Lue keskustelun säännöt.
Suomen alhainen syntyvyys - miesnäkökulmaa kaivataan!
Tuntuu, että nyt kun mediassa puhutaan paljon alhaisesta syntyvyydestä ja pelotellaan sillä, niin naisia syyllistetään joka paikassa ihan kohtuuttomasti. Artikkeleista jää helposti kuva, etteivät koulutetut naiset kaipaa elämäänsä lapsia ja lykkäävät niiden hankintaa kunnes on monen kohdalla jo myöhäistä.
Musta kuitenkin tuntuu, että monissa parisuhteissa mies on se, joka sitä lapsenhankintaa haluaa lykätä. Ainakin omalla kohdalla ja monien kavereidenkin kanssa on näin: katsotaan vähän myöhemmin, ei vielä, työ täytyy olla ensin pisteessä X, pitää olla X määrä rahaa, tai auto, tai talo...tuntuu, että noita syitä olla hankkimatta lapsia löytyy loputtomiin! Haluisinkin siis kuulla, mistä se lapsettomuus parisuhteessa olevien miesten kohdalla johtuu? Halutaanko että kaikki olisi ns. valmista ennen vauvaa, ollaanko suhteessa väärään ihmiseen, onko omat harrastukset ja kaverit vielä tärkeämpiä, pelottaako oman elämän menetys, oma isyys tai onko huonoja lapsuusmuistoja? Painaako taloudelliset vai tunnesyyt enemmän? Eikö vaan haluta lapsia muttei kehdata sitä vauvakuumeilevalle kumppanille sanoa? Keskustelua, kiitos!
Kommentit (6451)
Vierailija kirjoitti:
Pojalle puhun kuinka perhe on tärkeä. Haluisin jo olla mummo.
Ja pojan pitäisi hankkia lapsi koska sinä haluat ? Taidat olla mun äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sosiialitantat on feministejä. Lapset jää erossa lähes poikkeuksesta äidille ellei ole sarjamurhaaja tai nisti. Valkoisella heteromiehellä ei ole mitään arvoa nyky-yhteiskunnassa. Suomalaiset miehet varsinkin ovat syyllisiä kaikkiin nälänhätään, kolonialismiin, juutalaisvainoihin ym. Lukekaa noita juttuja mitä hullut vihreät feministit suoltaa twitteriin. Tee nyt tuollaisen kanssa lapsi.
Korjaisin tuota hieman. Suomalaiset äidit ovat kuuluisia siitä, että riistävät hyvinkin helposti hengen omilta lapsiltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiialitantat on feministejä. Lapset jää erossa lähes poikkeuksesta äidille ellei ole sarjamurhaaja tai nisti. Valkoisella heteromiehellä ei ole mitään arvoa nyky-yhteiskunnassa. Suomalaiset miehet varsinkin ovat syyllisiä kaikkiin nälänhätään, kolonialismiin, juutalaisvainoihin ym. Lukekaa noita juttuja mitä hullut vihreät feministit suoltaa twitteriin. Tee nyt tuollaisen kanssa lapsi.
Korjaisin tuota hieman. Suomalaiset äidit ovat kuuluisia siitä, että riistävät hyvinkin helposti hengen omilta lapsiltaan.
Jos isät olisivat yhtä usein synnyttäjinä, päävastuussa lapsistaan ja yksinhuoltajina kuin naiset, niin selvää on että sukupuolten suhteet tässä olisivat toisin päin. Isompien lasten ja useampien lasten surmaajina kerralla miehet kyllä kunnostautuvat. Samoin puolisojensa. Ei tässäs kukaan pääse paremmuudellaan leveilemään.
Tässä on yksi miesnäkökulma.
Eksäni ruinasi lasta koko sen ajan kun olimme yhdessä. Hän piti siitä kun osallistuin kotitöihin ja kannoin vastuuta. Itselläni oli insinöörin tutkinto ja vakituinen työ. Hänellä taas ylempi korkeakoulututkinto ja satunnaisesti joitain pätkätöitä. Kunnon työpaikan hakeminen ei muka onnistunut enkä saanut millään tavoin auttaa häntä esim. CV:n laatimisessa eikä hän suostunut muutenkaan jakamaan työnhakutietojaan. Samaan aikaan hänellä oli intoa kuluttaa ja kun vaadin häntä säätämään suun säkkiä myöten, vika oli kuulemma siinä etten tienannut tarpeeksi enkä ole ollut riittävän jämäkkä palkkaneuvotteluissa. En suostunut antamaan hänelle sivu-Visaa omalle tililleni, jolloin kuulemma kiristin taloudellisesti. Maksoin yhteiset laskut ja siirsin hänen tililleen noin puolet jäljelle jäävästä summasta, mutta usein kävi niin että noin viikkoa-kahta ennen seuraavaa tiliä hän ruinasi lisää. Kun yritin säästää sivuun, kuulemma pimitin rahaa. Säästäminen ei hänen mukaansa onnistunut koska kulut vain "tapahtuivat" milloin mistäkin syystä.
Onneksi tajusin potkia hänet pihalle. Sen jälkeen hän sai narrattua itselleen jonkun toisen reppanan jonka kanssa teki kaksi lasta. Mies on duunari ja ansaitsee vähemmän kuin minä. Kun joskus satunnaisesti ollaan nähty yhteisten tuttujen luona, eksäni on yrittänyt luoda kuvaa että on todella onnellinen ja menetin todellisen timantin. Muuta kautta taas olen saanut kuulla että hän haukkuu miestään kun ei kanna tarpeeksi rahaa kotiin ja kaikki on huonosti.
Olen kuullut vastaavanlaisia tarinoita paljon - miehen rooliksi on varattu pohjaton rahasäkki ja omien unelmien toteuttaja. Olen ryhtynyt varovaiseksi ja suhderintamalla on ollut viime aikoina hiljaista. Minulla ei ole mitään lasten hankintaa vastaan, päin vastoin. Jos löydän naisen joka kykenee ja suostuu kantamaan tasan puolet taloudellisesta vastuusta sekä haluaa oikeasti tasa-arvoisen ja tasavertaisen suhteen, olen valmis perustamaan perheen hänen kanssaan. Mutta olen nirso, mitään loisijaa en enää katsele.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on yksi miesnäkökulma.
Eksäni ruinasi lasta koko sen ajan kun olimme yhdessä. Hän piti siitä kun osallistuin kotitöihin ja kannoin vastuuta. Itselläni oli insinöörin tutkinto ja vakituinen työ. Hänellä taas ylempi korkeakoulututkinto ja satunnaisesti joitain pätkätöitä. Kunnon työpaikan hakeminen ei muka onnistunut enkä saanut millään tavoin auttaa häntä esim. CV:n laatimisessa eikä hän suostunut muutenkaan jakamaan työnhakutietojaan. Samaan aikaan hänellä oli intoa kuluttaa ja kun vaadin häntä säätämään suun säkkiä myöten, vika oli kuulemma siinä etten tienannut tarpeeksi enkä ole ollut riittävän jämäkkä palkkaneuvotteluissa. En suostunut antamaan hänelle sivu-Visaa omalle tililleni, jolloin kuulemma kiristin taloudellisesti. Maksoin yhteiset laskut ja siirsin hänen tililleen noin puolet jäljelle jäävästä summasta, mutta usein kävi niin että noin viikkoa-kahta ennen seuraavaa tiliä hän ruinasi lisää. Kun yritin säästää sivuun, kuulemma pimitin rahaa. Säästäminen ei hänen mukaansa onnistunut koska kulut vain "tapahtuivat" milloin mistäkin syystä.
Onneksi tajusin potkia hänet pihalle. Sen jälkeen hän sai narrattua itselleen jonkun toisen reppanan jonka kanssa teki kaksi lasta. Mies on duunari ja ansaitsee vähemmän kuin minä. Kun joskus satunnaisesti ollaan nähty yhteisten tuttujen luona, eksäni on yrittänyt luoda kuvaa että on todella onnellinen ja menetin todellisen timantin. Muuta kautta taas olen saanut kuulla että hän haukkuu miestään kun ei kanna tarpeeksi rahaa kotiin ja kaikki on huonosti.
Olen kuullut vastaavanlaisia tarinoita paljon - miehen rooliksi on varattu pohjaton rahasäkki ja omien unelmien toteuttaja. Olen ryhtynyt varovaiseksi ja suhderintamalla on ollut viime aikoina hiljaista. Minulla ei ole mitään lasten hankintaa vastaan, päin vastoin. Jos löydän naisen joka kykenee ja suostuu kantamaan tasan puolet taloudellisesta vastuusta sekä haluaa oikeasti tasa-arvoisen ja tasavertaisen suhteen, olen valmis perustamaan perheen hänen kanssaan. Mutta olen nirso, mitään loisijaa en enää katsele.
Nämä kommentit huvittavat minua suuresti. Kuinka monta pohjatonrahasäkkimiljonäärimiestä Suomessa on? Tuntuu siltä, että ainakin jokainen mies kokee harhaluuloissaan olevansa sellainen. Naisten ja miesten tuloerot ovat täällä pienet. Kukaan ei täällä pääse toisensa lompakolla tai kukkarolla suuria unelmia toteuttamaan. Kolmanneksessa kahden aikuisen perheistä naisella on nykyään premmat tulot kuin miehellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä on yksi miesnäkökulma.
Eksäni ruinasi lasta koko sen ajan kun olimme yhdessä. Hän piti siitä kun osallistuin kotitöihin ja kannoin vastuuta. Itselläni oli insinöörin tutkinto ja vakituinen työ. Hänellä taas ylempi korkeakoulututkinto ja satunnaisesti joitain pätkätöitä. Kunnon työpaikan hakeminen ei muka onnistunut enkä saanut millään tavoin auttaa häntä esim. CV:n laatimisessa eikä hän suostunut muutenkaan jakamaan työnhakutietojaan. Samaan aikaan hänellä oli intoa kuluttaa ja kun vaadin häntä säätämään suun säkkiä myöten, vika oli kuulemma siinä etten tienannut tarpeeksi enkä ole ollut riittävän jämäkkä palkkaneuvotteluissa. En suostunut antamaan hänelle sivu-Visaa omalle tililleni, jolloin kuulemma kiristin taloudellisesti. Maksoin yhteiset laskut ja siirsin hänen tililleen noin puolet jäljelle jäävästä summasta, mutta usein kävi niin että noin viikkoa-kahta ennen seuraavaa tiliä hän ruinasi lisää. Kun yritin säästää sivuun, kuulemma pimitin rahaa. Säästäminen ei hänen mukaansa onnistunut koska kulut vain "tapahtuivat" milloin mistäkin syystä.
Onneksi tajusin potkia hänet pihalle. Sen jälkeen hän sai narrattua itselleen jonkun toisen reppanan jonka kanssa teki kaksi lasta. Mies on duunari ja ansaitsee vähemmän kuin minä. Kun joskus satunnaisesti ollaan nähty yhteisten tuttujen luona, eksäni on yrittänyt luoda kuvaa että on todella onnellinen ja menetin todellisen timantin. Muuta kautta taas olen saanut kuulla että hän haukkuu miestään kun ei kanna tarpeeksi rahaa kotiin ja kaikki on huonosti.
Olen kuullut vastaavanlaisia tarinoita paljon - miehen rooliksi on varattu pohjaton rahasäkki ja omien unelmien toteuttaja. Olen ryhtynyt varovaiseksi ja suhderintamalla on ollut viime aikoina hiljaista. Minulla ei ole mitään lasten hankintaa vastaan, päin vastoin. Jos löydän naisen joka kykenee ja suostuu kantamaan tasan puolet taloudellisesta vastuusta sekä haluaa oikeasti tasa-arvoisen ja tasavertaisen suhteen, olen valmis perustamaan perheen hänen kanssaan. Mutta olen nirso, mitään loisijaa en enää katsele.
Kiva että edes tarjosit apua. Ex-mieheni ei antanut sitä pyydettäessäkään, pelkkää syyllistämistä vain pätkätöistä. Itse oli kuitenkin se kovempi tuhlari, joka halusi korkeampaa elintasoa kuin mihin meillä oli varaa ja ahdistui sitten työtaakan alla. Ehdotin keventämään, ei voinut koska kaikki kulissit piti saada pystyyn heti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on yksi miesnäkökulma.
Eksäni ruinasi lasta koko sen ajan kun olimme yhdessä. Hän piti siitä kun osallistuin kotitöihin ja kannoin vastuuta. Itselläni oli insinöörin tutkinto ja vakituinen työ. Hänellä taas ylempi korkeakoulututkinto ja satunnaisesti joitain pätkätöitä. Kunnon työpaikan hakeminen ei muka onnistunut enkä saanut millään tavoin auttaa häntä esim. CV:n laatimisessa eikä hän suostunut muutenkaan jakamaan työnhakutietojaan. Samaan aikaan hänellä oli intoa kuluttaa ja kun vaadin häntä säätämään suun säkkiä myöten, vika oli kuulemma siinä etten tienannut tarpeeksi enkä ole ollut riittävän jämäkkä palkkaneuvotteluissa. En suostunut antamaan hänelle sivu-Visaa omalle tililleni, jolloin kuulemma kiristin taloudellisesti. Maksoin yhteiset laskut ja siirsin hänen tililleen noin puolet jäljelle jäävästä summasta, mutta usein kävi niin että noin viikkoa-kahta ennen seuraavaa tiliä hän ruinasi lisää. Kun yritin säästää sivuun, kuulemma pimitin rahaa. Säästäminen ei hänen mukaansa onnistunut koska kulut vain "tapahtuivat" milloin mistäkin syystä.
Onneksi tajusin potkia hänet pihalle. Sen jälkeen hän sai narrattua itselleen jonkun toisen reppanan jonka kanssa teki kaksi lasta. Mies on duunari ja ansaitsee vähemmän kuin minä. Kun joskus satunnaisesti ollaan nähty yhteisten tuttujen luona, eksäni on yrittänyt luoda kuvaa että on todella onnellinen ja menetin todellisen timantin. Muuta kautta taas olen saanut kuulla että hän haukkuu miestään kun ei kanna tarpeeksi rahaa kotiin ja kaikki on huonosti.
Olen kuullut vastaavanlaisia tarinoita paljon - miehen rooliksi on varattu pohjaton rahasäkki ja omien unelmien toteuttaja. Olen ryhtynyt varovaiseksi ja suhderintamalla on ollut viime aikoina hiljaista. Minulla ei ole mitään lasten hankintaa vastaan, päin vastoin. Jos löydän naisen joka kykenee ja suostuu kantamaan tasan puolet taloudellisesta vastuusta sekä haluaa oikeasti tasa-arvoisen ja tasavertaisen suhteen, olen valmis perustamaan perheen hänen kanssaan. Mutta olen nirso, mitään loisijaa en enää katsele.
Nämä kommentit huvittavat minua suuresti. Kuinka monta pohjatonrahasäkkimiljonäärimiestä Suomessa on? Tuntuu siltä, että ainakin jokainen mies kokee harhaluuloissaan olevansa sellainen. Naisten ja miesten tuloerot ovat täällä pienet. Kukaan ei täällä pääse toisensa lompakolla tai kukkarolla suuria unelmia toteuttamaan. Kolmanneksessa kahden aikuisen perheistä naisella on nykyään premmat tulot kuin miehellä.
Kysyt alussa kuinka montaa perässävedettävää reppananaista miehensä joutuu tukemaan ja vastaat lopussa, että 2/3 kahden aikuisen perheissä on näin.
Huomaa myös, että paremmat tulot kertauttavat vastuun esim. asuntolainassa, kun vähempituloinen ei saa kuin murto-osan lainaa, vaikka haluu-uuuu-u sille haluamalleen lapsiperheelle isomman/hienomman/parempisijaintisen perheasunnon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on yksi miesnäkökulma.
Eksäni ruinasi lasta koko sen ajan kun olimme yhdessä. Hän piti siitä kun osallistuin kotitöihin ja kannoin vastuuta. Itselläni oli insinöörin tutkinto ja vakituinen työ. Hänellä taas ylempi korkeakoulututkinto ja satunnaisesti joitain pätkätöitä. Kunnon työpaikan hakeminen ei muka onnistunut enkä saanut millään tavoin auttaa häntä esim. CV:n laatimisessa eikä hän suostunut muutenkaan jakamaan työnhakutietojaan. Samaan aikaan hänellä oli intoa kuluttaa ja kun vaadin häntä säätämään suun säkkiä myöten, vika oli kuulemma siinä etten tienannut tarpeeksi enkä ole ollut riittävän jämäkkä palkkaneuvotteluissa. En suostunut antamaan hänelle sivu-Visaa omalle tililleni, jolloin kuulemma kiristin taloudellisesti. Maksoin yhteiset laskut ja siirsin hänen tililleen noin puolet jäljelle jäävästä summasta, mutta usein kävi niin että noin viikkoa-kahta ennen seuraavaa tiliä hän ruinasi lisää. Kun yritin säästää sivuun, kuulemma pimitin rahaa. Säästäminen ei hänen mukaansa onnistunut koska kulut vain "tapahtuivat" milloin mistäkin syystä.
Onneksi tajusin potkia hänet pihalle. Sen jälkeen hän sai narrattua itselleen jonkun toisen reppanan jonka kanssa teki kaksi lasta. Mies on duunari ja ansaitsee vähemmän kuin minä. Kun joskus satunnaisesti ollaan nähty yhteisten tuttujen luona, eksäni on yrittänyt luoda kuvaa että on todella onnellinen ja menetin todellisen timantin. Muuta kautta taas olen saanut kuulla että hän haukkuu miestään kun ei kanna tarpeeksi rahaa kotiin ja kaikki on huonosti.
Olen kuullut vastaavanlaisia tarinoita paljon - miehen rooliksi on varattu pohjaton rahasäkki ja omien unelmien toteuttaja. Olen ryhtynyt varovaiseksi ja suhderintamalla on ollut viime aikoina hiljaista. Minulla ei ole mitään lasten hankintaa vastaan, päin vastoin. Jos löydän naisen joka kykenee ja suostuu kantamaan tasan puolet taloudellisesta vastuusta sekä haluaa oikeasti tasa-arvoisen ja tasavertaisen suhteen, olen valmis perustamaan perheen hänen kanssaan. Mutta olen nirso, mitään loisijaa en enää katsele.
Nämä kommentit huvittavat minua suuresti. Kuinka monta pohjatonrahasäkkimiljonäärimiestä Suomessa on? Tuntuu siltä, että ainakin jokainen mies kokee harhaluuloissaan olevansa sellainen. Naisten ja miesten tuloerot ovat täällä pienet. Kukaan ei täällä pääse toisensa lompakolla tai kukkarolla suuria unelmia toteuttamaan. Kolmanneksessa kahden aikuisen perheistä naisella on nykyään premmat tulot kuin miehellä.
Kysyt alussa kuinka montaa perässävedettävää reppananaista miehensä joutuu tukemaan ja vastaat lopussa, että 2/3 kahden aikuisen perheissä on näin.
Huomaa myös, että paremmat tulot kertauttavat vastuun esim. asuntolainassa, kun vähempituloinen ei saa kuin murto-osan lainaa, vaikka haluu-uuuu-u sille haluamalleen lapsiperheelle isomman/hienomman/parempisijaintisen perheasunnon.
Höpö höpö. Tulo- ja varallisuuserot ovat perheissä pienet, koska ihmiset nyt vain pariutuvat yleensä oman yhteiskuntaluokkansa sisällä. Jokainen perhe saa ihan itse määritellä sen, millaisiin järjestelyihin lainojensa ja muiden kohdalla ryhtyvät. Siinä voi käyttää omaa järkeä ja sanoa sen kuuluisn ei-sanan. Turha uhriutua, jos itse valitsee kustantaa enemmän kuin mihin on valmis. Sitten vain varakkaamman naisen etsintään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on yksi miesnäkökulma.
Eksäni ruinasi lasta koko sen ajan kun olimme yhdessä. Hän piti siitä kun osallistuin kotitöihin ja kannoin vastuuta. Itselläni oli insinöörin tutkinto ja vakituinen työ. Hänellä taas ylempi korkeakoulututkinto ja satunnaisesti joitain pätkätöitä. Kunnon työpaikan hakeminen ei muka onnistunut enkä saanut millään tavoin auttaa häntä esim. CV:n laatimisessa eikä hän suostunut muutenkaan jakamaan työnhakutietojaan. Samaan aikaan hänellä oli intoa kuluttaa ja kun vaadin häntä säätämään suun säkkiä myöten, vika oli kuulemma siinä etten tienannut tarpeeksi enkä ole ollut riittävän jämäkkä palkkaneuvotteluissa. En suostunut antamaan hänelle sivu-Visaa omalle tililleni, jolloin kuulemma kiristin taloudellisesti. Maksoin yhteiset laskut ja siirsin hänen tililleen noin puolet jäljelle jäävästä summasta, mutta usein kävi niin että noin viikkoa-kahta ennen seuraavaa tiliä hän ruinasi lisää. Kun yritin säästää sivuun, kuulemma pimitin rahaa. Säästäminen ei hänen mukaansa onnistunut koska kulut vain "tapahtuivat" milloin mistäkin syystä.
Onneksi tajusin potkia hänet pihalle. Sen jälkeen hän sai narrattua itselleen jonkun toisen reppanan jonka kanssa teki kaksi lasta. Mies on duunari ja ansaitsee vähemmän kuin minä. Kun joskus satunnaisesti ollaan nähty yhteisten tuttujen luona, eksäni on yrittänyt luoda kuvaa että on todella onnellinen ja menetin todellisen timantin. Muuta kautta taas olen saanut kuulla että hän haukkuu miestään kun ei kanna tarpeeksi rahaa kotiin ja kaikki on huonosti.
Olen kuullut vastaavanlaisia tarinoita paljon - miehen rooliksi on varattu pohjaton rahasäkki ja omien unelmien toteuttaja. Olen ryhtynyt varovaiseksi ja suhderintamalla on ollut viime aikoina hiljaista. Minulla ei ole mitään lasten hankintaa vastaan, päin vastoin. Jos löydän naisen joka kykenee ja suostuu kantamaan tasan puolet taloudellisesta vastuusta sekä haluaa oikeasti tasa-arvoisen ja tasavertaisen suhteen, olen valmis perustamaan perheen hänen kanssaan. Mutta olen nirso, mitään loisijaa en enää katsele.
Nämä kommentit huvittavat minua suuresti. Kuinka monta pohjatonrahasäkkimiljonäärimiestä Suomessa on? Tuntuu siltä, että ainakin jokainen mies kokee harhaluuloissaan olevansa sellainen. Naisten ja miesten tuloerot ovat täällä pienet. Kukaan ei täällä pääse toisensa lompakolla tai kukkarolla suuria unelmia toteuttamaan. Kolmanneksessa kahden aikuisen perheistä naisella on nykyään premmat tulot kuin miehellä.
Kysyt alussa kuinka montaa perässävedettävää reppananaista miehensä joutuu tukemaan ja vastaat lopussa, että 2/3 kahden aikuisen perheissä on näin.
Huomaa myös, että paremmat tulot kertauttavat vastuun esim. asuntolainassa, kun vähempituloinen ei saa kuin murto-osan lainaa, vaikka haluu-uuuu-u sille haluamalleen lapsiperheelle isomman/hienomman/parempisijaintisen perheasunnon.
Kahden keskituloisen kohdalla parin-kolmensadan euron ero nettopalkassa ei merkkaa yhtään mitään. Jostain kumman syystä luulet, että pariskunnalla mies on aina isopalkkainen ja nainen tienaa vain satasia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on yksi miesnäkökulma.
Eksäni ruinasi lasta koko sen ajan kun olimme yhdessä. Hän piti siitä kun osallistuin kotitöihin ja kannoin vastuuta. Itselläni oli insinöörin tutkinto ja vakituinen työ. Hänellä taas ylempi korkeakoulututkinto ja satunnaisesti joitain pätkätöitä. Kunnon työpaikan hakeminen ei muka onnistunut enkä saanut millään tavoin auttaa häntä esim. CV:n laatimisessa eikä hän suostunut muutenkaan jakamaan työnhakutietojaan. Samaan aikaan hänellä oli intoa kuluttaa ja kun vaadin häntä säätämään suun säkkiä myöten, vika oli kuulemma siinä etten tienannut tarpeeksi enkä ole ollut riittävän jämäkkä palkkaneuvotteluissa. En suostunut antamaan hänelle sivu-Visaa omalle tililleni, jolloin kuulemma kiristin taloudellisesti. Maksoin yhteiset laskut ja siirsin hänen tililleen noin puolet jäljelle jäävästä summasta, mutta usein kävi niin että noin viikkoa-kahta ennen seuraavaa tiliä hän ruinasi lisää. Kun yritin säästää sivuun, kuulemma pimitin rahaa. Säästäminen ei hänen mukaansa onnistunut koska kulut vain "tapahtuivat" milloin mistäkin syystä.
Onneksi tajusin potkia hänet pihalle. Sen jälkeen hän sai narrattua itselleen jonkun toisen reppanan jonka kanssa teki kaksi lasta. Mies on duunari ja ansaitsee vähemmän kuin minä. Kun joskus satunnaisesti ollaan nähty yhteisten tuttujen luona, eksäni on yrittänyt luoda kuvaa että on todella onnellinen ja menetin todellisen timantin. Muuta kautta taas olen saanut kuulla että hän haukkuu miestään kun ei kanna tarpeeksi rahaa kotiin ja kaikki on huonosti.
Olen kuullut vastaavanlaisia tarinoita paljon - miehen rooliksi on varattu pohjaton rahasäkki ja omien unelmien toteuttaja. Olen ryhtynyt varovaiseksi ja suhderintamalla on ollut viime aikoina hiljaista. Minulla ei ole mitään lasten hankintaa vastaan, päin vastoin. Jos löydän naisen joka kykenee ja suostuu kantamaan tasan puolet taloudellisesta vastuusta sekä haluaa oikeasti tasa-arvoisen ja tasavertaisen suhteen, olen valmis perustamaan perheen hänen kanssaan. Mutta olen nirso, mitään loisijaa en enää katsele.
Nämä kommentit huvittavat minua suuresti. Kuinka monta pohjatonrahasäkkimiljonäärimiestä Suomessa on? Tuntuu siltä, että ainakin jokainen mies kokee harhaluuloissaan olevansa sellainen. Naisten ja miesten tuloerot ovat täällä pienet. Kukaan ei täällä pääse toisensa lompakolla tai kukkarolla suuria unelmia toteuttamaan. Kolmanneksessa kahden aikuisen perheistä naisella on nykyään premmat tulot kuin miehellä.
Lisäksi molempien todellinen ostovoima on keppikerjäläisen luokkaa verratttuna muihin länsimaihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on yksi miesnäkökulma.
Eksäni ruinasi lasta koko sen ajan kun olimme yhdessä. Hän piti siitä kun osallistuin kotitöihin ja kannoin vastuuta. Itselläni oli insinöörin tutkinto ja vakituinen työ. Hänellä taas ylempi korkeakoulututkinto ja satunnaisesti joitain pätkätöitä. Kunnon työpaikan hakeminen ei muka onnistunut enkä saanut millään tavoin auttaa häntä esim. CV:n laatimisessa eikä hän suostunut muutenkaan jakamaan työnhakutietojaan. Samaan aikaan hänellä oli intoa kuluttaa ja kun vaadin häntä säätämään suun säkkiä myöten, vika oli kuulemma siinä etten tienannut tarpeeksi enkä ole ollut riittävän jämäkkä palkkaneuvotteluissa. En suostunut antamaan hänelle sivu-Visaa omalle tililleni, jolloin kuulemma kiristin taloudellisesti. Maksoin yhteiset laskut ja siirsin hänen tililleen noin puolet jäljelle jäävästä summasta, mutta usein kävi niin että noin viikkoa-kahta ennen seuraavaa tiliä hän ruinasi lisää. Kun yritin säästää sivuun, kuulemma pimitin rahaa. Säästäminen ei hänen mukaansa onnistunut koska kulut vain "tapahtuivat" milloin mistäkin syystä.
Onneksi tajusin potkia hänet pihalle. Sen jälkeen hän sai narrattua itselleen jonkun toisen reppanan jonka kanssa teki kaksi lasta. Mies on duunari ja ansaitsee vähemmän kuin minä. Kun joskus satunnaisesti ollaan nähty yhteisten tuttujen luona, eksäni on yrittänyt luoda kuvaa että on todella onnellinen ja menetin todellisen timantin. Muuta kautta taas olen saanut kuulla että hän haukkuu miestään kun ei kanna tarpeeksi rahaa kotiin ja kaikki on huonosti.
Olen kuullut vastaavanlaisia tarinoita paljon - miehen rooliksi on varattu pohjaton rahasäkki ja omien unelmien toteuttaja. Olen ryhtynyt varovaiseksi ja suhderintamalla on ollut viime aikoina hiljaista. Minulla ei ole mitään lasten hankintaa vastaan, päin vastoin. Jos löydän naisen joka kykenee ja suostuu kantamaan tasan puolet taloudellisesta vastuusta sekä haluaa oikeasti tasa-arvoisen ja tasavertaisen suhteen, olen valmis perustamaan perheen hänen kanssaan. Mutta olen nirso, mitään loisijaa en enää katsele.
Nämä kommentit huvittavat minua suuresti. Kuinka monta pohjatonrahasäkkimiljonäärimiestä Suomessa on? Tuntuu siltä, että ainakin jokainen mies kokee harhaluuloissaan olevansa sellainen. Naisten ja miesten tuloerot ovat täällä pienet. Kukaan ei täällä pääse toisensa lompakolla tai kukkarolla suuria unelmia toteuttamaan. Kolmanneksessa kahden aikuisen perheistä naisella on nykyään premmat tulot kuin miehellä.
Lisäksi molempien todellinen ostovoima on keppikerjäläisen luokkaa verratttuna muihin länsimaihin.
Tuossakaan kärjistyksessä ei ollut suurta järkeä. Mutta tällaistahan se on kun vedetään tunteen ja mielikuvien ja omien katkeruuksien pohjalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asiahan on nyt niin ja sanon nyt suoraan, että valtaosa naisista kun näyttävät keski-ikäisiltä ja harventuvatukkaisilta kaljamahoilta, niin ei mikään ihme, että syntyvyys laskee. Tänne on pakko saada sankoin joukoin parempia naisia jostain maailmalta ja esim. aasialaiset naiset on todettu varsin hyviksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on yksi miesnäkökulma.
Eksäni ruinasi lasta koko sen ajan kun olimme yhdessä. Hän piti siitä kun osallistuin kotitöihin ja kannoin vastuuta. Itselläni oli insinöörin tutkinto ja vakituinen työ. Hänellä taas ylempi korkeakoulututkinto ja satunnaisesti joitain pätkätöitä. Kunnon työpaikan hakeminen ei muka onnistunut enkä saanut millään tavoin auttaa häntä esim. CV:n laatimisessa eikä hän suostunut muutenkaan jakamaan työnhakutietojaan. Samaan aikaan hänellä oli intoa kuluttaa ja kun vaadin häntä säätämään suun säkkiä myöten, vika oli kuulemma siinä etten tienannut tarpeeksi enkä ole ollut riittävän jämäkkä palkkaneuvotteluissa. En suostunut antamaan hänelle sivu-Visaa omalle tililleni, jolloin kuulemma kiristin taloudellisesti. Maksoin yhteiset laskut ja siirsin hänen tililleen noin puolet jäljelle jäävästä summasta, mutta usein kävi niin että noin viikkoa-kahta ennen seuraavaa tiliä hän ruinasi lisää. Kun yritin säästää sivuun, kuulemma pimitin rahaa. Säästäminen ei hänen mukaansa onnistunut koska kulut vain "tapahtuivat" milloin mistäkin syystä.
Onneksi tajusin potkia hänet pihalle. Sen jälkeen hän sai narrattua itselleen jonkun toisen reppanan jonka kanssa teki kaksi lasta. Mies on duunari ja ansaitsee vähemmän kuin minä. Kun joskus satunnaisesti ollaan nähty yhteisten tuttujen luona, eksäni on yrittänyt luoda kuvaa että on todella onnellinen ja menetin todellisen timantin. Muuta kautta taas olen saanut kuulla että hän haukkuu miestään kun ei kanna tarpeeksi rahaa kotiin ja kaikki on huonosti.
Olen kuullut vastaavanlaisia tarinoita paljon - miehen rooliksi on varattu pohjaton rahasäkki ja omien unelmien toteuttaja. Olen ryhtynyt varovaiseksi ja suhderintamalla on ollut viime aikoina hiljaista. Minulla ei ole mitään lasten hankintaa vastaan, päin vastoin. Jos löydän naisen joka kykenee ja suostuu kantamaan tasan puolet taloudellisesta vastuusta sekä haluaa oikeasti tasa-arvoisen ja tasavertaisen suhteen, olen valmis perustamaan perheen hänen kanssaan. Mutta olen nirso, mitään loisijaa en enää katsele.
Nämä kommentit huvittavat minua suuresti. Kuinka monta pohjatonrahasäkkimiljonäärimiestä Suomessa on? Tuntuu siltä, että ainakin jokainen mies kokee harhaluuloissaan olevansa sellainen. Naisten ja miesten tuloerot ovat täällä pienet. Kukaan ei täällä pääse toisensa lompakolla tai kukkarolla suuria unelmia toteuttamaan. Kolmanneksessa kahden aikuisen perheistä naisella on nykyään premmat tulot kuin miehellä.
Ei sinua huvita, vaan suututtaa. Muutenhan olisit ymmärtänyt mitä tuossa sanottiin. Ei siinä puhuttu miljonääreistä, vaan yleensäkin naiset hyvin usein toivovat/vaativat että miehen lompakko olisi joku sampo, josta voisi ammentaa rahaa kaikkeen turhuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monelle +30-vuotiaalle naiselle parisuhteessa on kysymys vain välinearvosta.
Se jos mikä lisää haluttomuutta yhteisiin lapsiin.
Jos tajuat, että olet parisuhteessa naisen kanssa, joka ei halua olla sinun kanssasi sinun itsesi vuoksi vaan pelkästään lapsia hankkiakseen, on todella karua. Yhtä pahaa, kuin todeta olevasi suhteessa ihmiseen, joka ei halua sinulta muuta kuin seksiä.
Se todellakin lisää halukkuutta erota.
Sinänsä naisen kannalta harmillista, jos hedelmällisyyden aikaikkuna sulkeutuu tällaisessa tilanteessa. Mutta näin käy luvattoman usein. Sen olen todennut lähipiirissänikin.
Vierailija kirjoitti:
Nämä kommentit huvittavat minua suuresti. Kuinka monta pohjatonrahasäkkimiljonäärimiestä Suomessa on? Tuntuu siltä, että ainakin jokainen mies kokee harhaluuloissaan olevansa sellainen. Naisten ja miesten tuloerot ovat täällä pienet. Kukaan ei täällä pääse toisensa lompakolla tai kukkarolla suuria unelmia toteuttamaan. Kolmanneksessa kahden aikuisen perheistä naisella on nykyään premmat tulot kuin miehellä.
En sanonut kokevani että olisin pohjaton rahasäkki. Ongelma oli se että eksäni ajatteli niin. Miesnäkökulmasta taloudellisen tasa-arvon puute on yksi iso epäkohta, jossa paremmin ansaitseva mies joutuu hyväksikäytetyksi. Jos löydän naisen joka tienaa minua enemmän, minulle käy aivan hyvin että kumpikin laittaa kuukausittain tasan saman summan tilille josta maksetaan yhteiset menot ja lopun osan palkastaan kumpikin saa käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla.
Toinen ongelma liittyy kotitöiden jakamiseen. Viihdyn paljon kotona ja teen mielelläni kotitöitä ja erityisesti tykkään puuhailla keittiössä. Jostain syystä jotkut naiset kokevat olevansa pätevä besserwisseröimään siinä miten kotityöt tulee suorittaa ihan vain sen takia että heillä on munasarjat. Eksäni halusi päsmäröidä keittiössä, määrätä miten kaikki on järjestetty ja antaa minulle vihannestenpilkkojan roolin. Pyykit pesin mukamas ihan väärin, siivosin huonosti jne. Anteeksi vain, ei kiinnosta kotiorjan rooli - haluan olla mukana tasavertaisesti päättämässä yhteisen kodin asioista, mukaan lukien huonekalujen sijoittelu, värit ja muut asiat.
Uuteen asuntooni olen suunnitellut ja rakentanut keittiöni itse siten että kaikki tarvikkeet ovat ulottuvilla ja pinnat on helppo pitää puhtaina. Olen mitannut eri ruokalajien valmistusaikoja ennen ja jälkeen keittiöremontin ja verrannut myös askelmittarin lukemia. Parannus on ollut sen verran selvä, että jos joku haluaa tulla pätemään keittiön layoutista, minulla on näyttää mustaa valkoisella.
Monet naiset haluavat päsmäröidä liikaa ja heillä on miestä varten valmiiksi mietittynä rooli, joka hänen on heidän mielestään täytettävä. Heille parisuhde, työelämä ja perhe-elämä on suorittamista ja kulissien rakentamista. Ehkä joskus vielä löydän naisen jonka kanssa voin yhdessä suunnitella yhteisen elämämme siten että molemmat tulevat onnellisiksi. Jos parisuhteen toinen osapuoli on onneton, ennen pitkää molemmat ovat, ja jos ei ole riippuvuussuhdetta, ero on väistämätön.
Kantasuomalaiset ovat niin sisäsiittoisia, että on mielestäni parempi antaa vieraskielisten pääosin hoitaa Suomen huoltovarmuus...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän siihen ole monia vaihtoehtoja, jos sallitaan.
Jotenkin luulen, että vaihtoehtoja ei todellakaan ole "monia". Toiseksi en oikein jaksa uskoa, että miehet suurissa määrin alkaisivat haluta lapsia itsekseen. Hell, eiväthän he tunnu jaksavan lapsesta huolehtimista edes ydinperheissä, joissa vastuu edelleen erityisesti vauvavaiheessa on pääsääntöisesti äidillä. En tunne kovin montaa (yhtään?) miestä, jonka voisin edes kuvitella haluavan itselleen ihan omaksi hoidettavakseen vauvan. Naisia tunnen kyllä.
Minulle tulee ilman pitkää pohtimista mieleen ainakin sijaissynnyttäjän käyttö tai adoptio.
Minäkään en tiedä tuntevani yhtään sellaista miestä, joka olisi valmis hankkimaan lapsen yksin, mutta ehkä asia on kuitenkin niin suuri tabu, että kukaan viitsisi ottaa asiaa puheeksi tuttavien kanssa? Kyse on tasa-arvoperiaatteesta eikä siitä, paljonko lapsen yksin haluavia miehiä on olemassa. Moni mieshän on todistetusti ihan kunnollinen ja huolehtivainen isä, eivät kai ne kaikki miehet niin pahoja ole...
En voi tehdä lapsia, kun ihastun aina hedelmällisyysiän ohittaneisiin naisiin. Nuoremmat ei kiinnosta yhtään.
t. Mies 40 v
Helsingin tinder-naisista osa kaipaa terapiaa. Liikaa henkistä painolastia entisistä suhteistaan. Ei voi kuvitella perhettä niiden kanssa, vaikka moni sellainen sitä haluaa.
Tämä kommentti varmasti suututtaa, mutta on sitä kaivattua miesnäkökulmaa.
Bullshit. Naiset ovat useammin korkeasti koulutettuja kuin miehet, tienaavat lähes yhtä paljon (tuloero noin 15 % - gasp!), työllisyysaste suht sama jos äitiyslomat lasaketan pois ja käyttävät enemmän aikaansa vielä palkattomaan koti- vapaaehtois- ja hoivatyöhön. Kuka tässä on vapaamatkustaja, jos sellaista nyt on pakko etsiä?