Olen akateeminen nainen ja ajatellut hakea keväällä opiskelemaan hoitoalaa
Olen todella kyllästynyt työttömyyteen/pätkätöihin. Jatkuva epävarmuus tulevasta.
Muutama tuttava lukioajoilta lähti sitten lukion jälkeen ammattikorkeaan opiskelemaan hoitoalaa. Kaikki he ovat olleet alan töissä jo kauan ja kaikilla vakipaikka, perhettä jne. Ei huolta työttömyydestä ja pystyy elämään ja suunnitella elämäänsä.
Työ olisi myös merkityksellistä ja ihmiset tekisivät jokaisesta päivästä erilaisen. Mielenkiinto pysyisi yllä ja sosiaalista kanssakäymistä olisi paljon.
Olen todella ajatellut kevään haussa hakeutua hoitoalalle. Ehkä se olisi sitten ihan se sairaanhoitaja, koska kyseinen tutkinto avaa niin paljon mahdollisuuksia enkä vielä tarkalleen tiedä, että missä hommissa haluaisin työskennellä.
Onko täällä muita akateemisia jotka vaihtaneet alaa? Olen ymmärtänyt ettei olisi mitenkään harvinaista..?
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minuakin pistää jurppimaan kun hyvä ystävä (sh) sai työtarjouksia tuon tuosta jo opiskeluaikana. Ja just se, kun niitä töitä ei edes tarvinnut hakea vaan sua ihan oikeasti PYYDETTIIN töihin! Siis töitä tarjottiin hopeatarjottimelta pitkin opiskeluaikaa. Muistaakseni ensimmäinen työtarjous tuli jo 6kk opintojen jälkeen. Siitä lähtien sitten jatkuvasti lähes jokaisen työharkan päätteeksi. Mutta juu, tottakai olen iloinen hänen puolestaan. Itse en ehkä sopisi alalle, muuten kyllä hakisin.
Etkö osaa olla ystäväsi puolesta onnellinen?
Lueppa uudestaan lainaamasi teksti.
Niin. Jurppii silti
Olen todella kyllästynyt työttömyyteen/pätkätöihin. Jatkuva epävarmuus tulevasta.
Annatkohan nyt vähän liian helpolla periksi? Ei uuden tiedon tuottamisen välttämättä tarvitse olla helppoa ja kivaa. Itse olen neuvotellut te-toimiston kanssa, että saan julkaista tiedeartikkeleita sivutoimisena hommana, kun eihän niistä joka tapauksessa makseta. Olen toki työmarkkinoiden käytettävissä, mutta eihän kukaan ota töihin akateemista pitkäaikaistyötöntä.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka vaihtaisitkin alaa, älä kuitenkaan unohda tuoda joka välissä esiin akateemisuuttasi.
Akateemisuus ärsyttää yleensä muita, vaikka sitä ei itse pitäisi mitenkään esillä.
En ainakaan rupeaisi sairaanhoitajaksi. Mikset rupeaisi mieluummin metsäkoneenkuljettajaksi tai rekkakuskiksi?
Hain joskus sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon enkä päässyt pääsykokeista läpi. Nyt akateemisena työttömänä voisi yrittää uudestaan, koska nykyisin pääsykoetta ei enää ole. Ei haittaa, vaikka en sovi alalle. Pitäähän sitä kaikkien kantaa kortensa kekoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä! Ala on täynnä vanhoja akkoja jotka pilaavat kaiken ilon tästä työstä! Kiusaavat harjottelijoita, sijaisia ja tuntilaisia. Jopa toisiaan ja välillä jopa potilaita ja heidän omaisiaan. Leikkaukset näkyvät hoidossa ja palveluissa. Potilaat mielummin huumataan ja pistetään asuntoihinsa nukkumaan. Virikeohjaushan on niin kallista, parempi että potilaat eivät poistu huoneistaan.
Terv. Kehistysvammaisten virikeohjaaja, entinen hoitaja.
Ei minua ole ainakaan koskaan kiusattu missään. Olen sairaanhoitajaopiskelija. Aina on koko työporukka lääkäreitä myöten toivottanut tervetulleeksi ja ottanut todella hyvin vastaan. Harjoittelut olleet aina todella antoisia.
Mieslääkärit flirttailee nuorille näteille opiskelijoille. Ja opiskelijat myös katselevat sairaalaharkoissa sillä silmällä ylilääkäreitä, kirurgeja yms joilla korkea status. Näin se ihan oikeasti menee, tiedän lukuisia tapauksia.
No yllättääkö ketään? Ei minua ainakaan. Tiedän niin paljon hoitaja-lääkäri suhteita ja säätöjä ettei enää jaksa edes yllättää. Ja kyllä, olen kuullut opiskelijoiden arvioivan mieskirurgien, lääkäreiden ja mies sairaanhoitajien ulkonäköä monet kerrat.
Vierailija kirjoitti:
En ainakaan rupeaisi sairaanhoitajaksi. Mikset rupeaisi mieluummin metsäkoneenkuljettajaksi tai rekkakuskiksi?
Jos sinä et rupeaisi (tai pääsisi), se ei tarkoita etteikö ap sopisi ja tykkäsi hommasta.
Vierailija kirjoitti:
En ainakaan rupeaisi sairaanhoitajaksi. Mikset rupeaisi mieluummin metsäkoneenkuljettajaksi tai rekkakuskiksi?
Uudet metsäkoneet on mukavia työympäristöjä, mutta mieluummin mammat pesee kakkapyllyjä sairaalassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Maisterista kokiksi.
Edellytti tietenkin hyväpalkkaisessa työssä hankittua varallisuutta ja velattomuutta, koska ravintola-alan työtä tehdään lähinnä rakkaudesta lajiin, eikä toimeentulon vuoksi.
Olen tyytyväinen, saan nähdä työni tulokset konkreettisesti ja ammattitaito kasvaa hetki hetkeltä.
Yhteiskunnalle olen tietty melko kallis kokki. Kahdeksantoista vuoden opinnot, että voi hauduttaa kassleria.
18 vuoden opinnot? Miten ihmeessä olet onnistunut tuhraamaan opintoihin noin monta vuotta? Kokikkikoulu kestää pari vuotta ja akateemisen tutkinnon saa suoritettua näppärästi korkeintaan kuudessa vuodessa, vaikka olisi kuinka laiska opiskelija. Mutta kiva, että olet löytänyt paikkasi.
Kirjoittaja varmaan laski mukaan peruskoulun+lukion 12 vuotta.
Minulla on yluopistotutkinto ja hoitoalan tutkinto molemmat. Teen hoitoalan töitä ja olen tehnytkin niitä jo useamman vuoden. Hyvin olen viihtynyt. En halua tarkemmin kertoa kumpaakaan tutkintoani koska ties vaikka joku tunnistaisi. Kuitenkin siis akateeminen tutkinto ja valmistumisen jälkeen hain ammattikorkeaan eräällle hoitoalan tutkinnolle. En tosiaan kadu. Vakituisen työpaikan sain jo ennen valmistumistani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ainakaan rupeaisi sairaanhoitajaksi. Mikset rupeaisi mieluummin metsäkoneenkuljettajaksi tai rekkakuskiksi?
Uudet metsäkoneet on mukavia työympäristöjä, mutta mieluummin mammat pesee kakkapyllyjä sairaalassa.
Kuulostaapa kaiken kaikkiaan oudon katkeralta tekstiltä. Lähtikö eksäsi hoitajan matkaan vai mistä kiikastaa..?
Itse tahtoisin kätilöksi tai terveydenhoitajaksi, mutta ei oikein ole mahdollista opiskella 4-4,5v. Ei vaan mahdollista ja harjoittelut ja kaikki... Olisi pitänyt nuorempana sinne hakea, vaikka ikä ei tietenkään mikään este ole, mutta elämäntilanne muuten on, valitettavasti. Sairaanhoitajaksi en itse halua vaan tahtoisin olla th tai kätilö. Molemmissa saa joo sh:n pätevyyden, mutta silti en pelkästään sh:ksi halua. Joku röntgenhoitaja voisi myös mennä, mutta siinä en työllisyydestä tiedä ja toisaalta 3,5v sekin on.
Kannattaa varmaan ap lukaista 60 op:n pedagogiset opinnot siihen sh -tutkinnon päälle, niin ei tarvitse kolmivuorotyöhön jäädä kitumaan. Teet kolme vuotta hoitotyötä ja sen jälkeen opettamaan sitä. Siistimpää ja paremmin palkattua hommaa.
Jos olet vielä yliopistolla kirjoilla, onnistuu ne pedagogiset sitä kautta helpoiten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ainakaan rupeaisi sairaanhoitajaksi. Mikset rupeaisi mieluummin metsäkoneenkuljettajaksi tai rekkakuskiksi?
Uudet metsäkoneet on mukavia työympäristöjä, mutta mieluummin mammat pesee kakkapyllyjä sairaalassa.
Ei kannata puhua hoitoalasta jos ei edes hoitoalan työntekijöiden työnkuvasta tiedä tuon enempää. :)
Joo. Siirryin bioanalyytikoksi. Töihin pääsee ihan mihin haluaa alan hommiin.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa varmaan ap lukaista 60 op:n pedagogiset opinnot siihen sh -tutkinnon päälle, niin ei tarvitse kolmivuorotyöhön jäädä kitumaan. Teet kolme vuotta hoitotyötä ja sen jälkeen opettamaan sitä. Siistimpää ja paremmin palkattua hommaa.
Jos olet vielä yliopistolla kirjoilla, onnistuu ne pedagogiset sitä kautta helpoiten.
Eihän kaikkia vuorotyö haittaa. Miksi aina oletetaan että kaikki haluaa päivätyön 8-16? Sitä ihan samaa viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen? Aina ma-pe 8-16. Huhhuh, mä en ainakaan ikinä kestäisi. Rakastan vaihtelua, teen 3-vuorotyötä ja pyhiä miten sattuu. Jokainen viikko on erilainen eikä tarvitse kärsiä mistään "sunnuntai ahdistuksesta" eikä tarvitse olla ruuhkassa kökkimässä aamulla ja iltapäivällä. Lisäksi tähän vuoden aikaan on ihanaa nähdä kunnolla päivänvaloa, ettehän te 8-16 töissä olijat näe päivän valoa ollenkaan. Pimeää aamulla kun menette ja iltapäivällä kun tulette. Huh.
Opiskelin terveydenhoitajaksi lähes nelikymppisenä ja pääsin unelmieni työpaikkaan saman tein. Rakastan työtäni.
Ystäväni oli aineenopettajana muutaman vuoden ja kypsyi täysin valmistelemaan illat seuraavia tunteja (tunnollisuus, se kirous). Valmistui taannoin terkkariksi ja sai heti vakipaikan. Eikä ole katunut.
Lueppa uudestaan lainaamasi teksti.