Lue keskustelun säännöt.
Missä vankileirissä Akseli Koskela oli Täällä Pohjantähden alla-kirjoissa?
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Nro. 78 kirjoittaa, että lisämaa ei ollut seurakunnan. Kenenkähän se sitten oli?
Moraalisesti tarkasteltuna Jussin, koska raivasi sen. Ilman Jussia se ei olisi tuottanut mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nro. 78 kirjoittaa, että lisämaa ei ollut seurakunnan. Kenenkähän se sitten oli?
Moraalisesti tarkasteltuna Jussin, koska raivasi sen. Ilman Jussia se ei olisi tuottanut mitään.
No entä lain mukaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nro. 78 kirjoittaa, että lisämaa ei ollut seurakunnan. Kenenkähän se sitten oli?
Moraalisesti tarkasteltuna Jussin, koska raivasi sen. Ilman Jussia se ei olisi tuottanut mitään.
No entä lain mukaan?
No eikös se seurakunnan ollut? En minä ole muuta väittänytkään, totesin vain että Jussi sai lisämaan tuottamaan omalla työllään. Korvaus olisi ollut paikallaan.
Itse en koskaan jaksanut tuota kirjaa lukea, mutta voin suositella äänikirjana. Ajoin yhdessä vaiheessa paljon pitkää matkaa ja silloin kuuntelin paljon äänikirjoja. Veikko Sinisalo lukee niin, että jaksaa kuunnella.
Preeti oli sympaattisin, hienoa että Janne järjesti kunnalta hoitopaikan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nro. 78 kirjoittaa, että lisämaa ei ollut seurakunnan. Kenenkähän se sitten oli?
Moraalisesti tarkasteltuna Jussin, koska raivasi sen. Ilman Jussia se ei olisi tuottanut mitään.
No entä lain mukaan?
No eikös se seurakunnan ollut? En minä ole muuta väittänytkään, totesin vain että Jussi sai lisämaan tuottamaan omalla työllään. Korvaus olisi ollut paikallaan.
Nro 78 nimenomaan väittää, että lisämaa ei ollut seurakunnan. Olisi kiva kuulla sille jotain perusteluja.
Ylipäätään tuosta episodista tulee mieleen oma tuttavani. Hän muutti asumaan vuokralle omakotitaloon, jonka omisti huonokuntoinen vanhus. Taloon ei oltu tehty mitään korjauksia vuosiin. Tuttavani alkoi remontoida taloa vuokranantajan luvalla ja omilla rahoillaan, oman makunsa mukaan. Minulle hän kertoi, että aikoo ostaa talon vanhukselta.
Kuinkas sitten kävikään, vanhus kuoli ja perikunta myi talon ihan toisaalle.
Olisiko tuttavani ollut talon moraalinen omistaja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiukan outoa etteivät vanhemmat sättineet kun tapatti veljensä jo nopeasti tuhoon tuomitulla sotimisella johon Koskelan tapaiset talolliset edes osallistuneet?
Mutta pappilan torpparihan Jussi Koskela oli ja Akselilla oli paljon katkeruutta hampaankolossa epäoikeudenmukaisia taksvärkkejä vastaan. Eihän pitäjän oikeat talolliset voineet sietää sitä, että Koskelan tila menestyi ahkeralla työllä. Oikeat talolliset pitivät itseään parempina.
Vuoden 1918 alussa punaisilla oli itseasiassa varsin hyvät lähtökohdat aloittaa hyökkäyssota. Kukaan ei voinut varmuudella tietää sodan voittajaa.
Suurin osa punaisista oli turhanrähisijöitä. Ei heillä mitään aatetta ollut, tärkeämpää oli päästä tap pamaan. Sitten tuli yllätyksenä se, että Mannerheim tuli joukkojen kera Suomeen ja esti lahtaamisen. Osa punaisista pakeni Neuvostoliittoon, jossa Stalin heidän armollisesti tapatti.
Totta ja samalla tavalla valkoisissa oli väkeä, joka käytti tilannetta hyväkseen ja surmasi punaisia monesti täysin himonsa vuoksi. Sodat - varsinkin sisällissodat - ovat sellaisia, että niissä kuona nousee pinnalle ja pääsee toteuttamaan itseään. Sivistysvaltion pitäisi pystyä tuomitsemaan selvät murhaajat, olivat ne sitten kummalla puolella tahansa. Suomi ei siihen pystynyt, ei punaisten eikä valkoisten puolella. Se on surullista.
Punaiset kiersi taloissa t ap pamassa jopa pikkulapsia ja vanhuksia. Valkoiset eivät olleet noin raukkamaisia. Oman isoisäni setä, oppikoululainen, tap ettiin junassa siksi, että hänellä oli siistit vaatteet. Punaisen mielestä ta ppa minen yksinkertaisesti oli kivaa, valkoiset sentään ymmärsivät, että viattomia ei surmata
Ei pidä paikkaansa. Valkoiset surmasivat punaisia tai niiksi oletettuja täysin omin päin ilman minkäänlaista oikeudenkäyntiä. Joukossa naisia ja lapsia, jopa huomattavissa määrin. Tragikoomista on, että esimerkiksi Viipurissa ammutuksi joutui italialainen posetiivari, jota pidettiin venäläisenä tummien hiustensa ja silmiensä vuoksi. Valkoiset olivat usein myös juovuksissa, mikä osaltaan vaikutti teloituksiin. Punaiset tekivät ihan yhtä pahoja asioita. Miksi sitä ei voi molemmat osapuolet myöntää, että psykopaatteja oli molemmilla puolilla, samoin kuin niissä oli aatteisiinsa uskovia, kunnollisia mutta olosuhteiden vuoksi eri puolille joutuneita sotureita?
Ei pidä paikkaansa. Punaiset pelkästään aloittivat sisällissodan, viralliselta nimeltään punakapina. Se jo kertoo jotain. Punaiset teloittivat ja surmasivat säälittä. Oikeita sankareita, lapsentappajia.
Kiinnostava viestinvaihto jatkuu; eihän tätä voi nyt ollenkaan lopettaa.
Minä kävin TPA:n kannet suljettuani lukemassa mm. alla olevan linkin takana olevaa tekstiä. Se ei ota kantaa punaisten tai valkoisten julmuuksiin, saati vertaile ko. leirien "paremmuutta" niissä, mutta niistäkin löytyy faktaa.
http://itsenaisyys100.fi/torpparien-ja-tilattomien-tyytymattomyys-ei-sy…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos tästä. Juuri tuo Ilmari-kohtaus jäi minua vaivaamaan. Arvelin, että kirjailija on siihen rakentanut tärkeitä merkityksiä. - Pitää lukea uudestaan tätä vasten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiukan outoa etteivät vanhemmat sättineet kun tapatti veljensä jo nopeasti tuhoon tuomitulla sotimisella johon Koskelan tapaiset talolliset edes osallistuneet?
En ole lukenut kirjoja mutta vuoden 2010 elokuva pyörii parhaillaan toisessa ikkunassa. Elokuvassa ne Koskelat olivat torppareita (ei talollisia) ja ne lähti sotaan koska pappila oli ottanut itselleen heidän tilalta maata.
Mistä tuon uudemman elokuvan voisi katsoa? En ole löytänyt sitä DVD:nä, tai sitten olen etsinyt vääristä paikoista.
Itseäni häiritsi tuossa Koivusalon versiossa, että siinä ohitetaan se että Akseli petti Elinaa.
Annetaan ymmärtää, että Akseli kävi vehtaamassa Aunen kanssa ennen kuin Elinan kanssa oli mitään, ihastunut toki oli.
Elokuvassa ovat jo kihloissa kun Elina alkaa kysellä että onko se totta että on ollut Aunen sulhanen, että Aune olis sinut saanu jos olis halunnut.
Saa sellaisen kuvan, että ovat kauan ennen Akselin ja Elinan varsinaista suhdetta joskus paneskelleet, vaikka kirjassa Akseli vehtaa Aunen kanssa pidempäänkin Elinan selän takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiukan outoa etteivät vanhemmat sättineet kun tapatti veljensä jo nopeasti tuhoon tuomitulla sotimisella johon Koskelan tapaiset talolliset edes osallistuneet?
En ole lukenut kirjoja mutta vuoden 2010 elokuva pyörii parhaillaan toisessa ikkunassa. Elokuvassa ne Koskelat olivat torppareita (ei talollisia) ja ne lähti sotaan koska pappila oli ottanut itselleen heidän tilalta maata.
Mistä tuon uudemman elokuvan voisi katsoa? En ole löytänyt sitä DVD:nä, tai sitten olen etsinyt vääristä paikoista.
Itseäni häiritsi tuossa Koivusalon versiossa, että siinä ohitetaan se että Akseli petti Elinaa.
Annetaan ymmärtää, että Akseli kävi vehtaamassa Aunen kanssa ennen kuin Elinan kanssa oli mitään, ihastunut toki oli.
Elokuvassa ovat jo kihloissa kun Elina alkaa kysellä että onko se totta että on ollut Aunen sulhanen, että Aune olis sinut saanu jos olis halunnut.
Saa sellaisen kuvan, että ovat kauan ennen Akselin ja Elinan varsinaista suhdetta joskus paneskelleet, vaikka kirjassa Akseli vehtaa Aunen kanssa pidempäänkin Elinan selän takana.
Ei Akseli Elinaa pettänyt, vaan se Aunen juttu tapahtui ennen kuin Elina oli Akselin kanssa edes aloittanut seurustelua. Se, että Akseli oli Aunen kanssa aiemmin ollut, tuli Elinan tietoisuuteen vasta kun he seurustelivat, mikä loukkasi Elinaa. Elina viskasi sormuksen menemään, mutta Akseli uhkasi tappaa itsensä jos tämä jättää. Sopu löytyi. Mutta ei siis pettänyt Elinaa kertaakaan, tieto heidän aiemmasta suhteestaan tuli vaan Elinalle uutena ja järkytti.
Vierailija kirjoitti:
Halmeen Aatu ja Leppäsen Valenti - kumpi oli gay vai oliko molemmat? Kysymys siis ihan asiallisesti esitetty. Itse ajattelen, että Halme lie ollut biseksuaali ja Valenti gay.
Rautajärvi ainakin oli takuuvarma kaappihomo. Siitä ei liene epäilystäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi kirjan parhaita kohtauksia on se, kun Ilmari kohtaa lähettinsä, jonka hälläväliä-asenne tekee Ilmarista henkisesti kokonaisen ihmisen kaiken kaaoksen keskellä. Linnahan kirjoittaa miten tuo lastenkodista lähtöisin oleva, vulgääri mies oli aluksi väliaikainen lähetti, mutta Ilmari määräsi tämän vakituiseksi, koska viehättyi miehen asenteesta. "Eurooppa sortuu, mutta hän ei räpäytä silmäänsäkään", Ilmari pohtii ja tuntee, että mies on sellainen, millainen hän olisi aina pohjimmiltaan halunnut olla. Ja niin Ilmari tulee kokonaiseksi, ennen kuin lentää kappaleiksi isänmaansa mukana.
Piti ihan lukea tämä uudestaan. Tosiaan Ilmari saa Rautala-nimisen sotamiehen lähetiksi, joka on ulkonäöltään vastenmielinen ja puheiltaan graavi. Lastenkodin kasvatti, joka sanoo tulleensa "vitusta", mutta ei tiedä missä se on. Ilmaria tällainen puhe ja asenne jotenkin huvittaa ja hän määrää miehen vakituiseksi lähetikseen. Muut upseerit inhoavat Rautalaa, mutta Ilmarin suosio suojelee tätä. Ilmari filosofoi, että Rautalan kaltainen ihminen on "eheä", koska vaikka Eurooppa murtuu, Rautala ei räpäytä silmiään, koska on suurin elukka. Kaikki, mihin Ilmari oli uskonut, oli tuhoutumassa ja Rautalan asenne tarttuu Ilmariin. Joskus hänestä tuntuu, että Rautala oli syntynyt sellaiseksi, joka hän olisi halunnut olla.
Se on vaikuttava havainto ja auttaa Ilmaria väistämättömän tuhon edessä. Kaikki se, mitä häneen on herrasväen poikana istutettu ja mikä on ollut hänen elämänsä perusta, on tuntunut vieraalle ja nyt joku lastenkodista lähtöisin oleva kiertelevä sekatyömies pistää hänet henkiseen balanssiin ennen omaa kaatumistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halmeen Aatu ja Leppäsen Valenti - kumpi oli gay vai oliko molemmat? Kysymys siis ihan asiallisesti esitetty. Itse ajattelen, että Halme lie ollut biseksuaali ja Valenti gay.
Rautajärvi ainakin oli takuuvarma kaappihomo. Siitä ei liene epäilystäkään.
Tuskin. Sillähän oli seksikkään opettajattaren kanssa niin paljon lapsia, että lääkärikin määräsi rajoittamaan tahtia. Kansan elävää voimaa oli katsos lisättävä, niin Pohjolan Preussi saisi lisää sotilaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nro. 78 kirjoittaa, että lisämaa ei ollut seurakunnan. Kenenkähän se sitten oli?
Moraalisesti tarkasteltuna Jussin, koska raivasi sen. Ilman Jussia se ei olisi tuottanut mitään.
No entä lain mukaan?
No eikös se seurakunnan ollut? En minä ole muuta väittänytkään, totesin vain että Jussi sai lisämaan tuottamaan omalla työllään. Korvaus olisi ollut paikallaan.
Nro 78 nimenomaan väittää, että lisämaa ei ollut seurakunnan. Olisi kiva kuulla sille jotain perusteluja.
Ylipäätään tuosta episodista tulee mieleen oma tuttavani. Hän muutti asumaan vuokralle omakotitaloon, jonka omisti huonokuntoinen vanhus. Taloon ei oltu tehty mitään korjauksia vuosiin. Tuttavani alkoi remontoida taloa vuokranantajan luvalla ja omilla rahoillaan, oman makunsa mukaan. Minulle hän kertoi, että aikoo ostaa talon vanhukselta.
Kuinkas sitten kävikään, vanhus kuoli ja perikunta myi talon ihan toisaalle.
Olisiko tuttavani ollut talon moraalinen omistaja?
Jussi raivasi maat ja ne vietiin häneltä ilman mitään korvausta tehdystä työstä. Myös taksvärkkipäiviä lisättiin niin kovin, että oman torpan työt piti teettää osin lapsilla (Akseli joutui tosi koville jo 12-13-vuotiaana), ja öisin. Myös velkaa oli, ja talous siksi tiukilla. Rankkaa se elämä oli 1900-luvun alussa. Sieltä nousi Akselin katkeruus: epäoikeudenmukaisuudesta, jonka isänsä joutui kohtaamaan ja nöyristelemään. Jyrkkä ja velvollisuudentuntoinen Akseli uhrautuu muiden puolesta ja lähtee mukaan vakaumuksensa puolesta jopa taisteluun, ajaakseen ei vain omaa (torppari)asiaa vaan myös muille oikeudenmukaisuutta. Vaikka seuraukset olivat kauheat, niin niiden tapahtumien vuoksi ( ja sen ansiosta, että asioista pystyttiin jälkeenpäin sopimaan vastapuolen kanssa poliittisesti) meillä on nykyään maailman onnellisin maa, jossa saamme asua.
Vierailija kirjoitti:
Valkoiset tappi ainakin minun kotiseudullani ihmisiä, jotka ei olleet edes punaisia, eli eivät olleet millään tavalla tekemisissä kapinan kanssa. Tämä on kotiseudullani vieläkin elävä trauma. Eikä ole ainoa laatuaan. Jostain sain käsiini historiateoksen, jossa käsiteltiin tasan samanlaisia asioita erään toisen paikkakunnan osalta. Aivan järkyttävää luettavaa. Mitä järkeä on tappaa esim. ammutuksi tulleen isän kehitysvammainen poika, joka oli lähtenyt etsimään isäänsä? Hän jos kukaan on ollut viaton.
Kyse ei ole ollut edes tahattomista ylilyönneistä, vaan aivan tarkoituksellisesta tappamishalusta. On käytetty hyväksi aikaa, joka oli heti kapinan jälkeen, hetken maassa vallitsi sekavuus ja suoranainen anarkia. Kuvottavinta on se, että nämä tappajat eivät joutuneet teoistaan vastaamaan.
Jos aiheesta lukee vain pohjantähti-trilogian, tulee helposti väärä käsitys kapinan synnystä. Monet pitää maaseudun torppareita kapinan aloittajina. Todellisuudessa kapina sai alkunsa kaupunkien työväestön keskuudessa. Näiden olot olivat tuohon aikaan aivan kestämättömät, ja sieltä lähtivät nämä innokkaat agitaattorit levittämään aatetta ja sittemmin kapinahenkeä maaseudulle.
Toki kirja on hyvä kuvaus ajasta ja sen hengestä. Mutta se on kuitenkin fiktiota. Todellisuus oli itse asiassa vielä paljon pahempi. Siihen tulokseen tulee, kun lukee fiktion sijasta myös faktaa.
Varsinaisten torpparien osuus kaatuneista/teloitetuista on vähäinen suhteessa heidän esiin nostamiseen kapinan motiivina. Kaupunkien työväestössä oli kuitenkin paljon torpan poikia ja pojanpoikia. He taistelivat oman kurjuutensa ja siinä sivussa myös maalla asuneiden lähisukulaisten puolesta. Tätä taustaa vasten termi "torpparikapina" on jo paljon helpompi ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halmeen Aatu ja Leppäsen Valenti - kumpi oli gay vai oliko molemmat? Kysymys siis ihan asiallisesti esitetty. Itse ajattelen, että Halme lie ollut biseksuaali ja Valenti gay.
Rautajärvi ainakin oli takuuvarma kaappihomo. Siitä ei liene epäilystäkään.
Tuskin. Sillähän oli seksikkään opettajattaren kanssa niin paljon lapsia, että lääkärikin määräsi rajoittamaan tahtia. Kansan elävää voimaa oli katsos lisättävä, niin Pohjolan Preussi saisi lisää sotilaita.
Jos sen seksikäs olisi pitänyt olla, niin väärän näyttelijän ottivat Koivusalon versioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nro. 78 kirjoittaa, että lisämaa ei ollut seurakunnan. Kenenkähän se sitten oli?
Moraalisesti tarkasteltuna Jussin, koska raivasi sen. Ilman Jussia se ei olisi tuottanut mitään.
No entä lain mukaan?
No eikös se seurakunnan ollut? En minä ole muuta väittänytkään, totesin vain että Jussi sai lisämaan tuottamaan omalla työllään. Korvaus olisi ollut paikallaan.
Nro 78 nimenomaan väittää, että lisämaa ei ollut seurakunnan. Olisi kiva kuulla sille jotain perusteluja.
Ylipäätään tuosta episodista tulee mieleen oma tuttavani. Hän muutti asumaan vuokralle omakotitaloon, jonka omisti huonokuntoinen vanhus. Taloon ei oltu tehty mitään korjauksia vuosiin. Tuttavani alkoi remontoida taloa vuokranantajan luvalla ja omilla rahoillaan, oman makunsa mukaan. Minulle hän kertoi, että aikoo ostaa talon vanhukselta.
Kuinkas sitten kävikään, vanhus kuoli ja perikunta myi talon ihan toisaalle.
Olisiko tuttavani ollut talon moraalinen omistaja?
Jussi raivasi maat ja ne vietiin häneltä ilman mitään korvausta tehdystä työstä. Myös taksvärkkipäiviä lisättiin niin kovin, että oman torpan työt piti teettää osin lapsilla (Akseli joutui tosi koville jo 12-13-vuotiaana), ja öisin. Myös velkaa oli, ja talous siksi tiukilla. Rankkaa se elämä oli 1900-luvun alussa. Sieltä nousi Akselin katkeruus: epäoikeudenmukaisuudesta, jonka isänsä joutui kohtaamaan ja nöyristelemään. Jyrkkä ja velvollisuudentuntoinen Akseli uhrautuu muiden puolesta ja lähtee mukaan vakaumuksensa puolesta jopa taisteluun, ajaakseen ei vain omaa (torppari)asiaa vaan myös muille oikeudenmukaisuutta. Vaikka seuraukset olivat kauheat, niin niiden tapahtumien vuoksi ( ja sen ansiosta, että asioista pystyttiin jälkeenpäin sopimaan vastapuolen kanssa poliittisesti) meillä on nykyään maailman onnellisin maa, jossa saamme asua.
Jos raivaa toisen omistamaa maata, ei se maa omaksi muutu. Jussin synti oli ahneus, rikkoi itsensä raivatessa, vaikka pienempikin pelto olisi riittänyt. Toki suomalaiseen kulttuuriin kuuluu Jussin (ja Akselin) ihailu, ja heidän kaltaisensa ihmiset vievät maailmaa eteenpäin. Mutta hinnan he siitä maksavat - he, ja läheisensä. Ei olisi Akselikaan joutunut niin kovasti raatamaan, jos Jussille olisi riittänyt vähempi.
Mitä taas Koskeloiden epäoikeudenmukaiseen kohteluun tulee, olivat asiat monella paljon huonommin. Kartanon torppareilla oli ankarammat kontrahdit, koska pappilan väki ei oikein niistä asioista ymmärtänyt. Näistä mäkitupalaisista sun muista mökkiläisistä puhumattakaan. Velkaakaan en muista Jussilla olleen, Akseli toki sitten joutui ostamaan velalla veljensä ulos torpasta.
Ja toki 12-13-vuotiaat maalaispojat tuohon aikaan tekivät täysiä työpäiviä. Mitä muutakaan olisivat tehneet?
Itsekin muistelisin jotakin tällaista lukeneeni ja onhan Halmeessa tätä piirrettä kyllä.