Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Missä vankileirissä Akseli Koskela oli Täällä Pohjantähden alla-kirjoissa?

Vierailija
19.11.2018 |

Muistaako kukaan?

Kommentit (114)

Vierailija
61/114 |
20.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan outoa etteivät vanhemmat sättineet kun tapatti veljensä jo nopeasti tuhoon tuomitulla sotimisella johon Koskelan tapaiset talolliset edes osallistuneet?

Mutta pappilan torpparihan Jussi Koskela oli ja Akselilla oli paljon katkeruutta hampaankolossa epäoikeudenmukaisia taksvärkkejä vastaan. Eihän pitäjän oikeat talolliset voineet sietää sitä, että Koskelan tila menestyi ahkeralla työllä. Oikeat talolliset pitivät itseään parempina.

Vuoden 1918 alussa punaisilla oli itseasiassa varsin hyvät lähtökohdat aloittaa hyökkäyssota. Kukaan ei voinut varmuudella tietää sodan voittajaa.

Suurin osa punaisista oli turhanrähisijöitä. Ei heillä mitään aatetta ollut, tärkeämpää oli päästä tap pamaan. Sitten tuli yllätyksenä se, että Mannerheim tuli joukkojen kera Suomeen ja esti lahtaamisen. Osa punaisista pakeni Neuvostoliittoon, jossa Stalin heidän armollisesti tapatti.

Totta ja samalla tavalla valkoisissa oli väkeä, joka käytti tilannetta hyväkseen ja surmasi punaisia monesti täysin himonsa vuoksi. Sodat - varsinkin sisällissodat - ovat sellaisia, että niissä kuona nousee pinnalle ja pääsee toteuttamaan itseään. Sivistysvaltion pitäisi pystyä tuomitsemaan selvät murhaajat, olivat ne sitten kummalla puolella tahansa. Suomi ei siihen pystynyt, ei punaisten eikä valkoisten puolella. Se on surullista.

Punaiset kiersi taloissa t ap pamassa jopa pikkulapsia ja vanhuksia. Valkoiset eivät olleet noin raukkamaisia. Oman isoisäni setä, oppikoululainen, tap ettiin junassa siksi, että hänellä oli siistit vaatteet. Punaisen mielestä ta ppa minen yksinkertaisesti oli kivaa, valkoiset sentään ymmärsivät, että viattomia ei surmata

Ei hyvää päivää...lue tilastot siitä kuinka paljon siviileitä surmattiin. Punaisia surmattiin sodan jälkeen kostoksi, silloin murhia perusteltiin näillä "valkoisten vauvojen tapoilla". Ainoa vaan kun ei mistään tilastosta löydy sellaista määrää surmattuja valkoisia. Surmattuja oli kyllä joo, mutta määrät tilastoissa on ihan selkeät. Punaisia murhattiin enemmän. Ja nimenomaan sodan jälkeen leireillä ja valkoisten teloituspartioiden toimesta.

Mitä sinä kirjaat kirkonkirjaan, kun punainen laittaa pistoolin ohimollesi ja toteaa, että kirjaat tuon perheen lapsille kuolinsyyksi keuhkotaudin. Yritätkö silti inttää, että ne tapettiin?

Eiköhän tuo väärinkirjaus selviä viimeistään sodan päätyttyä punaisten häviöön.

Vierailija
62/114 |
20.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan outoa etteivät vanhemmat sättineet kun tapatti veljensä jo nopeasti tuhoon tuomitulla sotimisella johon Koskelan tapaiset talolliset edes osallistuneet?

Mutta pappilan torpparihan Jussi Koskela oli ja Akselilla oli paljon katkeruutta hampaankolossa epäoikeudenmukaisia taksvärkkejä vastaan. Eihän pitäjän oikeat talolliset voineet sietää sitä, että Koskelan tila menestyi ahkeralla työllä. Oikeat talolliset pitivät itseään parempina.

Vuoden 1918 alussa punaisilla oli itseasiassa varsin hyvät lähtökohdat aloittaa hyökkäyssota. Kukaan ei voinut varmuudella tietää sodan voittajaa.

Suurin osa punaisista oli turhanrähisijöitä. Ei heillä mitään aatetta ollut, tärkeämpää oli päästä tap pamaan. Sitten tuli yllätyksenä se, että Mannerheim tuli joukkojen kera Suomeen ja esti lahtaamisen. Osa punaisista pakeni Neuvostoliittoon, jossa Stalin heidän armollisesti tapatti.

Totta ja samalla tavalla valkoisissa oli väkeä, joka käytti tilannetta hyväkseen ja surmasi punaisia monesti täysin himonsa vuoksi. Sodat - varsinkin sisällissodat - ovat sellaisia, että niissä kuona nousee pinnalle ja pääsee toteuttamaan itseään. Sivistysvaltion pitäisi pystyä tuomitsemaan selvät murhaajat, olivat ne sitten kummalla puolella tahansa. Suomi ei siihen pystynyt, ei punaisten eikä valkoisten puolella. Se on surullista.

Punaiset kiersi taloissa t ap pamassa jopa pikkulapsia ja vanhuksia. Valkoiset eivät olleet noin raukkamaisia. Oman isoisäni setä, oppikoululainen, tap ettiin junassa siksi, että hänellä oli siistit vaatteet. Punaisen mielestä ta ppa minen yksinkertaisesti oli kivaa, valkoiset sentään ymmärsivät, että viattomia ei surmata

  Tuo nyt on täyttä p*skapuhetta. Myös valkoiset syyllistyivät syyttömien murhaamiseen.

Tyypillinen punaisten argumentti. Sinustako lapsia pistimellä lah dannut punainen ei ollut kuol emantuo mion arvoinen?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/114 |
20.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan outoa etteivät vanhemmat sättineet kun tapatti veljensä jo nopeasti tuhoon tuomitulla sotimisella johon Koskelan tapaiset talolliset edes osallistuneet?

Mutta pappilan torpparihan Jussi Koskela oli ja Akselilla oli paljon katkeruutta hampaankolossa epäoikeudenmukaisia taksvärkkejä vastaan. Eihän pitäjän oikeat talolliset voineet sietää sitä, että Koskelan tila menestyi ahkeralla työllä. Oikeat talolliset pitivät itseään parempina.

Vuoden 1918 alussa punaisilla oli itseasiassa varsin hyvät lähtökohdat aloittaa hyökkäyssota. Kukaan ei voinut varmuudella tietää sodan voittajaa.

Suurin osa punaisista oli turhanrähisijöitä. Ei heillä mitään aatetta ollut, tärkeämpää oli päästä tap pamaan. Sitten tuli yllätyksenä se, että Mannerheim tuli joukkojen kera Suomeen ja esti lahtaamisen. Osa punaisista pakeni Neuvostoliittoon, jossa Stalin heidän armollisesti tapatti.

Totta ja samalla tavalla valkoisissa oli väkeä, joka käytti tilannetta hyväkseen ja surmasi punaisia monesti täysin himonsa vuoksi. Sodat - varsinkin sisällissodat - ovat sellaisia, että niissä kuona nousee pinnalle ja pääsee toteuttamaan itseään. Sivistysvaltion pitäisi pystyä tuomitsemaan selvät murhaajat, olivat ne sitten kummalla puolella tahansa. Suomi ei siihen pystynyt, ei punaisten eikä valkoisten puolella. Se on surullista.

Punaiset kiersi taloissa t ap pamassa jopa pikkulapsia ja vanhuksia. Valkoiset eivät olleet noin raukkamaisia. Oman isoisäni setä, oppikoululainen, tap ettiin junassa siksi, että hänellä oli siistit vaatteet. Punaisen mielestä ta ppa minen yksinkertaisesti oli kivaa, valkoiset sentään ymmärsivät, että viattomia ei surmata

Ei hyvää päivää...lue tilastot siitä kuinka paljon siviileitä surmattiin. Punaisia surmattiin sodan jälkeen kostoksi, silloin murhia perusteltiin näillä "valkoisten vauvojen tapoilla". Ainoa vaan kun ei mistään tilastosta löydy sellaista määrää surmattuja valkoisia. Surmattuja oli kyllä joo, mutta määrät tilastoissa on ihan selkeät. Punaisia murhattiin enemmän. Ja nimenomaan sodan jälkeen leireillä ja valkoisten teloituspartioiden toimesta.

Mitä sinä kirjaat kirkonkirjaan, kun punainen laittaa pistoolin ohimollesi ja toteaa, että kirjaat tuon perheen lapsille kuolinsyyksi keuhkotaudin. Yritätkö silti inttää, että ne tapettiin?

Väitätkö sinä ihan tosissasi että tilastoista löytyy n. 20 000 keuhkotautiin kuollutta, jotka oli oikeasti tammi-huhtikuun 1918 aikana punaisten teloittamia siviileitä.

Vierailija
64/114 |
20.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan outoa etteivät vanhemmat sättineet kun tapatti veljensä jo nopeasti tuhoon tuomitulla sotimisella johon Koskelan tapaiset talolliset edes osallistuneet?

Mutta pappilan torpparihan Jussi Koskela oli ja Akselilla oli paljon katkeruutta hampaankolossa epäoikeudenmukaisia taksvärkkejä vastaan. Eihän pitäjän oikeat talolliset voineet sietää sitä, että Koskelan tila menestyi ahkeralla työllä. Oikeat talolliset pitivät itseään parempina.

Vuoden 1918 alussa punaisilla oli itseasiassa varsin hyvät lähtökohdat aloittaa hyökkäyssota. Kukaan ei voinut varmuudella tietää sodan voittajaa.

Suurin osa punaisista oli turhanrähisijöitä. Ei heillä mitään aatetta ollut, tärkeämpää oli päästä tap pamaan. Sitten tuli yllätyksenä se, että Mannerheim tuli joukkojen kera Suomeen ja esti lahtaamisen. Osa punaisista pakeni Neuvostoliittoon, jossa Stalin heidän armollisesti tapatti.

Totta ja samalla tavalla valkoisissa oli väkeä, joka käytti tilannetta hyväkseen ja surmasi punaisia monesti täysin himonsa vuoksi. Sodat - varsinkin sisällissodat - ovat sellaisia, että niissä kuona nousee pinnalle ja pääsee toteuttamaan itseään. Sivistysvaltion pitäisi pystyä tuomitsemaan selvät murhaajat, olivat ne sitten kummalla puolella tahansa. Suomi ei siihen pystynyt, ei punaisten eikä valkoisten puolella. Se on surullista.

Punaiset kiersi taloissa t ap pamassa jopa pikkulapsia ja vanhuksia. Valkoiset eivät olleet noin raukkamaisia. Oman isoisäni setä, oppikoululainen, tap ettiin junassa siksi, että hänellä oli siistit vaatteet. Punaisen mielestä ta ppa minen yksinkertaisesti oli kivaa, valkoiset sentään ymmärsivät, että viattomia ei surmata

Ei hyvää päivää...lue tilastot siitä kuinka paljon siviileitä surmattiin. Punaisia surmattiin sodan jälkeen kostoksi, silloin murhia perusteltiin näillä "valkoisten vauvojen tapoilla". Ainoa vaan kun ei mistään tilastosta löydy sellaista määrää surmattuja valkoisia. Surmattuja oli kyllä joo, mutta määrät tilastoissa on ihan selkeät. Punaisia murhattiin enemmän. Ja nimenomaan sodan jälkeen leireillä ja valkoisten teloituspartioiden toimesta.

Mitä sinä kirjaat kirkonkirjaan, kun punainen laittaa pistoolin ohimollesi ja toteaa, että kirjaat tuon perheen lapsille kuolinsyyksi keuhkotaudin. Yritätkö silti inttää, että ne tapettiin?

Väitätkö sinä ihan tosissasi että tilastoista löytyy n. 20 000 keuhkotautiin kuollutta, jotka oli oikeasti tammi-huhtikuun 1918 aikana punaisten teloittamia siviileitä.

Ja että siinä valkoisten hegemoniassa, joka sodan jälkeen vallitsi asiaa ei muka olisi saatu selville ja julkisuuteen? Totta kai valkoisten toiminta on hävettävää ja jonkinlaisia selityksiä on keksittävä, mutta kun ei sitä punaisten murhaamista voi selittää oikein päin. Ne määrät, ne määrät....

Vierailija
65/114 |
20.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos teeman nostamisesta esiin sekä kaikista kommenteista, niistäkin, joiden kirjoittajan kanssa olen eri mieltä. Ymmärrän hävetä sitä, että luin TPA-trilogian vasta nyt, 63-vuotiaana. Sain palauttaa viestiketjun avulla mieleen henkilögalleriaa ja syventää henkilökuvia kuin elävistä henkilöistä konsanaan.  Uutta ymmärrystä! Tämä kirja vääjämättömine tapahtumakulkuineen on toistaiseksi ylivoimaisesti paras lukukokemukseni tälle syksylle (14 kirjaa). Harva kirja on käynnistänyt minussa niin voimakkaat tunteet. Tiesin tietysti Linnan kirjoittajanlahjat, mutta ällistelin hänen kykyään paitsi kuvata moninaisia vuorovaikutustilanteita, myös tavoittaa siinä samalla henkilöiden vaikuttimia eli käyttäytymistä ohjaavaa normistoa ja sen tulkintaa. Suurin osa tuosta kaikesta pätee edelleen, sillä niin universaalista - tai suomalaisesta - kehyksestä ne ovat peräisin! Vaikka sisällissota ("rakkaalla" lapsella on kyllä monta muutakin nimeä) on ollut paljon esillä ja siitä muka on jotain tiennyt, Linna haastoi minut ottamaan vielä paremmin selvää siitä, mitä oikeasti tapahtui. - Isoisäni oli Saksan jääkäreitä, itsellisen, mutta vähävaraisen perheen poika Etelä-Pohjanmaalta. Mitkähän olivat hänen vaikuttimensa ja olonsa, kun piti Suomessa puolta valita... 

Vierailija
66/114 |
20.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mutta olikohan se Valtu Ilmarin, Oskarin vai Uunon poika? Se ei selvinnyt koskaan. Päättelisin kuitenkin, että Uunon. Valtuhan oli ruma, samoin kuin Uunokin, minkä lisäksi altis räyhäämiseen. Geenit, geenit. Oskari ja Ilmari puolestaan olivat komeita naistenmiehiä, joilla oli varmasti älliä olla varovaisia näissä asioissa. Uunolla sitä tuskin oli.

Enpä tiedä. Mielestäni Valtu on kuin vapaan kasvatuksen versio Ilmarista. Siinä missä Ilmarin röyhkeys on hallitumpaa, Valtu sohii sinne tänne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/114 |
20.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Valkoiset tappi ainakin minun kotiseudullani ihmisiä, jotka ei olleet edes punaisia, eli eivät olleet millään tavalla tekemisissä kapinan kanssa.  Tämä on kotiseudullani vieläkin elävä trauma.  Eikä ole ainoa laatuaan.  Jostain sain käsiini historiateoksen, jossa käsiteltiin tasan samanlaisia asioita erään toisen paikkakunnan osalta.  Aivan järkyttävää luettavaa.  Mitä järkeä on tappaa esim. ammutuksi tulleen isän kehitysvammainen poika, joka oli lähtenyt etsimään isäänsä?  Hän jos kukaan on ollut viaton.

Kyse ei ole ollut edes tahattomista ylilyönneistä, vaan aivan tarkoituksellisesta tappamishalusta.  On käytetty hyväksi aikaa, joka oli heti kapinan jälkeen, hetken maassa vallitsi sekavuus ja suoranainen anarkia.  Kuvottavinta on se, että nämä tappajat eivät joutuneet teoistaan vastaamaan.   

Jos aiheesta lukee vain pohjantähti-trilogian, tulee helposti väärä käsitys kapinan synnystä.  Monet pitää maaseudun torppareita kapinan aloittajina.  Todellisuudessa kapina sai alkunsa kaupunkien työväestön keskuudessa.  Näiden olot olivat tuohon aikaan aivan kestämättömät, ja sieltä lähtivät nämä innokkaat agitaattorit levittämään aatetta ja sittemmin kapinahenkeä maaseudulle.

Toki kirja on hyvä kuvaus ajasta ja sen hengestä.  Mutta se on kuitenkin fiktiota.  Todellisuus oli itse asiassa vielä paljon pahempi.  Siihen tulokseen tulee, kun lukee fiktion sijasta myös faktaa.

Vierailija
68/114 |
20.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/114 |
20.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Valkoiset tappi ainakin minun kotiseudullani ihmisiä, jotka ei olleet edes punaisia, eli eivät olleet millään tavalla tekemisissä kapinan kanssa.  Tämä on kotiseudullani vieläkin elävä trauma.  Eikä ole ainoa laatuaan.  Jostain sain käsiini historiateoksen, jossa käsiteltiin tasan samanlaisia asioita erään toisen paikkakunnan osalta.  Aivan järkyttävää luettavaa.  Mitä järkeä on tappaa esim. ammutuksi tulleen isän kehitysvammainen poika, joka oli lähtenyt etsimään isäänsä?  Hän jos kukaan on ollut viaton.

Kyse ei ole ollut edes tahattomista ylilyönneistä, vaan aivan tarkoituksellisesta tappamishalusta.  On käytetty hyväksi aikaa, joka oli heti kapinan jälkeen, hetken maassa vallitsi sekavuus ja suoranainen anarkia.  Kuvottavinta on se, että nämä tappajat eivät joutuneet teoistaan vastaamaan.   

Jos aiheesta lukee vain pohjantähti-trilogian, tulee helposti väärä käsitys kapinan synnystä.  Monet pitää maaseudun torppareita kapinan aloittajina.  Todellisuudessa kapina sai alkunsa kaupunkien työväestön keskuudessa.  Näiden olot olivat tuohon aikaan aivan kestämättömät, ja sieltä lähtivät nämä innokkaat agitaattorit levittämään aatetta ja sittemmin kapinahenkeä maaseudulle.

Toki kirja on hyvä kuvaus ajasta ja sen hengestä.  Mutta se on kuitenkin fiktiota.  Todellisuus oli itse asiassa vielä paljon pahempi.  Siihen tulokseen tulee, kun lukee fiktion sijasta myös faktaa.

Tätä minäkin olen miettinyt. Akseli Koskela on hieno hahmo, mutta hänestä on täysin aiheetta tehty punakaartilaisen prototyyppi. Punaisten osuus kapinassa on kuin oppikirjaesimerkki siitä, mitä ei pidä tehdä. Osaamattomia johtajia, olematon kuri, puutteellinen organisaatio...

Vierailija
70/114 |
20.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yksi kirjan parhaita kohtauksia on se, kun Ilmari kohtaa lähettinsä, jonka hälläväliä-asenne tekee Ilmarista henkisesti kokonaisen ihmisen kaiken kaaoksen keskellä.  Linnahan kirjoittaa miten tuo lastenkodista lähtöisin oleva, vulgääri mies oli aluksi väliaikainen lähetti, mutta Ilmari määräsi tämän vakituiseksi, koska viehättyi miehen asenteesta.  "Eurooppa sortuu, mutta hän ei räpäytä silmäänsäkään", Ilmari pohtii ja tuntee, että mies on sellainen, millainen hän olisi aina pohjimmiltaan halunnut olla. Ja niin Ilmari tulee kokonaiseksi, ennen kuin lentää kappaleiksi isänmaansa mukana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/114 |
20.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta Linna kirjoittaa rivien välissä, että Ilmari on isä. Raskaushan tuli ilmi aika lailla jatkumossa heti kun Ilmarin kanssa oli ollut touhuissa. Sekä onhan se ylivilkas luonne aika lailla Ilmarin perintöä.  Ilmari käyttäytyi kuitenkin hillitymmin, koska kyllä kasvatuksella on vaikutuksensa. Osku oli liian erilainen ja oli kuitenkin pitempään onnistumatta saamaan Aunea raskaaksi. 

Vierailija
72/114 |
20.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valkoiset tappi ainakin minun kotiseudullani ihmisiä, jotka ei olleet edes punaisia, eli eivät olleet millään tavalla tekemisissä kapinan kanssa.  Tämä on kotiseudullani vieläkin elävä trauma.  Eikä ole ainoa laatuaan.  Jostain sain käsiini historiateoksen, jossa käsiteltiin tasan samanlaisia asioita erään toisen paikkakunnan osalta.  Aivan järkyttävää luettavaa.  Mitä järkeä on tappaa esim. ammutuksi tulleen isän kehitysvammainen poika, joka oli lähtenyt etsimään isäänsä?  Hän jos kukaan on ollut viaton.

Kyse ei ole ollut edes tahattomista ylilyönneistä, vaan aivan tarkoituksellisesta tappamishalusta.  On käytetty hyväksi aikaa, joka oli heti kapinan jälkeen, hetken maassa vallitsi sekavuus ja suoranainen anarkia.  Kuvottavinta on se, että nämä tappajat eivät joutuneet teoistaan vastaamaan.   

Jos aiheesta lukee vain pohjantähti-trilogian, tulee helposti väärä käsitys kapinan synnystä.  Monet pitää maaseudun torppareita kapinan aloittajina.  Todellisuudessa kapina sai alkunsa kaupunkien työväestön keskuudessa.  Näiden olot olivat tuohon aikaan aivan kestämättömät, ja sieltä lähtivät nämä innokkaat agitaattorit levittämään aatetta ja sittemmin kapinahenkeä maaseudulle.

Toki kirja on hyvä kuvaus ajasta ja sen hengestä.  Mutta se on kuitenkin fiktiota.  Todellisuus oli itse asiassa vielä paljon pahempi.  Siihen tulokseen tulee, kun lukee fiktion sijasta myös faktaa.

Tätä minäkin olen miettinyt. Akseli Koskela on hieno hahmo, mutta hänestä on täysin aiheetta tehty punakaartilaisen prototyyppi. Punaisten osuus kapinassa on kuin oppikirjaesimerkki siitä, mitä ei pidä tehdä. Osaamattomia johtajia, olematon kuri, puutteellinen organisaatio...

Jep, ei Linnan romaania kannata historiallisena faktana lukeakaan. Se on vain tarina, vaikkakin poikkeuksellisen uskottava sellainen. Mutta tosiaan Koskela oli poikkeustyyppi, romaanihenkilö.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/114 |
20.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun pitää lukea Täällä pohjan tähden alla.

Olen vain teeveestä nähnyt.

Mutta kuulin kyllä näistä asioista.

Kemijoen jäälle tappoivat miehiä Rovaniemellä.

Vierailija
74/114 |
20.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luen kirjoitti:

Kiitos teeman nostamisesta esiin sekä kaikista kommenteista, niistäkin, joiden kirjoittajan kanssa olen eri mieltä. Ymmärrän hävetä sitä, että luin TPA-trilogian vasta nyt, 63-vuotiaana. Sain palauttaa viestiketjun avulla mieleen henkilögalleriaa ja syventää henkilökuvia kuin elävistä henkilöistä konsanaan.  Uutta ymmärrystä! Tämä kirja vääjämättömine tapahtumakulkuineen on toistaiseksi ylivoimaisesti paras lukukokemukseni tälle syksylle (14 kirjaa). Harva kirja on käynnistänyt minussa niin voimakkaat tunteet. Tiesin tietysti Linnan kirjoittajanlahjat, mutta ällistelin hänen kykyään paitsi kuvata moninaisia vuorovaikutustilanteita, myös tavoittaa siinä samalla henkilöiden vaikuttimia eli käyttäytymistä ohjaavaa normistoa ja sen tulkintaa. Suurin osa tuosta kaikesta pätee edelleen, sillä niin universaalista - tai suomalaisesta - kehyksestä ne ovat peräisin! Vaikka sisällissota ("rakkaalla" lapsella on kyllä monta muutakin nimeä) on ollut paljon esillä ja siitä muka on jotain tiennyt, Linna haastoi minut ottamaan vielä paremmin selvää siitä, mitä oikeasti tapahtui. - Isoisäni oli Saksan jääkäreitä, itsellisen, mutta vähävaraisen perheen poika Etelä-Pohjanmaalta. Mitkähän olivat hänen vaikuttimensa ja olonsa, kun piti Suomessa puolta valita... 

Kyllä, Täällä Pohjantähden Alla on paras kirja(trilogia), jonka olen ikinä lukenut (ikäni 35 vuotta). Vinkki: jos joku kokee vaikeaksi keskittyä tai raskaaksi lukea, niin kirjastoista tämän voi lainata ilmaiseksi äänikirjana (cd) & Elisa kirjasta löytyy maksullinen äänikirjasarja ladattavaksi laitteelle. Lukijana ilmiömäinen näyttelijälegenda, Veikko Sinisalo!

Olen kuunnellut kahdesti ja lukenut kahdesti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/114 |
20.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Maa,siis lisämaa,ei ollut seurakunnan.KoskelanJussi oli sen raivannut kylmästä suosta omin käsin lapion kanssa.Salpakarin ylpeä vaimo,joka piti miestään tossun alla,vaati Koskelan raivaamasta maasta osan itselleen,koska piti olla varaa ylelliseen elämään.

Hyi h....ti,sanon minä.

Onneksi 20-30-luvun taitteessa saivat maan takaisin lakien muututtua ja silloin Koskeloista tuli talollisia.

Toki heillä oli suurehkon torpan omaavina paremmat olot kuin monilla osattomammilla,kuten muonamies Preeti.Kuitenkin syitä kapinaan varmasti löytyi ihan tarpeeksi,ja tuo maanryöstö ei ollut vähäisin.

Akselin appi,Kivivuoren Otto oli myös torppari,kartanon torppari.Hänellä vaan oli taas se etu,että hänellä oli toinen ammatti,muurari.Muurarina tienasi sen verran hyvin,että pystyi maksamaan palkollisilleen,jotka tekivät taksvärkit kartanoon.

Patruuna ei erityisemmin siitä pitänyt,mutta se oli luvallista.Meinashan siinä Ottokin häädön saada,kun uskalsi suunsa avata,mutta paroonin,sinänsä julma ja käsittämätön surmaaminen esti tuon.

Patruuna oli kuitenkin yhteisön arvostama ihminen,eikä varmaan kukaan paikallinen työläinen hänen kuolemaansa toivonut.Siitä vaan Akselikin sai syyt niskoilleen,vaikka asialla olivat ulko päin tulleet agitaattorit.

Vierailija
76/114 |
20.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käytin tuossa lopussa sanaa "patruuna."Tarkoitin parooni.

Vierailija
77/114 |
20.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Halmeen Aatu ja Leppäsen Valenti - kumpi oli gay vai oliko molemmat? Kysymys siis ihan asiallisesti esitetty. Itse ajattelen, että Halme lie ollut biseksuaali ja Valenti gay. 

Vierailija
78/114 |
20.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nro. 78 kirjoittaa, että lisämaa ei ollut seurakunnan. Kenenkähän se sitten oli?

Vierailija
79/114 |
20.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Halmeen Aatu ja Leppäsen Valenti - kumpi oli gay vai oliko molemmat? Kysymys siis ihan asiallisesti esitetty. Itse ajattelen, että Halme lie ollut biseksuaali ja Valenti gay. 

Molemmat. Mutta Halme ainakin. Muistaakseni tästä oli Linnankin vahvistus.

Vierailija
80/114 |
20.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oma suosikkini on Rautajärvi. Vaikka onkin fasistien kelkassa, näen hänet kuitenkin enemmän sellaisena isänmaallisena hömelönä juhlapuheineen ja urheiluinnostuksineen. Talvisodassa mies paikallaan, miksei jatkosodassakin, vaikka intoili liikoja.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kolme kolme