Missä vankileirissä Akseli Koskela oli Täällä Pohjantähden alla-kirjoissa?

Vierailija kirjoitti:

Usein haukutaan sitä Linnan naiskuvaa kapeudesta, mikä pitääkin kyllä paikkansa Elinan ja vaikka Annan kohdalla. Sen sijaan esimerkiksi Aune ja varsinkin Ellen on kuvattu mielestäni hyvin.

Tosi surullista, että Linnan monipuolisimmat naishahmot käyttävät seksiä ja seksuaalisuutta kauppatavarana. Niin käyttävät myös Tuntemattomassa Raili Kotilainen ja Veeruska, vaikkeivät edes hahmoina ole kummoisia.

Tosin minun mielestäni Annan kuva ei ole ollenkaan kapea. Hän pyrkii koko ajan kohti jotain korkeampaa - enkä nyt puhu vain uskonnosta - vaikka torpparin muijaksi joutuikin, ja Elinahan on hyvin paljon Annan kaltainen, pientä teennäisyyttä myöten.

Sekä Koskelan että Kivivuoren tietty sosiaalinen ylemmyys suhteessa muihin torppiin perustuu suurelta osin siihen, että kummassakin on siistit ja nuhteettomat emännät. Vaikka Elina joutuu muuttamaan takaisin vanhempiensa nurkkiin ja pellot vesoittuvat Akselin ollessa sotavankina, ovat lapset siistejä eivätkä kanat hypi pirtissä. Raitoja matoissa ja pitsejä punteissa, kasvimaat ja kukkapuskat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jossakin blogissa oli ihan mielenkiintoinen analyysi liittyen Akseliin. Mitä enemmän hän yritti ja ponnisteli, sitä enemmän hän vain tuhosi. Hänen ehdottomuutensa vuoksi veljet teloitettiin, minkä lisäksi sama ehdottomuus kulki kasvatuksena omiin poikiin. Näiden kaikkien kaatumisessa olikin mukana jonkinlaista hullua uhmakkuutta, samaa kuin isäukkonsa luonteessa. 

Eiköhän se Jussin peruja ole se ehdottomuus ja äärirajoille meno. Minun mielestäni tosi surullista, ettei Alman huumori ja valoisa elämänasenne periydy keneenkään. Tai siis Akuun vain.

Jep, Aku taisi olla ainoa. Iloinen Kaarinakin mokasi asiansa ryhtymällä Auliksen petettäväksi, vaikka isä varoitti. 

Kaarina oli kyllä ihan vihoviimeinen juonenkäänne. Ei Linnan olisi tarvinnut niin kauheasti käyttää alleviivaustussia, kyllä jo tyhmempikin tajuaa, että suonraivaajien aika on ohi, ja nykyään menestyvät vain kierot logistiikka-alan ihmiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein haukutaan sitä Linnan naiskuvaa kapeudesta, mikä pitääkin kyllä paikkansa Elinan ja vaikka Annan kohdalla. Sen sijaan esimerkiksi Aune ja varsinkin Ellen on kuvattu mielestäni hyvin.

Tosi surullista, että Linnan monipuolisimmat naishahmot käyttävät seksiä ja seksuaalisuutta kauppatavarana. Niin käyttävät myös Tuntemattomassa Raili Kotilainen ja Veeruska, vaikkeivät edes hahmoina ole kummoisia.

Tosin minun mielestäni Annan kuva ei ole ollenkaan kapea. Hän pyrkii koko ajan kohti jotain korkeampaa - enkä nyt puhu vain uskonnosta - vaikka torpparin muijaksi joutuikin, ja Elinahan on hyvin paljon Annan kaltainen, pientä teennäisyyttä myöten.

Sekä Koskelan että Kivivuoren tietty sosiaalinen ylemmyys suhteessa muihin torppiin perustuu suurelta osin siihen, että kummassakin on siistit ja nuhteettomat emännät. Vaikka Elina joutuu muuttamaan takaisin vanhempiensa nurkkiin ja pellot vesoittuvat Akselin ollessa sotavankina, ovat lapset siistejä eivätkä kanat hypi pirtissä. Raitoja matoissa ja pitsejä punteissa, kasvimaat ja kukkapuskat.

Näin! Mutta on otettava huomioon myös molempien torppien miesten ominaisuudet. Jussia arvostettiin paitsi rahvaan, jopa herrasväen keskuudessa, koska hän oli jonkinlainen Saarijärven Paavon "reinkarnaatio" ja raivasi suota mielettömän määrän ja osoitti siten ainutlaatuisuutensa. Myös Jussin nuuka ja askeettinen luonne, vaikka olikin huvittavaa, oli myös sellainen "se  mies pystyy, kukaan muu ei"-juttu. Otto puolestaan oli ammattimiesten eliittiä muurarintaitoineen eikä hyvät puheenlahjat ja komea ulkonäkö statusta ainakaan alentanut. 

Vierailija kirjoitti:

Mistä tuon uudemman elokuvan voisi katsoa? En ole löytänyt sitä DVD:nä, tai sitten olen etsinyt vääristä paikoista.

1) varmaan useampi kuin yhdeksän kymmenestä kirjastosta lainaa Koivusalon tulkintaa DVD:llä

2) Yleltä aina silloin tällöin, tullut sekä sarjaksi pilkottuna että elokuvina

3) divarit, kirpputorit, tori.fi, huuto.net jne.

Kai te tajuatte että nämä tapahtumat ovat satua, joilla on löyhä yhteys todellisuuteen. Kaikki henkilöhahmot ja yksityiskohdat ovat Linnan mielikuvituksen tuotetta. Eivät todellisia tapahtumia tai henkilöitä joiden luonnetta voisi analysoida. Siksi keskustelun aihekin on järjetön.

Vierailija kirjoitti:

Kai te tajuatte että nämä tapahtumat ovat satua, joilla on löyhä yhteys todellisuuteen. Kaikki henkilöhahmot ja yksityiskohdat ovat Linnan mielikuvituksen tuotetta. Eivät todellisia tapahtumia tai henkilöitä joiden luonnetta voisi analysoida. Siksi keskustelun aihekin on järjetön.

Minusta tuntuu, että sinä olet se, jolla on jäänyt jotain tajuamatta kaunokirjallisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan outoa etteivät vanhemmat sättineet kun tapatti veljensä jo nopeasti tuhoon tuomitulla sotimisella johon Koskelan tapaiset talolliset edes osallistuneet?

Mutta pappilan torpparihan Jussi Koskela oli ja Akselilla oli paljon katkeruutta hampaankolossa epäoikeudenmukaisia taksvärkkejä vastaan. Eihän pitäjän oikeat talolliset voineet sietää sitä, että Koskelan tila menestyi ahkeralla työllä. Oikeat talolliset pitivät itseään parempina.

Vuoden 1918 alussa punaisilla oli itseasiassa varsin hyvät lähtökohdat aloittaa hyökkäyssota. Kukaan ei voinut varmuudella tietää sodan voittajaa.

Suurin osa punaisista oli turhanrähisijöitä. Ei heillä mitään aatetta ollut, tärkeämpää oli päästä tap pamaan. Sitten tuli yllätyksenä se, että Mannerheim tuli joukkojen kera Suomeen ja esti lahtaamisen. Osa punaisista pakeni Neuvostoliittoon, jossa Stalin heidän armollisesti tapatti.

Totta ja samalla tavalla valkoisissa oli väkeä, joka käytti tilannetta hyväkseen ja surmasi punaisia monesti täysin himonsa vuoksi. Sodat - varsinkin sisällissodat - ovat sellaisia, että niissä kuona nousee pinnalle ja pääsee toteuttamaan itseään. Sivistysvaltion pitäisi pystyä tuomitsemaan selvät murhaajat, olivat ne sitten kummalla puolella tahansa. Suomi ei siihen pystynyt, ei punaisten eikä valkoisten puolella. Se on surullista.

Punaiset kiersi taloissa t ap pamassa jopa pikkulapsia ja vanhuksia. Valkoiset eivät olleet noin raukkamaisia. Oman isoisäni setä, oppikoululainen, tap ettiin junassa siksi, että hänellä oli siistit vaatteet. Punaisen mielestä ta ppa minen yksinkertaisesti oli kivaa, valkoiset sentään ymmärsivät, että viattomia ei surmata

Ei hyvää päivää...lue tilastot siitä kuinka paljon siviileitä surmattiin. Punaisia surmattiin sodan jälkeen kostoksi, silloin murhia perusteltiin näillä "valkoisten vauvojen tapoilla". Ainoa vaan kun ei mistään tilastosta löydy sellaista määrää surmattuja valkoisia. Surmattuja oli kyllä joo, mutta määrät tilastoissa on ihan selkeät. Punaisia murhattiin enemmän. Ja nimenomaan sodan jälkeen leireillä ja valkoisten teloituspartioiden toimesta.

Saattaa löytyä vielä Areenasta. Keväällä ainakin oli siellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan outoa etteivät vanhemmat sättineet kun tapatti veljensä jo nopeasti tuhoon tuomitulla sotimisella johon Koskelan tapaiset talolliset edes osallistuneet?

En ole lukenut kirjoja mutta vuoden 2010 elokuva pyörii parhaillaan toisessa ikkunassa. Elokuvassa ne Koskelat olivat torppareita (ei talollisia) ja ne lähti sotaan koska pappila oli ottanut itselleen heidän tilalta maata.

Se maa oli seurakunnan. Vai oikeastiko olet sitä mieltä, että sinun autopaikkasi saa ottaa kuka tahansa, koska pitää sitä omanaan? Sinä tietenkin yhä maksat kulut.

Ootko tyhmä, vai ainaoastaanko trollaat? Akseli raivasi itse surkeimmasta suopläntistä ne maat ja tietenkin niistä vuokraa maksoi seurakunnalle taksvärkkityönä. Kun ruustinna huomasi, että Akselin omin käsin raivaama pelto oli hyvässä kunnossa, niin ahne ja leveää elämää elänyt ruustinna mielivaltaisesti päätti, että Akselin oli tehtävä enemmän taksvärkkipäiviä ja pani vässykän miehensä hoitamaan asian. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan outoa etteivät vanhemmat sättineet kun tapatti veljensä jo nopeasti tuhoon tuomitulla sotimisella johon Koskelan tapaiset talolliset edes osallistuneet?

En ole lukenut kirjoja mutta vuoden 2010 elokuva pyörii parhaillaan toisessa ikkunassa. Elokuvassa ne Koskelat olivat torppareita (ei talollisia) ja ne lähti sotaan koska pappila oli ottanut itselleen heidän tilalta maata.

Se maa oli seurakunnan. Vai oikeastiko olet sitä mieltä, että sinun autopaikkasi saa ottaa kuka tahansa, koska pitää sitä omanaan? Sinä tietenkin yhä maksat kulut.

Ootko tyhmä, vai ainaoastaanko trollaat? Akseli raivasi itse surkeimmasta suopläntistä ne maat ja tietenkin niistä vuokraa maksoi seurakunnalle taksvärkkityönä. Kun ruustinna huomasi, että Akselin omin käsin raivaama pelto oli hyvässä kunnossa, niin ahne ja leveää elämää elänyt ruustinna mielivaltaisesti päätti, että Akselin oli tehtävä enemmän taksvärkkipäiviä ja pani vässykän miehensä hoitamaan asian. 

Sorppa, siis tietenkin Akselin isä Jussi siis pellot raivasi ja taksvärkkiä painoi. Toki olihan siellä taksvärkkihommissa pojatkin ja Akseli siis myös. Mutta siis ensin oli tietenkin suo kuokka ja Jussi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan outoa etteivät vanhemmat sättineet kun tapatti veljensä jo nopeasti tuhoon tuomitulla sotimisella johon Koskelan tapaiset talolliset edes osallistuneet?

Jussi Koskelalla oli hyvä suhde vanhaan rovastiin. Jussi oli nöyrä puurtaja, mutta Akseli nuorena vihaisena miehenä kyseenalaisti auktoriteetteja ja epäoikeudenmukaisuutta. 

Rovastilla taas oli tuhlaileva puoliso, joka ahneesti halusi kiristää taksvärkkejä, hän oli kotoisin herraskaisista piireistä ja piti maalaisia moukkina ja rääsyläisinä.

Rovastin puoliso oli tyypipuhdas narsisti, samoin kuin poikansa. Rovasti itse oli enemmän sympaattinen, sovintoa haluava mies, mutta olosuhteet ja puoliso veti häntä omaan suuntaansa. Hän kunnioitti Jussia niin paljon, että itki kun tämä kuoli ja maksoi hautajaisetkin. Oli aikanaan myös maiden palautusta vastaan, mutta vaimo ja kirkkoneuvosto oli niiden palautusten puolesta. Rovasti halusi Jussille pakko-otetuista maista jopa korvauksen, mutta siihen ei suostuttu. Eli pohjimmiltaan hyvä mies.

Jaa, en nyt kirjan perusteella asettaisi diagnoosia ruustinnalle  :). Oli yläluokkainen nainen, jolle maalaispappilaan tuleminen oli kulttuurishokki. Hänhän oli poliittisestikin aktiivinen, toisin kuin rovasti. Tyyppinä tietysti k**ipää ja elokuvassa Rose-Maria Precht näyttelee osansa hyvin rva Salpakarina.

Luetaanpa sitä romaania, niin kyllä se narsistin kuva aukeaa aika hyvin. Elokuvat ovat vain haaleita kuvaelmia kirjoista, varsinkin molemmat tästä tehdyt.

Kyllä olen kirjan lukenut. Ajattelen vain, että hänkin oli aikansa ”tuote”, ts kasvanut yläluokkaisessa kodissa ja fennomaniset ajatukset siirtyivät isältä tyttärelle. Niin tämä Ellen kuin Akselikin olivat kiihkeitä omassa asiassaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan outoa etteivät vanhemmat sättineet kun tapatti veljensä jo nopeasti tuhoon tuomitulla sotimisella johon Koskelan tapaiset talolliset edes osallistuneet?

En ole lukenut kirjoja mutta vuoden 2010 elokuva pyörii parhaillaan toisessa ikkunassa. Elokuvassa ne Koskelat olivat torppareita (ei talollisia) ja ne lähti sotaan koska pappila oli ottanut itselleen heidän tilalta maata.

Se maa oli seurakunnan. Vai oikeastiko olet sitä mieltä, että sinun autopaikkasi saa ottaa kuka tahansa, koska pitää sitä omanaan? Sinä tietenkin yhä maksat kulut.

Ootko tyhmä, vai ainaoastaanko trollaat? Akseli raivasi itse surkeimmasta suopläntistä ne maat ja tietenkin niistä vuokraa maksoi seurakunnalle taksvärkkityönä. Kun ruustinna huomasi, että Akselin omin käsin raivaama pelto oli hyvässä kunnossa, niin ahne ja leveää elämää elänyt ruustinna mielivaltaisesti päätti, että Akselin oli tehtävä enemmän taksvärkkipäiviä ja pani vässykän miehensä hoitamaan asian. 

En ole tuo edellinen, en myöskään trolli enkä omasta mielestäni tyhmäkään.

Mutta torppari ei saanut omistusoikeutta maahan, vaikka olisi raivannut sen. Koskelan kohdalla ongelma oli siinä, että vanha rovasti vähän kuin piti Jussia poikanaan ja suosi tätä, muttei mistään kuitenkaan tehty kunnon sopimuksia.

Jussi oli kova poika raivaamaan, mutta jokainen varmasti ymmärtää, ettei se näyttänyt ulospäin aivan sopivalta, että pappilan torpalla meni paremmin kuin pappilalla.

Vierailija kirjoitti:

Mutta olikohan se Valtu Ilmarin, Oskarin vai Uunon poika? Se ei selvinnyt koskaan. Päättelisin kuitenkin, että Uunon. Valtuhan oli ruma, samoin kuin Uunokin, minkä lisäksi altis räyhäämiseen. Geenit, geenit. Oskari ja Ilmari puolestaan olivat komeita naistenmiehiä, joilla oli varmasti älliä olla varovaisia näissä asioissa. Uunolla sitä tuskin oli.

Kyllä se oli Ilmari. Samanlainen poika kuin isänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan outoa etteivät vanhemmat sättineet kun tapatti veljensä jo nopeasti tuhoon tuomitulla sotimisella johon Koskelan tapaiset talolliset edes osallistuneet?

Jussi Koskelalla oli hyvä suhde vanhaan rovastiin. Jussi oli nöyrä puurtaja, mutta Akseli nuorena vihaisena miehenä kyseenalaisti auktoriteetteja ja epäoikeudenmukaisuutta. 

Rovastilla taas oli tuhlaileva puoliso, joka ahneesti halusi kiristää taksvärkkejä, hän oli kotoisin herraskaisista piireistä ja piti maalaisia moukkina ja rääsyläisinä.

Rovastin puoliso oli tyypipuhdas narsisti, samoin kuin poikansa. Rovasti itse oli enemmän sympaattinen, sovintoa haluava mies, mutta olosuhteet ja puoliso veti häntä omaan suuntaansa. Hän kunnioitti Jussia niin paljon, että itki kun tämä kuoli ja maksoi hautajaisetkin. Oli aikanaan myös maiden palautusta vastaan, mutta vaimo ja kirkkoneuvosto oli niiden palautusten puolesta. Rovasti halusi Jussille pakko-otetuista maista jopa korvauksen, mutta siihen ei suostuttu. Eli pohjimmiltaan hyvä mies.

Jaa, en nyt kirjan perusteella asettaisi diagnoosia ruustinnalle  :). Oli yläluokkainen nainen, jolle maalaispappilaan tuleminen oli kulttuurishokki. Hänhän oli poliittisestikin aktiivinen, toisin kuin rovasti. Tyyppinä tietysti k**ipää ja elokuvassa Rose-Maria Precht näyttelee osansa hyvin rva Salpakarina.

Ellen Salpakari oli kova fennomaani ja hänellä oli lisäksi sairaus, joka teki hänestä entistä kiivaamman.

Eihän se sairaus tullut kuin vasta Mäntsälän kapinan jälkeen? Mielestäni hänellä ei nuorena ollut mitään sairauksia, ellei kaikenlaista fanaattisuutta sellaiseksi lasketa.

Saattoivat se kilpirauhasen sairaus jo vaivata? Hyvin ainakin oli tuo näyttelijä valittu pullottavine silmineen (R-M Precht). E Salpakari kuitenkin kuoli ”myrkkystruumaan”.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan outoa etteivät vanhemmat sättineet kun tapatti veljensä jo nopeasti tuhoon tuomitulla sotimisella johon Koskelan tapaiset talolliset edes osallistuneet?

Jussi Koskelalla oli hyvä suhde vanhaan rovastiin. Jussi oli nöyrä puurtaja, mutta Akseli nuorena vihaisena miehenä kyseenalaisti auktoriteetteja ja epäoikeudenmukaisuutta. 

Rovastilla taas oli tuhlaileva puoliso, joka ahneesti halusi kiristää taksvärkkejä, hän oli kotoisin herraskaisista piireistä ja piti maalaisia moukkina ja rääsyläisinä.

Rovastin puoliso oli tyypipuhdas narsisti, samoin kuin poikansa. Rovasti itse oli enemmän sympaattinen, sovintoa haluava mies, mutta olosuhteet ja puoliso veti häntä omaan suuntaansa. Hän kunnioitti Jussia niin paljon, että itki kun tämä kuoli ja maksoi hautajaisetkin. Oli aikanaan myös maiden palautusta vastaan, mutta vaimo ja kirkkoneuvosto oli niiden palautusten puolesta. Rovasti halusi Jussille pakko-otetuista maista jopa korvauksen, mutta siihen ei suostuttu. Eli pohjimmiltaan hyvä mies.

Jaa, en nyt kirjan perusteella asettaisi diagnoosia ruustinnalle  :). Oli yläluokkainen nainen, jolle maalaispappilaan tuleminen oli kulttuurishokki. Hänhän oli poliittisestikin aktiivinen, toisin kuin rovasti. Tyyppinä tietysti k**ipää ja elokuvassa Rose-Maria Precht näyttelee osansa hyvin rva Salpakarina.

Luetaanpa sitä romaania, niin kyllä se narsistin kuva aukeaa aika hyvin. Elokuvat ovat vain haaleita kuvaelmia kirjoista, varsinkin molemmat tästä tehdyt.

Minulle jäi mieleen jonkinlainen paheneva sairaus. Struumahan hänellä on jo nuorena, ja lopulta hän tulee aivan vainoharhaiseksi ja kuolee "myrkkystruumaan".

Jep, siihenhän hän kuoli. Mutta jo romaanin alussa nuori Ellen on manipuloiva ja dominoiva. Käyttääpä seksin pihtaamista yhtenä keinona alistaa kirkkoherra Jussin maa-asiassa omalle puolelleen. Lisäksi hänessä on narsistille ominaiseen tapaan aimo annos teatraalista uhriutujaa, joka osaa käyttää tätä edukseen. Kirkkoherra pehmeänä miehenä ei kestä tätä peliä ollenkaan, vaan jää tossun alle samantien. 

Ei hän mitenkään narsisti ollut. Ihan kuten muutkin ihmiset hyvine ja huonoine puolineen. Lapsellista tämä "narsistille ominaiseen tapaan". Pelkkää luuloa sekä narsismista että hahmosta

Lapsellinen tulkinta muutenkin. Kuvastaa mustavalkoista ajattelua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta olikohan se Valtu Ilmarin, Oskarin vai Uunon poika? Se ei selvinnyt koskaan. Päättelisin kuitenkin, että Uunon. Valtuhan oli ruma, samoin kuin Uunokin, minkä lisäksi altis räyhäämiseen. Geenit, geenit. Oskari ja Ilmari puolestaan olivat komeita naistenmiehiä, joilla oli varmasti älliä olla varovaisia näissä asioissa. Uunolla sitä tuskin oli.

Kyllä se oli Ilmari. Samanlainen poika kuin isänsä.

Tämä tuotiin esiin myös tuntemattomassa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta olikohan se Valtu Ilmarin, Oskarin vai Uunon poika? Se ei selvinnyt koskaan. Päättelisin kuitenkin, että Uunon. Valtuhan oli ruma, samoin kuin Uunokin, minkä lisäksi altis räyhäämiseen. Geenit, geenit. Oskari ja Ilmari puolestaan olivat komeita naistenmiehiä, joilla oli varmasti älliä olla varovaisia näissä asioissa. Uunolla sitä tuskin oli.

Kyllä se oli Ilmari. Samanlainen poika kuin isänsä.

Tämä tuotiin esiin myös tuntemattomassa

Tuntematonta kirjoittaessaan Linnalla ei ollut vielä Pohjantähdestä minkäänlaista suunnitelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan outoa etteivät vanhemmat sättineet kun tapatti veljensä jo nopeasti tuhoon tuomitulla sotimisella johon Koskelan tapaiset talolliset edes osallistuneet?

Mutta pappilan torpparihan Jussi Koskela oli ja Akselilla oli paljon katkeruutta hampaankolossa epäoikeudenmukaisia taksvärkkejä vastaan. Eihän pitäjän oikeat talolliset voineet sietää sitä, että Koskelan tila menestyi ahkeralla työllä. Oikeat talolliset pitivät itseään parempina.

Vuoden 1918 alussa punaisilla oli itseasiassa varsin hyvät lähtökohdat aloittaa hyökkäyssota. Kukaan ei voinut varmuudella tietää sodan voittajaa.

Suurin osa punaisista oli turhanrähisijöitä. Ei heillä mitään aatetta ollut, tärkeämpää oli päästä tap pamaan. Sitten tuli yllätyksenä se, että Mannerheim tuli joukkojen kera Suomeen ja esti lahtaamisen. Osa punaisista pakeni Neuvostoliittoon, jossa Stalin heidän armollisesti tapatti.

Totta ja samalla tavalla valkoisissa oli väkeä, joka käytti tilannetta hyväkseen ja surmasi punaisia monesti täysin himonsa vuoksi. Sodat - varsinkin sisällissodat - ovat sellaisia, että niissä kuona nousee pinnalle ja pääsee toteuttamaan itseään. Sivistysvaltion pitäisi pystyä tuomitsemaan selvät murhaajat, olivat ne sitten kummalla puolella tahansa. Suomi ei siihen pystynyt, ei punaisten eikä valkoisten puolella. Se on surullista.

Punaiset kiersi taloissa t ap pamassa jopa pikkulapsia ja vanhuksia. Valkoiset eivät olleet noin raukkamaisia. Oman isoisäni setä, oppikoululainen, tap ettiin junassa siksi, että hänellä oli siistit vaatteet. Punaisen mielestä ta ppa minen yksinkertaisesti oli kivaa, valkoiset sentään ymmärsivät, että viattomia ei surmata

Ei hyvää päivää...lue tilastot siitä kuinka paljon siviileitä surmattiin. Punaisia surmattiin sodan jälkeen kostoksi, silloin murhia perusteltiin näillä "valkoisten vauvojen tapoilla". Ainoa vaan kun ei mistään tilastosta löydy sellaista määrää surmattuja valkoisia. Surmattuja oli kyllä joo, mutta määrät tilastoissa on ihan selkeät. Punaisia murhattiin enemmän. Ja nimenomaan sodan jälkeen leireillä ja valkoisten teloituspartioiden toimesta.

Mitä sinä kirjaat kirkonkirjaan, kun punainen laittaa pistoolin ohimollesi ja toteaa, että kirjaat tuon perheen lapsille kuolinsyyksi keuhkotaudin. Yritätkö silti inttää, että ne tapettiin?

Vierailija kirjoitti:

Kai te tajuatte että nämä tapahtumat ovat satua, joilla on löyhä yhteys todellisuuteen. Kaikki henkilöhahmot ja yksityiskohdat ovat Linnan mielikuvituksen tuotetta. Eivät todellisia tapahtumia tai henkilöitä joiden luonnetta voisi analysoida. Siksi keskustelun aihekin on järjetön.

Onhan se kuitenkin hyvää ajan kuvausta ja Linna on kotoisin hyvin ”punaiselta” alueelta ja vanhemmat olivat torppareita. Uskon, että hän on perehtynyt aiheeseen ja hahmoissa on esikuvia elävästä elämästä. Tällainen faktoihin perustuva fiktio tekee historiasta elävämpää. Ihan tavallisia ihmisiähän nuo kaikki tapahtumat ovat koskettaneet hyvin raa’alla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Jossakin blogissa oli ihan mielenkiintoinen analyysi liittyen Akseliin. Mitä enemmän hän yritti ja ponnisteli, sitä enemmän hän vain tuhosi. Hänen ehdottomuutensa vuoksi veljet teloitettiin, minkä lisäksi sama ehdottomuus kulki kasvatuksena omiin poikiin. Näiden kaikkien kaatumisessa olikin mukana jonkinlaista hullua uhmakkuutta, samaa kuin isäukkonsa luonteessa. 

Akseli oli kasvatettu äärimmäisen velvollisuudentuntoiseksi ja uhrautumaan muiden puolesta. Samalla myös ehdottomuus kuvastaa hyvin hänen luonnettaan. Kasvatti myös poikansa samanlaisiksi: Vilho uhrasi henkensä muiden puolesta ihan mahdottomassa sotatilanteessa: perääntyä hän ei vain voinut, se olisi ollut pelkuruutta. Se ei tullut kuuloonkaan....

Myös nuorimmassa pojassa Juhanissa oli samaa, tosin ilmeni vain eri tavalla, koska eli toisenlaista aikakautta.