Lue keskustelun säännöt.
"Mä oon täällä niin vähän aikaa etten viitti opetella!" ja muita harjoittelijoiden suusta tulleita ikimuistoisia lauseita
29.11.2018 |
Tämä lause tuli erään harkkarin suusta, kun yritin neuvoa kuinka purjo esikäsitellään ennen pilkkomista. "Ei kiinnosta!" on varsin usein kuultu lause jos pitäisi jotain tehdä.
.
Olen siis keittiössä töissä ja harjoittelijoita piisaa. Välillä opiskelijoilta tulee tällaista tekstiä. Mitä ikimuistoista harjoittelijat ovat sinulle/sinun kuullen tokaisseet?
Kommentit (176)
Vierailija kirjoitti:
Olen itse tällä hetkellä halutussa paikkaa harjoittelijana heti ekana päivänä toinen harjoittelija joka oli ollut paikassa jo pidempään tunnusti että ala ei häntä kiinnosta yhtään ja aikoo lähteä eri alalle mutta vannotti että en kerro asiasta kellekään koska hänelle voitaisiin alkaa vittuilemaan että vie oikeasti alasta kiinnostuneelta paikan.... No niinpä, hitto kun suututti.
Mikä suututti? Miten se sinua liikuttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kaikki harjoittelijat ja määräaikaiset ovat hyvinkin innokkaita oppimaan ja tekemään. Sen sijaan eräät keski-ikäiset (varsinkin) naiset eivät viitsi enää tehdä eivätkä opetella mitään. Perustelevat kieltäytymistään sillä, että näin lähellä eläkeikää ei enää ole mitään hyötyä (eläkkeeseen tällä hetkellä yli 10 vuotta), he eivät näe toiminnassa mitään järkeä (olemme töissä linjaorganisaatiossa, missä työntekijä ei todellakaan päätä, mitä tehdään tai "mikä on järkevää" - lakeja on noudatettava) tai homma on ikävää. Yleinen kommentti on "tehkööt noi määräaikaiset / harjoittelijat".
Sitten he marisevat, kun ei ole tarpeeksi hommia. Mikään tarjottu työ ei kelpaa, mikään uusi toiminto ei houkuta opettelemaan. Ihmettelen syvästi, etteivät nämä ole saaneet edes varoitusta töistä kieltäytymisestä.
T. Turhautunut kollega, jolle työ kelpaa
Vierailija kirjoitti:
Meillä kaikki harjoittelijat ja määräaikaiset ovat hyvinkin innokkaita oppimaan ja tekemään. Sen sijaan eräät keski-ikäiset (varsinkin) naiset eivät viitsi enää tehdä eivätkä opetella mitään. Perustelevat kieltäytymistään sillä, että näin lähellä eläkeikää ei enää ole mitään hyötyä (eläkkeeseen tällä hetkellä yli 10 vuotta), he eivät näe toiminnassa mitään järkeä (olemme töissä linjaorganisaatiossa, missä työntekijä ei todellakaan päätä, mitä tehdään tai "mikä on järkevää" - lakeja on noudatettava) tai homma on ikävää. Yleinen kommentti on "tehkööt noi määräaikaiset / harjoittelijat".
Sitten he marisevat, kun ei ole tarpeeksi hommia. Mikään tarjottu työ ei kelpaa, mikään uusi toiminto ei houkuta opettelemaan. Ihmettelen syvästi, etteivät nämä ole saaneet edes varoitusta töistä kieltäytymisestä.
T. Turhautunut kollega, jolle työ kelpaa
Kokeilepa kouluttaa heitä vähän samaan perseennuolentaan ja orja-asenteeseen jonka itse omaat - ehkä se siitä. Toivottavasti et joku päivä huomaa itsekin, kuinka turhaan olet puurtanut, karma on joskus sellainen.
Jos harjoittelija sanoisi noin, minä hylkäisin hänen suorituksensa. Aivan varmasti! Ikinä et voi etukäteen tietää, mitä taitoa tarvitset ja mitä et, ja itse työsuoritusten lisäksi harjoittelussa ollaan opettelemassa käytöstä esimiestä ja työkavereita kohtaan. Ihan normaalia millä tahansa työpaikalla ja vapaa-ajalla välttämätöntä vuorovaikutusta ja lähimmäisen kunnioittamista.
Valitettavasti monella on ollut vanhemmat, jotka ovat jättäneet nämä perusasiat hoitamatta. Koulutusjärjestelmä joutuu sitten hoitamaan näiden siiderivanhempien kasvatustehtävät, kun nuorelta puuttuu peruskäytöstavat ja jopa kyky ja halu ajatella itse, ottaa vastuuta omista tekemisistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä kaikki harjoittelijat ja määräaikaiset ovat hyvinkin innokkaita oppimaan ja tekemään. Sen sijaan eräät keski-ikäiset (varsinkin) naiset eivät viitsi enää tehdä eivätkä opetella mitään. Perustelevat kieltäytymistään sillä, että näin lähellä eläkeikää ei enää ole mitään hyötyä (eläkkeeseen tällä hetkellä yli 10 vuotta), he eivät näe toiminnassa mitään järkeä (olemme töissä linjaorganisaatiossa, missä työntekijä ei todellakaan päätä, mitä tehdään tai "mikä on järkevää" - lakeja on noudatettava) tai homma on ikävää. Yleinen kommentti on "tehkööt noi määräaikaiset / harjoittelijat".
Sitten he marisevat, kun ei ole tarpeeksi hommia. Mikään tarjottu työ ei kelpaa, mikään uusi toiminto ei houkuta opettelemaan. Ihmettelen syvästi, etteivät nämä ole saaneet edes varoitusta töistä kieltäytymisestä.
T. Turhautunut kollega, jolle työ kelpaa
Kokeilepa kouluttaa heitä vähän samaan perseennuolentaan ja orja-asenteeseen jonka itse omaat - ehkä se siitä. Toivottavasti et joku päivä huomaa itsekin, kuinka turhaan olet puurtanut, karma on joskus sellainen.
Niin kenet - ne harjoittelijat vai ne mammat? Mistäs sinä minun asenteeni osaat noin terävästi ja rakentavasti diagnosoida? Se, että teen sen, mitä toimenkuvaani kuuluu ja täytän työpäiväni mieluummin töiden tekemiseen kuin marisemiseen, kertoo perseennuolennasta ja orja-asenteesta? Okei, viisaus on puhunut. Sä olet idolini ja jumalani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos harjoittelija sanoisi noin, minä hylkäisin hänen suorituksensa. Aivan varmasti! Ikinä et voi etukäteen tietää, mitä taitoa tarvitset ja mitä et, ja itse työsuoritusten lisäksi harjoittelussa ollaan opettelemassa käytöstä esimiestä ja työkavereita kohtaan. Ihan normaalia millä tahansa työpaikalla ja vapaa-ajalla välttämätöntä vuorovaikutusta ja lähimmäisen kunnioittamista.
Valitettavasti monella on ollut vanhemmat, jotka ovat jättäneet nämä perusasiat hoitamatta. Koulutusjärjestelmä joutuu sitten hoitamaan näiden siiderivanhempien kasvatustehtävät, kun nuorelta puuttuu peruskäytöstavat ja jopa kyky ja halu ajatella itse, ottaa vastuuta omista tekemisistään.
Koulutusharjoittelussa on itsestään selvää että kaikkiin toimiin tutustutaan.
Sen sijaan ammattilaisten hyväksikäyttöharjoitteluissa tulee käyttää tarkkaa harkintaa mihin suostuu hyväksikäyttäjöyritysten puolelta.
Tuo ”esimiehiä kohtaan” on täysin vanhakantaista scheissea. On vain yksi arvoa - ihmisarvo - ja se on sama kaikilla. Ihmisillä ei ole arvojärjestystä.
Dippainssi koeajalla kun ihmettelin, että eikö sinulla ole mitään töitä kun luet kaiket päivät jalat pöydällä lehtiä: "Alan tekemään töitä sitten kun palkka nostetaan osaamistani vastaavaksi".
Ei vaikuttanut, kun vakuuttelin palkan nousevan sitten kun hän on näyttänyt osaamisensa ja kykynsä. Ja firmassa todella siihen aikaan kyvykkäät etenivät nopsaan todella hyväpalkkaisiin tehtäviin. Eikä se palkka nyt mikään huono ollut, ihan normi korkeakoulututkinnon omaavan ilman mainittavaa työkokemusta olevan alkupalkka. Ego ei vaan kestänyt, että kymmenen vuotta alalla olleet opistoinssit sai suurempaa liksaa. Kenkää tuli ennen koeajan loppua ja sama kuuluu tapahtuneen myöhemminkin muissa työpaikoissa. Melkoinen asennevamma
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Dippainssi koeajalla kun ihmettelin, että eikö sinulla ole mitään töitä kun luet kaiket päivät jalat pöydällä lehtiä: "Alan tekemään töitä sitten kun palkka nostetaan osaamistani vastaavaksi".
Ei vaikuttanut, kun vakuuttelin palkan nousevan sitten kun hän on näyttänyt osaamisensa ja kykynsä. Ja firmassa todella siihen aikaan kyvykkäät etenivät nopsaan todella hyväpalkkaisiin tehtäviin. Eikä se palkka nyt mikään huono ollut, ihan normi korkeakoulututkinnon omaavan ilman mainittavaa työkokemusta olevan alkupalkka. Ego ei vaan kestänyt, että kymmenen vuotta alalla olleet opistoinssit sai suurempaa liksaa. Kenkää tuli ennen koeajan loppua ja sama kuuluu tapahtuneen myöhemminkin muissa työpaikoissa. Melkoinen asennevamma
”Siihen aikaa”.
Maailma muuttuu, setä.
Vierailija kirjoitti:
Dippainssi koeajalla kun ihmettelin, että eikö sinulla ole mitään töitä kun luet kaiket päivät jalat pöydällä lehtiä: "Alan tekemään töitä sitten kun palkka nostetaan osaamistani vastaavaksi".
Ei vaikuttanut, kun vakuuttelin palkan nousevan sitten kun hän on näyttänyt osaamisensa ja kykynsä. Ja firmassa todella siihen aikaan kyvykkäät etenivät nopsaan todella hyväpalkkaisiin tehtäviin. Eikä se palkka nyt mikään huono ollut, ihan normi korkeakoulututkinnon omaavan ilman mainittavaa työkokemusta olevan alkupalkka. Ego ei vaan kestänyt, että kymmenen vuotta alalla olleet opistoinssit sai suurempaa liksaa. Kenkää tuli ennen koeajan loppua ja sama kuuluu tapahtuneen myöhemminkin muissa työpaikoissa. Melkoinen asennevamma
Katkera opistoinssi (eli amis) avautuu kun ei yliopiston ovet avautunut, eikä akateeminen suostunut suuren egon alistettavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli töissä kaksi harjoittelijaa kauppiksesta ja yritys siis teollisuusyritys jossa tarjolla perus konttorihommia (esim palkanmaksut ym hoiti pääkonttori).
Harjoittelija nro 1 teki pyydetyt asiat ja istui odottamaan seuraavaa tehtävää. Itse tein välillä myös sihteerien töitä ja pyysin välillä tätä harjoitteliajaa kaveriksi valmistelemaan asiakaspalaveria. Kun pyysin häntä keittämään palaveriin kahvit (keräsin itse astioita kahvia varten neukkariin Vietäväksi) tämä harjoittelija kertoi heitä ohjeistetun ettei heille kuulu kahvinkeitto. No siinä vaiheessa meni mielenkinto opastaa tätä harjoittelijaa.
Ymmärrän että oli varmaan tarkoitettu että harjoittelun ei kuulu olla pelkkää kahvinkeittoa ja siivousta mutta jos konttorin insinöörit ja sihteerit keittävät kahvit tarvittaessa niin kait nyt harjoittelijakin voi keittää kerran tai kahdesti viikossa.
Harjoittelija nro 2 teki pyydetyt asiat. Kun kerran näytti mihin postitlajitellaan hän huolehti automaattisesti postien lajittelun joka päivä harjoittelun ajan. Samoin kaikki muut opetetut työt. Keitti valittamatta kahvit jne. Koska hän oikeasti auttoi meitä monissa töissä minulle jäi aikaa perehdyttää hänelle paljon enemmän erilaisia tehtäviä ja asioita kuin harjoittelijalle nro 1. Tämän toisena olleen harjoittelijan olisimme halunneet palkata mutta kun hän sai todella loistavan todistuksen harjoittelusta meillä hän työllistyi jo viikon kuluttua. Ja meillä olisi ollut hänelle sopiva paikka vasta parin kuukauden päästä.
😁😁😁
Työvoimatoimistostako täti naputtelee?
Taitaa olla kuule insinöörisetämies hyväksikättötoimistosta päivää.
”Keitäs tyttö kahvit!”
No itseasiassa olin tuolloin 25 v naispuolinen insinööri. Eli se siitä vanhasta setämiehestä.
Jos mennään siihen että harjoittelijoista ei saisi olla yrityksille hyötyä vaan pelkästään yrityksen kuuluu opettaa harjoittelijaa käy pian niin ettei niitä harjoitelupaikkoja enää juurikaan ole. Eli sitten ne opiskelijat joutuvat tekemään harjoittelut jossain koulun omissa toiminnoissa ja jää näkemätä todellinen työelämä.
Ja tosiaan kyllä minä arvostan harjoittelijoissa oma-aloitteisuutta. Eli ihan kaikkea ei tarvi joka päivä pyytää erikseen tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli töissä kaksi harjoittelijaa kauppiksesta ja yritys siis teollisuusyritys jossa tarjolla perus konttorihommia (esim palkanmaksut ym hoiti pääkonttori).
Harjoittelija nro 1 teki pyydetyt asiat ja istui odottamaan seuraavaa tehtävää. Itse tein välillä myös sihteerien töitä ja pyysin välillä tätä harjoitteliajaa kaveriksi valmistelemaan asiakaspalaveria. Kun pyysin häntä keittämään palaveriin kahvit (keräsin itse astioita kahvia varten neukkariin Vietäväksi) tämä harjoittelija kertoi heitä ohjeistetun ettei heille kuulu kahvinkeitto. No siinä vaiheessa meni mielenkinto opastaa tätä harjoittelijaa.
Ymmärrän että oli varmaan tarkoitettu että harjoittelun ei kuulu olla pelkkää kahvinkeittoa ja siivousta mutta jos konttorin insinöörit ja sihteerit keittävät kahvit tarvittaessa niin kait nyt harjoittelijakin voi keittää kerran tai kahdesti viikossa.
Harjoittelija nro 2 teki pyydetyt asiat. Kun kerran näytti mihin postitlajitellaan hän huolehti automaattisesti postien lajittelun joka päivä harjoittelun ajan. Samoin kaikki muut opetetut työt. Keitti valittamatta kahvit jne. Koska hän oikeasti auttoi meitä monissa töissä minulle jäi aikaa perehdyttää hänelle paljon enemmän erilaisia tehtäviä ja asioita kuin harjoittelijalle nro 1. Tämän toisena olleen harjoittelijan olisimme halunneet palkata mutta kun hän sai todella loistavan todistuksen harjoittelusta meillä hän työllistyi jo viikon kuluttua. Ja meillä olisi ollut hänelle sopiva paikka vasta parin kuukauden päästä.
😁😁😁
Työvoimatoimistostako täti naputtelee?
Taitaa olla kuule insinöörisetämies hyväksikättötoimistosta päivää.
”Keitäs tyttö kahvit!”
No itseasiassa olin tuolloin 25 v naispuolinen insinööri. Eli se siitä vanhasta setämiehestä.
Jos mennään siihen että harjoittelijoista ei saisi olla yrityksille hyötyä vaan pelkästään yrityksen kuuluu opettaa harjoittelijaa käy pian niin ettei niitä harjoitelupaikkoja enää juurikaan ole. Eli sitten ne opiskelijat joutuvat tekemään harjoittelut jossain koulun omissa toiminnoissa ja jää näkemätä todellinen työelämä.
Ja tosiaan kyllä minä arvostan harjoittelijoissa oma-aloitteisuutta. Eli ihan kaikkea ei tarvi joka päivä pyytää erikseen tekemään.
Ehkä parempi niin. Hyväksikäyttäjät pyörittävät omiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun firmassani ensimmäinen ja viimeinen työharjoittelu loppui juuri tuohon asennevammaan. Harjoittelija itse pyysi paikkaa, hänen kanssaan keskusteltiin harjoittelun sisällöstä ja molemminpuolisista odotuksista ja edellytyksistä ja vakuutteli kaiken olevan kunnossa.
Kaksi viikkoa oli vierihoidossa imemässä sisäänsä alan viimeisimmät käytännöt ja kun olisi pitänyt aloittaa omatoiminen työskentely, ei enää napannutkaan. Päätin työharjoittelun sitten siihen, kun hän sanoi, ettei ala tehdä "minun töitäni".
Vierailija kirjoitti:
Minun firmassani ensimmäinen ja viimeinen työharjoittelu loppui juuri tuohon asennevammaan. Harjoittelija itse pyysi paikkaa, hänen kanssaan keskusteltiin harjoittelun sisällöstä ja molemminpuolisista odotuksista ja edellytyksistä ja vakuutteli kaiken olevan kunnossa.
Kaksi viikkoa oli vierihoidossa imemässä sisäänsä alan viimeisimmät käytännöt ja kun olisi pitänyt aloittaa omatoiminen työskentely, ei enää napannutkaan. Päätin työharjoittelun sitten siihen, kun hän sanoi, ettei ala tehdä "minun töitäni".
Eli yritit hyväksikäyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun firmassani ensimmäinen ja viimeinen työharjoittelu loppui juuri tuohon asennevammaan. Harjoittelija itse pyysi paikkaa, hänen kanssaan keskusteltiin harjoittelun sisällöstä ja molemminpuolisista odotuksista ja edellytyksistä ja vakuutteli kaiken olevan kunnossa.
Kaksi viikkoa oli vierihoidossa imemässä sisäänsä alan viimeisimmät käytännöt ja kun olisi pitänyt aloittaa omatoiminen työskentely, ei enää napannutkaan. Päätin työharjoittelun sitten siihen, kun hän sanoi, ettei ala tehdä "minun töitäni".
Eli yritit hyväksikäyttää.
Kerropa miten? Yhden hengen firmassa ei ole kuin "minun töitäni" ja minä venyin iltamyöhät ja viikonloput paikkaamassa sitä, että päivät meni opettamiseen. Lisäksi vuokrasin lisähuoneen ja ostin huonekalut ja tietokoneen jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dippainssi koeajalla kun ihmettelin, että eikö sinulla ole mitään töitä kun luet kaiket päivät jalat pöydällä lehtiä: "Alan tekemään töitä sitten kun palkka nostetaan osaamistani vastaavaksi".
Ei vaikuttanut, kun vakuuttelin palkan nousevan sitten kun hän on näyttänyt osaamisensa ja kykynsä. Ja firmassa todella siihen aikaan kyvykkäät etenivät nopsaan todella hyväpalkkaisiin tehtäviin. Eikä se palkka nyt mikään huono ollut, ihan normi korkeakoulututkinnon omaavan ilman mainittavaa työkokemusta olevan alkupalkka. Ego ei vaan kestänyt, että kymmenen vuotta alalla olleet opistoinssit sai suurempaa liksaa. Kenkää tuli ennen koeajan loppua ja sama kuuluu tapahtuneen myöhemminkin muissa työpaikoissa. Melkoinen asennevamma
”Siihen aikaa”.
Maailma muuttuu, setä.
Jep, nykyään ei katsota tuollaista edes koeajan loppuun. Eikä tuosta kokemuksesta sentään niin kauaa ole, hyvän aikaa oli eletty tällä vuosituhannella. Nykypäivänä asiakasfirma edellyttää konsultin olevan tuottava tyôntekijä heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Vielä vuosikymmen sitten oli muutama päivä aikaa perehtyä tehtäviin jopa asiakkaan tiloissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun firmassani ensimmäinen ja viimeinen työharjoittelu loppui juuri tuohon asennevammaan. Harjoittelija itse pyysi paikkaa, hänen kanssaan keskusteltiin harjoittelun sisällöstä ja molemminpuolisista odotuksista ja edellytyksistä ja vakuutteli kaiken olevan kunnossa.
Kaksi viikkoa oli vierihoidossa imemässä sisäänsä alan viimeisimmät käytännöt ja kun olisi pitänyt aloittaa omatoiminen työskentely, ei enää napannutkaan. Päätin työharjoittelun sitten siihen, kun hän sanoi, ettei ala tehdä "minun töitäni".
Eli yritit hyväksikäyttää.
Kerropa miten? Yhden hengen firmassa ei ole kuin "minun töitäni" ja minä venyin iltamyöhät ja viikonloput paikkaamassa sitä, että päivät meni opettamiseen. Lisäksi vuokrasin lisähuoneen ja ostin huonekalut ja tietokoneen jne.
Olitko aikeissa palkata harjoittelijan jatkossa? Oliko harjoittelija opiskelija, jonka ”työnkuva” oli juurikin tuo oppiminen - ja sinä olit ottanut yhteiskunnallisen vastuun opettaa? Maksoitko harjoittelijalle palkkaa?
Lomalleko meinasit jäädä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun firmassani ensimmäinen ja viimeinen työharjoittelu loppui juuri tuohon asennevammaan. Harjoittelija itse pyysi paikkaa, hänen kanssaan keskusteltiin harjoittelun sisällöstä ja molemminpuolisista odotuksista ja edellytyksistä ja vakuutteli kaiken olevan kunnossa.
Kaksi viikkoa oli vierihoidossa imemässä sisäänsä alan viimeisimmät käytännöt ja kun olisi pitänyt aloittaa omatoiminen työskentely, ei enää napannutkaan. Päätin työharjoittelun sitten siihen, kun hän sanoi, ettei ala tehdä "minun töitäni".
Eli yritit hyväksikäyttää.
Tehdäänpä selväksi, että harjoittelijahakijoita on ollut paljon, itse en ole koskaan hakenut harjoittelijaa. Tuon yhden kerran ajattelin, että se voisi olla hyvä juttu meille molemmille ja töitä olisi mahdollisesti tarjolla harjoittelun jälkeenkin. No, homma meni miten meni ja jatkossa olen mielihyvin ostanut tarvitsevani avun alihankintana kollegoilta ja harjoittelijat saavat hoitaa harjoittelunsa miten parhaiten taitavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun firmassani ensimmäinen ja viimeinen työharjoittelu loppui juuri tuohon asennevammaan. Harjoittelija itse pyysi paikkaa, hänen kanssaan keskusteltiin harjoittelun sisällöstä ja molemminpuolisista odotuksista ja edellytyksistä ja vakuutteli kaiken olevan kunnossa.
Kaksi viikkoa oli vierihoidossa imemässä sisäänsä alan viimeisimmät käytännöt ja kun olisi pitänyt aloittaa omatoiminen työskentely, ei enää napannutkaan. Päätin työharjoittelun sitten siihen, kun hän sanoi, ettei ala tehdä "minun töitäni".
Eli yritit hyväksikäyttää.
Tehdäänpä selväksi, että harjoittelijahakijoita on ollut paljon, itse en ole koskaan hakenut harjoittelijaa. Tuon yhden kerran ajattelin, että se voisi olla hyvä juttu meille molemmille ja töitä olisi mahdollisesti tarjolla harjoittelun jälkeenkin. No, homma meni miten meni ja jatkossa olen mielihyvin ostanut tarvitsevani avun alihankintana kollegoilta ja harjoittelijat saavat hoitaa harjoittelunsa miten parhaiten taitavat.
Noinhan se pitää mennäkin. Maksat kunnolla töittesi teettämisestä ammattilaisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun firmassani ensimmäinen ja viimeinen työharjoittelu loppui juuri tuohon asennevammaan. Harjoittelija itse pyysi paikkaa, hänen kanssaan keskusteltiin harjoittelun sisällöstä ja molemminpuolisista odotuksista ja edellytyksistä ja vakuutteli kaiken olevan kunnossa.
Kaksi viikkoa oli vierihoidossa imemässä sisäänsä alan viimeisimmät käytännöt ja kun olisi pitänyt aloittaa omatoiminen työskentely, ei enää napannutkaan. Päätin työharjoittelun sitten siihen, kun hän sanoi, ettei ala tehdä "minun töitäni".
Eli yritit hyväksikäyttää.
Tehdäänpä selväksi, että harjoittelijahakijoita on ollut paljon, itse en ole koskaan hakenut harjoittelijaa. Tuon yhden kerran ajattelin, että se voisi olla hyvä juttu meille molemmille ja töitä olisi mahdollisesti tarjolla harjoittelun jälkeenkin. No, homma meni miten meni ja jatkossa olen mielihyvin ostanut tarvitsevani avun alihankintana kollegoilta ja harjoittelijat saavat hoitaa harjoittelunsa miten parhaiten taitavat.
Noinhan se pitää mennäkin. Maksat kunnolla töittesi teettämisestä ammattilaisille.
Kyllä. Sopii minulle hyvin. Saan hyvää laatua vailla harmaita hiuksia ja vaivaa. Mutta miten harjoittelija? Miten hän saa hoidettua oman koulutuksensa päätökseen?
Olen itse tällä hetkellä halutussa paikkaa harjoittelijana heti ekana päivänä toinen harjoittelija joka oli ollut paikassa jo pidempään tunnusti että ala ei häntä kiinnosta yhtään ja aikoo lähteä eri alalle mutta vannotti että en kerro asiasta kellekään koska hänelle voitaisiin alkaa vittuilemaan että vie oikeasti alasta kiinnostuneelta paikan.... No niinpä, hitto kun suututti.