Lue keskustelun säännöt.
Miten reagoisit mieheen, joka on 43-vuotias ja neitsyt? Naiset vastaavat
01.12.2018 |
Kommentit (282)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa avata linkkiä, mutta jos olisin nelikymppisenä tavannut ikäiseni miehen ja olisi selvinnyt, että hän on neitsyt, niin olisihan meidän maailmamme olleet aivan liian kaukana toisistaan. Itse olin 43-vuotiaana täysi-ikäisen lapsen äiti, eronnut ja lisäksi oli kokemusta parista muusta pitkästä parisuhteesta + seksisuhteista.
Tuo on enemmän omaa ennakkoluuloisuuttasi. Maailmasi voi olla ihan erilainen myös sellaisen kanssa jolla on myös omia lapsia ja suhteita takana, tai suhteita muttei lapsia, tai seksikokemuksia muttei pitkiä suhteita tms. Ei se neitsyys ole se ratkaisevin asia ihmisen elämässä. Seksuaalinen kokemattomuus kuitenkin korjaantuu aika helposti, seksiä harrastamalla.
Enpä usko, että se korjaantuu ihan niin helposti. Ensinnäkin siihen on syynsä, miksi sitä vuorovaikutusta vastakkaisen sukupuolen kanssa ei ole ollut. Se syy ei häviä seksiä harrastamalla. Sellainen ihminen ei liioin vielä nelikymppisenäkään tunne itseään, tiedä millainen hän on parisuhteessa. Häneltä puuttuu kaikki se kokemus, mitä useimmat muut hankkivat jo teini-iästä alkaen.
Tuosta vuorovaikutuksesta. Ottamatta sen kummemmin kantaa mihinkään muuhun, mutta voisiko mielestäsi vuorovaikutuksen puute tässä tapauksessa johtua siitä, että naiset eivät ole olleet vuorovaikutukseen halukkaita tuon miehen kanssa? Koska oman käsitykseni mukaan vuorovaikutus vaatii kaksi osapuolta, mutta toisaalta tässä tuntuu kuin kaikki vetovastuu olisi sälytetty sen 43-vuotiaan miehen harteille. Eli kysyisin, että voiko se olla mahdollista, että naiset eivät vain ole katsoneet miestä vuorovaikutuksen arvoiseksi, jättäneet miehen paitsioon, ja homma onkin sitä myöten ollut selvä? Havaintojeni mukaan naiset ovat erityisen passiivisia mitä tulee vuorovaikutukseen miesten suhteen.
Mitä väliä sillä on? jostain syystä naiset eivät ole olleet vuorovaikutukseen halukkaita juuri tuon miehen kanssa ja joku syyhän siihen on ollut. Tuskin se syy on yhtäkkiä johonkin hävinnyt,.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luonnonvalinta kyllä korjaa pilalle menneet miehet pois :)
Ymmärsinkö oikein, eli mies on mennyt pilalle jos ei ole dipannut pippeliä pimppiin tiettyyn ikään mennessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa avata linkkiä, mutta jos olisin nelikymppisenä tavannut ikäiseni miehen ja olisi selvinnyt, että hän on neitsyt, niin olisihan meidän maailmamme olleet aivan liian kaukana toisistaan. Itse olin 43-vuotiaana täysi-ikäisen lapsen äiti, eronnut ja lisäksi oli kokemusta parista muusta pitkästä parisuhteesta + seksisuhteista.
Tuo on enemmän omaa ennakkoluuloisuuttasi. Maailmasi voi olla ihan erilainen myös sellaisen kanssa jolla on myös omia lapsia ja suhteita takana, tai suhteita muttei lapsia, tai seksikokemuksia muttei pitkiä suhteita tms. Ei se neitsyys ole se ratkaisevin asia ihmisen elämässä. Seksuaalinen kokemattomuus kuitenkin korjaantuu aika helposti, seksiä harrastamalla.
Enpä usko, että se korjaantuu ihan niin helposti. Ensinnäkin siihen on syynsä, miksi sitä vuorovaikutusta vastakkaisen sukupuolen kanssa ei ole ollut. Se syy ei häviä seksiä harrastamalla. Sellainen ihminen ei liioin vielä nelikymppisenäkään tunne itseään, tiedä millainen hän on parisuhteessa. Häneltä puuttuu kaikki se kokemus, mitä useimmat muut hankkivat jo teini-iästä alkaen.
Tuosta vuorovaikutuksesta. Ottamatta sen kummemmin kantaa mihinkään muuhun, mutta voisiko mielestäsi vuorovaikutuksen puute tässä tapauksessa johtua siitä, että naiset eivät ole olleet vuorovaikutukseen halukkaita tuon miehen kanssa? Koska oman käsitykseni mukaan vuorovaikutus vaatii kaksi osapuolta, mutta toisaalta tässä tuntuu kuin kaikki vetovastuu olisi sälytetty sen 43-vuotiaan miehen harteille. Eli kysyisin, että voiko se olla mahdollista, että naiset eivät vain ole katsoneet miestä vuorovaikutuksen arvoiseksi, jättäneet miehen paitsioon, ja homma onkin sitä myöten ollut selvä? Havaintojeni mukaan naiset ovat erityisen passiivisia mitä tulee vuorovaikutukseen miesten suhteen.
Mitä väliä sillä on? jostain syystä naiset eivät ole olleet vuorovaikutukseen halukkaita juuri tuon miehen kanssa ja joku syyhän siihen on ollut. Tuskin se syy on yhtäkkiä johonkin hävinnyt,.
On sillä jotain väliä, koska sitäkin on nähty että mies voi olla "liian hyvä", ja turha tähän on tulla nauramaan. Kovasti vain halutaan demonisoida aikuinen neitsytmies joksikin jämäkappaleeksi. Tuo on minusta hieman väärä lähestyminen asiaan. Miksi sen pitäisi olla normi, että kaikkihan nyt tiettyyn ikään mennessä harrastavat sitä ja tätä? Eikö ihmiset enää tiedä periaatteista sun muista? Itselleni ei koskaan ole se määrä merkannut positiivisessa mielessä mitään, vain laatu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa avata linkkiä, mutta jos olisin nelikymppisenä tavannut ikäiseni miehen ja olisi selvinnyt, että hän on neitsyt, niin olisihan meidän maailmamme olleet aivan liian kaukana toisistaan. Itse olin 43-vuotiaana täysi-ikäisen lapsen äiti, eronnut ja lisäksi oli kokemusta parista muusta pitkästä parisuhteesta + seksisuhteista.
Tuo on enemmän omaa ennakkoluuloisuuttasi. Maailmasi voi olla ihan erilainen myös sellaisen kanssa jolla on myös omia lapsia ja suhteita takana, tai suhteita muttei lapsia, tai seksikokemuksia muttei pitkiä suhteita tms. Ei se neitsyys ole se ratkaisevin asia ihmisen elämässä. Seksuaalinen kokemattomuus kuitenkin korjaantuu aika helposti, seksiä harrastamalla.
Enpä usko, että se korjaantuu ihan niin helposti. Ensinnäkin siihen on syynsä, miksi sitä vuorovaikutusta vastakkaisen sukupuolen kanssa ei ole ollut. Se syy ei häviä seksiä harrastamalla. Sellainen ihminen ei liioin vielä nelikymppisenäkään tunne itseään, tiedä millainen hän on parisuhteessa. Häneltä puuttuu kaikki se kokemus, mitä useimmat muut hankkivat jo teini-iästä alkaen.
Tuosta vuorovaikutuksesta. Ottamatta sen kummemmin kantaa mihinkään muuhun, mutta voisiko mielestäsi vuorovaikutuksen puute tässä tapauksessa johtua siitä, että naiset eivät ole olleet vuorovaikutukseen halukkaita tuon miehen kanssa? Koska oman käsitykseni mukaan vuorovaikutus vaatii kaksi osapuolta, mutta toisaalta tässä tuntuu kuin kaikki vetovastuu olisi sälytetty sen 43-vuotiaan miehen harteille. Eli kysyisin, että voiko se olla mahdollista, että naiset eivät vain ole katsoneet miestä vuorovaikutuksen arvoiseksi, jättäneet miehen paitsioon, ja homma onkin sitä myöten ollut selvä? Havaintojeni mukaan naiset ovat erityisen passiivisia mitä tulee vuorovaikutukseen miesten suhteen.
Mitä väliä sillä on? jostain syystä naiset eivät ole olleet vuorovaikutukseen halukkaita juuri tuon miehen kanssa ja joku syyhän siihen on ollut. Tuskin se syy on yhtäkkiä johonkin hävinnyt,.
On sillä jotain väliä, koska sitäkin on nähty että mies voi olla "liian hyvä", ja turha tähän on tulla nauramaan. Kovasti vain halutaan demonisoida aikuinen neitsytmies joksikin jämäkappaleeksi. Tuo on minusta hieman väärä lähestyminen asiaan. Miksi sen pitäisi olla normi, että kaikkihan nyt tiettyyn ikään mennessä harrastavat sitä ja tätä? Eikö ihmiset enää tiedä periaatteista sun muista? Itselleni ei koskaan ole se määrä merkannut positiivisessa mielessä mitään, vain laatu.
Liian hyvä, liian huono, naiset eivät ole tulleet jalokiveä kotoa hakemaan - ihan sama. Tuskin olisin tuollaista miestä 40+ vuotiaana missään edes tavannut, vaikea kuvitella että olisin tutustunut häneen kaveriporukkani kautta, lapsen harrastusten kautta, baarissa tai matkoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa avata linkkiä, mutta jos olisin nelikymppisenä tavannut ikäiseni miehen ja olisi selvinnyt, että hän on neitsyt, niin olisihan meidän maailmamme olleet aivan liian kaukana toisistaan. Itse olin 43-vuotiaana täysi-ikäisen lapsen äiti, eronnut ja lisäksi oli kokemusta parista muusta pitkästä parisuhteesta + seksisuhteista.
Onko maailmassasi tärkeintä pelkästään se, että monenko kanssa kumppanisi on ollut sängyssä ennen sinua? Outoa porukkaa palstalla.
Tärkeintä? Ei, maailmassani ei ole tärkeintä monenko kanssa kumppanini on ollut sängyssä ennen minua. En muuten ole ikinä keneltäkään edes kysynyt. Ei aavistustakaan, monenko kanssa nykyinen puolisoni on ollut ennen minua. Mutta mietipä toisinpäin: Olisinko minä ollut sopiva elämänkumppani kokemattomalle 43-vuotiaalle silloin, kun itse olin tuon ikäinen? Minulla oli aikuinen lapsi, jolla oli jo seurustelukokemuksia! Jopa hän oli kokeneempi kuin tuo 43-vuotias mies. Itse olin kokenut jo moneen kertaan kaiken ensisuudelmista kokeilevaan (BDSM-tyyppiseen) seksiin. Seksi oli minulle hauska, luonteva osa parisuhdetta, ei jotain myyttistä ja jännittävää.
Kyllä 43-vuotias neitsyt on harvinaisuus, sen kertovat tilastotkin. Joko libido on tosi alhainen tai sitten vuorovaikutustaidoissa on jotain pahasti pielessä. Joka tapauksessa, jos toisella on 28 vuoden seksikokemus ja toisella ei lainkaan, niin ei siitä mitään tulisi,
Ei tietenkään tulekaan, jos sinä niin ennalta päätät. Siitähän se lopulta vain riippuu. Jos sinä laitat teidän erilaiset taustanne syrjään ja kohtaat toisen ennakkoluulottomasti ja arvostaen, niin kaikki on mahdollista. Jos et halua tai kykene niin tekemään, niin on totta että ei siitä mitään tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa avata linkkiä, mutta jos olisin nelikymppisenä tavannut ikäiseni miehen ja olisi selvinnyt, että hän on neitsyt, niin olisihan meidän maailmamme olleet aivan liian kaukana toisistaan. Itse olin 43-vuotiaana täysi-ikäisen lapsen äiti, eronnut ja lisäksi oli kokemusta parista muusta pitkästä parisuhteesta + seksisuhteista.
Onko maailmassasi tärkeintä pelkästään se, että monenko kanssa kumppanisi on ollut sängyssä ennen sinua? Outoa porukkaa palstalla.
Tärkeintä? Ei, maailmassani ei ole tärkeintä monenko kanssa kumppanini on ollut sängyssä ennen minua. En muuten ole ikinä keneltäkään edes kysynyt. Ei aavistustakaan, monenko kanssa nykyinen puolisoni on ollut ennen minua. Mutta mietipä toisinpäin: Olisinko minä ollut sopiva elämänkumppani kokemattomalle 43-vuotiaalle silloin, kun itse olin tuon ikäinen? Minulla oli aikuinen lapsi, jolla oli jo seurustelukokemuksia! Jopa hän oli kokeneempi kuin tuo 43-vuotias mies. Itse olin kokenut jo moneen kertaan kaiken ensisuudelmista kokeilevaan (BDSM-tyyppiseen) seksiin. Seksi oli minulle hauska, luonteva osa parisuhdetta, ei jotain myyttistä ja jännittävää.
Kyllä 43-vuotias neitsyt on harvinaisuus, sen kertovat tilastotkin. Joko libido on tosi alhainen tai sitten vuorovaikutustaidoissa on jotain pahasti pielessä. Joka tapauksessa, jos toisella on 28 vuoden seksikokemus ja toisella ei lainkaan, niin ei siitä mitään tulisi,
Ei tietenkään tulekaan, jos sinä niin ennalta päätät. Siitähän se lopulta vain riippuu. Jos sinä laitat teidän erilaiset taustanne syrjään ja kohtaat toisen ennakkoluulottomasti ja arvostaen, niin kaikki on mahdollista. Jos et halua tai kykene niin tekemään, niin on totta että ei siitä mitään tule.
No, minä en 40+ vuotiaana kohdannut saman ikäisiä kokemattomia miehiä (olin kyllä muutenkin parisuhteessa noihin aikoihin) tai jos heitä jossain kohtasin, niin eipä tullut kokemattomuus ilmi.
Vierailija kirjoitti:
Shokki, epäusko, nauru, uudelleen epäusko. Siinä kai ne ensireaktiot. En tosin usko, että tuollainen voisi tulla yllätyksenä, sillä kyllä sen jo tuon ikäisestä näkee, jos on noin pahasti poikkeava. Viimeistään jutuista on helppo päätellä.
Eli et ole koskaan tavannut yli 35-vuotiasta neitsyttä, siten että tietäisit hänen taustastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kotona asui ja asuu naapuritalossa mies joka eli reilu nelikymppiseksi äitinsä kanssa kahden. Sitten äiti kuoli ja mies jäi yksin. Eleli sitten yksikseen, kunnes eräänä päivänä naapuruston yllätykseksi nähtiin nainen jota hän yritti salailla! Naisen ikää en tiedä, mutta ei aivan nuori kuitenkaan. Lastenhoitaja Helsingistä kuului olevan, kun viimein kihlaus tuli julki ja pian avioliitto.
He saivat vielä tytönkin joka jäi ainoaksi! Naapurin juorusi että adoptoitu, mutta tämä vaimo sanoi uteliaille että ihan omaa tekoa on.
Me kotona asuessamme juoksimme välillä tämän miehen äidin asioilla. Hyvin vanhanaikainen ihminen. Kertoi, että oli menettänyt vanhimmat lapsensa jo nuorella iällä, tästä yhdestä tuli hänen silmäteränsä ja tarkan valvonnan alla kasvanut. Mies oli jotenkin äitinsä tossun alla, ja vasta kun tämä kuoli uskalsi alkaa elää. Työssäkäyvä ja sosiaalisesti täysin normaali mies. Vain se, että äidillä oli rautainen ote poikaansa ja poika totteli. Nyt se heidän tytär on jo iso ja pääsi keväällä ylioppilaaksi. Opiskelee nyt artesaaniksi. Ei hmisessä tarvitse olla mitään vikaa tai olla kenellekään kelpaamaton! Elämänkohtaloita on niin miljoonia erilaisia. Ketään ei voi suoralta kädeltä tuomita ja luokitella miksikään.
Itselläni on ollut täysin kokematon mies, jonka kanssa olimme yhdessä yli vuoden. Hänen kokemattomuutensa ei ollut este. Ujous karisi kyllä!
Kyllä käväisisi mielessä, että miksi. Mutta ei vaikuttaisi mitenkään siihen että haluanko olla miehen kanssa. :)
Lähinnä pistäisi mietityttämään että onko kyseinen mies kärsinyt vaikka pitkästä masennuksesta, tai onko lapsuus ollut huono ja aiheuttanut huonon itsetunnon ja saanut pelkäämään lähestyä muita ihmisiä. Joillakin ihmisillä nämä kun aiheuttaa seksittömän kauden, mutta voi olla että hän vaan ei ole löytänyt ketään kenen kanssa haluaisi olla.
Nämä kommentit "jos kukaan muu ei ole huolinut---" on kyllä lapsellisia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa avata linkkiä, mutta jos olisin nelikymppisenä tavannut ikäiseni miehen ja olisi selvinnyt, että hän on neitsyt, niin olisihan meidän maailmamme olleet aivan liian kaukana toisistaan. Itse olin 43-vuotiaana täysi-ikäisen lapsen äiti, eronnut ja lisäksi oli kokemusta parista muusta pitkästä parisuhteesta + seksisuhteista.
Onko maailmassasi tärkeintä pelkästään se, että monenko kanssa kumppanisi on ollut sängyssä ennen sinua? Outoa porukkaa palstalla.
Tärkeintä? Ei, maailmassani ei ole tärkeintä monenko kanssa kumppanini on ollut sängyssä ennen minua. En muuten ole ikinä keneltäkään edes kysynyt. Ei aavistustakaan, monenko kanssa nykyinen puolisoni on ollut ennen minua. Mutta mietipä toisinpäin: Olisinko minä ollut sopiva elämänkumppani kokemattomalle 43-vuotiaalle silloin, kun itse olin tuon ikäinen? Minulla oli aikuinen lapsi, jolla oli jo seurustelukokemuksia! Jopa hän oli kokeneempi kuin tuo 43-vuotias mies. Itse olin kokenut jo moneen kertaan kaiken ensisuudelmista kokeilevaan (BDSM-tyyppiseen) seksiin. Seksi oli minulle hauska, luonteva osa parisuhdetta, ei jotain myyttistä ja jännittävää.
Kyllä 43-vuotias neitsyt on harvinaisuus, sen kertovat tilastotkin. Joko libido on tosi alhainen tai sitten vuorovaikutustaidoissa on jotain pahasti pielessä. Joka tapauksessa, jos toisella on 28 vuoden seksikokemus ja toisella ei lainkaan, niin ei siitä mitään tulisi,
Näin ohiksena ja miehenä pakko sanoa, että parasta seksiä sain tapailusuhteessa melkein kokemattomalta naiselta. Mukaan kuitenkin mahtuu niitä, joilla seksielämää yli 10v
Vierailija kirjoitti:
Ikisinkku 80 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikisinkku 80 kirjoitti:
En jaksaisi opettaa enää
Tuo on niin kulunut sanonta ja kertoo tietynlaisesta itsensä korottamisesta.
Minkä verran opetusta luulet sen vaativan? Joku kokeneempikin tyyppi voi vaatia sinulta opetusta, jos olette tottuneet erilaiseen seksiin. Kokemattomalla ei ainakaan ole mitään pinttyneitä tapoja, että näin olen aina tehnyt, on se muillekin kelvannut.
Ei ole sinulta pois. Helvetin huono tuuri miesten kanssa ollutkin. Valitettavasti moni ollut suuri pettymys. Toisen kanssa pitää aina puhua mistä toinen pitää ja mistä ei,osa loukkaantuu vaikka ystävällisesti neuvoiskin kehuen.
Ai pitää puhua? Suurin osa naisista valittaa huonosta seksistä omille tyttökavereille eikä kyseiselle miehelle,näinkö se "kokenut" mies tulee taitavaksi?
Oma on häpeensä jos seksistä ei voi suhteessa puhua toiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pidä olla niin rajoittunut ajattelussaan. Käänteisesti: tapailin taannoin miestä, jolla oli takana pitkä avioliitto ja aivan erinomaisesti seksitaidot kaikien puolin, mutta tunnetaidot ja asioiden selvittämisen kyky oikeasti aivan pikkulapsen tasolla. Kuvaannollisesti laittoi pään hiekkaan tai pakeni "kaappiin" pienenkin vaikeuden kohdalla. Tiedä sitten miten tuo avioliittonsa (tai muut ihmissuhteensa, aikuisia lapsiakin kun oli) oli toiminut, tuskin kovin hyvin, mutta hämmästyttävää kyllä osa ihmisistä ei opi asioita kokemuksenkaan kautta. Samalla tavalla olen aivan varma, että on pitkän seksielämän omaavia ihmisiä, jotka eivät sillä saralla ole kovin kummoisia. Ja vastaaavasti niitä, jotka oppivat hyvin nopeasti saatuaan mahdollisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnonvalinta kyllä korjaa pilalle menneet miehet pois :)
Ymmärsinkö oikein, eli mies on mennyt pilalle jos ei ole dipannut pippeliä pimppiin tiettyyn ikään mennessä?
Tyhmä kysymys. Miehet ovat kuin eläimiä jotka panevat kaikkia naisia jos heillä olisi vain tilaisuus. Naisten tehtävä on vastata tähän valitsemalla paritteluun hyvät geenit.
Eli tietysti miehessä täytyy olla jotain pilalla. Huono kasvatus, isättömyys, pieni muna, epäsosiaalisuus - aika harvaa näistä pystyy korjaamaan. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä käväisisi mielessä, että miksi. Mutta ei vaikuttaisi mitenkään siihen että haluanko olla miehen kanssa. :)
Lähinnä pistäisi mietityttämään että onko kyseinen mies kärsinyt vaikka pitkästä masennuksesta, tai onko lapsuus ollut huono ja aiheuttanut huonon itsetunnon ja saanut pelkäämään lähestyä muita ihmisiä. Joillakin ihmisillä nämä kun aiheuttaa seksittömän kauden, mutta voi olla että hän vaan ei ole löytänyt ketään kenen kanssa haluaisi olla.
Nämä kommentit "jos kukaan muu ei ole huolinut---" on kyllä lapsellisia...
Kaikenlaisia miehiä jotkut sitten huolivatkin...
Ihan vapaasti tietenkin jokainen elämäänsä elää, mutta luulen, että minun, nelikymppisen perheellisen naisen ja saman ikäisen perheettömän jöröjukan aikuiselämät ovat niin kaukana toisistaan, että homma kaatuisi omaan mahdottomuuteensa jo heti alkumetreillä.
Jos eteen tulisi tilanne, että olisin treffeillä ikäiseni miehen kanssa, joka ilmoittaisi olevansa täysin kokematon, niin... No tähän tämä jo kaatuisi, sillä en pysty kuvittelemaan tilannetta miten tämä kokematon mies olisi minun kanssa treffeille lähtenyt!
Jos hän minun kanssa treffeille lähtisi, niin kyllähän hän olisi varmasti päässyt muidenkin naisten kanssa treffeille ja kokemattomuutta ei olisi. Jos hän olisi niin itsevarma, ihana ja mukava, niin ei hän vapailla markkinoilla olisi. Se on totuus taas, että silloin ihmisessä on jotain pahasti pielessä, jos nelikymppisenä ei mitään ole naisrintamalla tapahtunut. En lähtisi asiaa selvittelemään enkä miestä pelastamaan, sillä minulla on jo teini-ikäiset lapset ja oma elämä, johon en mitään epämääräistä opetettavaa halua. Sama kuin ottaisi jonkun sisälle kuseskelevan ihmispelkoisen aikuisen pittbullin hoidettavakseen, yhtä arvaamatonta elämä sen kanssa olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa avata linkkiä, mutta jos olisin nelikymppisenä tavannut ikäiseni miehen ja olisi selvinnyt, että hän on neitsyt, niin olisihan meidän maailmamme olleet aivan liian kaukana toisistaan. Itse olin 43-vuotiaana täysi-ikäisen lapsen äiti, eronnut ja lisäksi oli kokemusta parista muusta pitkästä parisuhteesta + seksisuhteista.
Onko maailmassasi tärkeintä pelkästään se, että monenko kanssa kumppanisi on ollut sängyssä ennen sinua? Outoa porukkaa palstalla.
Tärkeintä? Ei, maailmassani ei ole tärkeintä monenko kanssa kumppanini on ollut sängyssä ennen minua. En muuten ole ikinä keneltäkään edes kysynyt. Ei aavistustakaan, monenko kanssa nykyinen puolisoni on ollut ennen minua. Mutta mietipä toisinpäin: Olisinko minä ollut sopiva elämänkumppani kokemattomalle 43-vuotiaalle silloin, kun itse olin tuon ikäinen? Minulla oli aikuinen lapsi, jolla oli jo seurustelukokemuksia! Jopa hän oli kokeneempi kuin tuo 43-vuotias mies. Itse olin kokenut jo moneen kertaan kaiken ensisuudelmista kokeilevaan (BDSM-tyyppiseen) seksiin. Seksi oli minulle hauska, luonteva osa parisuhdetta, ei jotain myyttistä ja jännittävää.
Kyllä 43-vuotias neitsyt on harvinaisuus, sen kertovat tilastotkin. Joko libido on tosi alhainen tai sitten vuorovaikutustaidoissa on jotain pahasti pielessä. Joka tapauksessa, jos toisella on 28 vuoden seksikokemus ja toisella ei lainkaan, niin ei siitä mitään tulisi,
Ei tietenkään tulekaan, jos sinä niin ennalta päätät. Siitähän se lopulta vain riippuu. Jos sinä laitat teidän erilaiset taustanne syrjään ja kohtaat toisen ennakkoluulottomasti ja arvostaen, niin kaikki on mahdollista. Jos et halua tai kykene niin tekemään, niin on totta että ei siitä mitään tule.
Miksi naisen pitäisi lyödä päättää seinään? Ihan huvin vuoksiko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehelle riittää että ei tee aloitteita.Luuleeko naiset että se mies haetaan kotoa?
"Kyllä minä ainakin hain mieheni kotoaan."
Tuon sorttistakin väittämää on palstalla toisinaan esiintynyt... :O
Kyllähän tällä palstalla väitetään vaikka mitä, mutta kannattaa aina muistaa, että jokaisen tekstin takana on yksittäinen ihminen, ei suuri joukko naisia.
Täällä on naisia, jotka kirjoittavat kuinka 43v kokematon on ihan ” ei missään tapauksessa”, mutta itselleni se taas ei ole ollenkaan sitä. Voisin ihan hyvin ottaa täysin kokemattoman tai oikeastaan ihan mielelläni ottaisin. Luulen, että hän osaisi arvostaa minua ja tätä asiaa.
Paljon on myös näitä, joille pituus tuntuu olevan suurikin kynnys kysymys. Itselleni sekään ei olisi ongelma. Minulle kelpaa ihan hyvin vaikka 160cm pitkä mies. Mutta sitten on sellaisia asioita, joita en vaan hyväksy. Ryyppäminen, huumeet, tupakanpoltto, ulosottovelat, saamattomuus ja ennenkaikkea huonot käytöstavat. Koska haluan olla onnellinen liitossa. Kokemattomasta saa kyllä parissa kuukaudessa erittäinkin kokeneen, mutta huonoa miestä, joka tekee sinut onnettomaksi, niin sellaista ei ajalla paranneta.Ymmärrät varmaan kuitenkin, että olet preferensseinesi poikkeus etkä normi?
Minä esim. yli-ikäisenä kokemattomana miehenä olen saanut niin usein näpeilleni ja kuullut niin useita keskusteluja, että olen päätynyt itselleni ja mielenterveydelleni parempaan vaihtoehtoon eli kumppanin etsimisen lopettamiseen. En ole kohdannut yhtään naista, joka olisi pidempää katsellut, kun yritän olla normaali tai ollut ymmärtäväinen, kun en osaakaan toimia niin kuin suurin osa miehistä tässä iässä osaa. Ei se tarkoita etteikö sellaisia naisia olisi, mutta huonot kokemukset ovat varmasti iso syy miksi monet aikuiset kokemattomat miehet tyytyvät kohtaloonsa vaikka sielussa polttaisi piinaava halu toisen ihmisen lähelle.
Minkä tyyppisestä toiminnasta puhut, kun puhut ettet osaa toimia kuin suurin osa miehistä? Entä kuinka montaa kertaa tämä”usein näpeille” oikein on?
Tuntuu niin hassulta, kun miehet väittävät kuinka naiset juoksevat seksin perässä ja seuraavassa ketjussa naiset kirjoittavat, kuinka oikein hakevat niitä ”ei seksin vonkaajia”.
Ei kai tuollainen pikaseksiseuran hakija tietenkään kokematonta ujoa miestä hae, mutta moni tavisnainen hakee miestä seksuaalitavoiltaan kyllä jopa ihan aseksuaaleista lähtien.
Monen kokemattoman miehen ongelma on se, että haetaan sitä nättiä, kivakroppaista, urheilullista ja iloista naista. Niitä herttaisia nuoria neitoja, jotka hymyilevät niin nätisti vaikka kaupan kassalla. Tosiasiassa se oikea nainen näille miehille löytyy pikemmin siitä kassan jonosta. Mutta ei miehet niille naisille hymyile, vaan he katselevat sitä nuorta kassaa ja haaveilevat kaikki hänestä.Semmoisesta toiminnasta jota pidetään aikuisilla ja kokeneilla ihmisillä itsestäänselvyytenä. Eleitä, juttuja, kosketuksia, itsevarmuutta, johdattelua, flirttailua. Kaikkea.
Montako kertaa? Liian monta.
Kiva kuitenkin, kun teit oletuksen siitä mitä mä haen ja mistä kokemattomuuteni johtuu. Mä olen aina pitänyt "hakiessani" periaatteena, että kemia ja molemminpuolinen viehätys ovat kaiken a ja o. Fyysiset jutut ja stereotypinen kauneuskäsitys ovat täysin toissijaisia. Ne naiset joihin olen elämäni aikana ihastunut ovat olleet ulkonäöltään normaalijakauman molemmista päistä ja keskikohdalta.
Sopiiko näin kysyä, että oletko sattumalta yksinhuoltajaäidin kasvattama?
Vierailija kirjoitti:
....clip ... Se on totuus taas, että silloin ihmisessä on jotain pahasti pielessä, jos nelikymppisenä ei mitään ole naisrintamalla tapahtunut. En lähtisi asiaa selvittelemään enkä miestä pelastamaan, sillä minulla on jo teini-ikäiset lapset ja oma elämä, johon en mitään epämääräistä opetettavaa halua. Sama kuin ottaisi jonkun sisälle kuseskelevan ihmispelkoisen aikuisen pittbullin hoidettavakseen, yhtä arvaamatonta elämä sen kanssa olisi.
Toisaalta on hyvä, että naiset sanovat ääneen tällaista. Näistä näkee hyvin miten naiset todellisuudessa suhtautuvat miehiin ja mikä heidän todellinen asenteensa on. Tällä kertaa miestä verrattiin "sisälle kuseskelevaan ihmispelkoiseen pittbulliin".
Kun tulee noin vastenmielisiä vertauksia naisilta, niin onko mikään ihme että naisviha eli misogyniä vain leviää? Viha ei synny tyhjiössä. Siihen on aina joku syy.
Internet paljastaa asioita, jotka muuten jäisivät ihmisiltä piiloon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehelle riittää että ei tee aloitteita.Luuleeko naiset että se mies haetaan kotoa?
"Kyllä minä ainakin hain mieheni kotoaan."
Tuon sorttistakin väittämää on palstalla toisinaan esiintynyt... :O
Kyllähän tällä palstalla väitetään vaikka mitä, mutta kannattaa aina muistaa, että jokaisen tekstin takana on yksittäinen ihminen, ei suuri joukko naisia.
Täällä on naisia, jotka kirjoittavat kuinka 43v kokematon on ihan ” ei missään tapauksessa”, mutta itselleni se taas ei ole ollenkaan sitä. Voisin ihan hyvin ottaa täysin kokemattoman tai oikeastaan ihan mielelläni ottaisin. Luulen, että hän osaisi arvostaa minua ja tätä asiaa.
Paljon on myös näitä, joille pituus tuntuu olevan suurikin kynnys kysymys. Itselleni sekään ei olisi ongelma. Minulle kelpaa ihan hyvin vaikka 160cm pitkä mies. Mutta sitten on sellaisia asioita, joita en vaan hyväksy. Ryyppäminen, huumeet, tupakanpoltto, ulosottovelat, saamattomuus ja ennenkaikkea huonot käytöstavat. Koska haluan olla onnellinen liitossa. Kokemattomasta saa kyllä parissa kuukaudessa erittäinkin kokeneen, mutta huonoa miestä, joka tekee sinut onnettomaksi, niin sellaista ei ajalla paranneta.Ymmärrät varmaan kuitenkin, että olet preferensseinesi poikkeus etkä normi?
Minä esim. yli-ikäisenä kokemattomana miehenä olen saanut niin usein näpeilleni ja kuullut niin useita keskusteluja, että olen päätynyt itselleni ja mielenterveydelleni parempaan vaihtoehtoon eli kumppanin etsimisen lopettamiseen. En ole kohdannut yhtään naista, joka olisi pidempää katsellut, kun yritän olla normaali tai ollut ymmärtäväinen, kun en osaakaan toimia niin kuin suurin osa miehistä tässä iässä osaa. Ei se tarkoita etteikö sellaisia naisia olisi, mutta huonot kokemukset ovat varmasti iso syy miksi monet aikuiset kokemattomat miehet tyytyvät kohtaloonsa vaikka sielussa polttaisi piinaava halu toisen ihmisen lähelle.
Minkä tyyppisestä toiminnasta puhut, kun puhut ettet osaa toimia kuin suurin osa miehistä? Entä kuinka montaa kertaa tämä”usein näpeille” oikein on?
Tuntuu niin hassulta, kun miehet väittävät kuinka naiset juoksevat seksin perässä ja seuraavassa ketjussa naiset kirjoittavat, kuinka oikein hakevat niitä ”ei seksin vonkaajia”.
Ei kai tuollainen pikaseksiseuran hakija tietenkään kokematonta ujoa miestä hae, mutta moni tavisnainen hakee miestä seksuaalitavoiltaan kyllä jopa ihan aseksuaaleista lähtien.
Monen kokemattoman miehen ongelma on se, että haetaan sitä nättiä, kivakroppaista, urheilullista ja iloista naista. Niitä herttaisia nuoria neitoja, jotka hymyilevät niin nätisti vaikka kaupan kassalla. Tosiasiassa se oikea nainen näille miehille löytyy pikemmin siitä kassan jonosta. Mutta ei miehet niille naisille hymyile, vaan he katselevat sitä nuorta kassaa ja haaveilevat kaikki hänestä.Semmoisesta toiminnasta jota pidetään aikuisilla ja kokeneilla ihmisillä itsestäänselvyytenä. Eleitä, juttuja, kosketuksia, itsevarmuutta, johdattelua, flirttailua. Kaikkea.
Montako kertaa? Liian monta.
Kiva kuitenkin, kun teit oletuksen siitä mitä mä haen ja mistä kokemattomuuteni johtuu. Mä olen aina pitänyt "hakiessani" periaatteena, että kemia ja molemminpuolinen viehätys ovat kaiken a ja o. Fyysiset jutut ja stereotypinen kauneuskäsitys ovat täysin toissijaisia. Ne naiset joihin olen elämäni aikana ihastunut ovat olleet ulkonäöltään normaalijakauman molemmista päistä ja keskikohdalta.
Sopiiko näin kysyä, että oletko sattumalta yksinhuoltajaäidin kasvattama?
Toki sopii. Vastauksena, en ole.
Tämä taitaa olla miehen kirjoittama?