Miten muut sinkut jaksaa ilman hellyyttä?
Mulla ainakin on välillä ihan kamalan vaikeeta.
Tammikuusta asti olen ollut yksin, lukuunottamatta lyhyttä romanssia kesällä jossa oltiin kolmesti sänkypuuhissa.
Välillä tuntuu että hypin kohta seinille...
eräs mies osoitti joku aika sit kiinnostusta ja jutskattiin muutamia kertoja tuolla ulkona ja muutaman kerran halattiinkin ja luulin että hän haluaisi myös ainakin hetkellistä läheisyyttä. Mutta ei, en tiedä mistä johtui, kun kutsuin hänet käymään niin ei vastannutkaan mitään. Pettymys oli hirveä kun kuvittelin jo vaikka mitä ja kerkesin saada sen lämmön tunteen halatessamme.
Ois kai parempi kuolettaa kaikki läheisyyden ja kosketuksen kaipuu, mutta en tiedä miten se onnistuisi.
Välillä tunnen itseni oudoksi, eikö muilla ole tämmösiä tarpeita ja tunteita?
Joskus iltaisin lueskelen netistä ihmisten romanttisia/seksuaalisia kertomuksia mut pitää varmaan sekin lopettaa...
Miten te muut jakselette näiden asioiden kanssa?
Kommentit (137)
Kissa pistää tassun nenän päälle kun pötköttelen. Siinä hellyyttä kylliksi. T. m32
Ryhtykää harrastamaan paritanssia. Siinä saa olla luvan kanssa toisen lähellä <3 Ja kun tanssi-ihmisiin tutustuu, saa ystäviä ja halauksia; moni tanssija on myös innokas halailija. Tammikuussa alkaa taas paritanssin alkeiskurssit, mukaan vaan!
Kävin hierojalla hiljattain, ja melkein aloin itkemään kun toinen ihminen kosketti minua. Tästä voi aika hyvin päätellä, mihin kuntoon olen henkisesti mennyt vuosien eristyneisyyden ja kosketuksen kaipuun jälkeen.
En ole koskaan kaivannut, eli erinomaisesti. En ole halailija tyyppiä ja kaikenlainen läheisyys ja hellyys on aina, lapsenakin tuntunut vaivaannuttavalta ja vieraalta. En yhtään tykkää kun kosketaan. Ei ole parisuhteetkaan koskaan kiinnostanut yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen jo pian 5-kymppinen ja ollut monta vuotta jo ilman hellyyttä kun mies jätti. Ei ole tarjolla kunnon miehiä tässä ikäluokassa.
Heitä on vaikka kuinka paljon. Onko itselläsi mielenterveys missä kunnossa?
Sinkkuna sitä on kyllä vapaa hakemaan seuraa. Mä olen ihan suoraan sanonut satunnaisille "ystäville", että annan kyllä, mutta haluan myös halia. Etten ole mikään pikaruokakaista. Pahempi olisi olla jumissa suhteessa, jossa sitä läheisyttä ei ole.
En minä kaipaa hellyyttä tai kosketusta. Onhan se joo ihan kivaa, jos sellaista saa, mutten kaipaa sellaista mitenkään. Nautin yksinolosta ja siitä, ettei ole ketään vieressä hönkimässä. Seksiä saan kyllä silloin, kun haluan, mutta ei sekään ole niin justiinsa, en kaipaa oikeastaan sitäkään. Orgasmin osaan saada itsekin. Minua jopa ahdistaa sellainen sylissä oleminen ja koskettelu, joten siksi parisuhteessa oleminen ei ole juttuni.
N38
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan kaivannut, eli erinomaisesti. En ole halailija tyyppiä ja kaikenlainen läheisyys ja hellyys on aina, lapsenakin tuntunut vaivaannuttavalta ja vieraalta. En yhtään tykkää kun kosketaan. Ei ole parisuhteetkaan koskaan kiinnostanut yhtään.
Sama!
Helposti, en ole läheisriippuvainen
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan kaivannut, eli erinomaisesti. En ole halailija tyyppiä ja kaikenlainen läheisyys ja hellyys on aina, lapsenakin tuntunut vaivaannuttavalta ja vieraalta. En yhtään tykkää kun kosketaan. Ei ole parisuhteetkaan koskaan kiinnostanut yhtään.
Mulla sama. Kiva kun saa olla näin eikä häiritä ja vaadita jotain, mitä en itse edes kaipaa.
Miehiltä saa vain k y r p ä ä, ne mitään hellyydestä tajua.
Joten lopetin hellyyden antamisen niille ihan tasa-arvon nimissä.
10E MAKSAVA SUIKKARI RIITTÄÄ MINULLE LÄHEISYYDEKSI
Erittäin hyvin, päin vastoin miehen "hellyyden" eli r aiskaamisen ja kehoni parasitoiminen siemenillään puute vaan parantaa mielialaani päivä päivältä, kun sitä ei ole! Monta vuotta jo ilman ja aina vaan paranee. Sanoisin että miehen siemenen kehoonsa ottaminen on kuin liukumäki straight to hell, jota kannattaa vältellä parhaansa mukaan!
Hyi, siis joku hali hali meininki...eeeh ei :) todellakaan, äärimmäisen vaivaannuttavaa toimintaa. Näin siis ainakin mun Suomessa.
Hellyys naisten ja miesten mielestä on niin eri asioita, ja ei, en naisena todellakaan kaipaa sitä "hellyyttä" mitä miehillä on tarjottavana.
No eipä siinä suhtessakaan mitään hellyttä ollut kuin korkeintaan ensimmäisen parin viikon ajan
Miehen kosketus on 💯 s*ksin toivossa🤮
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset naiset ovat kyllä niin tunnekylmiä joten ihan sama onko sitä parisuhteessa tai ei. Eivät todellakaan ole täynnä rakkautta nää meidän pirttihirmu-justiinat 😂
Vai tunnekylmiä, samalla kun te munalliset vaan ruikutatte p@llun puutteesta? Kumpikohan sukupuoli se on se tunnekylmä? Lopeta projisointi, möhömaha.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin! En koe kosketuksen kaipuuta enkä tykkää mistään hipellyksestä. Oon hyvinkin seksuaalinen, mutta ei niihin orgasmeihin ketään toista tarvita.
Minustakaan se ei tunnu hirveän hyvältä miehen kanssa vaikka ne ovat aina parhaansa yrittäneet. On kaikkea ällöttävää ja tautien pelko, koska miten noihin pitäisi pystyä luottamaan?
Ajattelisipa moni muukin insel samalla tavalla😍😍.