Miten reagoisit mieheen, joka on 43-vuotias ja neitsyt? Naiset vastaavat
Kommentit (282)
Mun mielestä noita kehitysvammaisia mukamas kansallimielisiä ei pitäisi kiusata.
Tunnen kaksi yli nelikymppistä neitsytmiestä, molemmat erittäin älykkäitä ja mukavia ihmisiä, mutta naisten kanssa ujoja/toivonsa menettäneitä/tilanteeseen sopeutuneita, eli eivät enää ole vuosiin yrittäneet ketään lähestyä. Ei siihen muuta tarvita, koska naiset eivät aloitteita tee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidän iloisesta seksistä, siis en jaksaisi opettaa noin vanhaa. Ei meillä olisi mitään yhteistä ikinä !
Ja minä enempi heistä, joilla on vähemmäni ennakkoluuloja.... Myönnän siis, että olen sen verran taitamaton ja osaamaton, että en kykene tai pysty näkemään kenenkään pään sisälle tai muuten varmuudella aistimaan, millaisesta seksistä joku toinen saattaisi pitää tai olla pitämättä. - En vaikka olisin ihmisen tuntenut useamman vuoden tai jopa useita vuosikymmeniä. (- En minä kaikkien läheisteni kanssa ole myöskään keskustellut, millaisesta seksistä he mahdollisesti pitävät tai ovat pitämättä)
Olenkin, niin kokematon, että en vielä uskalla, tai pysty sanomaan yhtään sellaista tapaa tai keinoa, jolla taatusti pystyisin tuottamaan tulevalle (,tai tuleville kumppaneilleni) iloa ja tyydytstä seksin aikana. Mutta jos nyt joku tietää ja voisi "opettaa" minua tässä asiassa tai vaikka antaa vinkin, niin kertokoon kiireesti sen tai ne, siten ehkä painosanalla ehkä tulevaisuudessa muistan sen (/ne) ja voisin olla, siten parempi kumppani seksissä, niin kumppanini ei tarvitse sitten "opettaa" minua (/ tai "vihjailla"), ainakaan niin paljoa... - Olkoonkin, että itse pidän oppimisesta. (Itseasiassa uusien asioiden oppiminen ja omaksuminen on omassa työssäni välttämätöntä). Mutta ilmeisesti opettaminen kaltaisellini vähän vanhemmalle olisi, joillekin kauhistus ja minä hänelle varma pettymys.
Se olisi vahinko, jos yhteinen sävel olisi muutoin löytynyt niin pitkälle, että olisimme päätyneet harjoittamaan tai miten tämän sanoisi seksiäkin kokeilemaan. Tiedän kyllä, että on heitä jotka ovat halukkaita ja valmiita seksiin heti ja miltei välittömästi "jo" ensitreffien ohessa, tai viimeistään kolmannella kerralla tavatessa. - Itse olen sen sijaan kokenut ja tuntenut, että minulla on ollut aina niin paljon kaikkea muuta jaettavaa ja annettavaa niille naisille (ja heillä myös minulle), joista olen ollut eniten kiinnostunut, ettei ole ollut mitään tarvetta kiirehtiä päästäkseen harrastamaan seksiä heidän kanssaan. Eikä seksi itseasiassa ole kuin käväissyt mielessä, monen muun jaettavissa olleen ohella.
Joku tietysti voi väittää, että sytyn (seksiin) hitaasti. Varmasti sytynkin hitaammin, jos sillä tarkoitetaan sitä, että en ole ollut valmis "heti" tai mahdollisimman pian ensitreffeistä tai kohtaamisesta. Tai sitten en vain ole kohdannut tai tuntenut, että seksiin saatettaisiin edetä yhdessä luontevasti. Sillä mitä minun haluni yksin edes riittäisi, kun en ketään halua painostaa tai alistaa seksiin kanssani.
Mitä vaihtoehtoja jää, jos tai kun toisesta syntyy (tai on syntynyt) mielikuva, että hän on kyllä kiinnostunut jatkamaan alkanutta "juttua" mutta ei kiirehtimän tai muutoin etenemään vielä seksiin asti. Minä olen tavannut ajatella, että hyvää kannattaa odottaa. Mutta ei jokainen minusta kiinnostavampi nainen ole minulle vain enempi tai vähempi potenttiaalinen seksikumppani.
Minulle (olen eri henkilö kuin se, jolle vastasit) osaamisessa ei ole kyse teknisestä osaamisesta. Jokainen joka tapauksessa haluaa erilaisia asioita ja nauttii erilaisesta kosketuksesta. Itse en esimerkiksi kaipaa yhdyntää ollenkaan. Olennaista on avomielisyys ja rentous. Se, että ei käperry heti kuoreensa, jos neuvon, että haluan kovempaa tai pehmeämpää kosketusta, hieman eri tavalla, hieman eri kohdasta; että uskaltaa sukeltaa estoitta antamaan suuseksiä (vaikka vasta opettelemalla löytääkin juuri oikean tavan tuottaa nautintoa juuri minulle) jne. Naurua, huumoria, rentoutta, estottomuutta, avomielisyyttä, taitoa ottaa vastaan palautetta ilman että kokee sen noloksi tai nöyryyttäväksi.
Ja kun on 43 vuotiaana itselläni oli 28 vuotta aktiivista seksielämää takana, niin kyllä se ero kokemattomaan tai lähes kokemattomaan ikätoveriin olisi ollut aivan liian iso.
Tämä on varmasti ihan totta sillä ensimmäisellä tai ensimmäisillä kerroilla, mutta kuinka kauan luulet että kestää ennenkuin tuo kokematon voi saavuttaa sen rentouden ja leikkisyyden ja estottomuuden ja kokeiluvuuden jota arvostat, 28 vuottako?
Mietit liikaa tuota lukua ja omaa kokemustasi vuosina ja näin nostat itseäsi alitajuisesti korkeammalle tuohon toiseen nähden ja se on se suurin ongelma. Kuten itsekin sanoit, seksissä ei ole kyse niistä teknisistä taidoista, vaan ihan perusasioista ja kahden ihmisen kohtaamisesta. Sinä et ole "taidoiltasi" ketään 28:aa vuotta edellä. Se on hyvin paljon siitä kiinni kuinka sinä tuohon toiseen ihmiseen suhtautuisit, minkälaista seksi teidän välillä tulisi olemaan. Jos sinusta huokuu se että te olette eri tasolla ja tulette aina olemaan, niin tietenkään seksi ei olisi nautinnollista, eikä kokemattomalla olisi mitään mahdollisuuksia olla rentoutunut siinä tilanteessa, mutta se ei olisi hänen vikansa.
Kokemattomalla sitä intoa ja kokeilunhalua on varmasti, hän ei ole ainakaan ehtinyt kyllästymään eikä rutinoitumaan seksiin. On minusta jotenkin paradoksaalista ja surullistakin, että tuosta "valtavasta" kokemuksestasi huolimatta sinä et pysty itse edelleenkään kohtaamaan toista ihmistä ennakkoluulottomasti. Sinulta on jäänyt noina vuosikymmeninä jotain oleellista seksistä ymmärtämättä, jos luulet että tuo sinun 28 vuoden kokemuksesi on se mikä siellä sängyssä eniten merkitsee.
No, siitä huolimatta en huolisi (so. en olisi 40+ vuotiaana huolinut) sänkyyni enkä varsinkaan parisuhteeseen kokematonta 43-vuotiasta.
Eikä tietenkään tarvitsekaan huolia, itse päätät ketä huolit, mutta perustelusi vain tuovat esille oman rajoittuneisuutesi ja ahdasmielisyytesi, jopa halveksunnan, jonka yrität kääntää kokemuseroista johtuvaksi ongelmaksi.
Kysytään näin päin: haluaisiko kokematon 43-vuotias mies elämänkumppanikseen saman ikäisen naisen, jolla on aikuinen lapsi, yksi avioliitto, pari "vakavaa" parisuhdetta ja muutamia kymmeniä seksikumppaneita? Vai tuleeko taas vastaukseksi, että "ei koskisi pitkällä tikullakaan"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidän iloisesta seksistä, siis en jaksaisi opettaa noin vanhaa. Ei meillä olisi mitään yhteistä ikinä !
Ja minä enempi heistä, joilla on vähemmäni ennakkoluuloja.... Myönnän siis, että olen sen verran taitamaton ja osaamaton, että en kykene tai pysty näkemään kenenkään pään sisälle tai muuten varmuudella aistimaan, millaisesta seksistä joku toinen saattaisi pitää tai olla pitämättä. - En vaikka olisin ihmisen tuntenut useamman vuoden tai jopa useita vuosikymmeniä. (- En minä kaikkien läheisteni kanssa ole myöskään keskustellut, millaisesta seksistä he mahdollisesti pitävät tai ovat pitämättä)
Olenkin, niin kokematon, että en vielä uskalla, tai pysty sanomaan yhtään sellaista tapaa tai keinoa, jolla taatusti pystyisin tuottamaan tulevalle (,tai tuleville kumppaneilleni) iloa ja tyydytstä seksin aikana. Mutta jos nyt joku tietää ja voisi "opettaa" minua tässä asiassa tai vaikka antaa vinkin, niin kertokoon kiireesti sen tai ne, siten ehkä painosanalla ehkä tulevaisuudessa muistan sen (/ne) ja voisin olla, siten parempi kumppani seksissä, niin kumppanini ei tarvitse sitten "opettaa" minua (/ tai "vihjailla"), ainakaan niin paljoa... - Olkoonkin, että itse pidän oppimisesta. (Itseasiassa uusien asioiden oppiminen ja omaksuminen on omassa työssäni välttämätöntä). Mutta ilmeisesti opettaminen kaltaisellini vähän vanhemmalle olisi, joillekin kauhistus ja minä hänelle varma pettymys.
Se olisi vahinko, jos yhteinen sävel olisi muutoin löytynyt niin pitkälle, että olisimme päätyneet harjoittamaan tai miten tämän sanoisi seksiäkin kokeilemaan. Tiedän kyllä, että on heitä jotka ovat halukkaita ja valmiita seksiin heti ja miltei välittömästi "jo" ensitreffien ohessa, tai viimeistään kolmannella kerralla tavatessa. - Itse olen sen sijaan kokenut ja tuntenut, että minulla on ollut aina niin paljon kaikkea muuta jaettavaa ja annettavaa niille naisille (ja heillä myös minulle), joista olen ollut eniten kiinnostunut, ettei ole ollut mitään tarvetta kiirehtiä päästäkseen harrastamaan seksiä heidän kanssaan. Eikä seksi itseasiassa ole kuin käväissyt mielessä, monen muun jaettavissa olleen ohella.
Joku tietysti voi väittää, että sytyn (seksiin) hitaasti. Varmasti sytynkin hitaammin, jos sillä tarkoitetaan sitä, että en ole ollut valmis "heti" tai mahdollisimman pian ensitreffeistä tai kohtaamisesta. Tai sitten en vain ole kohdannut tai tuntenut, että seksiin saatettaisiin edetä yhdessä luontevasti. Sillä mitä minun haluni yksin edes riittäisi, kun en ketään halua painostaa tai alistaa seksiin kanssani.
Mitä vaihtoehtoja jää, jos tai kun toisesta syntyy (tai on syntynyt) mielikuva, että hän on kyllä kiinnostunut jatkamaan alkanutta "juttua" mutta ei kiirehtimän tai muutoin etenemään vielä seksiin asti. Minä olen tavannut ajatella, että hyvää kannattaa odottaa. Mutta ei jokainen minusta kiinnostavampi nainen ole minulle vain enempi tai vähempi potenttiaalinen seksikumppani.
Minulle (olen eri henkilö kuin se, jolle vastasit) osaamisessa ei ole kyse teknisestä osaamisesta. Jokainen joka tapauksessa haluaa erilaisia asioita ja nauttii erilaisesta kosketuksesta. Itse en esimerkiksi kaipaa yhdyntää ollenkaan. Olennaista on avomielisyys ja rentous. Se, että ei käperry heti kuoreensa, jos neuvon, että haluan kovempaa tai pehmeämpää kosketusta, hieman eri tavalla, hieman eri kohdasta; että uskaltaa sukeltaa estoitta antamaan suuseksiä (vaikka vasta opettelemalla löytääkin juuri oikean tavan tuottaa nautintoa juuri minulle) jne. Naurua, huumoria, rentoutta, estottomuutta, avomielisyyttä, taitoa ottaa vastaan palautetta ilman että kokee sen noloksi tai nöyryyttäväksi.
Ja kun on 43 vuotiaana itselläni oli 28 vuotta aktiivista seksielämää takana, niin kyllä se ero kokemattomaan tai lähes kokemattomaan ikätoveriin olisi ollut aivan liian iso.
Tämä on varmasti ihan totta sillä ensimmäisellä tai ensimmäisillä kerroilla, mutta kuinka kauan luulet että kestää ennenkuin tuo kokematon voi saavuttaa sen rentouden ja leikkisyyden ja estottomuuden ja kokeiluvuuden jota arvostat, 28 vuottako?
Mietit liikaa tuota lukua ja omaa kokemustasi vuosina ja näin nostat itseäsi alitajuisesti korkeammalle tuohon toiseen nähden ja se on se suurin ongelma. Kuten itsekin sanoit, seksissä ei ole kyse niistä teknisistä taidoista, vaan ihan perusasioista ja kahden ihmisen kohtaamisesta. Sinä et ole "taidoiltasi" ketään 28:aa vuotta edellä. Se on hyvin paljon siitä kiinni kuinka sinä tuohon toiseen ihmiseen suhtautuisit, minkälaista seksi teidän välillä tulisi olemaan. Jos sinusta huokuu se että te olette eri tasolla ja tulette aina olemaan, niin tietenkään seksi ei olisi nautinnollista, eikä kokemattomalla olisi mitään mahdollisuuksia olla rentoutunut siinä tilanteessa, mutta se ei olisi hänen vikansa.
Kokemattomalla sitä intoa ja kokeilunhalua on varmasti, hän ei ole ainakaan ehtinyt kyllästymään eikä rutinoitumaan seksiin. On minusta jotenkin paradoksaalista ja surullistakin, että tuosta "valtavasta" kokemuksestasi huolimatta sinä et pysty itse edelleenkään kohtaamaan toista ihmistä ennakkoluulottomasti. Sinulta on jäänyt noina vuosikymmeninä jotain oleellista seksistä ymmärtämättä, jos luulet että tuo sinun 28 vuoden kokemuksesi on se mikä siellä sängyssä eniten merkitsee.
No, siitä huolimatta en huolisi (so. en olisi 40+ vuotiaana huolinut) sänkyyni enkä varsinkaan parisuhteeseen kokematonta 43-vuotiasta.
Eikä tietenkään tarvitsekaan huolia, itse päätät ketä huolit, mutta perustelusi vain tuovat esille oman rajoittuneisuutesi ja ahdasmielisyytesi, jopa halveksunnan, jonka yrität kääntää kokemuseroista johtuvaksi ongelmaksi.
Kysytään näin päin: haluaisiko kokematon 43-vuotias mies elämänkumppanikseen saman ikäisen naisen, jolla on aikuinen lapsi, yksi avioliitto, pari "vakavaa" parisuhdetta ja muutamia kymmeniä seksikumppaneita? Vai tuleeko taas vastaukseksi, että "ei koskisi pitkällä tikullakaan"?
Ei tähän ole olemassa yhtä vastausta, jotkut huolisi, toiset ei, mutta se on lopulta aina niistä kahdesta osapuolesta kiinni, ei yleistettävissä oleva asia. Jos kahden ihmisen välillä on molemminpuolista kunnioitusta ja arvostusta kokemuseroista huolimatta, niin mikä ettei. Tuo "ei koskisi pitkällä tikullakaan"-kommentti nyt vaikuttaa lähinnä vastaheitolta tämän ketjun kritiikille kokemattomuutta kohtaan ja voidaan jättää omaan arvoonsa.
Kuulostaa ihan joltain työpaikkailmoitukselta: "Haetaan parisuhteeseen vain pitkän panouran kokeneita henkilöitä, hakijalta toivotaan vähintään 20v kokemusta yhdynnästä eri tekniikkoineen"
Muna menee pilluun, miksi siihen tarvitaan korkeakoulututkinto?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea, mutta jos tapailisin miestä, joka kertoisin olevansa neitsyt yli nelikymppisenä, niin perääntyisin. Jos muutkaan eivät ole häntä huolineet siihen mennessä, niin se kertoo jo aika paljon.
Mielestäni on jännä, että monille tuntuu olevan oletusarvo se, että kaikilla miehillä on pakonomainen tarve päästä parittelemaan mahdollisimman aikaisin. Tavallaan pidetään jonain menestyksen mittarina sitä, että ollaan "päästy eroon" poikuudesta mahdollisimman nuorena. Harvalle tulee mieleen, että mies voi olla äärimmäisen komea, omata rautaisen itsetunnon, ja ennen kaikkea kovan luokan standardit, jolloin mikä tahansa tusinatussu ei kelpaa. Tämäkö on sitten huono asia? Riippunee katsantokannasta.
Olisi käsittämätön onnenpotku löytää mies, jota seksi ei olisi kiinnostanut pätkän vertaa. Uskomattomalla tuurilla ei ehkä kiinnostaisi vieläkään! Mielelläni ottaisin komean, älykkään ja mukavan miehen, joka ei tahtoisi minusta seksiorjaa vaan sielunkumppanin. Mutta täysin mahdotonta uskoa, että noilla ominaisuuksilla varustettu mies ei olisi joskus edes uteliaisuudesta ottanut seksitarjousta vastaan edes haparoivassa nuoruudessaan.
minulle taas olisi painajainen että mies ei olisi erityisesti kiinnostunut seksistä. Se on niin olennainen osa parisuhdetta että näivettyisin ja kokemusta toki tällaisesta onkin.
Vierailija kirjoitti:
Muna menee pilluun, miksi siihen tarvitaan korkeakoulututkinto?
Jos tuo on sinun käsityksesi (hyvästä) seksistä, niin ei pahitteeksi olisi jos hankkisit hieman kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
No jos kerran 40-kymppinen kokematon mies ei kelpaa teille samanikäisille naisille koska kokemusero on liian suuri niin miksi sitten tämä ei saisi katsoa parikymppisiä joilla kokemustaso olisi suunnilleen samaa luokkaa? No sitten itketään että "pitää etsiä omanikäistä seuraa" mutta ei sekään onnistu koska teille ei kelpaa, ole siinä sitten.
Hah, hah, hah! Kiitos päivän parhaista nauruista!
Joku oikeasti kuvittelee, että nelikymppinen pappa, joka ei erota vaginaa reiästä seinässä kelpaisi parikymppisille, elämänsä kunnossa oleville ja arvonsa tunteville naisille? Nyt on deluusiot tapissa. Hah hah!
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan joltain työpaikkailmoitukselta: "Haetaan parisuhteeseen vain pitkän panouran kokeneita henkilöitä, hakijalta toivotaan vähintään 20v kokemusta yhdynnästä eri tekniikkoineen"
Eihän tästä ole kyse. Jokainen voi varmasti oppia elämän perustaitoja pienellä harjoittelulla.
Kyse on viallisesta ihmisestä. Jos kukaan ei ole halunnut tutustua lähemmin yli neljäänkymmeneen vuoteen on henkilössä satavarmasti jotain vialla, outoa tai epäilyttävää. Jos ei ole yli neljäänkymmeneen vuoteen harrastanut seksiä ei tuollaisella henkilöllä varmaan ole edes halua harrastaa seksiä tai sitten jotain komplekseja itsensä/kehonsa suhteen, sillä kyllä aika normaalin ketun koloon ajaa. Ja miksi kukaan haluaisi tai ottaisi henkilöä, jota kukaan muukaan ei ole ikinä halunnat tai ottanut?
Vierailija kirjoitti:
Jos eteen tulisi tilanne, että olisin treffeillä ikäiseni miehen kanssa, joka ilmoittaisi olevansa täysin kokematon, niin... No tähän tämä jo kaatuisi, sillä en pysty kuvittelemaan tilannetta miten tämä kokematon mies olisi minun kanssa treffeille lähtenyt!
Jos hän minun kanssa treffeille lähtisi, niin kyllähän hän olisi varmasti päässyt muidenkin naisten kanssa treffeille ja kokemattomuutta ei olisi.
Miten treffeille pääsy liittyy kokeneisuuteen tai kokemattomuuteen? Olen yksi noista 40+ kokemattomista, ja treffeille asti kyllä pääsen suhteellisen helposti, sillointällöin jopa naiset ehdottelee treffejä. Harvemmin on tylsää tai ei löytyisi juuri mitään yhteisiä puheenaiheita, usein on jotain yhteisiä tuttaviakin kun tunnen älyttömän paljon ihmisiä erilaisista piireistä ja puuhaillut monenlaista yleisesti kiinnostavaa, monesti tuntuu kuin olisi tunnettu ties kuinka kauan ja ymmärtää toista suunnilleen puolesta sanasta.
Muutaman kerran kun olen pyytänyt treffeille johonkin juhliin missä on ollut mun tuttuja on kysytty että kuka tuo nainen on ja kauanko olette olleet yhdessä kun ollaan kuulemma näytetty siltä että olisi oltu ties kuinka kauan kimpassa vaikka on ollut vasta ekat treffit.
Sitten vaan toiset tai kolmannet treffit tapaa peruuntua, tai joidenkin kanssa on sitten saatettu tavata useampaankin kertaan mutta on päänsärkyä ja joutuu lähtemään kotiin muuten tosi kivan illan jälkeen ja sitten tosi harvoin kun päätyy siihen asti että lojuu sylikkäin sohvalla tai sängyllä ja nainen puuskuttaa jo ihan täysillä ja yritän alkaa riisumaan vaatteita tulee vaatimus lopettaa.
Tuon vuoksi olen nyt pitänyt treffipalstoista ja tinderistä vuoden verran taukoa, kun aina kerta toisensa jälkeen toiveikkuuden herääminen syventää pettymystä.
Muutama viikko sitten tapasin yksissä juhlissa noin nelikymppisen tosi hottisnaisen joka olisi kovasti halunnut harrastaa seksiäkin kanssani, mutta valitettavasti sen aviomies ei oikein tykännyt ajatuksesta ja hommasta seurasi ihan käsittämätön perheriita.
Vähän vahinko kyllä sikäli että ne joiden kanssa on ollut tosi hauskaa on olleet sitten jotain sellaisia tyyliin rahoittaa väitöskirjan tekemistä mallihommilla, ja niiden av-mammojen kanssa joiden elämä pyörii lasten kuskaamisessa jääkiekkotreeneihin ei oikein ole juuri jutunaihetta. Tosin niiden kanssa ei juuri treillekään päädy ellei sitten naisen ehdotuksesta. Useimmiten naisten treffiehdotukset tulee kyllä ihan puskista eikä oikein voi ymmärtää mistä ihmeestä ovat halunneet juuri mun kanssa kun tosiaan mitään yhteistä ei tunnu löytyvän.
Joskus miettinyt että ehkä kuitenkin helpompaa niillä jotka ei pääse edes treffeille tai muuten tutustu tosi kiinnostaviin naisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan joltain työpaikkailmoitukselta: "Haetaan parisuhteeseen vain pitkän panouran kokeneita henkilöitä, hakijalta toivotaan vähintään 20v kokemusta yhdynnästä eri tekniikkoineen"
Eihän tästä ole kyse. Jokainen voi varmasti oppia elämän perustaitoja pienellä harjoittelulla.
Kyse on viallisesta ihmisestä. Jos kukaan ei ole halunnut tutustua lähemmin yli neljäänkymmeneen vuoteen on henkilössä satavarmasti jotain vialla, outoa tai epäilyttävää. Jos ei ole yli neljäänkymmeneen vuoteen harrastanut seksiä ei tuollaisella henkilöllä varmaan ole edes halua harrastaa seksiä tai sitten jotain komplekseja itsensä/kehonsa suhteen, sillä kyllä aika normaalin ketun koloon ajaa. Ja miksi kukaan haluaisi tai ottaisi henkilöä, jota kukaan muukaan ei ole ikinä halunnat tai ottanut?
Vai niin sitten, muille sanotaan kyllä "sinussa ei ole mitään vikaa" tai "se ei ole sinun arvoinen" mutta kokemattomassa miehessä on sitten kaikki vialla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan joltain työpaikkailmoitukselta: "Haetaan parisuhteeseen vain pitkän panouran kokeneita henkilöitä, hakijalta toivotaan vähintään 20v kokemusta yhdynnästä eri tekniikkoineen"
Eihän tästä ole kyse. Jokainen voi varmasti oppia elämän perustaitoja pienellä harjoittelulla.
Kyse on viallisesta ihmisestä. Jos kukaan ei ole halunnut tutustua lähemmin yli neljäänkymmeneen vuoteen on henkilössä satavarmasti jotain vialla, outoa tai epäilyttävää. Jos ei ole yli neljäänkymmeneen vuoteen harrastanut seksiä ei tuollaisella henkilöllä varmaan ole edes halua harrastaa seksiä tai sitten jotain komplekseja itsensä/kehonsa suhteen, sillä kyllä aika normaalin ketun koloon ajaa. Ja miksi kukaan haluaisi tai ottaisi henkilöä, jota kukaan muukaan ei ole ikinä halunnat tai ottanut?
Vai niin sitten, muille sanotaan kyllä "sinussa ei ole mitään vikaa" tai "se ei ole sinun arvoinen" mutta kokemattomassa miehessä on sitten kaikki vialla!
Ei tietenkään ole kaikki vialla, mutta yksi elämän tärkeimmistä ja oleellisimmista asioista puuttuu. Se aiheuttaa suurimmalla osalle kumppania etsivistä epäilyksiä ja on niin suuri poikkeavuus, että harva semmoiseen on valmis sopeutumaan. Nämä ovat preferenssiasioita ja vaikka kokematon keski-ikäinen voi olla muuten ihan hyvä ja normaali ihminen, niin noin suuri poikkeavuus vain valitettavasti on validi syy, jonka perusteella suurin osa ei kiinnostu kenellekään kelpaamattomista kokemattomista.
Jos et elä normaalia elämää niin on melko turha alkaa itkemään, jos sinua kohdellaan eri tavalla kuin tavallista ihmistä. Näin tapahtuu kaikkien poikkeavien kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidän iloisesta seksistä, siis en jaksaisi opettaa noin vanhaa. Ei meillä olisi mitään yhteistä ikinä !
Ja minä enempi heistä, joilla on vähemmäni ennakkoluuloja.... Myönnän siis, että olen sen verran taitamaton ja osaamaton, että en kykene tai pysty näkemään kenenkään pään sisälle tai muuten varmuudella aistimaan, millaisesta seksistä joku toinen saattaisi pitää tai olla pitämättä. - En vaikka olisin ihmisen tuntenut useamman vuoden tai jopa useita vuosikymmeniä. (- En minä kaikkien läheisteni kanssa ole myöskään keskustellut, millaisesta seksistä he mahdollisesti pitävät tai ovat pitämättä)
Olenkin, niin kokematon, että en vielä uskalla, tai pysty sanomaan yhtään sellaista tapaa tai keinoa, jolla taatusti pystyisin tuottamaan tulevalle (,tai tuleville kumppaneilleni) iloa ja tyydytstä seksin aikana. Mutta jos nyt joku tietää ja voisi "opettaa" minua tässä asiassa tai vaikka antaa vinkin, niin kertokoon kiireesti sen tai ne, siten ehkä painosanalla ehkä tulevaisuudessa muistan sen (/ne) ja voisin olla, siten parempi kumppani seksissä, niin kumppanini ei tarvitse sitten "opettaa" minua (/ tai "vihjailla"), ainakaan niin paljoa... - Olkoonkin, että itse pidän oppimisesta. (Itseasiassa uusien asioiden oppiminen ja omaksuminen on omassa työssäni välttämätöntä). Mutta ilmeisesti opettaminen kaltaisellini vähän vanhemmalle olisi, joillekin kauhistus ja minä hänelle varma pettymys.
Se olisi vahinko, jos yhteinen sävel olisi muutoin löytynyt niin pitkälle, että olisimme päätyneet harjoittamaan tai miten tämän sanoisi seksiäkin kokeilemaan. Tiedän kyllä, että on heitä jotka ovat halukkaita ja valmiita seksiin heti ja miltei välittömästi "jo" ensitreffien ohessa, tai viimeistään kolmannella kerralla tavatessa. - Itse olen sen sijaan kokenut ja tuntenut, että minulla on ollut aina niin paljon kaikkea muuta jaettavaa ja annettavaa niille naisille (ja heillä myös minulle), joista olen ollut eniten kiinnostunut, ettei ole ollut mitään tarvetta kiirehtiä päästäkseen harrastamaan seksiä heidän kanssaan. Eikä seksi itseasiassa ole kuin käväissyt mielessä, monen muun jaettavissa olleen ohella.
Joku tietysti voi väittää, että sytyn (seksiin) hitaasti. Varmasti sytynkin hitaammin, jos sillä tarkoitetaan sitä, että en ole ollut valmis "heti" tai mahdollisimman pian ensitreffeistä tai kohtaamisesta. Tai sitten en vain ole kohdannut tai tuntenut, että seksiin saatettaisiin edetä yhdessä luontevasti. Sillä mitä minun haluni yksin edes riittäisi, kun en ketään halua painostaa tai alistaa seksiin kanssani.
Mitä vaihtoehtoja jää, jos tai kun toisesta syntyy (tai on syntynyt) mielikuva, että hän on kyllä kiinnostunut jatkamaan alkanutta "juttua" mutta ei kiirehtimän tai muutoin etenemään vielä seksiin asti. Minä olen tavannut ajatella, että hyvää kannattaa odottaa. Mutta ei jokainen minusta kiinnostavampi nainen ole minulle vain enempi tai vähempi potenttiaalinen seksikumppani.
Minulle (olen eri henkilö kuin se, jolle vastasit) osaamisessa ei ole kyse teknisestä osaamisesta. Jokainen joka tapauksessa haluaa erilaisia asioita ja nauttii erilaisesta kosketuksesta. Itse en esimerkiksi kaipaa yhdyntää ollenkaan. Olennaista on avomielisyys ja rentous. Se, että ei käperry heti kuoreensa, jos neuvon, että haluan kovempaa tai pehmeämpää kosketusta, hieman eri tavalla, hieman eri kohdasta; että uskaltaa sukeltaa estoitta antamaan suuseksiä (vaikka vasta opettelemalla löytääkin juuri oikean tavan tuottaa nautintoa juuri minulle) jne. Naurua, huumoria, rentoutta, estottomuutta, avomielisyyttä, taitoa ottaa vastaan palautetta ilman että kokee sen noloksi tai nöyryyttäväksi.
Ja kun on 43 vuotiaana itselläni oli 28 vuotta aktiivista seksielämää takana, niin kyllä se ero kokemattomaan tai lähes kokemattomaan ikätoveriin olisi ollut aivan liian iso.
Tämä on varmasti ihan totta sillä ensimmäisellä tai ensimmäisillä kerroilla, mutta kuinka kauan luulet että kestää ennenkuin tuo kokematon voi saavuttaa sen rentouden ja leikkisyyden ja estottomuuden ja kokeiluvuuden jota arvostat, 28 vuottako?
Mietit liikaa tuota lukua ja omaa kokemustasi vuosina ja näin nostat itseäsi alitajuisesti korkeammalle tuohon toiseen nähden ja se on se suurin ongelma. Kuten itsekin sanoit, seksissä ei ole kyse niistä teknisistä taidoista, vaan ihan perusasioista ja kahden ihmisen kohtaamisesta. Sinä et ole "taidoiltasi" ketään 28:aa vuotta edellä. Se on hyvin paljon siitä kiinni kuinka sinä tuohon toiseen ihmiseen suhtautuisit, minkälaista seksi teidän välillä tulisi olemaan. Jos sinusta huokuu se että te olette eri tasolla ja tulette aina olemaan, niin tietenkään seksi ei olisi nautinnollista, eikä kokemattomalla olisi mitään mahdollisuuksia olla rentoutunut siinä tilanteessa, mutta se ei olisi hänen vikansa.
Kokemattomalla sitä intoa ja kokeilunhalua on varmasti, hän ei ole ainakaan ehtinyt kyllästymään eikä rutinoitumaan seksiin. On minusta jotenkin paradoksaalista ja surullistakin, että tuosta "valtavasta" kokemuksestasi huolimatta sinä et pysty itse edelleenkään kohtaamaan toista ihmistä ennakkoluulottomasti. Sinulta on jäänyt noina vuosikymmeninä jotain oleellista seksistä ymmärtämättä, jos luulet että tuo sinun 28 vuoden kokemuksesi on se mikä siellä sängyssä eniten merkitsee.
No, siitä huolimatta en huolisi (so. en olisi 40+ vuotiaana huolinut) sänkyyni enkä varsinkaan parisuhteeseen kokematonta 43-vuotiasta.
Eikä tietenkään tarvitsekaan huolia, itse päätät ketä huolit, mutta perustelusi vain tuovat esille oman rajoittuneisuutesi ja ahdasmielisyytesi, jopa halveksunnan, jonka yrität kääntää kokemuseroista johtuvaksi ongelmaksi.
Kysytään näin päin: haluaisiko kokematon 43-vuotias mies elämänkumppanikseen saman ikäisen naisen, jolla on aikuinen lapsi, yksi avioliitto, pari "vakavaa" parisuhdetta ja muutamia kymmeniä seksikumppaneita? Vai tuleeko taas vastaukseksi, että "ei koskisi pitkällä tikullakaan"?
Tämä on hieman eri tason asia, varsinkin jos se kokematon ujo mies toivoo omaa lasta. 43 vuotias nainen jolla on jo lapsia erittäin suurella todennäköisyyydellä ei lähde tekemään uutta tai ei enää edes pysty tekemään uutta lasta.
Jos mies ei ole nelikymppiseksi mennessäkään saanut koskaan naista, hän on luultavasti aivan liian arka ja pelokas. Eivät ne naiset kotoa tule hakemaan. Eivätkä naiset viehäty sellaisista miehistä, jotka eivät uskalla tehdä mitään eivätkä saa mitään aikaan.
Naisten iskemistä oppii vain sillä, että yrittää iskeä naisia. Pakkeja tulee kaikille, eikä pakkien saaminen ole kivaa, mutta useimmat oppivat niistä. Jos naisia pelkää enemmän kuin haluaa, niin yksinäisyys on ihan tasan oma vika.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ei ole nelikymppiseksi mennessäkään saanut koskaan naista, hän on luultavasti aivan liian arka ja pelokas. Eivät ne naiset kotoa tule hakemaan. Eivätkä naiset viehäty sellaisista miehistä, jotka eivät uskalla tehdä mitään eivätkä saa mitään aikaan.
Naisten iskemistä oppii vain sillä, että yrittää iskeä naisia. Pakkeja tulee kaikille, eikä pakkien saaminen ole kivaa, mutta useimmat oppivat niistä. Jos naisia pelkää enemmän kuin haluaa, niin yksinäisyys on ihan tasan oma vika.
Aivan. Lienevätkö miehiä ollenkaan? Itse en ainakaan pidä tuollaisia miehinä - vässyköinä lähinnä. Varsinkin kun nämä "miehet" vielä yleensä ovat katkeroituneita kitisijöitä joille pitäisi kotiovelle kantaa mallin ulkonäöllä varustettu nainen ja jos näin ei tapahdu alkaa koko naissukupuolen haukkuminen. Itse ovat tilanteensa aiheuttaneet ja ansaitsevat yksinäisyytensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan joltain työpaikkailmoitukselta: "Haetaan parisuhteeseen vain pitkän panouran kokeneita henkilöitä, hakijalta toivotaan vähintään 20v kokemusta yhdynnästä eri tekniikkoineen"
Eihän tästä ole kyse. Jokainen voi varmasti oppia elämän perustaitoja pienellä harjoittelulla.
Kyse on viallisesta ihmisestä. Jos kukaan ei ole halunnut tutustua lähemmin yli neljäänkymmeneen vuoteen on henkilössä satavarmasti jotain vialla, outoa tai epäilyttävää. Jos ei ole yli neljäänkymmeneen vuoteen harrastanut seksiä ei tuollaisella henkilöllä varmaan ole edes halua harrastaa seksiä tai sitten jotain komplekseja itsensä/kehonsa suhteen, sillä kyllä aika normaalin ketun koloon ajaa. Ja miksi kukaan haluaisi tai ottaisi henkilöä, jota kukaan muukaan ei ole ikinä halunnat tai ottanut?
Vai niin sitten, muille sanotaan kyllä "sinussa ei ole mitään vikaa" tai "se ei ole sinun arvoinen" mutta kokemattomassa miehessä on sitten kaikki vialla!
Ei tietenkään ole kaikki vialla, mutta yksi elämän tärkeimmistä ja oleellisimmista asioista puuttuu. Se aiheuttaa suurimmalla osalle kumppania etsivistä epäilyksiä ja on niin suuri poikkeavuus, että harva semmoiseen on valmis sopeutumaan. Nämä ovat preferenssiasioita ja vaikka kokematon keski-ikäinen voi olla muuten ihan hyvä ja normaali ihminen, niin noin suuri poikkeavuus vain valitettavasti on validi syy, jonka perusteella suurin osa ei kiinnostu kenellekään kelpaamattomista kokemattomista.
Jos et elä normaalia elämää niin on melko turha alkaa itkemään, jos sinua kohdellaan eri tavalla kuin tavallista ihmistä. Näin tapahtuu kaikkien poikkeavien kohdalla.
Melkoista tekstia. Eiko normaalisuus tai viallisuus pitaisi maaritella lahinna silla tavalla, etta sen "vian" tai epanormaaliuden pitaa aiheuttaa haittaa? Ei minulla ainakaan ole mitaan tarvetta leimata vialliseksi epatavallistakaan ihmista, joka ei kuitenkaan aiheuta haittaa kenellekaan, eika valttamatta itsekaan asiasta hirveasti karsi. Luuletko etta kaikki paallisin puolin keskivertoelamaa viettavat ovat paansa sisalla tai suljettujen ovien takana niinkaan "normaaleja"? Pahimmassa tapauksessa se piilotettu epanormaalius on jopa jotain vaarallista kuten pedofiliaa, vakivaltaisuutta tai muuta luonnehairioisyytta.
Noin yleisemmin olen huomannut etta ihmiset joilla on hyvin vahaisesti objektiivisesti arvostettavia saavutuksia yrittavat aina yrittaa patea jollain todella tavanomaisella kuten naimisiin paasylla tai 28 vuoden seksielamalla tai synnytyksilla. Yleensa tahan liitty vaara uskomus omasta erinomaisuudesta mitattomin perustein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ei ole nelikymppiseksi mennessäkään saanut koskaan naista, hän on luultavasti aivan liian arka ja pelokas. Eivät ne naiset kotoa tule hakemaan. Eivätkä naiset viehäty sellaisista miehistä, jotka eivät uskalla tehdä mitään eivätkä saa mitään aikaan.
Naisten iskemistä oppii vain sillä, että yrittää iskeä naisia. Pakkeja tulee kaikille, eikä pakkien saaminen ole kivaa, mutta useimmat oppivat niistä. Jos naisia pelkää enemmän kuin haluaa, niin yksinäisyys on ihan tasan oma vika.
Aivan. Lienevätkö miehiä ollenkaan? Itse en ainakaan pidä tuollaisia miehinä - vässyköinä lähinnä. Varsinkin kun nämä "miehet" vielä yleensä ovat katkeroituneita kitisijöitä joille pitäisi kotiovelle kantaa mallin ulkonäöllä varustettu nainen ja jos näin ei tapahdu alkaa koko naissukupuolen haukkuminen. Itse ovat tilanteensa aiheuttaneet ja ansaitsevat yksinäisyytensä.
Katkeruuden ymmärrän jotenkin, koska yksin oleminen on miehille harvemmin oma valinta kuin naisille, mutta kun sen yksinäisyyden takana on usein oma saamattomuus. Nämä tällaiset vätykset eivät uskalla lähestyä naisia kuin kolmen promillen kännissä, jos silloinkaan. He eivät myöskään osaa olla luontevasti naisten seurassa, eivätkä ole yleensä millään lailla kiinnostuneita naisista ihmisinä. Tottakai miehet ja naiset ovat keskenään erilaisia ja kiinnostuksen kohteet voivat olla erilaisia, mutta nämä vätykset eivät yleensä edes yritä tulla vastaan. Sitten kitistään ja vihataan naisia, kun ei löydykään sellaista naista, joka näyttää fitnessmallilta ja tykkää jääkiekosta, pleikan pelaamisesta ja kaljanjuonnista.
Itse asiassa tutustuin työn puitteissa tällaiseen henkilöön ja meistä tuli ystävät.
Mies on erittäin älykäs ja sosiaalinen, ja hänellä on kaikenlaisia taide- ja musiikkiprojekteja aina ulkomaita myöten. Kielitaitoa löytyy. Koulutus ja ammatillinen osaaminenkin on. Hyvät ovat myös lähtökohdat, kuten perhesuhteet.
Tarjolla on kuulemma ollut jos millaista kumppania, mutta kertoi, että täytyy ensin rakastua päästä kantapäähän, ennen kuin voi edes ajatella fyysistä kosketusta. Näytti olevan aito ja tosissaan.
Olen ihmeissäni, kun nuoruuden valokuvissa on todella hyvännäköinen ja ihan seksikäskin, eli aika hyvin on itsensä "varjellut", kun alkoakin käyttää, mutta nyt vanhemmiten on lihonut rankasti, eli tällä hetkellä tuskin "kelpaisi" oman vaatimustasonsa mukaiselle kumppanille.
Koen toisaalta eräänlaista kunnioitusta, kun ei ole rökälehtänyt jokaisen reiän perässä, eikä seksi ole hänelle mitään kertakäyttötavaraa, mutta samalla mietityttää, että onkohan hän kuitenkin menettänyt jonkun osan nuoruudestaan. Mielestäni jonkinlainen kokemus ja ne pettymykset antaisivat perspektiiviä tulevaan ja avartaisivat ihmistuntemusta.
Vaikuttaa aika naiivilta ja todellakin kokemattomalta kaikin puolin. Kun kerroin hänelle omista ihmissuhdeongelmistani, alkoi tulla neuvoja ja tuomitsemista kuin pyssyn piipusta, vailla mitään kokemuspohjaa kyseisistä asioista. Itsetuntoa siis löytyy, mutta vääränlaista. Hän on moneen kertaan kertonutkin olevansa todella itsekäs luonne.
Ihan kuin olisi mukavuusalueellaan halunnut piiloutua ja suojautua kovalta maailmalta. Tuntuu siltä, että on liian herkkä ja pelokas elämään. Paineensietokyky on huono, sen olen myös huomannut.
Eikä tietenkään tarvitsekaan huolia, itse päätät ketä huolit, mutta perustelusi vain tuovat esille oman rajoittuneisuutesi ja ahdasmielisyytesi, jopa halveksunnan, jonka yrität kääntää kokemuseroista johtuvaksi ongelmaksi.