Miten kestätte piikittelyn?
Miten te muut oikein kestätte piikittelyn? Miten reagoitte?
Minä menen ihan lukkoon, enkä saa suustani mitään ulos. Kai sitten pelkään konfliktitilanteita... Vaikka olen kyllä huomannut, että todellisessa avoimessa riitatilanteessa/erimielisyyden käsittelyssä pystyn hyvinkin puhumaan, olen jopa herkästi dominoiva. Mutta piikittely, ei, sitä en vain ymmärrä.
Kommentit (41)
Usein piikittelijät tuntuvat olevan sellaisia ihmisiä, jotka ovat ihan huuli pyöreänä, jos joku piikittelee heitä. Itse pysyn sellaisista ihmisistä kaukana. Jos tulee vastaan, yleensä pystyn sanomaan jotain takaisin.
Ilmeisesti miehillä on tyylinä 'piikitellä' tai heittää mustaakin huumoria keskenään ja toisistaan esim.työpaikoilla. Mies sitten jotenkin ei saa sitä työmoodia kotona pois ja luulee välillä itsestään liikoja ja piikittelee. Anoppi taas vaikuttaa jotenkin kateelliselta, ylemmyydentuntoiselta, tyhmältä ja moukalta välillä että suusta pääsee kökköjä kommentteja. Kumpikaan ei kestä juurikaan itse mitään piikittelyjä. Tosin itse en niitä niin harrasta. Miehelle välillä sanon suoraan ettei hän nyt ole niin ylivertainen kuin kuvittelee. Anopista vaan ajattelen mielessäni että ompa typerä ihminen jolla ei olisi varaa piikitellä ketään mistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole turhan herkkä. Kyllä piikittely loukkaa. Mä yritän pysyä kaukana piikittelijöistä jos vain mahdollista. Täällä oli muistaakseni joku aika sitten ketju jossa puhuttiin samanlaisista asioista. Joku ehdotti että voisi vastata piikittelijälle rauhallisesti että: anteeksi, mitä tarkoitat? voisitko tarkentaa? Eli ihan kuin et ymmärtäisi ensin.
Tätä terapeutti suositteli myös. Ihmisten vastuuttamista omasta käytöksestään.
En ajatellutkaan sitä tuolta kannalta, "vastuuttaminen".
Minulle kävi juuri niin, että tuttava heitti piikin, jonka oli ehkä tarkoitus "vastuuttaa" minua siitä, että olin jättänyt tekemättä erään asian. Olisin mielelläni pahoitellut huonoa käytöstäni ja ottanut siitä vastuun. Oli kuitenkin hankala tehdä niin piikin jälkeen. Taisin siis loukkaantua turhaan, joka teki asian selvittämisestä hankalaa. Ikävää tilanteessa oli se, että aloitin itse koko keskustelun pahoittelut, mutta toinen osapuoli ei siis halunnut ottaa sitä vastaan, vaan reagoi piikillä.
Tähän tyyliin:
- Harmittaa, etten ole saanut aikaiseksi järjestää tupareita (pahoittelevalla äänensävyllä)
- No sun on varmaan paras muuttaa nyt sitten uudestaan (hyvin ärsyyntyneellä äänensävyllä)
Vittuilen takaisin samalla volyymilla ja tyylillä kuin piikittelijä. Toimii yleensä aina ja saan olla rauhassa. Jos suosiota saavuttaa sillä että nielee kaiken en jaksa välittää. En ole näitä ole-sinä-viisaampi-äläkä-vajoa-niiden-tasolle-marttyyreja.
Toisaalta osaan pyytää anteeksi jos olen ollut tyly jollekin tai kuittaillut. Pitäisi pyytää toki useammin. Jos sovitaan niin aikaisemmat kuittailut unohdetaan ja jatketaan siitä.
Jokainen piikittelijä ansaitsee tulla nolatuksi. Itse nolasin tälläisen ihmisen kerran ja katkaisin sen jälkeen välit.
Oli muuten järkyttynyt ilme :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pysyn kans yläpuolella, enkä lähde mukaan. Otan etäisyyttä sitä mukaa mitä enempi ihminen piikittelyä tai muuta yhtä ärsyttävää harrastaa, poikkeuksena yksi ilmeisen aspergeri kaverini joka on erittäin sosiaalisesti kömpelö ja laukoo ihan tahtomattaankin kaikkea mitä sylki suuhun tuo, siispä suotakoon se hänelle :D
Joo, sosiaalinen kömpelyys on kyllä eri asia. Piikittely on usein taitavaa sosiaalista vallankäyttöä.
Todella taitavat manipuloijat ja vallankäyttäjät eivät piikittele. He käyttävät valtaa sen niin kierosti ettet huomaa mitään konkreettista johon voisit puuttua tai mitä vastaan voisit puolustautua.
Vierailija kirjoitti:
Vittuilen takaisin samalla volyymilla ja tyylillä kuin piikittelijä. Toimii yleensä aina ja saan olla rauhassa. Jos suosiota saavuttaa sillä että nielee kaiken en jaksa välittää. En ole näitä ole-sinä-viisaampi-äläkä-vajoa-niiden-tasolle-marttyyreja.
Toisaalta osaan pyytää anteeksi jos olen ollut tyly jollekin tai kuittaillut. Pitäisi pyytää toki useammin. Jos sovitaan niin aikaisemmat kuittailut unohdetaan ja jatketaan siitä.
Haluaisin itsekin olla tuollainen, mutta on ole vielä oppinut. Menen tilanteessa lukkoon, ja sopivat vuorosanat tulevat mieleen vasta kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pysyn kans yläpuolella, enkä lähde mukaan. Otan etäisyyttä sitä mukaa mitä enempi ihminen piikittelyä tai muuta yhtä ärsyttävää harrastaa, poikkeuksena yksi ilmeisen aspergeri kaverini joka on erittäin sosiaalisesti kömpelö ja laukoo ihan tahtomattaankin kaikkea mitä sylki suuhun tuo, siispä suotakoon se hänelle :D
Joo, sosiaalinen kömpelyys on kyllä eri asia. Piikittely on usein taitavaa sosiaalista vallankäyttöä.
Todella taitavat manipuloijat ja vallankäyttäjät eivät piikittele. He käyttävät valtaa sen niin kierosti ettet huomaa mitään konkreettista johon voisit puuttua tai mitä vastaan voisit puolustautua.
Voi olla, mutta kyllä piikittelykin on usein sellaista, että sen tajuaa kunnolla vasta jälkikäteen.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen piikittelijä ansaitsee tulla nolatuksi. Itse nolasin tälläisen ihmisen kerran ja katkaisin sen jälkeen välit.
Oli muuten järkyttynyt ilme :D
Miten onnistuit?
eri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hymyilen ja olen ystävällinen. En välitä ilkeistä ihmisistä ollenkaan, ne on niin paljon alempana kuin minä. En missään tilanteessa alennu piikittelijän kanssa samalle tasolle.
Kun on ystävällinen ja hymyilee, niin se vasta ärsyttää ilkeitä ihmisiä.
Ärsyttääkö? Mistä sen huomaa? Itse en ole tätä ärsyyntymistä huomannut.
No ilkeellä ihmisellä on varmaan paha olla ja kun se veetuilee eikä kohde reagoi negatiivisesti, niin se voi ilkeätä ärsyttää. Eikä se ärsyyntyminen välttämättä heti näy tai ollenkaan.
Mä luulen, että ei siitä piikittelystä niille mikään huono olo jää, vaan nimen omaan purkavat sitä huonoa oloa toisiin, voidakseen sitten tuntea olonsa kevyemmäksi itse.
Mulla on yksi puolituttu joka piikittelee mua monista asioistani kun jutellaan kuulumisia. Ihmettelen miten jotkut asiat menee sillä niin tunteisiin. Sellaiset, mitkä ei loukkaa ketään tai koske edes häntä millään tavoin. Ilmeisesti pahoinvoiva, katkera ja tyytymätön elämäänsä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen piikittelijä ansaitsee tulla nolatuksi. Itse nolasin tälläisen ihmisen kerran ja katkaisin sen jälkeen välit.
Oli muuten järkyttynyt ilme :DMiten onnistuit?
Piikittelijä rehenteli juhlissa saavutuksillaan ja mä tiesin miten asiat todellisuudessa on niin heitin piikin seurueessa piikittelijälle jossa oli piikittelijälle ”arvokasta seuraa.” Voin sanoa että kyllä hymy hyyty. Vuosia olin kuunnellut ja sietänyt tuota ihmistä. Tilanteet muuttu ja pääsin eroon lopullisesti. Se ihminen oli kyllä itse saatana. En oo toista yhtä pahaa koskaan tavannut elämäni aikana
Hei, onko se piikittelyä jos nostaa esille kaverin maailmankatsomuksen ja pyrkii haastamaan sitä mitä mielikuvituksellisimmin tavoin, kaikin teoreettisin ajatuskokein, missä ei ikinä hänen kannattamillaan arvoilla pärjättäisi?
Ja sitten vielä nostaa hänen hämmennyttyään esille sen kuinka hän luulee etsivänsä totuutta mutta ei tajua että juuri hänen maailmankatsomuksensa on se este mikä estää häntä näkemästä totuutta? Ikäänkuin esimerkein yrittäisi kertoa hänelle että hän on ihan fiksu ja tietää miten avainta käytetään, mutta että hänellä on väärä avain kädessä ja että loppupeleissä juttu on tajuta että lukkoa ei ole.
Tiedän että ihmisten maailmankatsomukset ovat herkkiä aiheita joten ajattelin hellävaroen luodata hänen ohjelmointinsa rakennetta ja esittää hänelle muitakin vaihtoehtoja. En tuputtaa mitään, vaan avata hieman silmiä.
Vastasinkin jo itselleni - Jos piikittely toimii ohjelmointia vastaan, on se silloin varmaan ok :) jatkakaa.
On se kumma juttu, että joillakin ei ole mitään tarvetta piikitellä toisia ja jotkut taas ovat aina tilaisuuden tullen nokkimassa ja piikittelemässä muita ihmisiä.
Pidän piikitteleviä ihmisiä kroonisesti ilkeinä ja vilpillisinä. Siksi en halua heitä lähelleni. Olen joskus ojentanut piikitteleviä ihmisiä niin kovasti etteivät ole enää koskaan uskaltaneet piikitellä ja ilkeillä minulle. Ovat olleet erittäin järkyttyneitä ja yllättyneitä reaktiostani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole turhan herkkä. Kyllä piikittely loukkaa. Mä yritän pysyä kaukana piikittelijöistä jos vain mahdollista. Täällä oli muistaakseni joku aika sitten ketju jossa puhuttiin samanlaisista asioista. Joku ehdotti että voisi vastata piikittelijälle rauhallisesti että: anteeksi, mitä tarkoitat? voisitko tarkentaa? Eli ihan kuin et ymmärtäisi ensin.
Tätä terapeutti suositteli myös. Ihmisten vastuuttamista omasta käytöksestään.
En ajatellutkaan sitä tuolta kannalta, "vastuuttaminen".
Minulle kävi juuri niin, että tuttava heitti piikin, jonka oli ehkä tarkoitus "vastuuttaa" minua siitä, että olin jättänyt tekemättä erään asian. Olisin mielelläni pahoitellut huonoa käytöstäni ja ottanut siitä vastuun. Oli kuitenkin hankala tehdä niin piikin jälkeen. Taisin siis loukkaantua turhaan, joka teki asian selvittämisestä hankalaa. Ikävää tilanteessa oli se, että aloitin itse koko keskustelun pahoittelut, mutta toinen osapuoli ei siis halunnut ottaa sitä vastaan, vaan reagoi piikillä.
Tähän tyyliin:
- Harmittaa, etten ole saanut aikaiseksi järjestää tupareita (pahoittelevalla äänensävyllä)
- No sun on varmaan paras muuttaa nyt sitten uudestaan (hyvin ärsyyntyneellä äänensävyllä)
Ei kun piikiteltävä vastuuttaa piikittelijää. Että ota vastuu piikittelystäsi ja selitä asiasi selvemmin/fiksummin. Näin mä sen ymmärsin.
Vierailija kirjoitti:
Hei, onko se piikittelyä jos nostaa esille kaverin maailmankatsomuksen ja pyrkii haastamaan sitä mitä mielikuvituksellisimmin tavoin, kaikin teoreettisin ajatuskokein, missä ei ikinä hänen kannattamillaan arvoilla pärjättäisi?
Ja sitten vielä nostaa hänen hämmennyttyään esille sen kuinka hän luulee etsivänsä totuutta mutta ei tajua että juuri hänen maailmankatsomuksensa on se este mikä estää häntä näkemästä totuutta? Ikäänkuin esimerkein yrittäisi kertoa hänelle että hän on ihan fiksu ja tietää miten avainta käytetään, mutta että hänellä on väärä avain kädessä ja että loppupeleissä juttu on tajuta että lukkoa ei ole.
Tiedän että ihmisten maailmankatsomukset ovat herkkiä aiheita joten ajattelin hellävaroen luodata hänen ohjelmointinsa rakennetta ja esittää hänelle muitakin vaihtoehtoja. En tuputtaa mitään, vaan avata hieman silmiä.
Vastasinkin jo itselleni - Jos piikittely toimii ohjelmointia vastaan, on se silloin varmaan ok :) jatkakaa.
Et voi muuttaa kenenkään katsomusta. Mitä enemmän yrität, sitä enemän he siihen takertu vat. Itse olen haastanut vain erittäin äänekkäitä yksilöitä jotta saavat samalla mitalla takaisin.
No onhan se oltava piikityksen kestävä jos meinaa herskaa & pollea tykittää ! Ei siitä muuten mitään tule, vai meinaako että lentopelkoinen lentokapteeni on oikeassa ammatissa ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hymyilen ja olen ystävällinen. En välitä ilkeistä ihmisistä ollenkaan, ne on niin paljon alempana kuin minä. En missään tilanteessa alennu piikittelijän kanssa samalle tasolle.
Kun on ystävällinen ja hymyilee, niin se vasta ärsyttää ilkeitä ihmisiä.
Niin, ne ilkeät ihmiset ovat niin lapsen tasolla tunnelämässä, että kuvittelevat voittavansa jotain suurta jos saa toisen tuntemaan muutaman minuutin ajan huonoa oloa.
Parasta on nauhoittaa koko tilanne ja lataa ytubeen ja lanka ylilaudalle.
Katkaisen välit piikitteleviin ihmisiin, sellaisiinkin, jotka haluaisivat olla ystäviäni.