Lue keskustelun säännöt.
Eikö lapset osaa enää ajaa pyörällä tai kävellä?
22.11.2018 |
Monesti saa lukea, että lapsi pitää viedä harrastukseen, lapsi pitää viedä kouluun, pitää viedä kaverille jne. Tämä ihmetyttää, koska itse kuljin kouluun 6-12 vuotiaana pyörällä, kävellen ja potkurilla. Matkaa oli reilu 3 kilometriä. Harvoin vietiin autolla, ehkä jos oli 30 astetta pakkasta tai kaatosade, ei muuten. Joskus koulun jälkeen menin kaverille ja kotimatkaa saattoi olla sitten 10 km. Veljeni kulki pyörällä jalkapallotreeneissä, matkaa oli semmonen 9 km.
Minulla ei ole vielä omia lapsia, mutta miehen kanssa on puhuttu, että saavat kyllä itse huolehtia kulkemisensa mahdollisuuksien mukaan.
Kommentit (129)
Ap on kyllä niin tyypillinen lapseton besserwisser kuin olla ja voi.
Ihan jo tuo, että hän kuvittelee, että se harrastuskuskaus on jokin irrallinen episodi. Ei tajua että moni yhdistää sen kaikkeen muuhun tekemiseen.
Esim meillä toinen lapsi käy sunnuntai-iltaisin tanssitunnilla. Sillä aikaa kun tyttö tanssii tunnin, isänsä käy viikon ruokaostokset Lidlissä, joka on siinä vieressä. Ja ei, lapsiperheen ruokaostoksia nyt vaan ei kuskata kätevästi pyörän tarakalla ja matkaakin sinne on 15 kilsaa. Loppuajan isä istuu autossa ja käy läpi tulevan viikon ohjelmaansa.
Toinen lapsi käy keskiviikkoisin jumpassa. Sillä reissulla minä käyn siellä paikallisessa K-supermarketissa tekemässä hedelmä- ja vihannesostokset. Lidlissä ne taas ei ole kovin kummoiset ja meidän oma K-kauppa on pieni, eikä sielläkään ole kunnolla hedelmiä. Samalla reissulla käyn yleensä myös kirjastossa. Meillä luetaan paljon, joten yleensä kirjoja kulkee kaksi kassillista pois ja kaksi taas kotiin.
Ja ei, en ala kuljettaa laatikollista omenoita, porkkanakiloja ja niitä kirjoja taaskaan pyörän tarakalla.
Mulla on lapseton sisko, joka kanssa tulee aina näiden ideoidensa kanssa. Kun "hän ei ymmärrä mikset voi tehdä asioita järkevämmin ja kun lehdessäkin luki" jne. Sitten kun selitän, että miksi meillä tehdään jokin asia jollain tavalla (vaikkei tod tarvitsisikaan selittää), vastaus on aina että "aijaa, en tullut ajatelleeksi". Niinpä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osaahan lapset ajaa polkupyörällä! Kaverin muksukin polkee pyörää Nintendo Wiillä 🤣 On oikeetakin pyörää kokeillu, mut se oli tylsää ja vaikeeta ja sitä pyörää olis pitäny itte polkee 😂😂
Joojoo, ennen oli kaikki paremmin.
Ei tarjonnut käyttää kypärää eikä turvavöitä ja lapset kulkivat aina itse joka paikkaan.
Omalla kylällä tosin oli 70-luvulla bussikuljetus kouluun 4 km päähän kotoa.
Ei tarvinnut edes mitään bussilippua. Se oli koululaisbussi jolla kuljettiin ilmaiseksi. Joskus siellä oli kyydissä aikuisiakin, kauppamatkalla, eikä heidänkään tarvinnut maksaa sillä bussissa ei ollut rahastajaa.
Tiesittekö muuten, että lapsikuolleisuus on pienentynyt Suomessa rajusti vielä viime vuosikymmeninäkin. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana lapsikuolleisuus on pientynyt yli 50%. Varsinkin kiikennekuolleisuus on vähentynyt merkittävästi.
Tämä on sellainen mielenkiintoinen asia, jota kannattaisi vähän miettiä kun muistelee kuinka omatoimisia sitä omassa lapsuudessa oltiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös taannoin uutisoitu etteivät kaikki lapset enää osaa ajaa pyörällä 😮
Enimmäkseen kyse tietysti lienee laiskuudesta..
Minä kutsun kyllä laiskoiksi ja välinpitämättömiksi vanhempia, jotka eivät yhtään piittaa miten lapset liikkuvat matkansa eivätkä huolehdi heidän turvallisuudesta. Llisi minullekin huomattavasti helpompaa olla välittämättä, miten tuo 6v tuolla liikkuu (ja Huom! kenen seurassa.) Monesti nämä itsenäisesti liikkuvat käyvät kaupoissa ja kioskeilla hakemassa karkkeja ja energiajuomia isompien kanssa.
Mitenkäs olisi, että pyöräilisit vaikka yhdessä lapsesi kanssa sinne harrastuksiin? Vai onko autoilu kumminkin helpompaa?
MIten se on järkevämpää kuin ajaa autolla se lapsi snne telinejumppaan ja sillä aikaa lenkkeillä tunti siellä koirien kanssa?
Sen sijaan että ajaa sinne pyörällä lapsen kanssa ja sitten istuu tunnin odottamassa?
No vaikka se, että se lapsi saa enemmän liikuntaa. Lasten pitäisi liikkua sellaiset 20h viikossa.
Millä tavalla se että minä nimenomaan pyöräilen liikuttaa lasta enemmän?
Ja tulos on ihan plus miinus nolla senkin takia, että jos me teemme kuten nyt me teemme, lapsi jaksaa vielä illalla heittää koiran kanssa lenkin.
Sen sijaan että on märkä, hikinen ja väsynyt pyöräiltyään ison tien viertä vaarallista reittiä pimeässä edestakaisin sinne harrastukseen ja takaisin.
Näin kaikki ovat tyytyväisiä: Lapsi joka saa liikkua moneen kertaan MIELLYTTÄVÄSTI, koirat jotka saa paljon liikuntaa ajallaan ja minä joka saan ihanan rauhallisen merenrantalenkin koirien kanssa. Sen sijaan että koko ilta olisi mutaista ja hikistä survival-kamppailua.
Ei se liikutna ole yhtään sen parempaa, jos se tuntuu alusta loppuun mäntiltä.
Tää on niin tätä. Hyötyliikunta on palstamammalle survival-kamppailua.
Vierailija kirjoitti:
Juuri tällaiset vanhempia syyllistävät keskustelut ovat yksi syy, miksi vanhemmuus koetaan raskaana. Jos vanhempi haluaa tukea lapsen kasvua ja kehitystä ja vie lasta harrastukseen, niin siitäkin joku kaikkitietävä tulee kertomaan, mitä on tehty väärin. Mitä tahansa teetkin, niin aina väärinpäin. Meillä asuu naapurissa pari mummoa, jotka arvostelevat aina sitä, miten puen lapseni. Kerran menin lasten kanssa ulos. Vastaan tuli mummo, joka päivitteli sitä, miten vähän lapsilla on päällä. "Varmasti ovat ihan jäässä!" Käveltiin parisataa metriä ja vastaan tuli toinen mummo, joka päivitteli, miten olen näin lämpimällä ilmalla pukenut lapsille noin paljon vaatetta. Kokoajan täysin sama varustus päällä ja lapset tyytyväisiä. Ajattelin, että nyt olen varmasti pukenut juuri sopivasti vaatetta lapsille! 😂 Samat mummot ovat sitä mieltä että aurinkoisella säällä ei saa mennä ulos, koska silloin on kuuma, lasten nahka palaa ja AURINKO PAISTAA SILMIIN! Sateisella säällä kuulemma kastuu ja vilustuu. Tuulisella säällä vilustutaan myös ja puut kaatuvat päälle JA LASTA TUULEE NAAMALLE! Talvella on kylmää, ei silloin saa mennä ulos ollenkaan! Että harrasta tässä nyt arkiliikuntaa! Silti me ulkoillaan säästä riippumatta joka päivä. Sitten toinen hirvitys on kellonaika, siis esim. miten lapset voivat ulkoilla kesällä klo 16.00 kun klo 7.00 pitäisi? Tai miten lapsi tulee harrastuksestaan kotiin vasta klo 19.00. Silloinhan on PIMEETÄ! Eihän silloin ulkona voi liikkua! Että jos mummoilta ja lapsettomilta kysyttäisiin, aika hiljaista olisi arkiliikunta.
Ei luoja. Siis vanhemmuus on siksi niin rankkaa kun syyllistetään ja tuomitaan kaikki mitä vanhemmat tekee? Siis AP.n aloituskin on nyt syyllistämistä ja tuomintaa kun sitä mietityttää että miksi ihmiset kuskaa nykyisin lapsia sellaisia pikkumatkoja jotka lapsi voisi hyvin kulkea itsekin? Te kaikesta syyllistyvät olette oikeasti niitä jotka ei yhtään kestä sitä että joku kyseenalaistaa sitä teidän toimintaa, syystä että joko pienessä mielessä tajuatte että teillä olisi asiassa jotain korjattavaa mutta ette pysty/viitsi/halua tehdä asialle mitään. Tai sitten asia ei edes kosketa teitä kun teillä on toiminnallenne hyvät perusteet, kunhan vaan loukkaannutte siitä kun joku tuntuu olevan kanssanne eri mieltä.
Kasvattakaa itsetunto. Jos olette sitä mieltä että toimitte oikein niin sehän on ihan se ja sama mitä vaikka jotkut kylähullu.lut mummot lässyttää, mitä tuosta ahdistumaan.
Mutta tästäkin ketjusta huomaa sen, että se koira älähtää mihin kalikka kalahtaa, se joka ihan itse kantaa syyllisyyttä jostain tekemisistään, vetää sen pavunvarren palkoineen sieraimiin vähäisemmästäkin asiasta. Niinkuin nytkin, AP pohdiskelee neutraalisti asiaa ja myöntää heti että ei välttämättä kaikkia näkökulmia ymmärrä niin johan tullaan joukolla mesoamaan että sinä taukki lapseton et mistään mitään tiedä, jos ei kuskattaisi niin meidän lapset joutuis muuten kulkemaan 100km susien ja karhujen ja leijonien vaanittavina tietä jossa ei ole yhtään pientaretta ja puut alkaa asfaltista suoraan ja tiellä kulkee autoja ja rekkoja ja armeijakin siellä raskaalla kalustolla harjoittelee niin ja varalaskukenttäkin se on, sinnekö mun pitäisi lapseni laskea kulkemaan, minä hyvä äiti yritän vaan tukea lapseni kasvua ja kehitystä ja kuljettaa siksi autolla mutta aina vaan syyllistetääääään! Jos noin paljon ahdistaa että on lapset tuollaiseen kauheaan paikkaan vienyt että pitää raivolla vastata ihan ohi aiheen ihmiselle joka ihmettelee miksi jossain taajamassa, hyvien kulkuyhteyksien päässä lapsia viedään autolla joku 2km niin kannattaisiko tehdä asioille jotain? Ja vinkkinä, ratkaisu ei ole se että aletaan kaikki vaan hymistellä ja ei yhtään koskaan ikinä sanota mitään vähänkään kritiikkiin viittaavaa toisillemme tai edes yleisesti ettei nyt vaan kukaan loukkaannu ja syyllisty. Siinä vaiheessa nimittäin jos kokee että aina ja kaikkialla (jopa anonyymilla keskustelupalstalla...) ihmiset vaan kritisoi ja haukkuu ja on ilkeitä, syyllistää ja mollaa sun tekemisiä niin silloin sulla itselläsi on ongelmaa joko itsetunnon, mielenterveyden tai sen oman toimintasi kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen painotan sitä, että tällä palstalla tullut vastaan, että lapsi pitää kuljettaa parin kilometrin päähän, eikä lapsi sinne pääse omin avuin. Tätä uusavuttomuutta ihmettelen.
Miksi sinä sitä painotat? Asiahan ei vaikuta sinun elämääsi mitenkään. Sinulla on ihan lupa olla lukematta jokaista aloitusta, jolloin vältyt rasittumasta vieraiden lasten kulkemisista. Ymmärrän, että asia voi sinua ihmetyttää, mutta että ihan uuden aloituksen siitä teet ja stressaat monen kommentin verran. Vaikuttaa pakkomielteiseltä.
Kun taas sinulla ilmeisesti ei ole lupaa jättää lukematta tai kommentoimatta aloitusta, joka ei sinua kiinnosta. Tämä on keskustelupalsta, täällä keskustellaan.
Se ei nyt mitään keskustelua ole, kun jankkaatte samasta asiasta, ettekä hyväksy mitään muuta mielipidettä :).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös taannoin uutisoitu etteivät kaikki lapset enää osaa ajaa pyörällä 😮
Enimmäkseen kyse tietysti lienee laiskuudesta..
Minä kutsun kyllä laiskoiksi ja välinpitämättömiksi vanhempia, jotka eivät yhtään piittaa miten lapset liikkuvat matkansa eivätkä huolehdi heidän turvallisuudesta. Llisi minullekin huomattavasti helpompaa olla välittämättä, miten tuo 6v tuolla liikkuu (ja Huom! kenen seurassa.) Monesti nämä itsenäisesti liikkuvat käyvät kaupoissa ja kioskeilla hakemassa karkkeja ja energiajuomia isompien kanssa.
Mitenkäs olisi, että pyöräilisit vaikka yhdessä lapsesi kanssa sinne harrastuksiin? Vai onko autoilu kumminkin helpompaa?
MIten se on järkevämpää kuin ajaa autolla se lapsi snne telinejumppaan ja sillä aikaa lenkkeillä tunti siellä koirien kanssa?
Sen sijaan että ajaa sinne pyörällä lapsen kanssa ja sitten istuu tunnin odottamassa?
No vaikka se, että se lapsi saa enemmän liikuntaa. Lasten pitäisi liikkua sellaiset 20h viikossa.
Millä tavalla se että minä nimenomaan pyöräilen liikuttaa lasta enemmän?
Ja tulos on ihan plus miinus nolla senkin takia, että jos me teemme kuten nyt me teemme, lapsi jaksaa vielä illalla heittää koiran kanssa lenkin.
Sen sijaan että on märkä, hikinen ja väsynyt pyöräiltyään ison tien viertä vaarallista reittiä pimeässä edestakaisin sinne harrastukseen ja takaisin.
Näin kaikki ovat tyytyväisiä: Lapsi joka saa liikkua moneen kertaan MIELLYTTÄVÄSTI, koirat jotka saa paljon liikuntaa ajallaan ja minä joka saan ihanan rauhallisen merenrantalenkin koirien kanssa. Sen sijaan että koko ilta olisi mutaista ja hikistä survival-kamppailua.
Ei se liikutna ole yhtään sen parempaa, jos se tuntuu alusta loppuun mäntiltä.
Tää on niin tätä. Hyötyliikunta on palstamammalle survival-kamppailua.
Kyl se pimeellä kapeella pientareella pyöräily on survivalia.
Jotta liikunnasta tulisi elämäntapa, sen pitää olla miellyttävää. Mutta tietty suomalainen nihilisti lähtee siitä, että kaikki ilo on saatanasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tällaiset vanhempia syyllistävät keskustelut ovat yksi syy, miksi vanhemmuus koetaan raskaana. Jos vanhempi haluaa tukea lapsen kasvua ja kehitystä ja vie lasta harrastukseen, niin siitäkin joku kaikkitietävä tulee kertomaan, mitä on tehty väärin. Mitä tahansa teetkin, niin aina väärinpäin. Meillä asuu naapurissa pari mummoa, jotka arvostelevat aina sitä, miten puen lapseni. Kerran menin lasten kanssa ulos. Vastaan tuli mummo, joka päivitteli sitä, miten vähän lapsilla on päällä. "Varmasti ovat ihan jäässä!" Käveltiin parisataa metriä ja vastaan tuli toinen mummo, joka päivitteli, miten olen näin lämpimällä ilmalla pukenut lapsille noin paljon vaatetta. Kokoajan täysin sama varustus päällä ja lapset tyytyväisiä. Ajattelin, että nyt olen varmasti pukenut juuri sopivasti vaatetta lapsille! 😂 Samat mummot ovat sitä mieltä että aurinkoisella säällä ei saa mennä ulos, koska silloin on kuuma, lasten nahka palaa ja AURINKO PAISTAA SILMIIN! Sateisella säällä kuulemma kastuu ja vilustuu. Tuulisella säällä vilustutaan myös ja puut kaatuvat päälle JA LASTA TUULEE NAAMALLE! Talvella on kylmää, ei silloin saa mennä ulos ollenkaan! Että harrasta tässä nyt arkiliikuntaa! Silti me ulkoillaan säästä riippumatta joka päivä. Sitten toinen hirvitys on kellonaika, siis esim. miten lapset voivat ulkoilla kesällä klo 16.00 kun klo 7.00 pitäisi? Tai miten lapsi tulee harrastuksestaan kotiin vasta klo 19.00. Silloinhan on PIMEETÄ! Eihän silloin ulkona voi liikkua! Että jos mummoilta ja lapsettomilta kysyttäisiin, aika hiljaista olisi arkiliikunta.
Ei luoja. Siis vanhemmuus on siksi niin rankkaa kun syyllistetään ja tuomitaan kaikki mitä vanhemmat tekee? Siis AP.n aloituskin on nyt syyllistämistä ja tuomintaa kun sitä mietityttää että miksi ihmiset kuskaa nykyisin lapsia sellaisia pikkumatkoja jotka lapsi voisi hyvin kulkea itsekin? Te kaikesta syyllistyvät olette oikeasti niitä jotka ei yhtään kestä sitä että joku kyseenalaistaa sitä teidän toimintaa, syystä että joko pienessä mielessä tajuatte että teillä olisi asiassa jotain korjattavaa mutta ette pysty/viitsi/halua tehdä asialle mitään. Tai sitten asia ei edes kosketa teitä kun teillä on toiminnallenne hyvät perusteet, kunhan vaan loukkaannutte siitä kun joku tuntuu olevan kanssanne eri mieltä.
Kasvattakaa itsetunto. Jos olette sitä mieltä että toimitte oikein niin sehän on ihan se ja sama mitä vaikka jotkut kylähullu.lut mummot lässyttää, mitä tuosta ahdistumaan.
Mutta tästäkin ketjusta huomaa sen, että se koira älähtää mihin kalikka kalahtaa, se joka ihan itse kantaa syyllisyyttä jostain tekemisistään, vetää sen pavunvarren palkoineen sieraimiin vähäisemmästäkin asiasta. Niinkuin nytkin, AP pohdiskelee neutraalisti asiaa ja myöntää heti että ei välttämättä kaikkia näkökulmia ymmärrä niin johan tullaan joukolla mesoamaan että sinä taukki lapseton et mistään mitään tiedä, jos ei kuskattaisi niin meidän lapset joutuis muuten kulkemaan 100km susien ja karhujen ja leijonien vaanittavina tietä jossa ei ole yhtään pientaretta ja puut alkaa asfaltista suoraan ja tiellä kulkee autoja ja rekkoja ja armeijakin siellä raskaalla kalustolla harjoittelee niin ja varalaskukenttäkin se on, sinnekö mun pitäisi lapseni laskea kulkemaan, minä hyvä äiti yritän vaan tukea lapseni kasvua ja kehitystä ja kuljettaa siksi autolla mutta aina vaan syyllistetääääään! Jos noin paljon ahdistaa että on lapset tuollaiseen kauheaan paikkaan vienyt että pitää raivolla vastata ihan ohi aiheen ihmiselle joka ihmettelee miksi jossain taajamassa, hyvien kulkuyhteyksien päässä lapsia viedään autolla joku 2km niin kannattaisiko tehdä asioille jotain? Ja vinkkinä, ratkaisu ei ole se että aletaan kaikki vaan hymistellä ja ei yhtään koskaan ikinä sanota mitään vähänkään kritiikkiin viittaavaa toisillemme tai edes yleisesti ettei nyt vaan kukaan loukkaannu ja syyllisty. Siinä vaiheessa nimittäin jos kokee että aina ja kaikkialla (jopa anonyymilla keskustelupalstalla...) ihmiset vaan kritisoi ja haukkuu ja on ilkeitä, syyllistää ja mollaa sun tekemisiä niin silloin sulla itselläsi on ongelmaa joko itsetunnon, mielenterveyden tai sen oman toimintasi kanssa.
Kappalejako. Kukaan jaksa lukea pötköoksennusta.
Millä tavalla se että minä nimenomaan pyöräilen liikuttaa lasta enemmän?
Ja tulos on ihan plus miinus nolla senkin takia, että jos me teemme kuten nyt me teemme, lapsi jaksaa vielä illalla heittää koiran kanssa lenkin.
Sen sijaan että on märkä, hikinen ja väsynyt pyöräiltyään ison tien viertä vaarallista reittiä pimeässä edestakaisin sinne harrastukseen ja takaisin.
Näin kaikki ovat tyytyväisiä: Lapsi joka saa liikkua moneen kertaan MIELLYTTÄVÄSTI, koirat jotka saa paljon liikuntaa ajallaan ja minä joka saan ihanan rauhallisen merenrantalenkin koirien kanssa. Sen sijaan että koko ilta olisi mutaista ja hikistä survival-kamppailua.
Ei se liikutna ole yhtään sen parempaa, jos se tuntuu alusta loppuun mäntiltä.