinen ja sen jälkeen sinä oletkin tarinan pahis, vaikka alunperin sulla ei ollut osaa eikä arpaa koko kärhämään. Erityisesti naisvaltaisilla aloilla tyypillistä peliä, että kun suututaan yhdelle, kumpikin pyrkii kääntämään muut osapuolet omalle puolelleen ja toista vastaan. Ihan hemmetin rasittavaa.
Naisvankilastako kirjoittelet?
En vaan hoitoalalta :D
Meinaan kuolla nauruun....
Koska ryhmissä valitettavasti käy välillä niin, että ollessasi kiva, mukava ja ystävällinen yhdelle, et olekaan toisen mielestä enää kiva, mukava ja ystävällinen hänelle, koska menit jo olemaan kiva, mukava ja ystävällinen tämän riitakumppanille tai ihmiselle, josta tämä ei muuten pidä.
mikäköhän ryhmä on kyseessä?
Vierailija kirjoitti:
Meinaan kuolla nauruun....
Koska ryhmissä valitettavasti käy välillä niin, että ollessasi kiva, mukava ja ystävällinen yhdelle, et olekaan toisen mielestä enää kiva, mukava ja ystävällinen hänelle, koska menit jo olemaan kiva, mukava ja ystävällinen tämän riitakumppanille tai ihmiselle, josta tämä ei muuten pidä.
mikäköhän ryhmä on kyseessä?
a) naisvankilan ryhmittymät
b)Hellsangels hangaround= yhteispantavat naiset
c)seurakunnan puuhanaiset ryhmä?
d) turvakodin yyhoo äidit ryhmä
En suosittelisi ap:lle mihinkään ryhmittymään liittymistä,
vaikka kuinka haluaisikin muita miellyttää.
Suosittelen sen sijaan lämpimästi esim rock keikoilla käymistä.
Mahdollisuus tavata kivaa saman henkistä porukkaa,
joka yhtenä isona ryhmänä nauttii keikasta.
En minä ainakaan ole ikinä kuvitellut, että muiden elämä pyörisi mun ympärilläni, en edes toivonut sellaista! Neutraali käytös on parasta mitä voi olla. Kaipaan asiallisuutta. Ja onneksi suurin osa ihmisistä sitä onkin. En koe tulleeni väärin kohdelluksi useimmiten. Kirjoitat ihan eri asiasta.