Miten reagoisit mieheen, joka on 43-vuotias ja neitsyt? Naiset vastaavat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehelle riittää että ei tee aloitteita.Luuleeko naiset että se mies haetaan kotoa?

"Kyllä minä ainakin hain mieheni kotoaan."

Tuon sorttistakin väittämää on palstalla toisinaan esiintynyt... :O

Kyllähän tällä palstalla väitetään vaikka mitä, mutta kannattaa aina muistaa, että jokaisen tekstin takana on yksittäinen ihminen, ei suuri joukko naisia.

Täällä on naisia, jotka kirjoittavat kuinka 43v kokematon on ihan ” ei missään tapauksessa”, mutta itselleni se taas ei ole ollenkaan sitä. Voisin ihan hyvin ottaa täysin kokemattoman tai oikeastaan ihan mielelläni ottaisin. Luulen, että hän osaisi arvostaa minua ja tätä asiaa.

Paljon on myös näitä, joille pituus tuntuu olevan suurikin kynnys kysymys. Itselleni sekään ei olisi ongelma. Minulle kelpaa ihan hyvin vaikka 160cm pitkä mies. Mutta sitten on sellaisia asioita, joita en vaan hyväksy. Ryyppäminen, huumeet, tupakanpoltto, ulosottovelat, saamattomuus ja ennenkaikkea huonot käytöstavat. Koska haluan olla onnellinen liitossa. Kokemattomasta saa kyllä parissa kuukaudessa erittäinkin kokeneen, mutta huonoa miestä, joka tekee sinut onnettomaksi, niin sellaista ei ajalla paranneta.

Ymmärrät varmaan kuitenkin, että olet preferensseinesi poikkeus etkä normi?

Minä esim. yli-ikäisenä kokemattomana miehenä olen saanut niin usein näpeilleni ja kuullut niin useita keskusteluja, että olen päätynyt itselleni ja mielenterveydelleni parempaan vaihtoehtoon eli kumppanin etsimisen lopettamiseen. En ole kohdannut yhtään naista, joka olisi pidempää katsellut, kun yritän olla normaali tai ollut ymmärtäväinen, kun en osaakaan toimia niin kuin suurin osa miehistä tässä iässä osaa. Ei se tarkoita etteikö sellaisia naisia olisi, mutta huonot kokemukset ovat varmasti iso syy miksi monet aikuiset kokemattomat miehet tyytyvät kohtaloonsa vaikka sielussa polttaisi piinaava halu toisen ihmisen lähelle.

Minkä tyyppisestä toiminnasta puhut, kun puhut ettet osaa toimia kuin suurin osa miehistä? Entä kuinka montaa kertaa tämä”usein näpeille” oikein on?

Tuntuu niin hassulta, kun miehet väittävät kuinka naiset juoksevat seksin perässä ja seuraavassa ketjussa naiset kirjoittavat, kuinka oikein hakevat niitä ”ei seksin vonkaajia”.

Ei kai tuollainen pikaseksiseuran hakija tietenkään kokematonta ujoa miestä hae, mutta moni tavisnainen hakee miestä seksuaalitavoiltaan kyllä jopa ihan aseksuaaleista lähtien.

Monen kokemattoman miehen ongelma on se, että haetaan sitä nättiä, kivakroppaista, urheilullista ja iloista naista. Niitä herttaisia nuoria neitoja, jotka hymyilevät niin nätisti vaikka kaupan kassalla. Tosiasiassa se oikea nainen näille miehille löytyy pikemmin siitä kassan jonosta. Mutta ei miehet niille naisille hymyile, vaan he katselevat sitä nuorta kassaa ja haaveilevat kaikki hänestä.

Semmoisesta toiminnasta jota pidetään aikuisilla ja kokeneilla ihmisillä itsestäänselvyytenä. Eleitä, juttuja, kosketuksia, itsevarmuutta, johdattelua, flirttailua. Kaikkea. 

Montako kertaa? Liian monta. 

Kiva kuitenkin, kun teit oletuksen siitä mitä mä haen ja mistä kokemattomuuteni johtuu. Mä olen aina pitänyt "hakiessani" periaatteena, että kemia ja molemminpuolinen viehätys ovat kaiken a ja o. Fyysiset jutut ja stereotypinen kauneuskäsitys ovat täysin toissijaisia. Ne naiset joihin olen elämäni aikana ihastunut ovat olleet ulkonäöltään normaalijakauman molemmista päistä ja keskikohdalta.

En minä tiedä mikä sinun ongelmasi on, mutta koska tunnen useita miehiä, jotka eivät sitä parisuhdetta löydä, niin heistä monella on tuo ihan ymmärrettävä tapa haaveilla kaikesta suloisesta., nuoresta ja nätistä. Koska toisaalta kaikki on mahdollista ja toisaalta mikään ei näytä olevan, joten samapa se voihan sitä sitten ainakin haaveilla niistä ihanimmista.

En tiedä millaisia kokemuksia sinulla on miesten lähestymisestä, mutta ei se kyllä minun kokemukseni mukaan ihan noin mene. Tai korkeintaan jonkun kännisen kohdalla jossain baarissa. Ja koska on tullut jopa maailmalla matkusteltua paljon, niin tuollainen suora toiminta löytyy tosielämässä korkeintaan joidenkin baarien sisäänheittäjien kohdalla.

Tavallinen mies aloittaa ihan vaan puhumalla tai kirjoittelemalla. Ihan vaan normaaleja juttuja. Sitten kun nainen on todennut, että onpas tuossa kivan oloinen mies, niin hän suostuu treffeille. Kun trefffeillä on ollut kivaa sovitaan uudet treffit. Tehdään ihan kivoja juttuja yhdessä ja sitten ehkä jopa uskaliaampaa yhdessä jotain jonain iltana, jossain yksityisessä tilassa. Jos siis ilta on muutenkin kiva. Tuntuuko tämä nyt ihan mahdottoman vaikealta?

Sitten on tietenkin näitä joilla kaikki on suoraa toimintaa, mutta haetko nyt jotain sellaista? Se vaatii tietenkin erittäin määrätietoista ellei jopa painostavaa toimintaa ja sellainen ei monella kyllä onnistu.

Tämä kemia on mielenkiintoinen juttu. Joka miehillä on kyllä sidottu niin usein ihan puhtaaseen kauneuteen. Mitä kauniimpi sen enemmän miehen puolelta löytyy kemiaa. Naisen kauneus on tietenkin jokaisen miehen silmissä eri. Mutta nainen osaa kyllä arvostaa muutakin kun kauneutta/komeutta miehessä. Mutta tyhjästä on tietenkin vaikea nyhjäistä, kun monelta uupuu ihan peruskäytöstavat.

Mä olen lähes nelikymppinen mies, joka ei ole koskaan edes nähnyt naista alasti. Tai edes lapsena leikisti seurustellut. Tai ollut koskaan naisen kanssa kahdestaan samassa tilassa, jossa olisi romanttinen lataus.

Mä en ole normaali mies.

Mä olen jotenkin tämän tilanteeni hyväksynyt. Ei se helppoa ole. Kaverit elävät perhe-elämää lapsineen. Kaikki muut ihmiset (ainakin lähes) ovat kokeneet rakkauden, läheisyyden, intiimiyden, ensisuudelman ja muun mikä ihmiseloon kuuluu. Mä elän, häpeän itseäni ja mietin missä meni pieleen. Voinko olla niin ällöttävä ihmishylkiö, jota kukaan ei kykene pitämään haluttavana?

Tätä asiaa ei voi muuttaa kukaan muu kuin sinä itse. Mistä luulet, että nuo romanttiset tilat syntyvät? Joku ne luo. Joko nainen tai sitten mies. Ei ne romanttiset laulut itsestään lähde soimaan, kyllä ne joku laittaa päälle, himmentää valot tai kutsuu sen toisen romanttiselle illalliselle. Oletko koskaan kutsunut jotain naista johonkin romanttiseen ravintolaan? Oletko koskaan itse tehnyt mitään sen romantiikan eteen? Koska selvästi tunnistat kaiken mitä haluaisit, että tapahtuu, niin mikset sitten tee niitä vaan odotat jonkun muun aikaansaamista?

Leikkivätkö pojat lapsena seurustelevansa? Mikset sinä leikkinyt?

Ymmärrän jos olet luovuttanut, mutta minusta olet lähinnä luovuttanut odottamaan. Ihminen voi toivoa ja toivoa, mutta niihin toiveisiin on saatava liike, jotta ne voivat toteutua.

Sinä ajattelet mitä ajattelet itsestäsi ja kohta myös muutkin ajattelevat sinusta niin tai sitten voit alkaa ajattelemaan ja käyttäytymään niin kuin ihminen joka oikeasti haluaisit olla ja joka saa aikaiseksi asioita, joita hän haluaa itselleen tapahtuvan.

Tottahan tuo onkin. MUTTA. 

Eikö ole yhtään ihmeellistä, että monelle, todella monelle miehelle, ne asiat "vain tapahtuvat", ja sitten toisaalta lainaamasi kirjoittajan kohdalla, hänen olisi itse tehtävä "kaikki"? Miksi? Miksi kukaan nainen ei ole ollut tarpeeksi aktiivinen? Okei, retorinen kysymys, mutta saa kai senkin esittää.

Tällaista täällä oikeassa maailmassa on. Joskus asiat annetaan suoraan käteen ja joskus niiden asioiden eteen on tehtävä jotain itse.

Paljonko noita miehiä oikeasti on, jolle yhtäkkiä tupsahtivat joku ihana iloinen hoikka ja nätti nainen, joka otti kädestä kiinni, vei kotiinsa oli laittanut romanttista musiikkia ja tunnelmavalot päälle. Riisuutui alasti siinä miehen edessä ja happy ever after? Tälläistä tapahtuu lähes ainoastaan hollywoodelokuvissa. Ihan oikeasti tuo on kyllä niin äärettömän harvinaista.

Ihmiset peilaavat monesti ja mitä se käytänössä tarkoittaa? Se tarkoittaa että vastapuoli tekee juuri sitä mitä sinäkin. Mutta vain ja ainoastaan, jos he kokevat sinut peilattavan arvoisena. Flirttiin vastataan flirtillä, hymyyn hymyllä jne. Mutta sitten on tämä ilmiö, joka periaatteessa ei peilaa vaan tuo esille täysin vastakkkaisen reaktion. Toinen koskettaa ja mitä toinen tekee? Häntä puistattaa. Toinen hymyilee ja toinen kääntää päänsä pois.

Miksi naiset sitten reagoivat monesti noin? Itse reagoin ihan vaan koska minusta tuntuu kuin minua ollaan ja tullaan käyttämään vain hyväksi. Minusta halutaan jotain, ei että minulle halutaan jotain. En tiedä muista, miksi he tekevät vastakohdan, mutta minun syyni on tuo. Aitoon hymyyn vastaan aidosti ja tuollaiseen manipulointihymyyn reagoin kääntämällä pääni.

Tilanne ei tule muuttumaan, niin kauan kun ihmettelee miksi muille annetaan ja sinä joudut itse näkemään vaivaa. Sanoisit varmaan nuo sanat itsekin sellaiselle, joka itkisi miksi toisilla on perhefirma minne mennä suoraan töihin ja miksi toiset joutuvat näkemään paljonkin vaivaa työpaikan eteen. Miksi näin tapahtuu? Kohtalo? Tuuri? Elämä on?

Monelle miehelle tapahtuu ihan sitä, että he menevät juttelemaan jonkun naisen kanssa, vaihtavat yhteystiedot, pitävät yhteyttä ja vähitellen tilanne kehittyy. Varsinkin mitä vanhemmaksi tullaan ja mitä selvempiä ollaan.

Kyllä se oma osuus on nähtävä näissä jutuissa vaikka kuinka kuvittelisi, että muut vain istuvat kotona odottamassa ja ihania naisia soittaa heidän ovikelloa päivittäin valmiina kaikkeen mitä vaan mies ymmärtää toivoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut lukea, mutta jos tapailisin miestä, joka kertoisin olevansa neitsyt yli nelikymppisenä, niin perääntyisin. Jos muutkaan eivät ole häntä huolineet siihen mennessä, niin se kertoo jo aika paljon.

Mielestäni on jännä, että monille tuntuu olevan oletusarvo se, että kaikilla miehillä on pakonomainen tarve päästä parittelemaan mahdollisimman aikaisin. Tavallaan pidetään jonain menestyksen mittarina sitä, että ollaan "päästy eroon" poikuudesta mahdollisimman nuorena. Harvalle tulee mieleen, että mies voi olla äärimmäisen komea, omata rautaisen itsetunnon, ja ennen kaikkea kovan luokan standardit, jolloin mikä tahansa tusinatussu ei kelpaa. Tämäkö on sitten huono asia? Riippunee katsantokannasta.

Olisi käsittämätön onnenpotku löytää mies, jota seksi ei olisi kiinnostanut pätkän vertaa. Uskomattomalla tuurilla ei ehkä kiinnostaisi vieläkään! Mielelläni ottaisin komean, älykkään ja mukavan miehen, joka ei tahtoisi minusta seksiorjaa vaan sielunkumppanin. Mutta täysin mahdotonta uskoa, että noilla ominaisuuksilla varustettu mies ei olisi joskus edes uteliaisuudesta ottanut seksitarjousta vastaan edes haparoivassa nuoruudessaan.

Kylläpä vaikutat yksinkertaiselta. Ei tuossa sanottu ettei seksi kiinnostaisi pätkän vertaa. Vaikutat vain harvinaisen kapea-alaiselta ajattelusi suhteen.

Eli tilanne on se, että mies on kaikki nämä vuodet halunnut seksiä, muttei ole sitä yrityksistä huolimatta saanut? Kuulostaapa etuoikeutetulta päästä tällaisen miehen kumppaniksi.

Mitä siitä tulisi? Jos mies on harjoittanut seksiä vain oikealla ja vasemmalla kädellä, niin mitä hän tajuaa naisista? Jos hän ei ole päässyt edes naisten läheisyyteen, niin hänellä ei ole kyllä mitään ymmärrystä kuin ehkä aikuisviihteen kautta katsotuista asioista. En huolisi ikinä, eikä ole tarvekaan.

Tämä on yleinen harhaluulo. Aloin 25-vuotiaana seurustelemaan saman ikäisen miehen kanssa jolla oli poikuus tallella. Hänellä oli myös monia juttuja mielessä joita oli aina halunnut testata, ja hän oli teoriassa hyvin perehtynyt mm naisen nautintoon.

Alussa haparointia esiintyi ehkä ekalla ja tokalla kerralla, mutta olisikohan ollut neljäs kerta kun sain orgasmin ensimmäistä kertaa elämässäni toisen kanssa. Minulla oli kuitenkin takana pitkä orgasmiton avoliitto ja toinen lyhyempi orgasmiton suhde, joten olin jo luovuttanut ajatuksen tasollakaan että olisi koskaan mahdollista.

Seksielämämme on aina ollut loistavaa ja mieheni on mitä huomioivin ja taitavin kumppani myös sängyssä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi muuten naisen "neitsyyden menettämiseen" ei tarvita miestä, mutta miehen neitsyyden menettämiseen tarvitaan nainen?

Vrt. immenkalvon puhkaisu?

Immenkalvo ei puhkea, vaan venyy ja "repeää". Ja suurimmalla osalla se on kyllä revennyt jo ennen ensimmäistä yhdyntää. Minun kouluaikanani valistusvihkosissa kerrottiin, että se voi revetä urheillessa (itse en ole kyllä sellaiseen spagaatiin koskaan venynyt...), joten immenkalvon puhkaiseminen ei lopulta juuri neitsyyden menettämiseen liity.

Minulla immenkalvo jouduttiin leikkaamaan kahdesti auki, niin hyvä panssari se oli.

Ensimmäisen kerran se leikattiin auki, kun olin 12 vuotias ja menkkaveri ei päässyt ulos. Toisen kerran sen jälkeen, kun yhdyntä miesystäväni kanssa ei onnistunut ollenkaan ollessani parikymppinen. Mies ei vain päässyt paljon huulia pitemmälle, ei vaikka mitä teimme. Luokkakaverillani oli aikoinaan käynyt samalla tavalla, joten ei se immenkalvo ihan mikään pikkujuttu kaikilla ole. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut lukea, mutta jos tapailisin miestä, joka kertoisin olevansa neitsyt yli nelikymppisenä, niin perääntyisin. Jos muutkaan eivät ole häntä huolineet siihen mennessä, niin se kertoo jo aika paljon.

Mielestäni on jännä, että monille tuntuu olevan oletusarvo se, että kaikilla miehillä on pakonomainen tarve päästä parittelemaan mahdollisimman aikaisin. Tavallaan pidetään jonain menestyksen mittarina sitä, että ollaan "päästy eroon" poikuudesta mahdollisimman nuorena. Harvalle tulee mieleen, että mies voi olla äärimmäisen komea, omata rautaisen itsetunnon, ja ennen kaikkea kovan luokan standardit, jolloin mikä tahansa tusinatussu ei kelpaa. Tämäkö on sitten huono asia? Riippunee katsantokannasta.

Olisi käsittämätön onnenpotku löytää mies, jota seksi ei olisi kiinnostanut pätkän vertaa. Uskomattomalla tuurilla ei ehkä kiinnostaisi vieläkään! Mielelläni ottaisin komean, älykkään ja mukavan miehen, joka ei tahtoisi minusta seksiorjaa vaan sielunkumppanin. Mutta täysin mahdotonta uskoa, että noilla ominaisuuksilla varustettu mies ei olisi joskus edes uteliaisuudesta ottanut seksitarjousta vastaan edes haparoivassa nuoruudessaan.

Kylläpä vaikutat yksinkertaiselta. Ei tuossa sanottu ettei seksi kiinnostaisi pätkän vertaa. Vaikutat vain harvinaisen kapea-alaiselta ajattelusi suhteen.

Eli tilanne on se, että mies on kaikki nämä vuodet halunnut seksiä, muttei ole sitä yrityksistä huolimatta saanut? Kuulostaapa etuoikeutetulta päästä tällaisen miehen kumppaniksi.

Mitä siitä tulisi? Jos mies on harjoittanut seksiä vain oikealla ja vasemmalla kädellä, niin mitä hän tajuaa naisista? Jos hän ei ole päässyt edes naisten läheisyyteen, niin hänellä ei ole kyllä mitään ymmärrystä kuin ehkä aikuisviihteen kautta katsotuista asioista. En huolisi ikinä, eikä ole tarvekaan.

Tämä on yleinen harhaluulo. Aloin 25-vuotiaana seurustelemaan saman ikäisen miehen kanssa jolla oli poikuus tallella. Hänellä oli myös monia juttuja mielessä joita oli aina halunnut testata, ja hän oli teoriassa hyvin perehtynyt mm naisen nautintoon.

Alussa haparointia esiintyi ehkä ekalla ja tokalla kerralla, mutta olisikohan ollut neljäs kerta kun sain orgasmin ensimmäistä kertaa elämässäni toisen kanssa. Minulla oli kuitenkin takana pitkä orgasmiton avoliitto ja toinen lyhyempi orgasmiton suhde, joten olin jo luovuttanut ajatuksen tasollakaan että olisi koskaan mahdollista.

Seksielämämme on aina ollut loistavaa ja mieheni on mitä huomioivin ja taitavin kumppani myös sängyssä.

Tätä olet jankuttanut palstalla usein ja hyvä kun sinulla kävi tuuri, mutta enpä usko, että asiaa voi yleistää. Sitä paitsi tässä puhuttiin yli nelikymppisestä kokemattomasta miehestä, ei jostakin parikymppisestä klopista. Siinä on vinha ero onko äijä elämäänsä pettynyt, vihamielinen ja ihmisiä karsastava 43 vuotias vai suurinpiirtein armeijaikäinen innokas nuorimies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista sinänsä, että miehillä on "poikuus" josta pitää päästä eroon jotta pojasta tulee mies.

Kun naisilla taas on "neitsyys" jota pitää varjella ja nainen joka on tahrannut neitsyytensä on epäpuhdas. Naisille tehdään jopa immenkalvon korjausleikkauksia ja neitsyystarkastuksia joissa negatiivinen tulos on suuri häpeä.

Nykyään länsimaisessa kulttuurissa neitsyys on häpeä. Jo alakoululaisilla ilmenee painetta päästä siitä eroon.

Nykyään? Harrastin ensimmäisen kerran seksiä 40 vuotta sitten, vuonna 1978, ja jo silloin toivoin ettei poikaystävä tajuaisi minun olevan kokematon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksa avata linkkiä, mutta jos olisin nelikymppisenä tavannut ikäiseni miehen ja olisi selvinnyt, että hän on neitsyt, niin olisihan meidän maailmamme olleet aivan liian kaukana toisistaan. Itse olin 43-vuotiaana täysi-ikäisen lapsen äiti, eronnut ja lisäksi oli kokemusta parista muusta pitkästä parisuhteesta + seksisuhteista.

Onko maailmassasi tärkeintä pelkästään se, että monenko kanssa kumppanisi on ollut sängyssä ennen sinua? Outoa porukkaa palstalla.

Tärkeintä? Ei, maailmassani ei ole tärkeintä monenko kanssa kumppanini on ollut sängyssä ennen minua. En muuten ole ikinä keneltäkään edes kysynyt. Ei aavistustakaan, monenko kanssa nykyinen puolisoni on ollut ennen minua. Mutta mietipä toisinpäin: Olisinko minä ollut sopiva elämänkumppani kokemattomalle 43-vuotiaalle silloin, kun itse olin tuon ikäinen? Minulla oli aikuinen lapsi, jolla oli jo seurustelukokemuksia! Jopa hän oli kokeneempi kuin tuo 43-vuotias mies. Itse olin kokenut jo moneen kertaan kaiken ensisuudelmista kokeilevaan (BDSM-tyyppiseen) seksiin. Seksi oli minulle hauska, luonteva osa parisuhdetta, ei jotain myyttistä ja jännittävää.

Kyllä 43-vuotias neitsyt on harvinaisuus, sen kertovat tilastotkin. Joko libido on tosi alhainen tai sitten vuorovaikutustaidoissa on jotain pahasti pielessä. Joka tapauksessa, jos toisella on 28 vuoden seksikokemus ja toisella ei lainkaan, niin ei siitä mitään tulisi,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo ole saavutus eikä mikään. Riittää kun ei vaan agressiviisesti koko ajan yritä.

Useimmille miehille naisen löytäminen on paljon vaikeampaa kuin esim. työpaikan löytäminen, joten ei yhtään ihmetytä, että jotkut ovat vuosikymmenet ilman naista.

Sellainenkin joka ensin on yrittänyt aktiivisesti löytää naista saattaa lopulta laittaa pillit pussiin, kun ei jaksa enää enempää pettymyksiä.

Itse kyllä tiedän erään, joka vielä 60-vuotiaanakin on ilman naiskokemuksia ja siitä huolimatta jaksaa yhä postata aktiivisesti deittipalstoille ja vastaavaa, vaikka ikinä häntä ei ole onnistanut. Muutamaan otteeseen olen ehdottanut hänelle, että eikö kannattaisi jo lopettaa, mutta ei kuulemma kannata...

Yli 80 % miehistä on kolmekymppisinä parisuhteissa. Seksiä on ollut vielä useammalla. Joten eipä taas jauheta pashaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksa avata linkkiä, mutta jos olisin nelikymppisenä tavannut ikäiseni miehen ja olisi selvinnyt, että hän on neitsyt, niin olisihan meidän maailmamme olleet aivan liian kaukana toisistaan. Itse olin 43-vuotiaana täysi-ikäisen lapsen äiti, eronnut ja lisäksi oli kokemusta parista muusta pitkästä parisuhteesta + seksisuhteista.

Eipä kyseisenlainen mies sinuun koskisikaan edes pitkällä tikulla.

Tuotahan minä yritin sanoa. Elämämme olisivat olleet aivan liian kaukana toisistaan. Sen sijaan seurustelin tuossa iässä miehen kanssa, joka oli myös eronnut ja lapsensa jo aikoja sitten tehnyt. Ja varmasti oli osansa saanut hänkin myös seurustelusuhteista, lyhyemmistä ja pidemmistä, ja satunnaisesta seksistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksa avata linkkiä, mutta jos olisin nelikymppisenä tavannut ikäiseni miehen ja olisi selvinnyt, että hän on neitsyt, niin olisihan meidän maailmamme olleet aivan liian kaukana toisistaan. Itse olin 43-vuotiaana täysi-ikäisen lapsen äiti, eronnut ja lisäksi oli kokemusta parista muusta pitkästä parisuhteesta + seksisuhteista.

Tuo on enemmän omaa ennakkoluuloisuuttasi. Maailmasi voi olla ihan erilainen myös sellaisen kanssa jolla on myös omia lapsia ja suhteita takana, tai suhteita muttei lapsia, tai seksikokemuksia muttei pitkiä suhteita tms. Ei se neitsyys ole se ratkaisevin asia ihmisen elämässä. Seksuaalinen kokemattomuus kuitenkin korjaantuu aika helposti, seksiä harrastamalla.

Enpä usko, että se korjaantuu ihan niin helposti. Ensinnäkin siihen on syynsä, miksi sitä vuorovaikutusta vastakkaisen sukupuolen kanssa ei ole ollut. Se syy ei häviä seksiä harrastamalla. Sellainen ihminen ei liioin vielä nelikymppisenäkään tunne itseään, tiedä millainen hän on parisuhteessa. Häneltä puuttuu kaikki se kokemus, mitä useimmat muut hankkivat jo teini-iästä alkaen.

Vierailija kirjoitti:

Ikisinkku 80 kirjoitti:

En jaksaisi opettaa enää

Tuo on niin kulunut sanonta ja kertoo tietynlaisesta itsensä korottamisesta.

Minkä verran opetusta luulet sen vaativan? Joku kokeneempikin tyyppi voi vaatia sinulta opetusta, jos olette tottuneet erilaiseen seksiin. Kokemattomalla ei ainakaan ole mitään pinttyneitä tapoja, että näin olen aina tehnyt, on se muillekin kelvannut.

Jos se 43-vuotias on niin taitava oppija, niin miten maailmassa hän ei sitten ole tuohon ikään mennessä oppinut edes, miten naisille tehdään aloitteita, jotka johtavat seksiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo ole saavutus eikä mikään. Riittää kun ei vaan agressiviisesti koko ajan yritä.

Useimmille miehille naisen löytäminen on paljon vaikeampaa kuin esim. työpaikan löytäminen, joten ei yhtään ihmetytä, että jotkut ovat vuosikymmenet ilman naista.

Komppaan tätä. Työpaikan löytäminen on lapsellisen helppoa verrattuna naisen saamiseen. Lisäksi se on enemmän omissa käsissä, kun nainen voi vaan sanoa, että ei kemiat kohdanneet, jos ylipäänsä pääsee treffeille.

Mun oli todella vaikea löytää parisuhde ja jos olisin keskimääräisellä sinnikkyydellä varustettu, olisin varmaan tuo 43-

neitsyt jokusen vuoden päästä. Ihan oon tavallinen työssäkäyvä, liikkuva ja itsensä elättävä mies eikä mikään peräkammarin poika tai koditon spurgu

eri

Miten nämä miesten tarinat kuulostavat aina siltä, että heille muka kelpaisi nainen kun nainen, jos joku vain vastaan tulisi? Ei kelpaa, ei lähellekään. Nämä sinkkumiehet ovat niin älyttömän ronkeleita, että eivät he huoli ketään, ei vaikka ihana nainen hyppisi päällään miehen naaman edessä. Nelikymppisenä se ronkelius on huipussaan ja ylpeys samoin. Siihen kun yhdistää mahdollisen poikuushäpeän, niin nämä isännät ovat täysin tavoittamattomissa tavallisilta mukavilta naisilta.

Tätä ei voi yksikään mies kiistää.

Juuri näin ja tämä tuli jo todistettua. Tuossa pari sivua aikaisemmin minulle juuri todettiin, ettei tällainen 43-vuotias mies olisi koskenut minua tikullakaan, koska itselläni oli tuon ikäisenä aikuinen lapsi, parisuhdehistoriaa ja seksihistoriaa.

Luonnonvalinta kyllä korjaa pilalle menneet miehet pois :)

Vierailija kirjoitti:

Naiset eivät koskaan ikänä milloinkaan voi käsittää tavallisen miehen tuskaa. Naisilla riittää vikittelijöitä riesaksi asti. Jos mies ei ole 190cm pitkä, vahvaleukainen nhl-tähti, niin kohtalona on porno ja käteenveto. 

M32 175cm poikuus tallella. Veikkaanpa, että on hautaan asti, jos en huorissa käy. 

Yli 80 % ikäisistäsi miehistä on avioliitossa, avoliitossa tai parisuhteessa. Ilmeisesti Suomessa riittää vahvaleukaisia pitkiä NHL-tähtiä...

Kyllähän tuon ikäisellä kokemattomalla on enää kaksi vaihtoehtoa:

a) opeteltava elämään ilman seksiä ja parisuhdetta, lopettaa näistä unelmointi ja yrittää löytää elämänilo muista jutuista

b) jos ei tuohon pysty niin sitten se lopullinen ratkaisu

Parisuhdetta tai muuta kuin maksullista seksiä ei tuon ikäinen kokematon tule ikinä kokemaan, joten siitä haaveilukin kannattaa lopettaa ihan vain mielenterveyden kannalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän yhden 43-44 vuotiaan miehen, joka ei taatusti ole harrastanut ikinä seksiä tai edes seurustellut naisen kanssa. Olimme samalla luokalla 1-9 luokat ja sen jälkeen näen hänen aina silloin tällöin hiippaamassa ruokakaupassa. Hän ei ollut edes yläasteella pätkääkään kiinnostunut tytöistä, vaan eli ihan omissa maailmoissaan.

Ei hän nyt kuitenkaan näytä missään aineissa olevan ja ihan siististi pukeutuu, mutta hänestä puuttui täysin se jokin, jota mieheltä odotan. En tiedä mikä se on, mutta hän on vain sellainen mauton, hajuton ja persoonaton tyyppi, josta ei saa mitään irti. Hän on vähän sellainen kävelevä kuori, joten en yhtään ihmettele, että muutkaan naiset eivät hänen peräänsä katsele.

Aivan. Miehen pitää olla joko komea tai osata viihdyttää naista. Muuten voi jäädä yksin. Tunnistan itseni.

Olen viihdyttävä ja hauskakin, mutta kun pitäisi naiselle puhua tai saati sitten flirttailla niin siinä loppuu osaamiseni. En näitä taitoja oppinut teininä, enkä nuorena aikuisena ja nyt yli kolmekymppisenä olen jo niin rikkinäinen ja itseluottamukseni kadottanut, että on melko varmaa, että vien poikuuteni hautaan kanssani, jos ei joku ota kädestä kiinni ja sitä minulta vie.

Ehkä vähän samaa ongelmaa. Todennäköisesti kokeilen pendolinon keulaa, ennenkuin tulee 40 vuotta ikää mittariin. 

M32 175cm

Jos olisin vahvempi ihminen olisin itsekin tuohon ratkaisuun päätynyt. Mulla on enää vuosi tuohon maagiseen neljän vuosikymmenen rajaan ja jokainen päivä kyllä saa katumaan omaa heikkoutta. Ehkä se empatia on siinä, etten viitsi aiheuttaa lähipiirille vaivaa ja ehkä suruakin. Jos noita esteitä ei olisi, niin sitten kyllä melko varmasti.

Aikuiset miehet suunnittelevat lauantai-iltana junan alle hyppäämistä, koska eivät saa pildeä :DDD Aika helppo nähdä, miksi se kokemattomuus on ja pysyy.

Ihmettelisin, että miksi hän kertoi asian minulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo ole saavutus eikä mikään. Riittää kun ei vaan agressiviisesti koko ajan yritä.

Useimmille miehille naisen löytäminen on paljon vaikeampaa kuin esim. työpaikan löytäminen, joten ei yhtään ihmetytä, että jotkut ovat vuosikymmenet ilman naista.

Komppaan tätä. Työpaikan löytäminen on lapsellisen helppoa verrattuna naisen saamiseen. Lisäksi se on enemmän omissa käsissä, kun nainen voi vaan sanoa, että ei kemiat kohdanneet, jos ylipäänsä pääsee treffeille.

Mun oli todella vaikea löytää parisuhde ja jos olisin keskimääräisellä sinnikkyydellä varustettu, olisin varmaan tuo 43-

neitsyt jokusen vuoden päästä. Ihan oon tavallinen työssäkäyvä, liikkuva ja itsensä elättävä mies eikä mikään peräkammarin poika tai koditon spurgu

eri

Miten nämä miesten tarinat kuulostavat aina siltä, että heille muka kelpaisi nainen kun nainen, jos joku vain vastaan tulisi? Ei kelpaa, ei lähellekään. Nämä sinkkumiehet ovat niin älyttömän ronkeleita, että eivät he huoli ketään, ei vaikka ihana nainen hyppisi päällään miehen naaman edessä. Nelikymppisenä se ronkelius on huipussaan ja ylpeys samoin. Siihen kun yhdistää mahdollisen poikuushäpeän, niin nämä isännät ovat täysin tavoittamattomissa tavallisilta mukavilta naisilta.

Tätä ei voi yksikään mies kiistää.

Juuri näin ja tämä tuli jo todistettua. Tuossa pari sivua aikaisemmin minulle juuri todettiin, ettei tällainen 43-vuotias mies olisi koskenut minua tikullakaan, koska itselläni oli tuon ikäisenä aikuinen lapsi, parisuhdehistoriaa ja seksihistoriaa.

Ei vaan et ole haluttava koska olet luonteeltasi ylimielinen ja idi*otti. Voit toki syyttää lapsiasi tai jotain muuta yksityiskohtaa ja luultavasti syytätkin koska luonteeseesi kuuluu se ettet näe omassa käytöksessäsi mitään vikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo ole saavutus eikä mikään. Riittää kun ei vaan agressiviisesti koko ajan yritä.

Useimmille miehille naisen löytäminen on paljon vaikeampaa kuin esim. työpaikan löytäminen, joten ei yhtään ihmetytä, että jotkut ovat vuosikymmenet ilman naista.

Komppaan tätä. Työpaikan löytäminen on lapsellisen helppoa verrattuna naisen saamiseen. Lisäksi se on enemmän omissa käsissä, kun nainen voi vaan sanoa, että ei kemiat kohdanneet, jos ylipäänsä pääsee treffeille.

Mun oli todella vaikea löytää parisuhde ja jos olisin keskimääräisellä sinnikkyydellä varustettu, olisin varmaan tuo 43-

neitsyt jokusen vuoden päästä. Ihan oon tavallinen työssäkäyvä, liikkuva ja itsensä elättävä mies eikä mikään peräkammarin poika tai koditon spurgu

eri

Miten nämä miesten tarinat kuulostavat aina siltä, että heille muka kelpaisi nainen kun nainen, jos joku vain vastaan tulisi? Ei kelpaa, ei lähellekään. Nämä sinkkumiehet ovat niin älyttömän ronkeleita, että eivät he huoli ketään, ei vaikka ihana nainen hyppisi päällään miehen naaman edessä. Nelikymppisenä se ronkelius on huipussaan ja ylpeys samoin. Siihen kun yhdistää mahdollisen poikuushäpeän, niin nämä isännät ovat täysin tavoittamattomissa tavallisilta mukavilta naisilta.

Tätä ei voi yksikään mies kiistää.

Juuri näin ja tämä tuli jo todistettua. Tuossa pari sivua aikaisemmin minulle juuri todettiin, ettei tällainen 43-vuotias mies olisi koskenut minua tikullakaan, koska itselläni oli tuon ikäisenä aikuinen lapsi, parisuhdehistoriaa ja seksihistoriaa.

Ei vaan et ole haluttava koska olet luonteeltasi ylimielinen ja idi*otti. Voit toki syyttää lapsiasi tai jotain muuta yksityiskohtaa ja luultavasti syytätkin koska luonteeseesi kuuluu se ettet näe omassa käytöksessäsi mitään vikaa.

Ei minulla ole mitään tarvetta olla haluttava 43-vuotiaan kokemattoman miehen silmissä. Ei ollut silloin, kun olin itse sen ikäinen eikä ole nyt. Minulle riittää, että olen haluttava oman puolisoni silmissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut lukea, mutta jos tapailisin miestä, joka kertoisin olevansa neitsyt yli nelikymppisenä, niin perääntyisin. Jos muutkaan eivät ole häntä huolineet siihen mennessä, niin se kertoo jo aika paljon.

Mielestäni on jännä, että monille tuntuu olevan oletusarvo se, että kaikilla miehillä on pakonomainen tarve päästä parittelemaan mahdollisimman aikaisin. Tavallaan pidetään jonain menestyksen mittarina sitä, että ollaan "päästy eroon" poikuudesta mahdollisimman nuorena. Harvalle tulee mieleen, että mies voi olla äärimmäisen komea, omata rautaisen itsetunnon, ja ennen kaikkea kovan luokan standardit, jolloin mikä tahansa tusinatussu ei kelpaa. Tämäkö on sitten huono asia? Riippunee katsantokannasta.

Olisi käsittämätön onnenpotku löytää mies, jota seksi ei olisi kiinnostanut pätkän vertaa. Uskomattomalla tuurilla ei ehkä kiinnostaisi vieläkään! Mielelläni ottaisin komean, älykkään ja mukavan miehen, joka ei tahtoisi minusta seksiorjaa vaan sielunkumppanin. Mutta täysin mahdotonta uskoa, että noilla ominaisuuksilla varustettu mies ei olisi joskus edes uteliaisuudesta ottanut seksitarjousta vastaan edes haparoivassa nuoruudessaan.

Kylläpä vaikutat yksinkertaiselta. Ei tuossa sanottu ettei seksi kiinnostaisi pätkän vertaa. Vaikutat vain harvinaisen kapea-alaiselta ajattelusi suhteen.

Eli tilanne on se, että mies on kaikki nämä vuodet halunnut seksiä, muttei ole sitä yrityksistä huolimatta saanut? Kuulostaapa etuoikeutetulta päästä tällaisen miehen kumppaniksi.

Mitä siitä tulisi? Jos mies on harjoittanut seksiä vain oikealla ja vasemmalla kädellä, niin mitä hän tajuaa naisista? Jos hän ei ole päässyt edes naisten läheisyyteen, niin hänellä ei ole kyllä mitään ymmärrystä kuin ehkä aikuisviihteen kautta katsotuista asioista. En huolisi ikinä, eikä ole tarvekaan.

Tämä on yleinen harhaluulo. Aloin 25-vuotiaana seurustelemaan saman ikäisen miehen kanssa jolla oli poikuus tallella. Hänellä oli myös monia juttuja mielessä joita oli aina halunnut testata, ja hän oli teoriassa hyvin perehtynyt mm naisen nautintoon.

Alussa haparointia esiintyi ehkä ekalla ja tokalla kerralla, mutta olisikohan ollut neljäs kerta kun sain orgasmin ensimmäistä kertaa elämässäni toisen kanssa. Minulla oli kuitenkin takana pitkä orgasmiton avoliitto ja toinen lyhyempi orgasmiton suhde, joten olin jo luovuttanut ajatuksen tasollakaan että olisi koskaan mahdollista.

Seksielämämme on aina ollut loistavaa ja mieheni on mitä huomioivin ja taitavin kumppani myös sängyssä.

Tätä olet jankuttanut palstalla usein ja hyvä kun sinulla kävi tuuri, mutta enpä usko, että asiaa voi yleistää. Sitä paitsi tässä puhuttiin yli nelikymppisestä kokemattomasta miehestä, ei jostakin parikymppisestä klopista. Siinä on vinha ero onko äijä elämäänsä pettynyt, vihamielinen ja ihmisiä karsastava 43 vuotias vai suurinpiirtein armeijaikäinen innokas nuorimies.

En itseasiassa ole aiemmin täällä tällaisiin keskusteluihin edes osallistunut, mutta en varmasti ole ainoa jolla on vastaavantyyppisiä kokemuksia. Ja minä kommentoin vain siihen että kokemattoman "opettamisessa" olisi jotenkin kauhea vaiva. Riippuu varmasti enemmän ihmisen luonteesta kuin kokemattomuudesta tai iästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksa avata linkkiä, mutta jos olisin nelikymppisenä tavannut ikäiseni miehen ja olisi selvinnyt, että hän on neitsyt, niin olisihan meidän maailmamme olleet aivan liian kaukana toisistaan. Itse olin 43-vuotiaana täysi-ikäisen lapsen äiti, eronnut ja lisäksi oli kokemusta parista muusta pitkästä parisuhteesta + seksisuhteista.

Tuo on enemmän omaa ennakkoluuloisuuttasi. Maailmasi voi olla ihan erilainen myös sellaisen kanssa jolla on myös omia lapsia ja suhteita takana, tai suhteita muttei lapsia, tai seksikokemuksia muttei pitkiä suhteita tms. Ei se neitsyys ole se ratkaisevin asia ihmisen elämässä. Seksuaalinen kokemattomuus kuitenkin korjaantuu aika helposti, seksiä harrastamalla.

Enpä usko, että se korjaantuu ihan niin helposti. Ensinnäkin siihen on syynsä, miksi sitä vuorovaikutusta vastakkaisen sukupuolen kanssa ei ole ollut. Se syy ei häviä seksiä harrastamalla. Sellainen ihminen ei liioin vielä nelikymppisenäkään tunne itseään, tiedä millainen hän on parisuhteessa. Häneltä puuttuu kaikki se kokemus, mitä useimmat muut hankkivat jo teini-iästä alkaen.

Tuosta vuorovaikutuksesta. Ottamatta sen kummemmin kantaa mihinkään muuhun, mutta voisiko mielestäsi vuorovaikutuksen puute tässä tapauksessa johtua siitä, että naiset eivät ole olleet vuorovaikutukseen halukkaita tuon miehen kanssa? Koska oman käsitykseni mukaan vuorovaikutus vaatii kaksi osapuolta, mutta toisaalta tässä tuntuu kuin kaikki vetovastuu olisi sälytetty sen 43-vuotiaan miehen harteille. Eli kysyisin, että voiko se olla mahdollista, että naiset eivät vain ole katsoneet miestä vuorovaikutuksen arvoiseksi, jättäneet miehen paitsioon, ja homma onkin sitä myöten ollut selvä? Havaintojeni mukaan naiset ovat erityisen passiivisia mitä tulee vuorovaikutukseen miesten suhteen.