Lue keskustelun säännöt.
Surettaa todella nämä näennäisen ekologiset kaukomatkailevat nuoret aikuiset :(
01.12.2018 |
Jotka tekevät usein numeron jostain kestävistä kulutustottumuksistaan tai kasvisruokavaliosta, mutta eivät ymmärrä olla hurauttamatta lentokoneella vähintään pari kertaa vuodessa kaukomatkalle.
Kaupunkilaisilla ekoihmisillä on usein suhteellisuudentaju vähän hukassa.
Kommentit (344)
Nämä tavan ekomatkailijat eivät näytä käsittävän, että meidän tulisi ottaa maalta se, mitä maa tarjoaa, eikä riistää kaikki mitä maasta irti lähtee..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on uusien kuluttajien tekemisestä maailmaan, ei pikkulapsena olemisen ajasta pelkästään.
Eli vastaus kaikkeen tuskaan on, että kulutetaan kaikki loppuun ja kuollaan sukupuuttoon? Nykypäivän hedonistisyydellä ei ole rajoja! Ihan kammottavan itsekästä!
Mikä nyt muka ollaan "kuluttamassa loppuun"? Ja kuka on kuolemassa sukupuuttoon ja mistähän syystä?
Mikä teitä vaivaa, kun ette osaa edes järjellisiä viestejä kirjoittaa?
Vierailija kirjoitti:
Ja tässä ihan tutkimusta aiheesta, että lapsettomuus on isoimpia ekotekoja, mitä yksittäinen ihminen voi tehdä.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kuinka-monesta-lapsesta-sina-voisit-…
Että ihan "tutkimusta". Naurettava tutkimus tuo on. Että mukamas 60 tonnia vähenevät päästöt, jos ei hanki lasta. Millä naurettavalla matikalla? Sitä ei tutkimus edes kerro, vaikka sieltä tietoa etsisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tässä ihan tutkimusta aiheesta, että lapsettomuus on isoimpia ekotekoja, mitä yksittäinen ihminen voi tehdä.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kuinka-monesta-lapsesta-sina-voisit-…
Että ihan "tutkimusta". Naurettava tutkimus tuo on. Että mukamas 60 tonnia vähenevät päästöt, jos ei hanki lasta. Millä naurettavalla matikalla? Sitä ei tutkimus edes kerro, vaikka sieltä tietoa etsisi.
En mä ole puhunut mistään luvuista, vaan totesin, että se on isoimpia ekotekoja, mitä ihminen voi tehdä. Toki eihän se tarkoita, että sit saa lennellä, kuluttaa ja tehdä miten huvittaa. Ymmärrän, että aihe on tabu ja osuu monelle arkaan paikkaan.
Ihminen ei kuluta ainoastaan tavaroita ja aiheuta kulkemisella päästöjä. Tietääkseni ihan ulostamisen metaanipäästöt ovat oma osansa, saati ruoan tuotannon päästöt (joita moni ei tunnu liha ja maitotuotteiden osalta hahmottavan). Asunto täytyy lämmittää, mikä on iso juttu Suomessa. Ja tosiaan, kun tekee lapsen, tekee samalla uuden vuosikymmeniä kuluttavan ja saastuttavan aikuisen.
Köyhissä maissa ei ole muuta turvaa itselle kuin tehdä lapsia. Mitä korkeampi elintaso sen vähemmän lisäännytään. On täysin eri asia kieltää köyhältä afrikkalaiselta pienesit kuluttava jälkeläinen ja ainoa turva, kuin länsimaalaiselta kerskakuluttava lapsi.
On typerää vertailla ja syytellä, kun pitäisi keskittyä isoihin linjoihin ja siihen mihin yhdessä voidaan vaikuttaa ajatustottumuksia ja arvoja muuttamalla. Kuten lihansyönti ja maidon kulutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jagex kirjoitti:
En voi mitenkään uskoa edellistä laskelmaa. Miten pari pilttipurkkia, lastenvaunut,paljon huolenpitoa ja kestovaippojen pesu voi millään yltää 30 kaukolentoon vuodessa? Perusteluita ja laskuja kiitos. Kuinka monta litraa iltapuuroa lämmittää yhdellä litralla lentokerosiinia? Fysiikan maisterina vakuutan, että melko monta, vaikka pystyy sen laskemaan vähän fiksumpi laajan fysiikan lukiolainenkin.
On kyllä totta että tällä lailla ajattelevalla on suhteellisuudentaju hukassa. Toisaalta jos viimeisen paikan ottaa turistirysään jossain täpötäydessä koneessa, vähemmän päästöjä aiheuttaa kuin autolla hurautella sinne.
En tiedä lukuja, mutta:
- sairaalaroskan määrä: tutkimuksissa kaikki ne hygieniatarvikkeet; pöydänsuojukset, kumihanskat ja kondomit. Neuvolassa kumihanskat ja tutkimuspöydän suojus. Kaikki ne verikokeisiin tarvittavat välineet ja roskat, virtsatestien kuppi- ja liuskaroskat. Uusien laitteiden jäljiltä tuleva monitoriromu yms. Henkilökunnan tekstiilijäte. Käsidesipullot.
- Synnytys. Hygieniaroskat, lääkkeet (valmistus, pakkaus, jätteet, jätteiden kuljetus ja hävitys.)
- Neuvola: hygieniatarvikkeet.
- Äitiyspakkaus: valmistus, kuljetus, kokoaminen, kokonaisten pakkausten kuljettaminen osoitteisiinsa. Pakkauksen haku autolla.
- Kotona oleminen: vauvanruokapakkaukset. Pilttipurkit, puurot, soseet, naksut sun muut. Ne valmistetaan tehtaissa, jotkut jopa ulkomailla tai raaka-aineet rahdataan laivoilla, pakataan ja kuljetetaan kauppoihin. Kaupoista ne haetaan autolla tai julkisilla, käytön jälkeen monet paketeista löytyvät kaatikselta.
- Vaipat.
-- Normaalit kertsit: valmistus valkaisu- ja käsittelyaineineen, muoviin pakkauksineen, rahtaamisineen eri pisteisiin ja kotiin hakemisineen. Kertakäytön jälkeen kiinni ja roskiin eli kaatikselle. Ei maadu ikinä. Vuori ensimmäisinä kuukausina mount everest.
-- Kestovaipat: Pesu 60 asteessa, ei mielellään muun pyykin seassa ellet heitä mukaan kesken ohjelman. Sitä ennen liotus etikassa (jonka valmistaminen muovipulloineen ei myöskään ole ekologista) ja ämpäri sitä varten on myös muovia. Pesu vie energiaa, vettä ja pesuaineet tätä varten kuormittavat vesistöä ja luontoa. Pesuaine on valmistettu tehtaassa, joka saastuttaa, ja muovipullot myöskin omassaan. Nämä pakkaukset kerätään yhteen, muovitetaan isoihin rahtikontteihin, rahdataan taas kotitalouteen parin pisteen kautta. Kestovaippojen valmistusrinki sama juttu: tekstiilijäte on jo valmistusvaiheessa valtavaa. Kotimaisissa tuotteissa raaka-aineet ovat ulkomailta ja värjääminen on tapahtunut hikipajoissa. Imukesuojat, vaippaosa yms. vaativat myös projektinsa.
- Vauvan vaatteet. Tekstiiliteollisuus on yksi suurimmista saastuttajista maailmassa, ja keskimäärin ihmiset käyttävät yhtä paitaa viisi kertaa joka on imenyt plantaasin verran vettä matkalla kauppaan. Samaa laskutapaa voi suhteuttaa vauvan vaatteisiin. Moni suosii kirppareita, mutta se on pieni askel kokonaisuudessa. Päällysvaatteet gore-texia, jonka mikrohiukkaset menevät pesuveden ja kulutuksen mukana luontoon.
- Vauvan tarvikkeet. Muovia, muovia, muovia. Tutit, lelut, aluslakanat, istuinalustat, rattaat, istuimet. Elinkaari monen kohdalla lyhyt ja täysin turha, ja monet tarvikkeista ovat ylipakattuja. Valmistus vie energiaa, raaka-aineita ja rahtaaminen hikipajoilta ja teollisuusmaista myyntipaikkoihin. Puutteellisen kierrätyksen sekä polttokelvottoman muovin takia kauhea kuormitus. Kierrätys auttaa, vaan ei pelasta niin kauan kuin tehtaat tupruttavat savua kolmen euron helistimen takia.
Lista on epätäydellinen ja sisältää puutteita.
jagex kirjoitti:
En voi mitenkään uskoa edellistä laskelmaa. Miten pari pilttipurkkia, lastenvaunut,paljon huolenpitoa ja kestovaippojen pesu voi millään yltää 30 kaukolentoon vuodessa? Perusteluita ja laskuja kiitos. Kuinka monta litraa iltapuuroa lämmittää yhdellä litralla lentokerosiinia? Fysiikan maisterina vakuutan, että melko monta, vaikka pystyy sen laskemaan vähän fiksumpi laajan fysiikan lukiolainenkin.
On kyllä totta että tällä lailla ajattelevalla on suhteellisuudentaju hukassa. Toisaalta jos viimeisen paikan ottaa turistirysään jossain täpötäydessä koneessa, vähemmän päästöjä aiheuttaa kuin autolla hurautella sinne.
No ei sitä lapsen hiilijalanjälkeä noin lasketa. 😂😂😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
jagex kirjoitti:
En voi mitenkään uskoa edellistä laskelmaa. Miten pari pilttipurkkia, lastenvaunut,paljon huolenpitoa ja kestovaippojen pesu voi millään yltää 30 kaukolentoon vuodessa? Perusteluita ja laskuja kiitos. Kuinka monta litraa iltapuuroa lämmittää yhdellä litralla lentokerosiinia? Fysiikan maisterina vakuutan, että melko monta, vaikka pystyy sen laskemaan vähän fiksumpi laajan fysiikan lukiolainenkin.
On kyllä totta että tällä lailla ajattelevalla on suhteellisuudentaju hukassa. Toisaalta jos viimeisen paikan ottaa turistirysään jossain täpötäydessä koneessa, vähemmän päästöjä aiheuttaa kuin autolla hurautella sinne.
En tiedä lukuja, mutta:
- sairaalaroskan määrä: tutkimuksissa kaikki ne hygieniatarvikkeet; pöydänsuojukset, kumihanskat ja kondomit. Neuvolassa kumihanskat ja tutkimuspöydän suojus. Kaikki ne verikokeisiin tarvittavat välineet ja roskat, virtsatestien kuppi- ja liuskaroskat. Uusien laitteiden jäljiltä tuleva monitoriromu yms. Henkilökunnan tekstiilijäte. Käsidesipullot.
- Synnytys. Hygieniaroskat, lääkkeet (valmistus, pakkaus, jätteet, jätteiden kuljetus ja hävitys.)
- Neuvola: hygieniatarvikkeet.
- Äitiyspakkaus: valmistus, kuljetus, kokoaminen, kokonaisten pakkausten kuljettaminen osoitteisiinsa. Pakkauksen haku autolla.
- Kotona oleminen: vauvanruokapakkaukset. Pilttipurkit, puurot, soseet, naksut sun muut. Ne valmistetaan tehtaissa, jotkut jopa ulkomailla tai raaka-aineet rahdataan laivoilla, pakataan ja kuljetetaan kauppoihin. Kaupoista ne haetaan autolla tai julkisilla, käytön jälkeen monet paketeista löytyvät kaatikselta.
- Vaipat.
-- Normaalit kertsit: valmistus valkaisu- ja käsittelyaineineen, muoviin pakkauksineen, rahtaamisineen eri pisteisiin ja kotiin hakemisineen. Kertakäytön jälkeen kiinni ja roskiin eli kaatikselle. Ei maadu ikinä. Vuori ensimmäisinä kuukausina mount everest.
-- Kestovaipat: Pesu 60 asteessa, ei mielellään muun pyykin seassa ellet heitä mukaan kesken ohjelman. Sitä ennen liotus etikassa (jonka valmistaminen muovipulloineen ei myöskään ole ekologista) ja ämpäri sitä varten on myös muovia. Pesu vie energiaa, vettä ja pesuaineet tätä varten kuormittavat vesistöä ja luontoa. Pesuaine on valmistettu tehtaassa, joka saastuttaa, ja muovipullot myöskin omassaan. Nämä pakkaukset kerätään yhteen, muovitetaan isoihin rahtikontteihin, rahdataan taas kotitalouteen parin pisteen kautta. Kestovaippojen valmistusrinki sama juttu: tekstiilijäte on jo valmistusvaiheessa valtavaa. Kotimaisissa tuotteissa raaka-aineet ovat ulkomailta ja värjääminen on tapahtunut hikipajoissa. Imukesuojat, vaippaosa yms. vaativat myös projektinsa.
- Vauvan vaatteet. Tekstiiliteollisuus on yksi suurimmista saastuttajista maailmassa, ja keskimäärin ihmiset käyttävät yhtä paitaa viisi kertaa joka on imenyt plantaasin verran vettä matkalla kauppaan. Samaa laskutapaa voi suhteuttaa vauvan vaatteisiin. Moni suosii kirppareita, mutta se on pieni askel kokonaisuudessa. Päällysvaatteet gore-texia, jonka mikrohiukkaset menevät pesuveden ja kulutuksen mukana luontoon.
- Vauvan tarvikkeet. Muovia, muovia, muovia. Tutit, lelut, aluslakanat, istuinalustat, rattaat, istuimet. Elinkaari monen kohdalla lyhyt ja täysin turha, ja monet tarvikkeista ovat ylipakattuja. Valmistus vie energiaa, raaka-aineita ja rahtaaminen hikipajoilta ja teollisuusmaista myyntipaikkoihin. Puutteellisen kierrätyksen sekä polttokelvottoman muovin takia kauhea kuormitus. Kierrätys auttaa, vaan ei pelasta niin kauan kuin tehtaat tupruttavat savua kolmen euron helistimen takia.
Lista on epätäydellinen ja sisältää puutteita.
Tuleehan tuo nopeasti täyteen, mutta kun synnyttäjiä ja syntyviä lapsia on yhden sijasta sata, tuhat tai jo miljoona, niin kyllä se tuntuu luontoäidin lompakossa.
Unohdin lisätä sairaala- ja neuvolapalveluihin vielä sen, että nekin kamat pitää valmistaa, pakata ja rahdata. Lisäksi kaikista puuttuu erät, jotka tuhotaan käyttämättömänä jos niissä havaitaan jokin virhe tai erhe. Unohdin listalta myös kaikki raskaus- ja ovulaatiotestitikut ja tässä tullaan aasinsiltana siihen aiheeseen, mitä en ole ymmärtänyt ikinä. Hirveetä luonnon kuormitusta ovistikutella sekä tehdä niitä raskaustestejä jotain viikon välein, kun selviäisi vähemmälläkin säätämisellä. Tiedän siis monia lasta hankkivia pareja, joista nainen hermoilee ja tilaa ebaysta jonkun laatikollisen ovistikkuja joihin tekee päivittäin. Ymmärtäisin tuon jos on hankaluuksia saada lapsi ihan todistetusti, mutta muuten en. Kauhea määrä roskaa, mikä ei maadu.
En jaksa ymmärtää koko "hiilijalanjälki" vouhotusta... eläkää ja antakaa muidenkin elää. Maapallo muovautuu ihmisten teoista huolimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksa ymmärtää koko "hiilijalanjälki" vouhotusta... eläkää ja antakaa muidenkin elää. Maapallo muovautuu ihmisten teoista huolimatta.
Tämähän on hieno asenne. Anna arvaan - olet parikymppinen mimmi tai nelikymppinen mies?
Vierailija kirjoitti:
jagex kirjoitti:
En voi mitenkään uskoa edellistä laskelmaa. Miten pari pilttipurkkia, lastenvaunut,paljon huolenpitoa ja kestovaippojen pesu voi millään yltää 30 kaukolentoon vuodessa? Perusteluita ja laskuja kiitos. Kuinka monta litraa iltapuuroa lämmittää yhdellä litralla lentokerosiinia? Fysiikan maisterina vakuutan, että melko monta, vaikka pystyy sen laskemaan vähän fiksumpi laajan fysiikan lukiolainenkin.
On kyllä totta että tällä lailla ajattelevalla on suhteellisuudentaju hukassa. Toisaalta jos viimeisen paikan ottaa turistirysään jossain täpötäydessä koneessa, vähemmän päästöjä aiheuttaa kuin autolla hurautella sinne.
En tiedä lukuja, mutta:
- sairaalaroskan määrä: tutkimuksissa kaikki ne hygieniatarvikkeet; pöydänsuojukset, kumihanskat ja kondomit. Neuvolassa kumihanskat ja tutkimuspöydän suojus. Kaikki ne verikokeisiin tarvittavat välineet ja roskat, virtsatestien kuppi- ja liuskaroskat. Uusien laitteiden jäljiltä tuleva monitoriromu yms. Henkilökunnan tekstiilijäte. Käsidesipullot.
- Synnytys. Hygieniaroskat, lääkkeet (valmistus, pakkaus, jätteet, jätteiden kuljetus ja hävitys.)
- Neuvola: hygieniatarvikkeet.
- Äitiyspakkaus: valmistus, kuljetus, kokoaminen, kokonaisten pakkausten kuljettaminen osoitteisiinsa. Pakkauksen haku autolla.
- Kotona oleminen: vauvanruokapakkaukset. Pilttipurkit, puurot, soseet, naksut sun muut. Ne valmistetaan tehtaissa, jotkut jopa ulkomailla tai raaka-aineet rahdataan laivoilla, pakataan ja kuljetetaan kauppoihin. Kaupoista ne haetaan autolla tai julkisilla, käytön jälkeen monet paketeista löytyvät kaatikselta.
- Vaipat.
-- Normaalit kertsit: valmistus valkaisu- ja käsittelyaineineen, muoviin pakkauksineen, rahtaamisineen eri pisteisiin ja kotiin hakemisineen. Kertakäytön jälkeen kiinni ja roskiin eli kaatikselle. Ei maadu ikinä. Vuori ensimmäisinä kuukausina mount everest.
-- Kestovaipat: Pesu 60 asteessa, ei mielellään muun pyykin seassa ellet heitä mukaan kesken ohjelman. Sitä ennen liotus etikassa (jonka valmistaminen muovipulloineen ei myöskään ole ekologista) ja ämpäri sitä varten on myös muovia. Pesu vie energiaa, vettä ja pesuaineet tätä varten kuormittavat vesistöä ja luontoa. Pesuaine on valmistettu tehtaassa, joka saastuttaa, ja muovipullot myöskin omassaan. Nämä pakkaukset kerätään yhteen, muovitetaan isoihin rahtikontteihin, rahdataan taas kotitalouteen parin pisteen kautta. Kestovaippojen valmistusrinki sama juttu: tekstiilijäte on jo valmistusvaiheessa valtavaa. Kotimaisissa tuotteissa raaka-aineet ovat ulkomailta ja värjääminen on tapahtunut hikipajoissa. Imukesuojat, vaippaosa yms. vaativat myös projektinsa.
- Vauvan vaatteet. Tekstiiliteollisuus on yksi suurimmista saastuttajista maailmassa, ja keskimäärin ihmiset käyttävät yhtä paitaa viisi kertaa joka on imenyt plantaasin verran vettä matkalla kauppaan. Samaa laskutapaa voi suhteuttaa vauvan vaatteisiin. Moni suosii kirppareita, mutta se on pieni askel kokonaisuudessa. Päällysvaatteet gore-texia, jonka mikrohiukkaset menevät pesuveden ja kulutuksen mukana luontoon.
- Vauvan tarvikkeet. Muovia, muovia, muovia. Tutit, lelut, aluslakanat, istuinalustat, rattaat, istuimet. Elinkaari monen kohdalla lyhyt ja täysin turha, ja monet tarvikkeista ovat ylipakattuja. Valmistus vie energiaa, raaka-aineita ja rahtaaminen hikipajoilta ja teollisuusmaista myyntipaikkoihin. Puutteellisen kierrätyksen sekä polttokelvottoman muovin takia kauhea kuormitus. Kierrätys auttaa, vaan ei pelasta niin kauan kuin tehtaat tupruttavat savua kolmen euron helistimen takia.
Lista on epätäydellinen ja sisältää puutteita.
Alapeukuttaako tätä joku tuon kestovaippaosion takia? :D Taitaa ottaa koville ajatella, että lapsi kuluttaa jo ennen syntymäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
jagex kirjoitti:
En voi mitenkään uskoa edellistä laskelmaa. Miten pari pilttipurkkia, lastenvaunut,paljon huolenpitoa ja kestovaippojen pesu voi millään yltää 30 kaukolentoon vuodessa? Perusteluita ja laskuja kiitos. Kuinka monta litraa iltapuuroa lämmittää yhdellä litralla lentokerosiinia? Fysiikan maisterina vakuutan, että melko monta, vaikka pystyy sen laskemaan vähän fiksumpi laajan fysiikan lukiolainenkin.
On kyllä totta että tällä lailla ajattelevalla on suhteellisuudentaju hukassa. Toisaalta jos viimeisen paikan ottaa turistirysään jossain täpötäydessä koneessa, vähemmän päästöjä aiheuttaa kuin autolla hurautella sinne.
En tiedä lukuja, mutta:
- sairaalaroskan määrä: tutkimuksissa kaikki ne hygieniatarvikkeet; pöydänsuojukset, kumihanskat ja kondomit. Neuvolassa kumihanskat ja tutkimuspöydän suojus. Kaikki ne verikokeisiin tarvittavat välineet ja roskat, virtsatestien kuppi- ja liuskaroskat. Uusien laitteiden jäljiltä tuleva monitoriromu yms. Henkilökunnan tekstiilijäte. Käsidesipullot.
- Synnytys. Hygieniaroskat, lääkkeet (valmistus, pakkaus, jätteet, jätteiden kuljetus ja hävitys.)
- Neuvola: hygieniatarvikkeet.
- Äitiyspakkaus: valmistus, kuljetus, kokoaminen, kokonaisten pakkausten kuljettaminen osoitteisiinsa. Pakkauksen haku autolla.
- Kotona oleminen: vauvanruokapakkaukset. Pilttipurkit, puurot, soseet, naksut sun muut. Ne valmistetaan tehtaissa, jotkut jopa ulkomailla tai raaka-aineet rahdataan laivoilla, pakataan ja kuljetetaan kauppoihin. Kaupoista ne haetaan autolla tai julkisilla, käytön jälkeen monet paketeista löytyvät kaatikselta.
- Vaipat.
-- Normaalit kertsit: valmistus valkaisu- ja käsittelyaineineen, muoviin pakkauksineen, rahtaamisineen eri pisteisiin ja kotiin hakemisineen. Kertakäytön jälkeen kiinni ja roskiin eli kaatikselle. Ei maadu ikinä. Vuori ensimmäisinä kuukausina mount everest.
-- Kestovaipat: Pesu 60 asteessa, ei mielellään muun pyykin seassa ellet heitä mukaan kesken ohjelman. Sitä ennen liotus etikassa (jonka valmistaminen muovipulloineen ei myöskään ole ekologista) ja ämpäri sitä varten on myös muovia. Pesu vie energiaa, vettä ja pesuaineet tätä varten kuormittavat vesistöä ja luontoa. Pesuaine on valmistettu tehtaassa, joka saastuttaa, ja muovipullot myöskin omassaan. Nämä pakkaukset kerätään yhteen, muovitetaan isoihin rahtikontteihin, rahdataan taas kotitalouteen parin pisteen kautta. Kestovaippojen valmistusrinki sama juttu: tekstiilijäte on jo valmistusvaiheessa valtavaa. Kotimaisissa tuotteissa raaka-aineet ovat ulkomailta ja värjääminen on tapahtunut hikipajoissa. Imukesuojat, vaippaosa yms. vaativat myös projektinsa.
- Vauvan vaatteet. Tekstiiliteollisuus on yksi suurimmista saastuttajista maailmassa, ja keskimäärin ihmiset käyttävät yhtä paitaa viisi kertaa joka on imenyt plantaasin verran vettä matkalla kauppaan. Samaa laskutapaa voi suhteuttaa vauvan vaatteisiin. Moni suosii kirppareita, mutta se on pieni askel kokonaisuudessa. Päällysvaatteet gore-texia, jonka mikrohiukkaset menevät pesuveden ja kulutuksen mukana luontoon.
- Vauvan tarvikkeet. Muovia, muovia, muovia. Tutit, lelut, aluslakanat, istuinalustat, rattaat, istuimet. Elinkaari monen kohdalla lyhyt ja täysin turha, ja monet tarvikkeista ovat ylipakattuja. Valmistus vie energiaa, raaka-aineita ja rahtaaminen hikipajoilta ja teollisuusmaista myyntipaikkoihin. Puutteellisen kierrätyksen sekä polttokelvottoman muovin takia kauhea kuormitus. Kierrätys auttaa, vaan ei pelasta niin kauan kuin tehtaat tupruttavat savua kolmen euron helistimen takia.
Lista on epätäydellinen ja sisältää puutteita.
Sisältää myös rajua liiottelua. Lastenvaatteita, leluja ym kierrätetään aivan älyttömästi. Esim. meidän lasten vaatteet on kiertäneet jo 4-7 lapsella ennen meidän lapsia ja on ihan hyvässä kunnossa. Todella monet (pakolliset) tarvikkeet on lainattuja. Neuvolan hygieniatarvikkeitakaan ei juurikaan tarvita. Vai mitä niillä meinasit? Yksittäiset rokotteet ehkä ja käsidesit ja saippuat. Muutenhan siellä jutellaan ja mitataan ja tehdään testejä, johon ei paljon tarvita.
Sinäkin voit muuten sairastua ja joutua kuluttamaan yhtä sun toista. Voi olla että lapseni kuluttaa vähemmän kuin sinä. Jos mennään niin mikrotasolle, niin on todella vaikea ennakoida yksilöllisiä kulutuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jagex kirjoitti:
En voi mitenkään uskoa edellistä laskelmaa. Miten pari pilttipurkkia, lastenvaunut,paljon huolenpitoa ja kestovaippojen pesu voi millään yltää 30 kaukolentoon vuodessa? Perusteluita ja laskuja kiitos. Kuinka monta litraa iltapuuroa lämmittää yhdellä litralla lentokerosiinia? Fysiikan maisterina vakuutan, että melko monta, vaikka pystyy sen laskemaan vähän fiksumpi laajan fysiikan lukiolainenkin.
On kyllä totta että tällä lailla ajattelevalla on suhteellisuudentaju hukassa. Toisaalta jos viimeisen paikan ottaa turistirysään jossain täpötäydessä koneessa, vähemmän päästöjä aiheuttaa kuin autolla hurautella sinne.
En tiedä lukuja, mutta:
- sairaalaroskan määrä: tutkimuksissa kaikki ne hygieniatarvikkeet; pöydänsuojukset, kumihanskat ja kondomit. Neuvolassa kumihanskat ja tutkimuspöydän suojus. Kaikki ne verikokeisiin tarvittavat välineet ja roskat, virtsatestien kuppi- ja liuskaroskat. Uusien laitteiden jäljiltä tuleva monitoriromu yms. Henkilökunnan tekstiilijäte. Käsidesipullot.
- Synnytys. Hygieniaroskat, lääkkeet (valmistus, pakkaus, jätteet, jätteiden kuljetus ja hävitys.)
- Neuvola: hygieniatarvikkeet.
- Äitiyspakkaus: valmistus, kuljetus, kokoaminen, kokonaisten pakkausten kuljettaminen osoitteisiinsa. Pakkauksen haku autolla.
- Kotona oleminen: vauvanruokapakkaukset. Pilttipurkit, puurot, soseet, naksut sun muut. Ne valmistetaan tehtaissa, jotkut jopa ulkomailla tai raaka-aineet rahdataan laivoilla, pakataan ja kuljetetaan kauppoihin. Kaupoista ne haetaan autolla tai julkisilla, käytön jälkeen monet paketeista löytyvät kaatikselta.
- Vaipat.
-- Normaalit kertsit: valmistus valkaisu- ja käsittelyaineineen, muoviin pakkauksineen, rahtaamisineen eri pisteisiin ja kotiin hakemisineen. Kertakäytön jälkeen kiinni ja roskiin eli kaatikselle. Ei maadu ikinä. Vuori ensimmäisinä kuukausina mount everest.
-- Kestovaipat: Pesu 60 asteessa, ei mielellään muun pyykin seassa ellet heitä mukaan kesken ohjelman. Sitä ennen liotus etikassa (jonka valmistaminen muovipulloineen ei myöskään ole ekologista) ja ämpäri sitä varten on myös muovia. Pesu vie energiaa, vettä ja pesuaineet tätä varten kuormittavat vesistöä ja luontoa. Pesuaine on valmistettu tehtaassa, joka saastuttaa, ja muovipullot myöskin omassaan. Nämä pakkaukset kerätään yhteen, muovitetaan isoihin rahtikontteihin, rahdataan taas kotitalouteen parin pisteen kautta. Kestovaippojen valmistusrinki sama juttu: tekstiilijäte on jo valmistusvaiheessa valtavaa. Kotimaisissa tuotteissa raaka-aineet ovat ulkomailta ja värjääminen on tapahtunut hikipajoissa. Imukesuojat, vaippaosa yms. vaativat myös projektinsa.
- Vauvan vaatteet. Tekstiiliteollisuus on yksi suurimmista saastuttajista maailmassa, ja keskimäärin ihmiset käyttävät yhtä paitaa viisi kertaa joka on imenyt plantaasin verran vettä matkalla kauppaan. Samaa laskutapaa voi suhteuttaa vauvan vaatteisiin. Moni suosii kirppareita, mutta se on pieni askel kokonaisuudessa. Päällysvaatteet gore-texia, jonka mikrohiukkaset menevät pesuveden ja kulutuksen mukana luontoon.
- Vauvan tarvikkeet. Muovia, muovia, muovia. Tutit, lelut, aluslakanat, istuinalustat, rattaat, istuimet. Elinkaari monen kohdalla lyhyt ja täysin turha, ja monet tarvikkeista ovat ylipakattuja. Valmistus vie energiaa, raaka-aineita ja rahtaaminen hikipajoilta ja teollisuusmaista myyntipaikkoihin. Puutteellisen kierrätyksen sekä polttokelvottoman muovin takia kauhea kuormitus. Kierrätys auttaa, vaan ei pelasta niin kauan kuin tehtaat tupruttavat savua kolmen euron helistimen takia.
Lista on epätäydellinen ja sisältää puutteita.
Tuleehan tuo nopeasti täyteen, mutta kun synnyttäjiä ja syntyviä lapsia on yhden sijasta sata, tuhat tai jo miljoona, niin kyllä se tuntuu luontoäidin lompakossa.
Unohdin lisätä sairaala- ja neuvolapalveluihin vielä sen, että nekin kamat pitää valmistaa, pakata ja rahdata. Lisäksi kaikista puuttuu erät, jotka tuhotaan käyttämättömänä jos niissä havaitaan jokin virhe tai erhe. Unohdin listalta myös kaikki raskaus- ja ovulaatiotestitikut ja tässä tullaan aasinsiltana siihen aiheeseen, mitä en ole ymmärtänyt ikinä. Hirveetä luonnon kuormitusta ovistikutella sekä tehdä niitä raskaustestejä jotain viikon välein, kun selviäisi vähemmälläkin säätämisellä. Tiedän siis monia lasta hankkivia pareja, joista nainen hermoilee ja tilaa ebaysta jonkun laatikollisen ovistikkuja joihin tekee päivittäin. Ymmärtäisin tuon jos on hankaluuksia saada lapsi ihan todistetusti, mutta muuten en. Kauhea määrä roskaa, mikä ei maadu.
Toisaalta entäs sitten ne jotka sairastuu, vammautuu, vanhenee. Niistä vasta saastetta tuleekin, kun niitä pitää paitsi hoitaa sairaaloissa vielä roudata kuntoutuksiin.
Ehkä kaikki yli kolmekytviisvuotiaat voisi vain lopettaa? Ja kaikki sairaat? Lopetetaan sairaalat. Ennenkin synnytettiin luolissa ja oli kyllä ekologista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä lukuja, mutta:
Siinäpä se. Et tiedä lukuja. Kirjoituksestasi päätellen et myöskään osaa suhteuttaa luettelemiasi asioita muihin päästölähteisiin. Vinkki: mieti kaikkea sitä rojua painona. Montako grammaa painaa vaippa, kumihanskat, yms. Laske ne sitten yhteen. Sillä tavalla saat edes jotain vertailukohtaa muihin päästöihin. Asunnon lämmittäminen voi syödä useamman tuhatta litraa öljyä vuosittain. Autoilu syö useamman tuhatta litraa bensaa/dieseliä vuosittain. Niihin voi vaikka verrata.
Vaikka kuinka työntäisit kaikenlaiset luettelemasi roskat astiaan, niin ei niistä todellakaan mitään tonniluokan painomääriä saataisi aikaiseksi.
Kertakäytön jälkeen kiinni ja roskiin eli kaatikselle. Ei maadu ikinä.
Elätköhän 80-luvulla kenties? Nykyään lähes kaikki roskat poltetaan, eikä viedä kaatikselle.
yhtä paitaa viisi kertaa joka on imenyt plantaasin verran vettä matkalla kauppaan.
Vedenkäyttö ei ole ongelma. Sillä on kiertokulku eikä se häviä maailmasta koskaan, ellei sitä vie avaruuteen (esim. erottele sitä vedyksi ja hapeksi ja anna vedyn karata avaruuteen). On kohtuullisen yhdentekevää, miten paljon mikäkin tuote käyttää vettä. Sillä on korkeintaan paikallinen vaikutus, jos vesijakelu on kyseisessä paikassa järjestetty huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Väestöräjähdys ei muuten kiihdy enää, vaan lapsiluku on pienentynyt kaikkialla maailmassa paitsi ei Afrikassa (vielä). Väestö pienenee enemmän tai vähemmän hallitusti isossa osassa maailman maista, eniten niissä, jotka kuluttavat eniten.
Syntyvyyden pieneneminen nykyisestä Suomen kaltaisissa maissa ei ole ollenkaan tarpeen.
Väestönkasvu on jatkuvasti silti kestämätöntä. Maailman väestö kasvaa koko ajan suuremmaksi, ja etenkin Saharan eteläpuolella. Vaikka väestö ei kasva niin nopeasti kuin ennen, silti se kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jagex kirjoitti:
En voi mitenkään uskoa edellistä laskelmaa. Miten pari pilttipurkkia, lastenvaunut,paljon huolenpitoa ja kestovaippojen pesu voi millään yltää 30 kaukolentoon vuodessa? Perusteluita ja laskuja kiitos. Kuinka monta litraa iltapuuroa lämmittää yhdellä litralla lentokerosiinia? Fysiikan maisterina vakuutan, että melko monta, vaikka pystyy sen laskemaan vähän fiksumpi laajan fysiikan lukiolainenkin.
On kyllä totta että tällä lailla ajattelevalla on suhteellisuudentaju hukassa. Toisaalta jos viimeisen paikan ottaa turistirysään jossain täpötäydessä koneessa, vähemmän päästöjä aiheuttaa kuin autolla hurautella sinne.
En tiedä lukuja, mutta:
- sairaalaroskan määrä: tutkimuksissa kaikki ne hygieniatarvikkeet; pöydänsuojukset, kumihanskat ja kondomit. Neuvolassa kumihanskat ja tutkimuspöydän suojus. Kaikki ne verikokeisiin tarvittavat välineet ja roskat, virtsatestien kuppi- ja liuskaroskat. Uusien laitteiden jäljiltä tuleva monitoriromu yms. Henkilökunnan tekstiilijäte. Käsidesipullot.
- Synnytys. Hygieniaroskat, lääkkeet (valmistus, pakkaus, jätteet, jätteiden kuljetus ja hävitys.)
- Neuvola: hygieniatarvikkeet.
- Äitiyspakkaus: valmistus, kuljetus, kokoaminen, kokonaisten pakkausten kuljettaminen osoitteisiinsa. Pakkauksen haku autolla.
- Kotona oleminen: vauvanruokapakkaukset. Pilttipurkit, puurot, soseet, naksut sun muut. Ne valmistetaan tehtaissa, jotkut jopa ulkomailla tai raaka-aineet rahdataan laivoilla, pakataan ja kuljetetaan kauppoihin. Kaupoista ne haetaan autolla tai julkisilla, käytön jälkeen monet paketeista löytyvät kaatikselta.
- Vaipat.
-- Normaalit kertsit: valmistus valkaisu- ja käsittelyaineineen, muoviin pakkauksineen, rahtaamisineen eri pisteisiin ja kotiin hakemisineen. Kertakäytön jälkeen kiinni ja roskiin eli kaatikselle. Ei maadu ikinä. Vuori ensimmäisinä kuukausina mount everest.
-- Kestovaipat: Pesu 60 asteessa, ei mielellään muun pyykin seassa ellet heitä mukaan kesken ohjelman. Sitä ennen liotus etikassa (jonka valmistaminen muovipulloineen ei myöskään ole ekologista) ja ämpäri sitä varten on myös muovia. Pesu vie energiaa, vettä ja pesuaineet tätä varten kuormittavat vesistöä ja luontoa. Pesuaine on valmistettu tehtaassa, joka saastuttaa, ja muovipullot myöskin omassaan. Nämä pakkaukset kerätään yhteen, muovitetaan isoihin rahtikontteihin, rahdataan taas kotitalouteen parin pisteen kautta. Kestovaippojen valmistusrinki sama juttu: tekstiilijäte on jo valmistusvaiheessa valtavaa. Kotimaisissa tuotteissa raaka-aineet ovat ulkomailta ja värjääminen on tapahtunut hikipajoissa. Imukesuojat, vaippaosa yms. vaativat myös projektinsa.
- Vauvan vaatteet. Tekstiiliteollisuus on yksi suurimmista saastuttajista maailmassa, ja keskimäärin ihmiset käyttävät yhtä paitaa viisi kertaa joka on imenyt plantaasin verran vettä matkalla kauppaan. Samaa laskutapaa voi suhteuttaa vauvan vaatteisiin. Moni suosii kirppareita, mutta se on pieni askel kokonaisuudessa. Päällysvaatteet gore-texia, jonka mikrohiukkaset menevät pesuveden ja kulutuksen mukana luontoon.
- Vauvan tarvikkeet. Muovia, muovia, muovia. Tutit, lelut, aluslakanat, istuinalustat, rattaat, istuimet. Elinkaari monen kohdalla lyhyt ja täysin turha, ja monet tarvikkeista ovat ylipakattuja. Valmistus vie energiaa, raaka-aineita ja rahtaaminen hikipajoilta ja teollisuusmaista myyntipaikkoihin. Puutteellisen kierrätyksen sekä polttokelvottoman muovin takia kauhea kuormitus. Kierrätys auttaa, vaan ei pelasta niin kauan kuin tehtaat tupruttavat savua kolmen euron helistimen takia.
Lista on epätäydellinen ja sisältää puutteita.
Sisältää myös rajua liiottelua. Lastenvaatteita, leluja ym kierrätetään aivan älyttömästi. Esim. meidän lasten vaatteet on kiertäneet jo 4-7 lapsella ennen meidän lapsia ja on ihan hyvässä kunnossa. Todella monet (pakolliset) tarvikkeet on lainattuja. Neuvolan hygieniatarvikkeitakaan ei juurikaan tarvita. Vai mitä niillä meinasit? Yksittäiset rokotteet ehkä ja käsidesit ja saippuat. Muutenhan siellä jutellaan ja mitataan ja tehdään testejä, johon ei paljon tarvita.
Sinäkin voit muuten sairastua ja joutua kuluttamaan yhtä sun toista. Voi olla että lapseni kuluttaa vähemmän kuin sinä. Jos mennään niin mikrotasolle, niin on todella vaikea ennakoida yksilöllisiä kulutuksia.
Ja jos tuollaisia äitiyspakkauksenhakureissuja aletaan laskemaan, niin liikutaan jo todella kyseenalaisella alueella. Mihin kaikkeen tuotakin voisi verrata. Osa ei myöskään ota koko pakkausta tai hakee sen samalla kun hoitaa muutkin asiat.
Ja ruoka... hohhoijaa... eiköhän suurin osa tee vauvalle samaa mitä itsekin syövät ja ruokamäärä on hyvin pieni, varsinkin kun imettää itse siinä muun ruokailun rinnalla.
Saa monista asioista väännettyä vaikka mitä.
Itselläni on 4 lasta, joten osallistun hiilijalanjäljen kasvattamiseen (4 x 60) 240! Atlantin ylittävän lennon edestä joka vuosi. 20 kaukomatkaa kuukaudessa. Kiirettä pitää.
Täytyypä tehdä muutama lapsi lisää niin saadaan 356 rikki ja joka päivä on kuin lento Atlantin yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jagex kirjoitti:
En voi mitenkään uskoa edellistä laskelmaa. Miten pari pilttipurkkia, lastenvaunut,paljon huolenpitoa ja kestovaippojen pesu voi millään yltää 30 kaukolentoon vuodessa? Perusteluita ja laskuja kiitos. Kuinka monta litraa iltapuuroa lämmittää yhdellä litralla lentokerosiinia? Fysiikan maisterina vakuutan, että melko monta, vaikka pystyy sen laskemaan vähän fiksumpi laajan fysiikan lukiolainenkin.
On kyllä totta että tällä lailla ajattelevalla on suhteellisuudentaju hukassa. Toisaalta jos viimeisen paikan ottaa turistirysään jossain täpötäydessä koneessa, vähemmän päästöjä aiheuttaa kuin autolla hurautella sinne.
En tiedä lukuja, mutta:
- sairaalaroskan määrä: tutkimuksissa kaikki ne hygieniatarvikkeet; pöydänsuojukset, kumihanskat ja kondomit. Neuvolassa kumihanskat ja tutkimuspöydän suojus. Kaikki ne verikokeisiin tarvittavat välineet ja roskat, virtsatestien kuppi- ja liuskaroskat. Uusien laitteiden jäljiltä tuleva monitoriromu yms. Henkilökunnan tekstiilijäte. Käsidesipullot.
- Synnytys. Hygieniaroskat, lääkkeet (valmistus, pakkaus, jätteet, jätteiden kuljetus ja hävitys.)
- Neuvola: hygieniatarvikkeet.
- Äitiyspakkaus: valmistus, kuljetus, kokoaminen, kokonaisten pakkausten kuljettaminen osoitteisiinsa. Pakkauksen haku autolla.
- Kotona oleminen: vauvanruokapakkaukset. Pilttipurkit, puurot, soseet, naksut sun muut. Ne valmistetaan tehtaissa, jotkut jopa ulkomailla tai raaka-aineet rahdataan laivoilla, pakataan ja kuljetetaan kauppoihin. Kaupoista ne haetaan autolla tai julkisilla, käytön jälkeen monet paketeista löytyvät kaatikselta.
- Vaipat.
-- Normaalit kertsit: valmistus valkaisu- ja käsittelyaineineen, muoviin pakkauksineen, rahtaamisineen eri pisteisiin ja kotiin hakemisineen. Kertakäytön jälkeen kiinni ja roskiin eli kaatikselle. Ei maadu ikinä. Vuori ensimmäisinä kuukausina mount everest.
-- Kestovaipat: Pesu 60 asteessa, ei mielellään muun pyykin seassa ellet heitä mukaan kesken ohjelman. Sitä ennen liotus etikassa (jonka valmistaminen muovipulloineen ei myöskään ole ekologista) ja ämpäri sitä varten on myös muovia. Pesu vie energiaa, vettä ja pesuaineet tätä varten kuormittavat vesistöä ja luontoa. Pesuaine on valmistettu tehtaassa, joka saastuttaa, ja muovipullot myöskin omassaan. Nämä pakkaukset kerätään yhteen, muovitetaan isoihin rahtikontteihin, rahdataan taas kotitalouteen parin pisteen kautta. Kestovaippojen valmistusrinki sama juttu: tekstiilijäte on jo valmistusvaiheessa valtavaa. Kotimaisissa tuotteissa raaka-aineet ovat ulkomailta ja värjääminen on tapahtunut hikipajoissa. Imukesuojat, vaippaosa yms. vaativat myös projektinsa.
- Vauvan vaatteet. Tekstiiliteollisuus on yksi suurimmista saastuttajista maailmassa, ja keskimäärin ihmiset käyttävät yhtä paitaa viisi kertaa joka on imenyt plantaasin verran vettä matkalla kauppaan. Samaa laskutapaa voi suhteuttaa vauvan vaatteisiin. Moni suosii kirppareita, mutta se on pieni askel kokonaisuudessa. Päällysvaatteet gore-texia, jonka mikrohiukkaset menevät pesuveden ja kulutuksen mukana luontoon.
- Vauvan tarvikkeet. Muovia, muovia, muovia. Tutit, lelut, aluslakanat, istuinalustat, rattaat, istuimet. Elinkaari monen kohdalla lyhyt ja täysin turha, ja monet tarvikkeista ovat ylipakattuja. Valmistus vie energiaa, raaka-aineita ja rahtaaminen hikipajoilta ja teollisuusmaista myyntipaikkoihin. Puutteellisen kierrätyksen sekä polttokelvottoman muovin takia kauhea kuormitus. Kierrätys auttaa, vaan ei pelasta niin kauan kuin tehtaat tupruttavat savua kolmen euron helistimen takia.
Lista on epätäydellinen ja sisältää puutteita.
Tuleehan tuo nopeasti täyteen, mutta kun synnyttäjiä ja syntyviä lapsia on yhden sijasta sata, tuhat tai jo miljoona, niin kyllä se tuntuu luontoäidin lompakossa.
Unohdin lisätä sairaala- ja neuvolapalveluihin vielä sen, että nekin kamat pitää valmistaa, pakata ja rahdata. Lisäksi kaikista puuttuu erät, jotka tuhotaan käyttämättömänä jos niissä havaitaan jokin virhe tai erhe. Unohdin listalta myös kaikki raskaus- ja ovulaatiotestitikut ja tässä tullaan aasinsiltana siihen aiheeseen, mitä en ole ymmärtänyt ikinä. Hirveetä luonnon kuormitusta ovistikutella sekä tehdä niitä raskaustestejä jotain viikon välein, kun selviäisi vähemmälläkin säätämisellä. Tiedän siis monia lasta hankkivia pareja, joista nainen hermoilee ja tilaa ebaysta jonkun laatikollisen ovistikkuja joihin tekee päivittäin. Ymmärtäisin tuon jos on hankaluuksia saada lapsi ihan todistetusti, mutta muuten en. Kauhea määrä roskaa, mikä ei maadu.
Toisaalta entäs sitten ne jotka sairastuu, vammautuu, vanhenee. Niistä vasta saastetta tuleekin, kun niitä pitää paitsi hoitaa sairaaloissa vielä roudata kuntoutuksiin.
Ehkä kaikki yli kolmekytviisvuotiaat voisi vain lopettaa? Ja kaikki sairaat? Lopetetaan sairaalat. Ennenkin synnytettiin luolissa ja oli kyllä ekologista.
Kukaan ei ole sanonut, että kaikki sairaalat ja sairaanhoito pitäisi lopettaa, vaan täällä on tuotu esiin, että lapsi kuormittaa yllättävän paljon ympäristöä, vaikkei sitä heti uskoisi. Jokainen, joka tänne on syntynyt, ansaitsee totta kai hyvän hoidon ja huolenpidon. Kyse on ennaltaehkäisystä eli syntyvyyden vähentämisestä.
Eli vastaus kaikkeen tuskaan on, että kulutetaan kaikki loppuun ja kuollaan sukupuuttoon? Nykypäivän hedonistisyydellä ei ole rajoja! Ihan kammottavan itsekästä!