Mitä ajattelet ihmisestä joka sanoo, että ei haaveile perheestä (=halua lapsia?)
On tosi outoa kun joku ihminen sanoo VAIN että hän ei haaveile perheestä, niin vastakommentti voi olla
1. "kyllä lasten kanssa voi tehdä kaikkea mitä ilmankin"
Niin? Mitä sitten? En edes tee mitään minkä lapsi sekoittaisi, miksi oletat että se merkitsee minulle jotain? Jos haluan jotain niin se saa vapaasti sotkea elämäni ihan miten vaan, moni asia niin tekeekin.
Mutta ajattelet näin koska se oli sinulle joskus pelon aihe?
2. "Viivyttely on ihan turhaa"
Viivyttely? Viivytteletkö sinä etelänavalle muuttoa? Rintaimplantteja? Kuulentoa?
Miten voi viivytellä jotain mitä ei halua? Koska sinä viivyttelit?
3. "Alkaa kaduttaa joskus, mieli muuttuu, vanhana olet yksinäinen"
Kadun asiaa jota en ole halunnut koskaan? Kaikki toiveeni, haaveeni, tulevaisuuden ja aikuisuuden fantasiani ei ole ikinä koskaan ollut millään tavalla liitynnäinen lapseen, ja sitten yhtäkkiä tähän psyyken kudelmaan syntyisi jotain tällaisia ajatuksia?
Koska sinun psyyken kudelmat sisältää lapsia, pikkutossuja ja -jalkoja, perheiltoja ja rippijuhlia, niin ei voi mmmmmitenkääääään olla mahdollista etteikö jokaisella olisi se pikkutöppönen siellä takaraivossa? Ihan suututtaa että näin voisi olla?
4. "Lapsivihaaja"
Ei auta kummilapset, ei auta työ lasten parissa, kyllä se lapseton nyt vaan vihaa lapsia. Silti samaan aikaan argumentti sinulta on usein, että "omat lapset on ihan eri asia, muiden lapsia vihaan" ja lapsena enpä muista törkeämpää kohtelua saaneeni kuin ihmisiltä, joilla niitä omiakin lapsia on. Vanhempien lapsirakkaus on myytti, jota edes vanhemmat itse ei ylläpidä.
----------------------------
Kysykää nyt itseltänne että MIKÄ siinä toisten lapsettomuudessa niin kismittää? Luin täältä (ei ole kummoinenkaan lähde, tiedän) että jonkun tutkimuksen mukaan lapsia hankkineet kokee tehneensä moraalisesti oikein. Ja lapsettomuus on väärin, ja alitajuisesti siitä halutaan tai odotetaan lapsettomille rangaistusta. Tätä kuvaa vasten pystyn ymmärtämään sen närkästyksen, joka synnyttää näitä poukkoilevia ja epäloogisia argumentteja.
Kommentit (42)
Itse olen vähän sellainen luonne että tykkään järkyttää ihmisiä. Joten kun nuorempana minulta kysyttiin, miksen ole hankkinut lapsia, sanoin että kun vihaan niitä. Siinäpä saivat tädit haukkoa henkeään ja kysely loppui. Tosiasiassa minusta lapset on ihan suloisia, mutta itse tykkään elää boheemielämää ja olla vapaa, en sitoutua perhe-elämän rutiineihin.
On muitakin perhetyyppejä kuin lapsiperhe. Aviopari muodostaa perheen. Sosiologian ja yhteiskunnan määritelmä. Perhe on kaksi ihmistä tai useampi.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen vähän sellainen luonne että tykkään järkyttää ihmisiä. Joten kun nuorempana minulta kysyttiin, miksen ole hankkinut lapsia, sanoin että kun vihaan niitä. Siinäpä saivat tädit haukkoa henkeään ja kysely loppui. Tosiasiassa minusta lapset on ihan suloisia, mutta itse tykkään elää boheemielämää ja olla vapaa, en sitoutua perhe-elämän rutiineihin.
Mä sanon aina että tekotapa ällöttää.
Miten te jaksatte jauhaa tätäkin samaa aihetta päivästä toiseen. Voin sanoa ihan selvästi tähän, että mua ei kiinnosta tippaakaan hankkiiko joku lapsia vai ei. Mä oon nähnyt riittävästi sekä perheellisten että perheettömien elämää ja voin sanoa, että kaikilla ihmisillä on elämässään omat vaikeutensa ja haasteensa, olipa niitä lapsia tai ei. Minusta on lähinnä ihmeellistä, että tätä jauhetaan nykyään kaikkialla ja jatkuvasti. Tämän jälkeen en kommentoi tällaisia ketjuja enää mitenkään. Jos haluatte tätä asiaa näin pieteetillä märehtiä, niin perustakaa joku oma sivusto, jossa asiasta kiinnostuneet voivat keskustella. Aaaaamen.
Vierailija kirjoitti:
Miten te jaksatte jauhaa tätäkin samaa aihetta päivästä toiseen. Voin sanoa ihan selvästi tähän, että mua ei kiinnosta tippaakaan hankkiiko joku lapsia vai ei. Mä oon nähnyt riittävästi sekä perheellisten että perheettömien elämää ja voin sanoa, että kaikilla ihmisillä on elämässään omat vaikeutensa ja haasteensa, olipa niitä lapsia tai ei. Minusta on lähinnä ihmeellistä, että tätä jauhetaan nykyään kaikkialla ja jatkuvasti. Tämän jälkeen en kommentoi tällaisia ketjuja enää mitenkään. Jos haluatte tätä asiaa näin pieteetillä märehtiä, niin perustakaa joku oma sivusto, jossa asiasta kiinnostuneet voivat keskustella. Aaaaamen.
Tämä sivusto on jo olemassa. Millekään muulle ei ole tarvetta. Kiitos silti mielipiteestäsi, hieman siinä tuntuu ahdistus kuultavan. Anna niiden keskustella, joita kiinnostaa.
5 puhuu asiaa. Ainakaan omassa tuttavapiirissäni (alle 35-vuotiaat naiset) ei kenenkään vapaaehtoista lapsettomuutta ole ihmetelty tai arvosteltu. Päin vastoin olen ainakin itse saanut aika ajattelemattomiakin kommentteja raskaudestani (koska en ole "äitityyppiä" ja se oli kaikille yllätys monen vuoden avioliitostani huolimatta). Yli puolella ystävistäni ei ole vielä lapsia, eikä kaikille varmaan koskaan tulekaan.
Vierailija kirjoitti:
5 puhuu asiaa. Ainakaan omassa tuttavapiirissäni (alle 35-vuotiaat naiset) ei kenenkään vapaaehtoista lapsettomuutta ole ihmetelty tai arvosteltu. Päin vastoin olen ainakin itse saanut aika ajattelemattomiakin kommentteja raskaudestani (koska en ole "äitityyppiä" ja se oli kaikille yllätys monen vuoden avioliitostani huolimatta). Yli puolella ystävistäni ei ole vielä lapsia, eikä kaikille varmaan koskaan tulekaan.
Minun on.
Noin, nyt molemmat olemme saaneet kertoa kokemuksemme ja voimme jatkaa keskustelua.
Kun odotin esikoistani, eräs vela-nainen tokaisi: se oli sitten sun elämä siinä. Kun lapsi syntyi, eräs vela-mies totesi: onneksi "Liisa" ei halua tuommosta. Toisesta lapsestamme hänen vaimonsa totesi: "Tuon kanssa olette vielä vaikeuksissa". Lapsella oli uhmaikä meneillään.
Että kyllä te velat osaatte ihan vähintään samalla tavalla loukata ja olla typeriä, ei siihen vaikuta onko vela vai perheellinen. Tällaiset keskustelut on vaan ihan turhia, kun jokainen saa ihan itse tehdä mitä haluaa, eikä siihen tarvitse hakea muiden hyväksyntää, kuten sinäkin ap selkeästi teet. Se on vähän säälittävää.
En mitään, ei kiinnosta.
Btw, lapseton ei taida ihan ymmärtää, että lasten kanssa on todellakin sen verran rankkaa ettei niitä pelkästään järjellä ajatellen kannata yrittää hankkia, vaan siihen todellakin tarvitaan halu ja motivaatio, jotta arjessa jaksaa rämpiä eteenpäin. Siksi kukaan lapsellinen ei yritä ratinalisoiden saada sinua kääntämään päätäsi - siihen kun ei järkisyyt riitä.
En mitään noista. Ajattelen vain kuinka kyseinen henkilö menettää elämänsä ihmeellisimmän kokemuksen, mutta ei sitä tule koskaan ymmärtämään. Sinänsä hyvä, ettei ymmärrä koska se voisi olla musertavaa tajuta mistä jää paitsi.
Ja kyllä varmasti joku kiistää tämän, mutta se kertoo vain ymmärtämättömyydestä ja sitä vastaan on turha jankata, joten annan asian olla.
Vierailija kirjoitti:
En mitään, ei kiinnosta.
Btw, lapseton ei taida ihan ymmärtää, että lasten kanssa on todellakin sen verran rankkaa ettei niitä pelkästään järjellä ajatellen kannata yrittää hankkia, vaan siihen todellakin tarvitaan halu ja motivaatio, jotta arjessa jaksaa rämpiä eteenpäin. Siksi kukaan lapsellinen ei yritä ratinalisoiden saada sinua kääntämään päätäsi - siihen kun ei järkisyyt riitä.
En ole koskaan uskonut, että kyse on rationalisuudesta tai pään käätämisestä. Vaan ihan puhtaasta irrationaalisesta ärsyyntymisestä erilaisuutta ja muiden ihmisten erilaista itsetuntemusta kohtaan.
eri
Vierailija kirjoitti:
En mitään noista. Ajattelen vain kuinka kyseinen henkilö menettää elämänsä ihmeellisimmän kokemuksen, mutta ei sitä tule koskaan ymmärtämään. Sinänsä hyvä, ettei ymmärrä koska se voisi olla musertavaa tajuta mistä jää paitsi.
Ja kyllä varmasti joku kiistää tämän, mutta se kertoo vain ymmärtämättömyydestä ja sitä vastaan on turha jankata, joten annan asian olla.
Jos ei ymmärrä, että tuo on koko ihmiselämän pihvi - valitset jotain tietäen, että se sulkee sinulta jotain pois - niin huonosti menee. Sinäkään et tiedä, miten onnellinen olisit voinut olla italiassa viininviljelijänä. Hyvä niin, koska olisi voinut olla musertavaa tajuta, mistä jää paitsi.
Ja kyllä varmasti joku kiistää tämän, mutta se kertoo vain ymmärtämättömyydestä ja sitä vastaan on turha jankata, joten annan asian olla.
Tiedätkö miksi et koe tästä ahdistusta? Sinulla on itsetuntemusta. Sitä samaa, mitä lapsettomilla on. Lapsettomat ei silti mukasääli sinua jostain, mistä jäät paitsi.
Vierailija kirjoitti:
En mitään noista. Ajattelen vain kuinka kyseinen henkilö menettää elämänsä ihmeellisimmän kokemuksen, mutta ei sitä tule koskaan ymmärtämään. Sinänsä hyvä, ettei ymmärrä koska se voisi olla musertavaa tajuta mistä jää paitsi.
Ja kyllä varmasti joku kiistää tämän, mutta se kertoo vain ymmärtämättömyydestä ja sitä vastaan on turha jankata, joten annan asian olla.
Sinun toiveet ja pelot eivät ole kenenkään muun toiveita tai pelkoja. Kerroit omasi "ihmeellinen kokemus" , "musertava paitsijääminen".
Sinä olet toivonut ja pelännyt. Sinä olet elänyt elämääsi niiden mukaan. Niin me kaikki muutkin tehdään, ei sitä tarvitse huolehtia. Välillä itsellänikin läikähtää "tuo ei ymmärrä! Eikä edes ymmärrä että ei ymmärrä!" eri aiheista. Mutta tiedätkö mitä? Sinua tuskin edes kiinnostaa. Olet onnellinen. Anna muidenkin olla äläkä liimaile omia tunteitasi muihin :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mitään noista. Ajattelen vain kuinka kyseinen henkilö menettää elämänsä ihmeellisimmän kokemuksen, mutta ei sitä tule koskaan ymmärtämään. Sinänsä hyvä, ettei ymmärrä koska se voisi olla musertavaa tajuta mistä jää paitsi.
Ja kyllä varmasti joku kiistää tämän, mutta se kertoo vain ymmärtämättömyydestä ja sitä vastaan on turha jankata, joten annan asian olla.
Jos ei ymmärrä, että tuo on koko ihmiselämän pihvi - valitset jotain tietäen, että se sulkee sinulta jotain pois - niin huonosti menee. Sinäkään et tiedä, miten onnellinen olisit voinut olla italiassa viininviljelijänä. Hyvä niin, koska olisi voinut olla musertavaa tajuta, mistä jää paitsi.
Ja kyllä varmasti joku kiistää tämän, mutta se kertoo vain ymmärtämättömyydestä ja sitä vastaan on turha jankata, joten annan asian olla.
Tiedätkö miksi et koe tästä ahdistusta? Sinulla on itsetuntemusta. Sitä samaa, mitä lapsettomilla on. Lapsettomat ei silti mukasääli sinua jostain, mistä jäät paitsi.
Minäkään en tiennyt ennen kuin sain lapsia.
Toistan: kyse on vain ymmärtämättömyydestä ja sitä vastaan on turha jankata, joten annan asian olla.
Annan asian olla. Kiitos ja hyvää yötä.
Vastaus otsikkoon: Säälin mielessäni ja ajattelen, ettei tiedä mistä jää paitsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mitään noista. Ajattelen vain kuinka kyseinen henkilö menettää elämänsä ihmeellisimmän kokemuksen, mutta ei sitä tule koskaan ymmärtämään. Sinänsä hyvä, ettei ymmärrä koska se voisi olla musertavaa tajuta mistä jää paitsi.
Ja kyllä varmasti joku kiistää tämän, mutta se kertoo vain ymmärtämättömyydestä ja sitä vastaan on turha jankata, joten annan asian olla.
Jos ei ymmärrä, että tuo on koko ihmiselämän pihvi - valitset jotain tietäen, että se sulkee sinulta jotain pois - niin huonosti menee. Sinäkään et tiedä, miten onnellinen olisit voinut olla italiassa viininviljelijänä. Hyvä niin, koska olisi voinut olla musertavaa tajuta, mistä jää paitsi.
Ja kyllä varmasti joku kiistää tämän, mutta se kertoo vain ymmärtämättömyydestä ja sitä vastaan on turha jankata, joten annan asian olla.
Tiedätkö miksi et koe tästä ahdistusta? Sinulla on itsetuntemusta. Sitä samaa, mitä lapsettomilla on. Lapsettomat ei silti mukasääli sinua jostain, mistä jäät paitsi.
Minäkään en tiennyt ennen kuin sain lapsia.
Toistan: kyse on vain ymmärtämättömyydestä ja sitä vastaan on turha jankata, joten annan asian olla.
Annan asian olla. Kiitos ja hyvää yötä.
Etkä tiedä, miten antoisa olisi voinut elämäsi olla ilman lapsia. Kyse on ymmärtämättömyydestä, joten annan asian olla.
Annan asian olla. Kiitos ja hyvää yötä.
Kaikkein hauskinta (?) on, että en varsinaisesti ole mainostanut lapsettomuuttani minään vakaumuksena, ja lähipiirissäni on paljon lapsia. Ai että kun kelpasin niille lapsille ihan kaikkeen (vanhempien mielestä siis), vanhempien kanssa vanhemmuuden ja kaiken pohtimiseen... Ja sitten kun joskus sanoin, että en ole koskaan halunnut lapsia, niin on käynyt muun muassa sellaista, että eräs tuttavaperheen äiti laittaa vauvaa syliin ja nauraa kuinka "aijai Anneli heh heh, ällöttääkö, ei Anneli tykkää" ja olen heidän esikoisen kakkavaippoja vaihtanut ihan runsaastikin...
Joitakin vaan ärsyttää, eikä he suostu edes myöntämään sitä itselleen. En tiedä mikä ongelman nimi on, en todella tiedä.
Aika suuri osa miehistä on lopettanut perheestä haaveilun, koska sitä kumppania ei vain koskaan tule löytymään. Ikinä.