Miksi jotkut ihmiset ovat hylkiöitä, esim. minä?

Niin, ja sitten ne kuppikunnat, joita muodostuu ihan joka paikkaan.

Naapurit muodostavat kuppikuntia.

Kaikille ei kerrota jätetään ulkopuolelle.

Muodostetaan meidän jengi.

Tosi ällöttävää, itse en tuollaista hyväksy. Sillä ei se ole aikuisten, miltei vanhusten toiminnaksi sopivaa.

Minusta kaikkien pitäisi kunnioittaa toisiaan ja tulla kaikkien kanssa toimeen. Ei kai sitä mikään ystävä tarvi olla jos heipat sanoo naapurille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko ap varma, että oikeasti viihtyisitkään missään porukoissa? Sellaisissa kun väkisinkin tulee välillä eripuraa. Vaikka et olisikaan itse kohteena vaan kyse olisi kahdesta muusta, kiltille ja ystävälliselle voi olla epämiellyttävää olla osa riitaisaa ihmissuhdekuviota. Varsinkin, jos sinun edellytetään "valitsevan puolesi" ja asettuvan toista osapuolta vastaan, eikä sulla ole osaa eikä arpaa heidän keskinäisiin kähinöihinsä ja pidät molemmista ihan yhtä paljon. Molemmat vielä puhuvat sulle pahaa toisistaan ja haluavat, että lähdet mukaan toisen haukkumisiin ainakin myötäilemällä.

Mulla on työporukassa muutama ihminen, jotka ovat vähän väliä sukset ristissä toistensa kanssa ja hakevat pönkitystä omille mielipiteilleen muilta työkavereiltaan. Koen nämä tilanteet erittäin kiusallisina ja sen vuoksi pysyttelen "ulkokehällä" työporukasta. 

 

Kaveriporukoiden sijasta mulla on ystäviä ja kavereita, jotka eivät tunne toisiaan. Enkä halua edes tutustuttaa heitä toisiinsa, koska olen kyllästynyt porukoissa ilmeneviin draamailuihin enkä jaksa myöskään olla mikään diplomaatti tai rauhanneuvottelija muiden konflikteissa. 

Siinä tapauksessa et ole hylkiö, jos sinulla on paljon mieluista seuraa.

En ole missään väittänytkään olevani. Ap kuitenkin kokee jäävänsä aina ryhmien ulkopuolelle. Meidän ap:n kaltaisten ihmisten kannattaa miettiä, että ihan oikeastiko haluaisimme johonkin ryhmään mukaan. Koska ryhmissä valitettavasti käy välillä niin, että ollessasi kiva, mukava ja ystävällinen yhdelle, et olekaan toisen mielestä enää kiva, mukava ja ystävällinen hänelle, koska menit jo olemaan kiva, mukava ja ystävällinen tämän riitakumppanille tai ihmiselle, josta tämä ei muuten pidä. Jos haluat olla lojaali molemmille, sun pitää ottaa sovittelijan rooli. Pahimmassa tapauksessa käy vielä niin, että kun jonkinlaiseen sovittelukompromissiin päästään, kumpikaan riitapukareista ei sisimmässään ole ratkaisuun tyytyväinen ja sen jälkeen sinä oletkin tarinan pahis, vaikka alunperin sulla ei ollut osaa eikä arpaa koko kärhämään. Erityisesti naisvaltaisilla aloilla tyypillistä peliä, että kun suututaan yhdelle, kumpikin pyrkii kääntämään muut osapuolet omalle puolelleen ja toista vastaan. Ihan hemmetin rasittavaa. 

Naisvankilastako kirjoittelet?

En vaan hoitoalalta  :D

Ihan normisettiä meilläkin, että kansliassa joku tulee supattamaan "Johannan lapsi on taas sairaana, vastahan se oli toissaviikolla" ja kilometrin päästä jo haistaa, että ei takuulla ole huolissaan Johannan lapsen terveydestä vaan yrittää herättää epäilyksiä, että Johanna lintsaisi töistä. Johannalle itselleen ei tietenkään mainita asiasta yhtään mitään. Samaa selän takana spekulointia, miksi Minna sai TAAS joulun vapaaksi, vaikka asia on ihan osastonhoitajan ja Minnan välinen juttu eikä kuulu meillä muille tippaakaan. Tästäkään ei tietenkään puhuta sen paremmin Minnalle kuin osastonhoitajallekaan. Paitsi jos erehdyt lähtemään spekulointiin  mukaan, niin varmasti Minnalle kerrotaan, että "no se Sannakin kyllä närkästyi, kun sulla on aina joulut vapaata". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä jotain syitä, oletuksella että olet nainen.

Pituus 165/paino 99kg

Pullonpohjalasit

urheilurintaliivit

vaatteet kissankarvaisia urheilvaatteita

yleissivistys/harrastukset: tempparit, paradice islandin ja huutokauppa keisarin seuraaminen

Onnistunut saamaan työpaikan ja olettaa että työkaverit rupee sen kavereiksi

Miksi tuon työkaveriksi ei ryhdyttäisi? Ei ole tarkoituskaan mennä naimisiin tai saada ulkonäkövinkkejä, vaan tulla sen verran toimeen että kaikki voivat työpaikalla suht hyvin. Ihan sama mitä vapaalla tekee, ei pitäisi olla työkavereiden ongelma.

wow. yksinkertainen ihminen

No selitä ihmeessä yksinkertaiselle, miksi jonkun pukeutuminen tai paino tekee hänestä automaattisesti epäsuositun työkaverin.

Useimpia ihmisiä ei kiinnosta enemmistö työkavereista, riittää kun niistä ei ole suoranaista haittaa. Missään tapauksessa missin mitat tai hieno pukeutuminen ei takaa suosiota työpaikalla, sen tietäisi jos olisi töissä joskus ollut. Elämä ei mene kuten telkkarissa näytetään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä tuli jo kouluaikoina koulukiusattuna todettua.

Ensimmäisessä koulussa ajattelin vielä että kiusaaminen johtuu kiusaajista ei vika ole erityisesti minussa. Mutta kun vaihdoin koulua ja kiusaaminen jatkui eri kiusaajien toimesta, tulin siihen tulokseen että kiusaaminen on omaa syytäni ja itsessäni on vikaa.

Onneksi aikuisena kiusaamisen luonne on muuttunut vain porukan ulkopuolelle jättämiseksi ja olen tottunut olemaan yksin. 

Jonkinlainen heikkoutesi/erilaisuutesi _ei ole_ syy siihen miksi kiusaajat sinua kiusasivat.

Heillä on omat syynsä siihen ja olit vain helppo kohde heille.

Ei sinussa mitään "vikaa" ole.

Kiusaajat ovat yleensä itsehelvetinmoisia luusereita jotka uskaltavat kiusata vain niitä, joista näkee, etteivät ne uskalla puolustautua. Turpaanvetovoi auttaa, itse en uskaltanut. Olen kyllä aina vilpittömän iloinen, kun joku on uskaltanut hakata paskakiusaajan helvetinmuusiksi.

Vierailija kirjoitti:

Niin, ja sitten ne kuppikunnat, joita muodostuu ihan joka paikkaan.

Naapurit muodostavat kuppikuntia.

Kaikille ei kerrota jätetään ulkopuolelle.

Muodostetaan meidän jengi.

Tosi ällöttävää, itse en tuollaista hyväksy. Sillä ei se ole aikuisten, miltei vanhusten toiminnaksi sopivaa.

Minusta kaikkien pitäisi kunnioittaa toisiaan ja tulla kaikkien kanssa toimeen. Ei kai sitä mikään ystävä tarvi olla jos heipat sanoo naapurille

Minä sanon kyllä heipat kaikille naapureille, mutta en puhu kaikista asioista kaikille naapureille, olen siis kuppikuntainen. Niin on kyllä kaikki muutkin, se että ollaan naapureita ei tee muuten miksikään sielunveljeksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei varmaankaan helpota, mutta jonkun "pitää" olla.

Ei kiusatut/syrjityt pitävät ajatuksesta, että syrjityssä pitää olla jotakin vikaa siitä syystä, että alitajunnassa kolkuttaa väistämättä ajatus siitä, että sillä syrjityn paikalla voisi olla itse.

Lauma tarvitsee jonkin yhteisen "uhan/vihollisen" toimiakseen. Syrjintää ja eriarvoista kohtelua on ihan kaveriporikoiden ja perheenkin sisällä. Ei sen ole väkisin oltava mitään erityisen räikeää, mutta aina on joku josta "vitsaillaan" tms. useammin ja rankemmin, pidetään vähän pimennossa, jolla ei ole yhtä paljoa sanavaltaa, mahdollinen uhka tiputtaa joukosta tai kohdellaan muuten vähän eriarvoisemmin jne.

Eihän tossa oo mitään järkeä.

Miksi ihmiset pelkää niin paljon?

Miksi meidän pitää olla "uhkia" toisillemme? Eihän siinä oo mitään järkeä.

Koska media saa monet pelkäämään turhaan asioita, mitä ei tarvitsisi pelätä. Vaikka ihmisiä esim. kuolee syöpään, ei sitä tarvitse pelätä, koska sen saamisen todennäköisyys on olematon. Lehdet perustavst strategiansa ihmisten systemaattiselle pelottelulle ja kiusaamiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin no tämä yks kuspää onnistui eristämään minut aika täydellisesti tutuista ihmisistä, joten olihan siinä osallisena aika monta hangaround jäsentä. Mutta teki tosiaan varovaiseksi muita ihmisiä kohtaan, varmaan liiankin kanssa.

Tuo on ikävää eikä edes kovin harvinaista. Sama ilmiö kuin epäluottamuksessa kumppania kohtaan, jos edellinen kumppani on ollut uskoton. Toisen ihmisen teot laitetaan oletuksena uusienkin ihmisten tuleviksi teoiksi ja sen vuoksi suhtaudutaan kaikkiin varovaisesti. Valitettavasti tuo ennakkoluuloinen asenne kalahtaa yleensä vain omaan nilkkaan, koska toinen ihminen saa kaverinsa ja ystävänsä muualtakin kuin ennakkoluuloisista ihmisistä. 

Se nyt vaan ei ole oma valinta, että on tullut kaltoinkohdelluksi ja on sen takia ennakkoluuloinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin no tämä yks kuspää onnistui eristämään minut aika täydellisesti tutuista ihmisistä, joten olihan siinä osallisena aika monta hangaround jäsentä. Mutta teki tosiaan varovaiseksi muita ihmisiä kohtaan, varmaan liiankin kanssa.

Tuo on ikävää eikä edes kovin harvinaista. Sama ilmiö kuin epäluottamuksessa kumppania kohtaan, jos edellinen kumppani on ollut uskoton. Toisen ihmisen teot laitetaan oletuksena uusienkin ihmisten tuleviksi teoiksi ja sen vuoksi suhtaudutaan kaikkiin varovaisesti. Valitettavasti tuo ennakkoluuloinen asenne kalahtaa yleensä vain omaan nilkkaan, koska toinen ihminen saa kaverinsa ja ystävänsä muualtakin kuin ennakkoluuloisista ihmisistä. 

Se nyt vaan ei ole oma valinta, että on tullut kaltoinkohdelluksi ja on sen takia ennakkoluuloinen.

Ei olekaan, mutta ei tilanne miksikään muutu, jos ei edes yritä muuttaa. Moni potentiaalinen ystävyys menee ohi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin no tämä yks kuspää onnistui eristämään minut aika täydellisesti tutuista ihmisistä, joten olihan siinä osallisena aika monta hangaround jäsentä. Mutta teki tosiaan varovaiseksi muita ihmisiä kohtaan, varmaan liiankin kanssa.

Tuo on ikävää eikä edes kovin harvinaista. Sama ilmiö kuin epäluottamuksessa kumppania kohtaan, jos edellinen kumppani on ollut uskoton. Toisen ihmisen teot laitetaan oletuksena uusienkin ihmisten tuleviksi teoiksi ja sen vuoksi suhtaudutaan kaikkiin varovaisesti. Valitettavasti tuo ennakkoluuloinen asenne kalahtaa yleensä vain omaan nilkkaan, koska toinen ihminen saa kaverinsa ja ystävänsä muualtakin kuin ennakkoluuloisista ihmisistä. 

Se nyt vaan ei ole oma valinta, että on tullut kaltoinkohdelluksi ja on sen takia ennakkoluuloinen.

Ei olekaan, mutta ei tilanne miksikään muutu, jos ei edes yritä muuttaa. Moni potentiaalinen ystävyys menee ohi.

Jep. Kun se mennyt ei muutu, siinä eläminen vaan pilaa nykyhetkenkin. On omassa päässä aina hylkiö, menee uusiin tilanteisiin valmiiksi epäluuloisena ja vihaisenakin. Sitten saa samaa takaisin, ja jostakin syystä hämmästyy.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä syrjityille ja kiusatuille ei anneta realistista palautetta heidän käytöksestään, vaan kiusaajat keksivät maan ja taivaan väliltä syitä kiusata, jotenka vika löytyy näistä ihmisistä eikä kiusatuista. Ujoille ja herkille yleensä kehittyy se oma identiteettikin muita jäljessä ja jos häntä vielä kiusataan tuossa vaiheessa, alkaa ajattelee onkohan minussa tuollaisia ja tuollaisia vikoja, niiden realististen "vikojen" sijaan, mihinkä ei anneta palautetta.

Itse olen 40v. ja en edelleenkään saa aitoa palautetta, jos sitä pyydän. Haluaisin vain saada edes jotakin palautetta, että osaisin korjata mahdollista erheellistä käytöstäni parempaan suuntaan ja kehittyä ihmisenä. Tosi kiva yrittää yksin arvailla oikeita käytösmalleja, kun muilla se tuntuu olevan hallussa jo teini-ikäisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä syrjityille ja kiusatuille ei anneta realistista palautetta heidän käytöksestään, vaan kiusaajat keksivät maan ja taivaan väliltä syitä kiusata, jotenka vika löytyy näistä ihmisistä eikä kiusatuista. Ujoille ja herkille yleensä kehittyy se oma identiteettikin muita jäljessä ja jos häntä vielä kiusataan tuossa vaiheessa, alkaa ajattelee onkohan minussa tuollaisia ja tuollaisia vikoja, niiden realististen "vikojen" sijaan, mihinkä ei anneta palautetta.

Itse olen 40v. ja en edelleenkään saa aitoa palautetta, jos sitä pyydän. Haluaisin vain saada edes jotakin palautetta, että osaisin korjata mahdollista erheellistä käytöstäni parempaan suuntaan ja kehittyä ihmisenä. Tosi kiva yrittää yksin arvailla oikeita käytösmalleja, kun muilla se tuntuu olevan hallussa jo teini-ikäisenä.

Millaisissa tilanteissa ja keiltä olet kysynyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin no tämä yks kuspää onnistui eristämään minut aika täydellisesti tutuista ihmisistä, joten olihan siinä osallisena aika monta hangaround jäsentä. Mutta teki tosiaan varovaiseksi muita ihmisiä kohtaan, varmaan liiankin kanssa.

Tuo on ikävää eikä edes kovin harvinaista. Sama ilmiö kuin epäluottamuksessa kumppania kohtaan, jos edellinen kumppani on ollut uskoton. Toisen ihmisen teot laitetaan oletuksena uusienkin ihmisten tuleviksi teoiksi ja sen vuoksi suhtaudutaan kaikkiin varovaisesti. Valitettavasti tuo ennakkoluuloinen asenne kalahtaa yleensä vain omaan nilkkaan, koska toinen ihminen saa kaverinsa ja ystävänsä muualtakin kuin ennakkoluuloisista ihmisistä. 

Se nyt vaan ei ole oma valinta, että on tullut kaltoinkohdelluksi ja on sen takia ennakkoluuloinen.

Ei olekaan, mutta ei tilanne miksikään muutu, jos ei edes yritä muuttaa. Moni potentiaalinen ystävyys menee ohi.

Jep. Kun se mennyt ei muutu, siinä eläminen vaan pilaa nykyhetkenkin. On omassa päässä aina hylkiö, menee uusiin tilanteisiin valmiiksi epäluuloisena ja vihaisenakin. Sitten saa samaa takaisin, ja jostakin syystä hämmästyy.

En allekirjoita tätä. Yksinäinen ihminen kyllä avaa toiveikkaana sydämensä hetkeksi, mutta se loksahtaa nopeasti uudelleen kiinni, kun vastassa onkin samaa torjuntaa kuin aina aiemminkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin no tämä yks kuspää onnistui eristämään minut aika täydellisesti tutuista ihmisistä, joten olihan siinä osallisena aika monta hangaround jäsentä. Mutta teki tosiaan varovaiseksi muita ihmisiä kohtaan, varmaan liiankin kanssa.

Tuo on ikävää eikä edes kovin harvinaista. Sama ilmiö kuin epäluottamuksessa kumppania kohtaan, jos edellinen kumppani on ollut uskoton. Toisen ihmisen teot laitetaan oletuksena uusienkin ihmisten tuleviksi teoiksi ja sen vuoksi suhtaudutaan kaikkiin varovaisesti. Valitettavasti tuo ennakkoluuloinen asenne kalahtaa yleensä vain omaan nilkkaan, koska toinen ihminen saa kaverinsa ja ystävänsä muualtakin kuin ennakkoluuloisista ihmisistä. 

Se nyt vaan ei ole oma valinta, että on tullut kaltoinkohdelluksi ja on sen takia ennakkoluuloinen.

Ei olekaan, mutta ei tilanne miksikään muutu, jos ei edes yritä muuttaa. Moni potentiaalinen ystävyys menee ohi.

Jep. Kun se mennyt ei muutu, siinä eläminen vaan pilaa nykyhetkenkin. On omassa päässä aina hylkiö, menee uusiin tilanteisiin valmiiksi epäluuloisena ja vihaisenakin. Sitten saa samaa takaisin, ja jostakin syystä hämmästyy.

En allekirjoita tätä. Yksinäinen ihminen kyllä avaa toiveikkaana sydämensä hetkeksi, mutta se loksahtaa nopeasti uudelleen kiinni, kun vastassa onkin samaa torjuntaa kuin aina aiemminkin.

Kaikki kohtaavat torjuntaa. Suurin osa ihmisistä ei ole kiinnostunut suurimmasta osasta ihmisiä. Torjunta on siis aivan normaalia. Pitää vaan kohdata niin paljon ihmisiä, että löytyy muutama, joiden kanssa synkkaa.

ihmistutkija kirjoitti:

Monet ihmiset ajattelevat/tulkitsevat hyvinkin negatiivisia niistä, jotka eivät toimi niin kuin 'kaikki muutkin'.  Esimerkkejä: 

-kiltti ja kohtelias = ärsyttävä pyrkyri/perCnnuolija

-ei liity ryhmäjuttuihin aktiivisesti = halveksii muita

-hiljainen tai viihtyy omissa oloissaan = ylimielinen

-ujo/arka = outo/nolo

...ja usein nämä liittyy siihen, että kukaan ei oikeasti käy puhumasta asiasta 'erilaisen' henkilön kanssa ja joku äänekkäämpi ilmaisee negatiivisen mielipiteen, jota sitten aletaan ryhmän kesken pitää yleisenä totuutena. Siitä se sitten lähti. 

PS: Sosiaalisesti lahjakas ja aktiivinenkin ihminen voi olla itsestään epävarma ja voi purkaa epävarmuuttaan mm. ohjaamalla (ilkeämielistä) huomiota toiseen ihmiseen.

On aina yhtä hämmentävää, kuinka monet ihmiset vain mutuilevat asioita ottamatta ikinä selvää, miten asian laita on oikeasti. Aika pihalla täytyy olla, jos esim. luulee syrjässäoloa ylimielisyydeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin no tämä yks kuspää onnistui eristämään minut aika täydellisesti tutuista ihmisistä, joten olihan siinä osallisena aika monta hangaround jäsentä. Mutta teki tosiaan varovaiseksi muita ihmisiä kohtaan, varmaan liiankin kanssa.

Tuo on ikävää eikä edes kovin harvinaista. Sama ilmiö kuin epäluottamuksessa kumppania kohtaan, jos edellinen kumppani on ollut uskoton. Toisen ihmisen teot laitetaan oletuksena uusienkin ihmisten tuleviksi teoiksi ja sen vuoksi suhtaudutaan kaikkiin varovaisesti. Valitettavasti tuo ennakkoluuloinen asenne kalahtaa yleensä vain omaan nilkkaan, koska toinen ihminen saa kaverinsa ja ystävänsä muualtakin kuin ennakkoluuloisista ihmisistä. 

Se nyt vaan ei ole oma valinta, että on tullut kaltoinkohdelluksi ja on sen takia ennakkoluuloinen.

Ei olekaan, mutta ei tilanne miksikään muutu, jos ei edes yritä muuttaa. Moni potentiaalinen ystävyys menee ohi.

Jep. Kun se mennyt ei muutu, siinä eläminen vaan pilaa nykyhetkenkin. On omassa päässä aina hylkiö, menee uusiin tilanteisiin valmiiksi epäluuloisena ja vihaisenakin. Sitten saa samaa takaisin, ja jostakin syystä hämmästyy.

En allekirjoita tätä. Yksinäinen ihminen kyllä avaa toiveikkaana sydämensä hetkeksi, mutta se loksahtaa nopeasti uudelleen kiinni, kun vastassa onkin samaa torjuntaa kuin aina aiemminkin.

Kaikki kohtaavat torjuntaa. Suurin osa ihmisistä ei ole kiinnostunut suurimmasta osasta ihmisiä. Torjunta on siis aivan normaalia. Pitää vaan kohdata niin paljon ihmisiä, että löytyy muutama, joiden kanssa synkkaa.

Kaikki eivät kohtaa samaa määrää torjuntaa. Jos olet käynyt peruskoulun, niin olet varmasti huomannut, että osa ihmisistä saa koko ajan heistä kiinnostunutta seuraa, toiset eivät juuri koskaan.

Susilaumassakin on yhtä tärkeä osanen kuin alfa-pari se omega yksilö. Ehkä lauman tärkein. Jos omega vaikkapa kuolee, valitsee lauma sille heti seuraajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin no tämä yks kuspää onnistui eristämään minut aika täydellisesti tutuista ihmisistä, joten olihan siinä osallisena aika monta hangaround jäsentä. Mutta teki tosiaan varovaiseksi muita ihmisiä kohtaan, varmaan liiankin kanssa.

Tuo on ikävää eikä edes kovin harvinaista. Sama ilmiö kuin epäluottamuksessa kumppania kohtaan, jos edellinen kumppani on ollut uskoton. Toisen ihmisen teot laitetaan oletuksena uusienkin ihmisten tuleviksi teoiksi ja sen vuoksi suhtaudutaan kaikkiin varovaisesti. Valitettavasti tuo ennakkoluuloinen asenne kalahtaa yleensä vain omaan nilkkaan, koska toinen ihminen saa kaverinsa ja ystävänsä muualtakin kuin ennakkoluuloisista ihmisistä. 

Se nyt vaan ei ole oma valinta, että on tullut kaltoinkohdelluksi ja on sen takia ennakkoluuloinen.

Ei olekaan, mutta ei tilanne miksikään muutu, jos ei edes yritä muuttaa. Moni potentiaalinen ystävyys menee ohi.

Jep. Kun se mennyt ei muutu, siinä eläminen vaan pilaa nykyhetkenkin. On omassa päässä aina hylkiö, menee uusiin tilanteisiin valmiiksi epäluuloisena ja vihaisenakin. Sitten saa samaa takaisin, ja jostakin syystä hämmästyy.

En allekirjoita tätä. Yksinäinen ihminen kyllä avaa toiveikkaana sydämensä hetkeksi, mutta se loksahtaa nopeasti uudelleen kiinni, kun vastassa onkin samaa torjuntaa kuin aina aiemminkin.

Kaikki kohtaavat torjuntaa. Suurin osa ihmisistä ei ole kiinnostunut suurimmasta osasta ihmisiä. Torjunta on siis aivan normaalia. Pitää vaan kohdata niin paljon ihmisiä, että löytyy muutama, joiden kanssa synkkaa.

Oletko ollut korkeakouluopinnoissasi tilanteessa, jossa joku esittää ryhmälle vitsinä, että hän voi tehdä parityön kanssasi, kun kurssin vetäjä kysyy kuka työskentelee kenenkin kanssa? Tätä tarkoittaa alhainen sosiaalinen status jossain ryhmässä. Sinuun suhtaudutaan pelkkänä vitsinä eikä tunteitasi oteta huomioon. Ei ole mukava kokemus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin no tämä yks kuspää onnistui eristämään minut aika täydellisesti tutuista ihmisistä, joten olihan siinä osallisena aika monta hangaround jäsentä. Mutta teki tosiaan varovaiseksi muita ihmisiä kohtaan, varmaan liiankin kanssa.

Tuo on ikävää eikä edes kovin harvinaista. Sama ilmiö kuin epäluottamuksessa kumppania kohtaan, jos edellinen kumppani on ollut uskoton. Toisen ihmisen teot laitetaan oletuksena uusienkin ihmisten tuleviksi teoiksi ja sen vuoksi suhtaudutaan kaikkiin varovaisesti. Valitettavasti tuo ennakkoluuloinen asenne kalahtaa yleensä vain omaan nilkkaan, koska toinen ihminen saa kaverinsa ja ystävänsä muualtakin kuin ennakkoluuloisista ihmisistä. 

Se nyt vaan ei ole oma valinta, että on tullut kaltoinkohdelluksi ja on sen takia ennakkoluuloinen.

Ei olekaan, mutta ei tilanne miksikään muutu, jos ei edes yritä muuttaa. Moni potentiaalinen ystävyys menee ohi.

Jep. Kun se mennyt ei muutu, siinä eläminen vaan pilaa nykyhetkenkin. On omassa päässä aina hylkiö, menee uusiin tilanteisiin valmiiksi epäluuloisena ja vihaisenakin. Sitten saa samaa takaisin, ja jostakin syystä hämmästyy.

En allekirjoita tätä. Yksinäinen ihminen kyllä avaa toiveikkaana sydämensä hetkeksi, mutta se loksahtaa nopeasti uudelleen kiinni, kun vastassa onkin samaa torjuntaa kuin aina aiemminkin.

Kaikki kohtaavat torjuntaa. Suurin osa ihmisistä ei ole kiinnostunut suurimmasta osasta ihmisiä. Torjunta on siis aivan normaalia. Pitää vaan kohdata niin paljon ihmisiä, että löytyy muutama, joiden kanssa synkkaa.

Kaikki eivät kohtaa samaa määrää torjuntaa. Jos olet käynyt peruskoulun, niin olet varmasti huomannut, että osa ihmisistä saa koko ajan heistä kiinnostunutta seuraa, toiset eivät juuri koskaan.

Ei pidä verrata itseään luokan suosituimpiin. Ja muutenkin suurin osa elämästä on aikuisuutta eikä peruskouluikää. Tavispallero kohtaa elämänsä aikana monenlaista torjuntaa. Myös peruskoulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin no tämä yks kuspää onnistui eristämään minut aika täydellisesti tutuista ihmisistä, joten olihan siinä osallisena aika monta hangaround jäsentä. Mutta teki tosiaan varovaiseksi muita ihmisiä kohtaan, varmaan liiankin kanssa.

Tuo on ikävää eikä edes kovin harvinaista. Sama ilmiö kuin epäluottamuksessa kumppania kohtaan, jos edellinen kumppani on ollut uskoton. Toisen ihmisen teot laitetaan oletuksena uusienkin ihmisten tuleviksi teoiksi ja sen vuoksi suhtaudutaan kaikkiin varovaisesti. Valitettavasti tuo ennakkoluuloinen asenne kalahtaa yleensä vain omaan nilkkaan, koska toinen ihminen saa kaverinsa ja ystävänsä muualtakin kuin ennakkoluuloisista ihmisistä. 

Se nyt vaan ei ole oma valinta, että on tullut kaltoinkohdelluksi ja on sen takia ennakkoluuloinen.

Ei olekaan, mutta ei tilanne miksikään muutu, jos ei edes yritä muuttaa. Moni potentiaalinen ystävyys menee ohi.

Jep. Kun se mennyt ei muutu, siinä eläminen vaan pilaa nykyhetkenkin. On omassa päässä aina hylkiö, menee uusiin tilanteisiin valmiiksi epäluuloisena ja vihaisenakin. Sitten saa samaa takaisin, ja jostakin syystä hämmästyy.

En allekirjoita tätä. Yksinäinen ihminen kyllä avaa toiveikkaana sydämensä hetkeksi, mutta se loksahtaa nopeasti uudelleen kiinni, kun vastassa onkin samaa torjuntaa kuin aina aiemminkin.

Kaikki kohtaavat torjuntaa. Suurin osa ihmisistä ei ole kiinnostunut suurimmasta osasta ihmisiä. Torjunta on siis aivan normaalia. Pitää vaan kohdata niin paljon ihmisiä, että löytyy muutama, joiden kanssa synkkaa.

Kaikki eivät kohtaa samaa määrää torjuntaa. Jos olet käynyt peruskoulun, niin olet varmasti huomannut, että osa ihmisistä saa koko ajan heistä kiinnostunutta seuraa, toiset eivät juuri koskaan.

Olen käynyt peruskoulun, en vaan enää käy sitä. Ei siis tarvitse hahmottaa maailmaa sen perusteella, millaista oli peruskoulussa. Suosittelen sinullekin jotakin peruskoulun jälkeistä koulutusta. 

Esimerkiksi ilkeät, väkivaltaiset ja sosiaalisesti kömpelöt ihmiset kokevat torjuntaa. Sitä torjuntaa vähentää silloin oman käytöksen muuttaminen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin no tämä yks kuspää onnistui eristämään minut aika täydellisesti tutuista ihmisistä, joten olihan siinä osallisena aika monta hangaround jäsentä. Mutta teki tosiaan varovaiseksi muita ihmisiä kohtaan, varmaan liiankin kanssa.

Tuo on ikävää eikä edes kovin harvinaista. Sama ilmiö kuin epäluottamuksessa kumppania kohtaan, jos edellinen kumppani on ollut uskoton. Toisen ihmisen teot laitetaan oletuksena uusienkin ihmisten tuleviksi teoiksi ja sen vuoksi suhtaudutaan kaikkiin varovaisesti. Valitettavasti tuo ennakkoluuloinen asenne kalahtaa yleensä vain omaan nilkkaan, koska toinen ihminen saa kaverinsa ja ystävänsä muualtakin kuin ennakkoluuloisista ihmisistä. 

Se nyt vaan ei ole oma valinta, että on tullut kaltoinkohdelluksi ja on sen takia ennakkoluuloinen.

Ei olekaan, mutta ei tilanne miksikään muutu, jos ei edes yritä muuttaa. Moni potentiaalinen ystävyys menee ohi.

Jep. Kun se mennyt ei muutu, siinä eläminen vaan pilaa nykyhetkenkin. On omassa päässä aina hylkiö, menee uusiin tilanteisiin valmiiksi epäluuloisena ja vihaisenakin. Sitten saa samaa takaisin, ja jostakin syystä hämmästyy.

En allekirjoita tätä. Yksinäinen ihminen kyllä avaa toiveikkaana sydämensä hetkeksi, mutta se loksahtaa nopeasti uudelleen kiinni, kun vastassa onkin samaa torjuntaa kuin aina aiemminkin.

Kaikki kohtaavat torjuntaa. Suurin osa ihmisistä ei ole kiinnostunut suurimmasta osasta ihmisiä. Torjunta on siis aivan normaalia. Pitää vaan kohdata niin paljon ihmisiä, että löytyy muutama, joiden kanssa synkkaa.

Oletko ollut korkeakouluopinnoissasi tilanteessa, jossa joku esittää ryhmälle vitsinä, että hän voi tehdä parityön kanssasi, kun kurssin vetäjä kysyy kuka työskentelee kenenkin kanssa? Tätä tarkoittaa alhainen sosiaalinen status jossain ryhmässä. Sinuun suhtaudutaan pelkkänä vitsinä eikä tunteitasi oteta huomioon. Ei ole mukava kokemus.

Kävin korkeakoulun sijaan yliopiston. Ja olisin nauranut mukana, vaikka vitsi olisi vähän huonokin, en märehtisi asiaa loputtomiin. Entä sitten jos ei ole suosittu jossakin ryhmässä, jotakin on tainnut tehdä jos on kaikille pelkkä vitsi. Tai sitten on ollut juuri siinä ryhmässä taitamaton vitsiniekka, sellaistakin sattuu. Kuka tuollaisia juttuja viitsii muistella, ja miksi? Ja mitä siitä saa?